Lassi Kaleva pyrkii puolueen johtoon

Lauantai 12.8.2023 - Lassi Kaleva

AL-paperiuutinen_VPJ.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

Kaikki pirkanmaan 23 kuntaa on kierretty. Muista äänestää. Äänelläsi on arvoa!

Lauantai 1.4.2023 - Lassi Kaleva

lassi_slogan2_somenelioAApieni.jpg

Jos haluat nähdä minut eduskunnassa, äänestä numeroa 152.

Tein osana vaalityötä kaikkien 23 kunnan Pirkanmaan kiertueen, ja lupaan käydä myös jatkossa. Lukuisat tapaamiset ja keskustelut huolestuneiden äänestäjien kanssa antoivat hyvän kokonaiskuvan Pirkanmaan ja Suomen nykytilasta.

Suomen talous, velkamäärä, julkiset palvelut, inflaatio, lapset, nuoret, mielenterveysasiat, työttömät, maahanmuutto, omavaraisuus, huoltovarmuus, ilmastoasiat, ikäihmiset, energian ja polttonesteiden hinnat sekä monet muut teemat puhuttivat kovasti vaalikentillä.

Keskusteluissa toivottiin myös sitä, että vesi- ja sähkölaitokset pysyisivät kunnallisessa tai julkisessa omistuksessa, ettei niistä tehdä caruna-rahasampoja ylikansallisille sijoittajille. Taisi joku äänestäjä toivoa valtion selvittävän myös ulosmyytyjen sähkön siirtoverkkojen palauttamista julkiseen omistukseen.

Keskusteluissa tuli esille myös toive helpottaa Suomen työntekijäpulaa sallimalla eläkeläisille työnteko ja lisätulot alkuperäisen eläkkeen veroprosentilla. Tämä helpottaisi mm. sote-alan vakavaa henkilöstövajausta huomattavasti. Kannatusta sai myös ns. neljännen sektorin eli eläkeläisten merkityksellisen ja yhteisöllisen elämän edistäminen.

Kuka sitten olisi hyvä päättäjä luotsaamaan Suomea kohti turvallisia vesiä? Yllättävän moni äänestäjä arvostaa nykyään päättäjässään työuraa oikeiden töiden parissa, elettyä elämää ja elämänkokemuksen kautta tullutta sydämen sivistystä. Ehdokkaalla toivotaan myös olevan laaja-alaista politiikan tekemisen kokemusta, joka erottaa tekijät puhujista.

Mutta eräs toive oli yli muiden. Ehdokkaan toivotaan olevan rohkeuden lisäksi maltillinen ja yhteistyökyinen. Politiikkaa tehdään kuitenkin yhdessä muiden puolueiden kanssa. Olen itse huomannut, että kun kunnioittaa muita poliitikkoja, he kunnioittavat myös sinua.

Suomi on edelleen hyvä maa. On oikein haluta pitää se sellaisena. Äänestämällä osoitat kunnioituksesi demokratiaa ja demokraattisia arvoja kohtaan. Jos haluat nähdä minut eduskunnassa, äänestä numeroa 152.

-----------

Lassi Kaleva

varakansanedustaja

kaupunginvaltuutettu

eduskuntavaaliehdokas (ps)

Tampere

-----------------------------------------

Kommentoi kirjoitusta.

Tamperelaisen kolumni, Lassi Kaleva: Energiakriisi on oma vika - "Edellinen ja nykyinen hallitus on ollut ilmastotietoinen, mutta ei ollut kriisitietoinen"

Torstai 22.12.2022 - Lassi Kaleva

On päättäjien vastuulla varmistaa, että energiapolitiikka toimii ja että töpselistä tulee riittävästi edullista sähköä. Nyt hallitus tarjoaa energiakriisin syyksi virheellisesti Ukrainan sotaa.

Olemme itse ajaneet itsemme tilanteeseen, jossa pappa ja mamma jäätyvät mökkiinsä, jos ei tuule, ei paista, on pakkasta, Ruotsissa on ydinvoimaloiden huoltokatko tai Olkiluoto 3 ei toimi.

Sähkön hintakatto 20 senttiä/kWh plus siirto on aivan liian kallista niin pieni- ja keskituloiselle kansalaiselle kuin pienyrittäjälle. Moni on vaarassa menettää jouluruokansa, kotinsa, luottotietonsa ja yrityksensä.

Mitä hallitus teki?

Tuulisähkö eli tuurisähkö ja aurinkosähkö eli arpasähkö ovat hyvä lisä energiavalikoimaan. Niiden varaan ei energiahuoltoa voi kuitenkaan jättää.

Edellinen ja nykyinen hallitus on ollut ilmastotietoinen, mutta ei ollut kriisitietoinen. Pääasiallinen tavoite on ollut tehdä kiilusilmäistä ilmastopolitiikkaa ja näyttää suuntaa Euroopan tiukimmalla hiilineutraalisuustavoitteella.

Huoltovarmuuskeskus on halunnut jättää hiilivoimaa pahan päivän varalle. Hallitus ei ymmärtänyt sähkökriiseihin varautumisen tärkeyttä ja piiput kaadettiin. Nyt niitä tulee ikävä. Ilmastokiihkossaan edelliset hallitukset eivät ymmärtäneet, että mitään vanhaa teknologiaa ei voida ajaa alas, ennen kuin uusi teknologia on valmiina ja kustannustehokas.

Päättäjien olisi pitänyt edistää Vapon suunnitelmia biodieselin valmistuksesta. 60 miljoonalla kuutiolla turvetta ja 15 miljoonalla kuutiolla puuta voisimme valmistaa Suomen tarvitsemat vuotuiset 3 miljardia litraa dieseliä ja Suomen kaukolämmön kulutuksen verran lämpöä (40 TWh). Lisäksi saamme kotimaahan 60 000 työpaikkaa.

Mutta mitä hallitus teki? Maksoi turvekoneiden romutuksesta. Hallitus ei ymmärtänyt, että on sulaa hulluutta tuoda maahan kalliita fossiilisia polttoaineita ja samalla olla käyttämättä omaa kotimaista uusiutuvaa turvetta.

Me tarvitsemme 20 vuoden päähän ulottuvan kansallisen energiastrategian ja tiekartan energiaomavaraisuuteen. Suomella on mahdollisuus tehdä järkevää, edullista ja omavaraista energiapolitiikkaa, mutta hallituksen tulee vaihtua.

Kirjoittaja on varakansanedustaja ja perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Klikkaa TÄSTÄ Tamperelaisessa julkaistuun kirjoitukseen.

Kommentoi kirjoitusta.

LASSI KALEVA, valtuustokysely 31.1.2022: aiheuttavatko sote-henkilöstön rokotevaatimukset sote-palveluiden heikkenemistä 1.2.2022 lähtien?

Tiistai 25.1.2022 klo 13.10 - Lassi Kaleva

------------------------

[SUURKIITOS niistä lukemattomista palautteista ja yhteydenotoista, joita teiltä sain. Teidän avullanne pystyin toivottavasti kysymään tässä valtuustokyselyssä juuri oikeat ja ajankohtaiset kysymykset.

Olemme hyvin isojen perusoikeudellisten kysymysten äärellä, jotka meidän täytyy ottaa huomioon, kun kyse on ihmisen oikeudesta tehdä töitä ja ansaita elantonsa, ja ihmisten oikeudesta oman kehonsa koskemattomuuteen.

Ei ole oikein, että tartuntatautilakia käytetään välineenä lukuisten sote-alalla nyt työskentelevien tosiasialliseen ajamiseen yhteiskunnan ulkopuolelle, ilman oikeutta tehdä työtä ja ansaita elantonsa. Samalla heikennetään merkittävästi jo nyt äärirajoilla toimivaa terveydenhoitojärjestelmäämme, ja aiheutetaan hoidon saannin ja hoidontason selvä heikkeneminen ja potilasturvallisuuden vaarantuminen.

Kysely tehtiin pikavauhtia tilanteen kehittyessä nopeasti. Odotan, että kaupunki ei keskity vastauksissaan jokaisen pilkun tai termin oikeaan paikkaan, vaan että se keskittyy itse ydinasiaan, joka on mahdollinen sote-palveluiden heikkeneminen ja potilasturvallisuuden vaarantuminen 1.2.2022 käyttöön otettavan sote-henkilöstön koronapassivaatimuksen johdosta sekä sote-henkilöstön oikeus tehdä töitä ja ansaita elantonsa.]

------------------------

 Katso myös toinen valtuustokyselyni (klikkaa tästä):

LASSI KALEVA: aiheuttavatko rokotevaatimukset Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintakyvyn heikkenemistä 1.2.2022 lähtien?

------------------------

 

Tässä varsinainen valtuustokysely (aiheuttavatko sote-henkilöstön rokotevaatimukset sote-palveluiden heikkenemistä 1.2.2022 lähtien?):

 

JOHDANTO

 

Saamani tiedon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten tehtävien hoitaminen heikkenee, mikäli potilas- ja asiakastyöstä siirretään pois henkilöt, joilla ei ole riittävää rokotteiden tai enintään 6 kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antamaa suojaa covid-19-tautia vastaan. (Jäljempänä tässä tekstissä käytän lain vaatimuksista yksinkertaisuuden vuoksi epätarkkaa ilmaisua: koronapassi / koronapassivaatimus).

 

Käsittääkseni Tampere uhkaa lopettaa edellä mainituin perustein usean sote-alan työntekijän käytön nykyisissä työtehtävissään 1.2.2022 alkaen. Lainsäädäntö ei Suomessa edellytä pakkorokotusta. Koronapassivaatimus asettaa työntekijät eriarvoiseen ja syrjivään asemaan. Kyse on henkilöistä, jotka ovat omistaneet oman elämänsä meidän muiden hyvinvoinnin, hengen ja terveyden pelastamiseksi.

 

Sote-palveluilla on useita tuottajia. Koska Tampereen kaupunki kuitenkin toimii tilaajana myös niissä palveluissa, joita se ei itse tuota, osoitan kysymykseni Tampereen kaupungille. Kysymykseni käsittää siis kaikki Tampereen kaupungin tuottamat ja ostamat sote-palvelut mukaan lukien esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Coxa, Sydänsairaala ja Fimlab.

 

TAUSTAA

 

Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan.

 

Kysymykset, joihin pyydetään vastausta Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunnilla ma 31.1.2022:

 

------------------------

1. Aiotaanko Tampereen sote-palveluissa lopettaa 1.2.2022 palkanmaksu henkilöstöltä, jolla ei ole työhön vaadittavaa koronapassia, ja joille ei löydetä korvaavaa työtehtävää?

 

  • Onko selvitetty kuinka monelta tartuntatautilain määrittämältä sote-alalla työskentelevältä henkilöltä lain määrittämä suoja puuttuu?

 

  • Onko henkilökunnan koronapassiselvitys tehty julkisesti vai yksityisesti?

 

  • Onko mahdollisessa selvityksessä huomioitu tietosuoja-asiat, jotta terveydentilaan liittyvät tiedot eivät ole vahingossakaan joutuneet ulkopuolisten, esimerkiksi työkavereiden tietoon?

 

  • Onko kaupunki varmistanut työlakimieheltä, että tässä tapauksessa syrjinnän tunnusmerkit eivät toteudu sote-yksiköiden linjauksissa?

 

------------------------

2. Lain toimeenpanon äkillinen aikataulu ei ole jättänyt työntekijöille eikä esihenkilöille varautumisaikaa. Mikäli joku jätetään palkatta 1.2.2022 alkaen, hänellä ei ole ollut aikaa varautua taloudelliseen muutokseen. Tämä olisi shokki työntekijälle ja saattaa kotitaloudet vakavaan taloudelliseen ahdinkoon ja suistaa työntekijät Kelan etuuksien ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen tai ruokajonojen varaan. Seurauksena on kokonaisia perheitä ja yhteiskuntaa koskettavia tragedioita sekä suoria ja välillisiä kustannuksia niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Esihenkilöillä ei ole ollut aikaa varautua äkilliseen rekrytointiin ja työjärjestelyihin. Nämä äkilliset muutokset vaikuttavat myös todella haitallisesti työyhteisöjen jaksamiseen ja hyvinvointiin.

 

  • Miten kaupunki estää työntekijöidensä menettämisen lain toimeenpanon vuoksi tai muista syistä johtuen?

 

  • Miten työnantaja huolehtii siitä, että lakisääteisten tehtävien hoitaminen tai asiakasturvallisuus ei vaarannu riittämättömän tai osaamattoman sote-henkilöstön vuoksi 1.2.2022 lähtien?

 

  • Hyvinvointialueelle siirtyminen aiheuttaa työntekijöissä epävarmuutta, huolta, pelkoja, ahdistusta, kuormitusta ja lisäpainetta työhön. Sote-ala on siis jo valmiiksi kuormittunut monesta eri syystä, joten Tartuntatautilain toimeenpano haastaa lisää henkilöstön hyvinvointia ja täten asiakkaiden oikeuksien toteutumista. Miten työnantaja huolehtii velvollisuudestaan huolehtia, että työssä olevien henkilöiden työkuormitus ei kasva kohtuuttomaksi 1.2.2022 lähtien?

 

  • Miten kaupunki varmistaa työntekijöiden oikeuden osaavaan ja oikeudenmukaiseen johtamiseen koronapassivaatimuksen koskiessa myös esihenkilöitä?

 

  • Miten tartuntatautilaista aiheutuneita kustannuksia seurataan suhteessa hyötyihin? Kustannuksia aiheutuu esimerkiksi seuraavista asioista: toimeentulotuki tilanteessa jossa usean sote-alan työntekijän palkanmaksu loppuu 1.2.2022, sote-alan keskeytyneet opinnot, työnantajalle laista aiheutuvat hallinnolliset toimet, työvuorojen järjestäminen muuttuneessa tilanteessa, verotulojen alentuminen keskeytyneen palkanmaksun seurauksena, sote-alan työntekijöiden syrjäytyminen, sote-alan työntekijöiden työkykyä tukevat toimenpiteet tilanteessa jossa oma työ loppuu, uudelleen kouluttautuminen jollekin muulle alalle, heikentynyt potilasturvallisuus, peruuntuneet tai viivästyneet potilaiden hoidot ja tutkimukset.

 

  • Onko kaupungille tärkeämpää turvata asiakkaiden ja potilaiden palvelut riittävällä ja osaavalla henkilöstöllä vai laittaa ulos yhteiskunnallisen linjauksen mukaan terveysvaarallisiksi leimatut sote-alan työntekijät?

 

  • Miten paikkaava resurssi varmistetaan mitoitetuissa, lakisäteisissä työtehtävissä?

 

  • Millä mittareilla työnantaja aikoo seurata 1.2.2022 alkaen sovellettavan lain vaikutusta työvoiman saatavuuteen? Millä aikataululla kaupunki aikoo reagoida työvoiman saatavuudessa tapahtuviin muutoksiin?

 

  • Koronapassipakko aiheuttaa väistämättä työntekijäkatoa, jolloin kaupungin palveluksesta poistuu kymmeniä tai jopa satoja pitkän linjan sote-ammattilaisia, joiden työpanosta on mahdotonta korvata? Kuinka kaupunki tulee tähän ennakoitavaan ja etukäteen tietämäänsä tilanteeseen reagoimaan?

 

  • Katsooko kaupunki, että ostopalveluyksiköiltä, kuten esimerkiksi optikkoliikkeiltä ja hammaslääkäriasemilta edellytetään henkilökunnan koronapassia 1.2.2022 alkaen? Aiheuttaako mahdollinen koronapassivaatimus muutoksia olemassa olevissa sopimuksissa?

 

------------------------

3. Laki valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (FInlex 340/2021). Lakiin lisättiin 23.4.2021 väliaikaisesti uusi 4 a ja 4 b § seuraavasti, jonka mukaan valtion virkamatkoilla tietyin edellytyksin sattuneesta covid-19-rokotevahingosta saa korvausta enintään neljä miljoonaa euroa kunkin vahingonkärsineen osalta.

 

  • On tosiasia, että koronarokotteet ovat edelleen käytössä ehdollisella myyntiluvalla, ja ne ovat edelleen tutkimusten alaisena. Rokotteiden pitkäaikaisvaikutuksista, useiden eri tehosteiden ja useiden eri valmistajien rokotteiden sekoittamisesta ei ole vielä kertynyt pitkäaikaista tietoa.

 

  • Mikäli työnantaja edellyttää covid-19-rokotetta ja siitä aiheutuu rokotevahinko, korvaako Tampereen kaupunki aiheutuneen vahingon työntekijälle?

 

  • Korvataanko mahdollinen rokotevaurio ammattitautina vai työtapaturmana?

 

------------------------

4. Työnantajan velvollisuudet toteuttaa työtehtävien kartoitus työntekijän terveydentilan vuoksi.

 

  • Työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa työntekijöille omaa toimeaan vastaavien työtehtävien hoitaminen.

 

  • Onko työnantaja toteuttanut velvoitteensa vaihtoehtoisten työtehtävien kartoittamisessa?

 

  • Kuinka monta tehtävää sote-alalla on, joissa ei tarvitse olla lähikontaktissa tai tavata tartuntatautilain 48a §:n 1 momentin mainitsemia vakaville seuraamuksille alttiita potilaita tai asiakkaita?

 

  • Kuinka kattavasti vaihtoehtoisia työtehtäviä on henkilöstölle tarjottu? Onko vaihtoehtoisia työtehtäviä tarkasteltu myös kaupunkitasoisesti siten, että sote-henkilöstön nykyinen palkka, edut ja lisät eivät alene tai heikenny?

 

  • Millä aikataululla vaihtoehtoisten työtehtävien kartoitus onnistuu?

 

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt Covid- 19-taudin ohessa lähikontaktin tarkoittavan tilanteita, joissa kohtaaminen on kestänyt yli 15 minuuttia alle 2 metrin etäisyydellä henkilöstä tai fyysinen kontakti henkilöön tai potilaan hoitaminen ilman asianmukaisia varusteita. Miten kaupunki tulkitsee lakia lähikontaktien suhteen? Minkä kaupunki katsoo olevan lähikontakti?

 

  • Ovatko Tampereen kaupungin riskiryhmämäärittelyt linjassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen linjausten kanssa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluu mm. henkilöt, jotka ovat elinsiirrossa tai kantasolusiirrossa, joilla on aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, vaikea krooninen munuaissairaus, vaikea krooninen keuhkosairaus, lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes, Downin oireyhtymä, jatkuvaa lääkitystä vaativa astma, vaikea sydänsairaus, hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila, immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen, psykoosisairaus tai sairaalloinen lihavuus.

 

  • Onko kaupungin määritelmä lain tarkoittamista vakaville seuraamuksille alttiista potilaista ja asiakkaista sama kuin THL:n listaus vakavan koronavirustaudin riskiryhmistä? Ketkä asiakkaista tai potilaista eivät ole kaupungin näkemyksen mukaan vakaville seuraamuksille alttiita potilaita ja asiakkaita, joita siis myös koronapassiton henkilökunta voi hoitaa lähikontaktissa?

 

  • Pidetäänkö tiukasti huolta siitä, että lain tarkoittama suoja vaaditaan vain siltä sote-henkilöstöltä, joka on suorassa lähikontaktissa tartuntatautilain 48a §:n 1 momentin mainitsemien vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden tai asiakkaiden kanssa?

 

  • Edellyttääkö kaupunki koronapassia esimerkiksi terveyspalveluiden puhelinneuvonnassa työskentelevältä sairaanhoitajalta, jonka tehtävänä on tamperelaisten hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi puhelimessa?

 

  • Pitääkö paikkansa, että Tampereen kaupungin sote-paikkojen listalla, joissa koronapassia vaaditaan, on useita sellaisia palveluja, joissa ei ole lähikontaktia asiakkaiden kanssa (esimerkiksi aikuissosiaalityö, asiakasohjaus). Miksi näin?

 

  • Miten Tampere aikoo toteuttaa ja turvata koronapassittoman sote-henkilöstön työtilat? Kysymyksellä tarkoitetaan koronapassitonta henkilökuntaa, joka ei lain mukaisen määritelmän mukaan aiheuta lähikontaktin kautta covid-19-tartuntariskiä vakaville seurauksille alttiille asiakkaille tai potilaille. Työskenteleekö koronapassiton ja koronapassillinen henkilökunta samoissa työtiloissa?

 

------------------------

5. Lomien pitäminen pois vuoden 2022 aikana. Usealla sote-alan työntekijällä on suuri määrä lomia, säästövapaita, kertyneitä saldotunteja. Pirkanmaan hyvinvointialueen perustamisen johdosta työntekijöitä mm. suositellaan pitämään saldotunnit, vanhat lomat ja osa uusista lomista sekä säästövapaat pois 31.12.2022 mennessä. Tämän vuoden puolella on siis painetta pitää paljon lomia ja saldoja pois.

 

  • Mikäli työnantaja katsoo, ettei ole korvaava työtä tarjota, ja työntekijä jää ilman 1.2.2022 alkaen, voiko hän kuitenkin pitää pois kaikki kertyneet lomapäivät, säästövapaat ja saldovapaat? Vai maksetaanko ne kaikki hänelle rahana? Työnantajalle tämä toki tarkoittaa sitä, että on hankittava sijaisia kaksoispalkkauksella, jos työntekijät pitävät 1.2.2022 alkaen (tai myöhemmin oman suojan päättyessä) palkattoman sijaan pois kertyneitä vapaitaan jopa kuukausia putkeen. Tällöin ei pärjätä ilman sijaisia ja syntyy kaksoispalkkausta. Normaalisti kertyneitä lomia ja vapaita pidetään lyhyissä pätkissä ja esim. yksittäisinä päivinä, jolloin ei aina tarvita sijaisia eikä synny kaksoispalkkausta.

 

  • Kuinka työnantaja vakiomitoitetuissa töissä huolehtii riittävästä työntekijäresurssista?

 

------------------------

6. Tartuntatautilain tämänhetkinen pykälä edellyttää sote-työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei lähikontaktin kautta aiheuta covid-19-tartuntariskiä vakaville seurauksille alttiille asiakkaille tai potilaille. THL:n nykyisen arvion mukaan sekä rokotettu että rokottamaton levittävät covid-19-tautia.

 

  • Miten työnantaja varmistaa, etteivät koronapassilliset työntekijät tartuta potilaita ja työkavereita? Useissa uutiskanavissa sekä sote-alan työpaikoissa on todettu, että myös kolme rokotetta saaneet työntekijät ovat tartuttaneet koronaa potilaisiin ja työkavereihin. Edellä mainittu huomioiden, eroaako koronapassiton koronapassillisesta, kun kaikki voivat tartuttaa kaikkia?

 

  • Useat sairaanhoitopiirit, terveysviranomaiset ja asiantuntijat Suomessa ja myös ulkomailla ovat todenneet, että korona tulisi poistaa yleisvaarallisten tautien listalta. Sairaanhoitopiirit ovat mm. muuttaneet täysin ohjeistustaan testauksesta, jäljityksestä, karanteeneista ja eristyksestä. Mikä merkitys silloin nykyisillä vaatimuksilla koronapassista enää on?

 

  • Miten työnantaja varmistaa rokottamattoman työntekijän työturvallisuuden, jos henkilö ei voi ottaa koronarokotetta terveydellisistä syistä, ja hänellä on siitä lääkärinlausunto?

 

  • Sote-alalla on useita monipaikkaisia työyhteisöjä. Voiko eri ammattiryhmien osalta asettaa erilaisia vaatimuksia koronapassin suhteen? Koronapassivaatimus kun ei koske esimerkiksi vartijoita tai huoltomiehiä, jotka saattavat viettää merkittäviä aikoja samassa tilassa asiakkaiden tai potilaiden kanssa? Onko sote-henkilöstön koronapassivaatimuksilla mitään merkitystä, jos samoissa tiloissa on luvallisesti myös koronapassittomia?

 

  • Taustatietoa: THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kyseenalaisti passin tulevaisuuden MTV:n Uutisextrassa 15.1.2022. ”– Jos passi ei estä tartuntojen leviämistä, kyllä silloin voidaan kysyä, tarvitaanko koko passia ollenkaan. Edes matkustamisessa. – Jos on niin, että rokotteet eivät estä tartuntoja, vaikka ne estävät sairastumista, silloin pohja koko sen passin ympäriltä tippuu pois, Salminen jatkaa.”

 

------------------------

7. Sote-henkilöstön veto- ja pitovoima sekä saatavuus. Sosiaali- ja terveysalalla edellytetään riittävää työntekijämitoitusta. Kysymys on yhteiskunnan kriittisestä henkeen ja terveyteen liittyvästä palvelusta. Tampereen kaupungin sote-palveluissa ollaan tilanteessa, jossa työntekijävajauksia puuttuvien sijaisten tai työntekijöiden poissaolojen vuoksi. Työntekijöistä yhä suurempi osa on opiskelijoita, vastavalmistuneita tai työssä vähäisellä osaamisella ja kokemuksella olevia. Sijaisten perehdyttäminen ja opastaminen oman työn ohella lisää henkilökunnan kuormitusta ja työmäärää. Tampereen kaupungilla on hyvin tiedossa sote-alan rekrytointihaasteet ja vajeet tehtävissä. Esimerkiksi sosiaalityössä ei riitä enää päteviä hakijoita (ei välttämättä edes epäpäteviä) vakituisiin virkoihin. Useissa hauissa on jääty ilman hakijoita.

 

  • Tampereen kaupungin tulee olla vetovoimainen työnantaja. Onko oikeutettua, että työntekijät joutuvat elämään jatkuvassa pelon ilmapiirissä palkanmaksun keskeyttämisen uhalla, mikäli he eivät ole viimeisen 6 kuukauden aikana sairastaneet laboratoriovarmistettua covid-19-tautia tai eivät halua ottaa vaadittuja rokotteita ja tehosterokotuksia, tai mikäli heille ei löydetä korvaavia työtehtäviä?

 

  • Tulkitseeko sote-työnantaja lakia niin, että viimeisen 6 kuukauden aikana laboratoriovarmistetun covid-19-taudin sairastaneella on riittävä suoja covid-19-tautia vastaan? Tulkitaanko lakia kaikissa toimipaikoissa samalla tavalla, vai onko toimipaikkoja, joissa esimerkiksi muutaman kuukauden kuluttua vaaditaan työntekijää sairastetun taudin lisäksi ottamaan rokote?

 

  • Pääsevätkö sote-alan opiskelijat työharjoitteluun sote-alan työhön ja sote-alan toimipisteisiin ilman koronapassia? Onko kaupunki tietoinen mahdollisesta koronapassivaatimuksen aiheuttamasta välillisestä haitasta opiskelijoille ja opintojen etenemiselle?

 

  • Kuinka väistämätön työntekijäpula tulee näkymään niin koronapassillisten kuin koronapassittomien työntekijöiden hyvinvoinnissa sekä työnantajakuvassa, jolla on vaikutuksensa koko henkilöstön työkykyyn ja työsuoritukseen?

 

  • Kuntakympin perusteella voimme työnantajana vaikuttaa sote-alan työntekijöiden työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyviin asioihin. Miten Tampere aikoo korjata koronapassivaatimuksen aiheuttaman luottamuspulan työntekijöilleen, asetettuaan heidät nyt terveysperusteisesti eriarvoiseen asemaan?

 

  • Mitkä ovat työhyvinvointia ja työkykyä arvioivat mittarit? Onko saatavissa tietoa viimeisen kolmen vuoden ajalta mm. sairauspoissaoloista ja diagnoositiedoista kaupunkitasoisesti ja toimialoittain sote-alan työntekijät mukaan lukien?

 

------------------------

8. Kuntalaisille tarjottava lakisääteinen sote-palvelu.

 

  • Miten palvelut aiotaan toteuttaa 1.2.2022 lähtien?

 

  • Mikäli jo nyt tehdään yksiköissä töitä usein alimiehityksellä, tuleeko kaupungin sote-alan työntekijöille kohdistama koronapassivaatimus vaikuttamaan kuntalaisten palvelutasoon sitä edelleen heikentävästi?

 

  • Onko kuntalaisilla luottamus siihen, että he kaikkien palveluntuottajien osalta riittävän laadukasta palvelua ilman pelkoa palvelupisteiden sulkemisesta esimerkiksi liian vähäisen henkilöstömäärän johdosta?

 

  • Miten Tampere aikoo perustella kuntalaisille mahdollista heikentynyttä palvelutasoa sote-alan lakisääteisten tehtävien hoidossa 1.2.2022 voimaantulevan koronapassivaatimuksen johdosta?

 

  • Tartuntatautilaissa keskitytään ainoastaan infektioturvallisuuteen jättäen huomiotta kokonaispotilasturvallisuus, johon keskeisesti liittyy mm. riittävä henkilöstö. Miten kaupunki aikoo varmistaa kokonaispotilasturvallisuuden toteutumisen etenkin henkilöstön määrän osalta? Saamani tiedon mukaan monessa yksikössä on merkittävää henkilöstöpulaa tälläkin hetkellä.

 

  • Onko kaupunki selvittänyt tai tehnyt tutkimusta riskistä kuolla hoidon puutteeseen tilanteessa, jossa 1.2.2022 lähtien palo- ja pelastushenkilöstöä tai hoitohenkilökuntaa ei ole tarpeeksi käytettävissä?

 

  • Miten varmistetaan lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden riittävä määrä, jotta saadaan lakisääteiset palvelut ja lastensuojeluselvitykset tehtyä määräaikaisesti?

 

  • Miten kaupunki korvaa aiheuttamansa mahdollisesti peruuttamattomat vahingot lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille ja lapsiperheille, jotka jäävät ilman oikea-aikaisia lakisääteisiä palveluita johtuen koronapassivaatimuksen aiheuttamasta henkilöstövajeesta?

 

  • Miten kaupunki korvaa aiheuttamansa mahdollisesti peruuttamattomat vahingot lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaille, joiden palvelutarpeen arviointi viivästyy, ja jotka eivät saa ajoissa tarvitsemaansa palvelua johtuen koronapassivaatimuksen aiheuttamasta henkilöstövajeesta?

 

------------------------

9. Riittävä suoja. Tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa oleva pykälä 48 a:n tarjoamat mahdollisuudet poikkeuksien käyttöön ottamisesta. Oikeus käydä työssä negatiivisella testituloksella. Työntekijöiden oikeus siirtyä esimerkiksi työkokeilun tai ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden kautta toisen työnantajan palvelukseen. Miten kaupunki suhtautuu seuraaviin kysymyksiin ja esityksiin?

 

  • Laki sallii lääketieteellisistä syistä rokottamattoman osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan enintään 72-tuntia ennen työvuoroa tehdyn testin negatiivisella tuloksella. Mikäli sote-työntekijällä on ensimmäisestä rokotteesta aiheutunut esimerkiksi anafylaktinen reaktio eli vakava yliherkkyysreaktio, onko kaupungin mielestä käytännöllistä tai kohtuullista, että lääketieteellisestä syytä rokotevelvoitteesta vapautunut henkilö joutuu käymään testeissä 2-3 päivän välein? Miten taataan testauksen turvallisuus ja inhimillisyys? Toteutetaanko testaus työnantajan kustannuksella? Onko suunnitelmissa ottaa käyttöön pikatestit? Korvaako työnantaja työntekijöiden mahdollisesti kaupasta hakemat pikatestit?

 

  • Ei ole varmaa, että kaikille covid-19-tautia vastaan rokotetulle kehittyisi riittävästi, lainkaan tai riittävän pitkäksi aikaa vasta-aineita covid-19-tautia vastaan. Seuraako kaupunki sote-henkilöstön vasta-aineiden tasoa kieltäen työnteon niiltä työntekijöiltä, joille rokotteet eivät suojaavaa ja riittävän pysyvää immuniteettia muodosta?

 

  • Mikä on riittävä rokotesuoja tai rokotesarja sote-henkilöstölle? Miten ja millä perusteella kaupunki päättää vaadittavasta rokotesuojasta?

 

  • Sosiaali- ja terveystoimessa lain vaatimukset täyttävä henkilöstö tulee olla nopeasti saatavilla. Nykyisessä tilanteessa ja esille tuotujen faktojen pohjalta esitän, että Tampereella voidaan sosiaali- ja terveysalan toiminta turvata. Tämä tarkoittaa sitä, että Tampere ottaa käyttöön tartuntatautilain mahdollistama ns. perälaudan. Laki kun mahdollistaa myös koronapassittoman henkilöstön käytön erityisesti tilanteessa, jossa lain vaatimukset täyttävää henkilöstöä ei ole nopeasti tai ylipäänsä saatavilla. Esitän siis, että Tampere toteaa ja ilmoittaa lakiin perustuvan erityisen painavan syyn olemassaolon, ja että se tulee sen nojalla käyttämään myös koronapassittomia työntekijöitä nykyisissä sote-alan työtehtävissä huomioiden asianmukaisen henkilösuojaimien käytön ja muut varotoimet.

 

  • Missä tilanteissa kaupunki katsoo voivansa käyttää koronapassitonta työvoimaa, mikäli sote-palveluiden tuottaminen vaarantuu vähentyneen henkilöstön seurauksena? Millä perusteilla kaupunki valitsee koronapassittomat sote-työntekijät, jotka se ottaa takaisin töihin? Onko silloin kyseessä kokopäivätyö vai vain esimerkiksi parin tunnin keikka viikossa?

 

  • Mikäli Tampere päättää olla ottamatta käyttöön lain mahdollistamaa koronapassittoman työvoiman käyttöoikeutta, sen tulee antaa lupa henkilökuntansa siirtymiseen kaupungin ulkopuolisen työnantajan, esimerkiksi toisen sote-alan työnantajan palvelukseen, väliaikaisesti koronapassivaatimuksen voimassa ollessa ilman seurauksia työntekijän varsinaiselle työ- tai virkasuhteelle.

 

Lassi Kaleva (ps)

Kaupunginvaltuutettu, Tampere

Kaupunginhallituksen jäsen

puh. 0400 778 845

lassi@lassi.fi

www.lassi.fi

----------------------------------

Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytuntisivu, klikkaa tästä

Kommentoi kirjoitusta.

Pyydetään palautetta. Kyseessä alustava versio sote-henkilöstön pakkorokotekyselystä

Sunnuntai 23.1.2022 klo 14.34 - Lassi Kaleva

 

LASSI KALEVA, valtuustokysely: aiheuttavatko sote-henkilöstön rokotevaatimukset sote-palveluiden heikkenemistä 1.2.2022 lähtien?

KYSEESSÄ ALUSTAVA VERSIO, JOHON PYYDETÄÄN LUOTTAMUKSELLISTA PALAUTETTA JA EHDOTUKSIA.

Kysely tullaan toimittamaan vastattavaksi Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunnilla ma 31.1.2022 ja mahdollisesti ma 24.1.2022 kaupunginhallituksen koronakatsauksessa.

 

JOHDANTO

 

Saamani tiedon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten tehtävien hoitaminen heikkenee, mikäli potilas- ja asiakastyöstä siirretään pois henkilöt, joilla ei ole riittävää rokotteiden tai enintään 6 kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antamaa suojaa covid-19-tautia vastaan. (Jäljempänä tässä tekstissä käytän lain vaatimuksista yksinkertaisuuden vuoksi epätarkkaa ilmaisua: koronapassi / koronapassivaatimus).

 

Käsittääkseni Tampere uhkaa lopettaa edellä mainituin perustein usean sote-alan työntekijän käytön nykyisissä työtehtävissään 1.2.2022 alkaen. Lainsäädäntö ei Suomessa edellytä pakkorokotusta. Koronapassivaatimus asettaa työntekijät eriarvoiseen ja syrjivään asemaan. Kyse on henkilöistä, jotka ovat omistaneet oman elämänsä meidän muiden hyvinvoinnin, hengen ja terveyden pelastamiseksi.

 

Sote-palveluilla on useita tuottajia. Koska Tampereen kaupunki kuitenkin toimii tilaajana myös niissä palveluissa, joita se ei itse tuota, osoitan kysymykseni Tampereen kaupungille. Kysymykseni käsittää siis kaikki Tampereen kaupungin tuottamat ja ostamat sote-palvelut mukaan lukien esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Coxa, Sydänsairaala ja Fimlab.

 

TAUSTAA: Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan.

 

Kysymykset, joihin pyydetään vastausta sekä Tampereen kaupunginhallituksen koronakatsauksessa ma 24.1.2022 että Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunnilla ma 31.1.2022:

 

KYSEESSÄ ALUSTAVA VERSIO, JOHON PYYDETÄÄN LUOTTAMUKSELLISTA PALAUTETTA JA EHDOTUKSIA.

1. Aiotaanko Tampereen sote-palveluissa lopettaa 1.2.2022 palkanmaksu henkilöstöltä, joilla ei ole työhön vaadittavaa koronapassia, ja joille se ei löydä korvaavaa työtehtävää?

  • Onko selvitetty kuinka monelta tartuntatautilain määrittämältä henkilöltä lain määrittämä suoja puuttuu?
  • Onko henkilökunnan koronapassiselvitys tehty julkisesti vai yksityisesti?
  • Onko mahdollisessa selvityksessä huomioitu tietosuoja-asiat, jotta terveydentilaan liittyvät tiedot eivät ole vahingossakaan joutuneet ulkopuolisten, esimerkiksi työkavereiden tietoon?
  • Onko kaupunki varmistanut työsuojelujuristilta, että syrjinnän tunnusmerkit eivät toteudu sote-yksiköiden linjauksissa?

 

KYSEESSÄ ALUSTAVA VERSIO, JOHON PYYDETÄÄN LUOTTAMUKSELLISTA PALAUTETTA JA EHDOTUKSIA.

2. Työnantajan velvollisuudet toteuttaa työtehtävien kartoitus työntekijän terveydentilan vuoksi.

  • Työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa työntekijöille omaa toimeaan vastaavien työtehtävien hoitaminen.
  • Onko työnantaja toteuttanut velvoitteensa vaihtoehtoisten työtehtävien kartoittamisessa?
  • Kuinka monta tehtävää sote-alalla on, joissa ei tarvitse olla lähikontaktissa tai tavata tartuntatautilain 48a §:n 1 momentin mainitsemia vakaville seuraamuksille alttiita potilaita tai asiakkaita?
  • Kuinka kattavasti vaihtoehtoisia työtehtäviä on henkilöstölle tarjottu?
  • Onko realistista odottaa, että vaihtoehtoisten työtehtävien kartoitus onnistuu lyhyellä varoitusajalla?
  • Pidetäänkö tiukasti huolta siitä, että lain tarkoittama suoja vaaditaan vain siltä henkilöstöltä, joka on suorassa lähikontaktissa tartuntatautilain 48a §:n 1 momentin mainitsemien vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden tai asiakkaiden kanssa?
  • Onko vaihtoehtoisia työtehtäviä tarkasteltu myös kaupunkitasoisesti?
  • Aikooko kaupunki soveltaa korvaavien työtehtävien käyttöä siten, että sote-henkilöstön nykyinen palkka, edut ja lisät eivät alene tai heikenny?
  • Miten Tampere aikoo toteuttaa ja turvata koronapassittoman sote-henkilöstön työtilat? Kysymyksellä tarkoitetaan koronapassitonta henkilökuntaa, joka ei lain mukaisen määritelmän mukaan aiheuta lähikontaktin kautta covid-19-tartuntariskiä vakaville seurauksille alttiille asiakkaille tai potilaille. Työskenteleekö koronapassiton ja koronapassillinen henkilökunta samoissa työtiloissa?

 

KYSEESSÄ ALUSTAVA VERSIO, JOHON PYYDETÄÄN LUOTTAMUKSELLISTA PALAUTETTA JA EHDOTUKSIA.

3. Tartuntatautilain tämänhetkinen pykälä edellyttää sote-työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei lähikontaktin kautta aiheuta covid-19-tartuntariskiä vakaville seurauksille alttiille asiakkaille tai potilaille. THL:n nykyisen arvion mukaan sekä rokotettu että rokottamaton levittävät covid-19-tautia.

  • Rokote ei siis nykytiedon nojalla estä tartuntojen leviämistä. Mikä merkitys silloin nykyisillä vaatimuksilla koronapassista enää on?
  • Onko kaupungilla enää tässä uudessa tilanteessa perusteita edellyttää koronapassia sote-alan työntekijöiltään?
  • Taustatietoa: THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kyseenalaisti passin tulevaisuuden MTV:n Uutisextrassa 15.1.2022. ”– Jos passi ei estä tartuntojen leviämistä, kyllä silloin voidaan kysyä, tarvitaanko koko passia ollenkaan. Edes matkustamisessa. – Jos on niin, että rokotteet eivät estä tartuntoja, vaikka ne estävät sairastumista, silloin pohja koko sen passin ympäriltä tippuu pois, Salminen jatkaa.”

 

KYSEESSÄ ALUSTAVA VERSIO, JOHON PYYDETÄÄN LUOTTAMUKSELLISTA PALAUTETTA JA EHDOTUKSIA.

4. Sote-henkilöstön veto- ja pitovoima sekä saatavuus. Sosiaali- ja terveysalalla edellytetään riittävää työntekijämitoitusta. Kysymys on yhteiskunnan kriittisestä henkeen ja terveyteen liittyvästä palvelusta.

  • Miten kaupunki aikoo jatkossa toteuttaa ja turvata lakisääteiset tehtävänsä sekä velvollisuutensa tilanteessa, jossa omat toimenpiteet mahdollisesti pahentavat henkilöstöpulaa?
  • Onko nykyisten lain tulkintojen puitteissa mahdollisuus saada riittävä määrä sote-alan työntekijöitä Tampereelle?
  • Kuinka turvataan riittävä määrä alalle tulevia työntekijöitä poistuvien tilalle?
  • Tampereella ei ole varaa menettää ammattitaitoisia ja kokeneita työntekijöitä. Miten hoidetaan vetovoima ja rekrytointi vallitsevassa tilanteessa?
  • Tampereen kaupungin tulee olla vetovoimainen työnantaja. Onko oikeutettua, että työntekijät joutuvat elämään jatkuvassa pelon ilmapiirissä palkanmaksun keskeyttämisen uhalla, mikäli he eivät ole viimeisen 6 kuukauden aikana sairastaneet laboratoriovarmistettua covid-19-tautia tai eivät halua ottaa vaadittuja rokotteita ja tehosterokotuksia, tai mikäli heille ei löydetä korvaavia työtehtäviä?
  • Tulkitseeko sote-työnantaja lakia niin, että viimeisen 6 kuukauden aikana laboratoriovarmistetun covid-19-taudin sairastaneella on riittävä suoja covid-19-tautia vastaan? Tulkitaanko lakia kaikissa toimipaikoissa samalla tavalla, vai onko toimipaikkoja, joissa esimerkiksi muutaman kuukauden kuluttua vaaditaan työntekijää sairastetun taudin lisäksi ottamaan rokote?
  • Millä mittareilla työnantaja aikoo seurata nyt sovellettavan lain vaikutusta työvoiman saatavuuteen? Kuinka nopeasti työvoiman saatavuudessa tapahtuviin muutoksiin aikoo kaupunki reagoida?
  • Miten tartuntatautilain soveltamisesta aiheutuneita suoria ja välillisiä kustannuksia tullaan kokonaisvaltaisesti seuraamaan suhteessa hyötyihin? Kustannuksia aiheutuu mm. seuraavista asioista: toimeentulotuki, sote-alan keskeytyneet opinnot, työnantajalle laista aiheutuvat hallinnolliset toimet, työvuorojen järjestäminen muuttuneessa tilanteessa, verotulojen alentuminen keskeytyneen palkanmaksun seurauksena, sote-alan työntekijöiden syrjäytyminen, heikentynyt potilasturvallisuus.
  • Pääsevätkö sote-alan opiskelijat työharjoitteluun sote-alan työhön ja sote-alan toimipisteisiin ilman koronapassia?
  • Aiheuttavatko koronapassivaatimukset kohtuutonta kuormitusta sote-alan työntekijöille?
  • Tuleeko kuormitus näkymään niin koronapassillisten kuin koronapassittomien työntekijöiden hyvinvoinnissa sekä työnantajakuvassa, jolla on vaikutuksensa koko henkilöstön työkykyyn ja työsuoritukseen?
  • Kuntakympin perusteella voimme työnantajana vaikuttaa sote-alan työntekijöiden työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyviin asioihin. Miten Tampere aikoo korjata koronapassivaatimustensa aiheuttaman luottamuspulan työntekijöilleen, asetettuaan heidät nyt terveysperusteisesti eriarvoiseen asemaan?
  • Mitkä ovat työhyvinvointia ja työkykyä arvioivat mittarit? Onko saatavissa tietoa viimeisen kolmen vuoden ajalta mm. sairaspoissaoloista ja diagnoositiedoista kaupunkitasoisesti ja toimialoittain sote-alan työntekijät mukaan lukien?

 

KYSEESSÄ ALUSTAVA VERSIO, JOHON PYYDETÄÄN LUOTTAMUKSELLISTA PALAUTETTA JA EHDOTUKSIA.

5. Kuntalaisille tarjottava lakisääteinen sote-palvelu.

  • Miten palvelut aiotaan toteuttaa 1.2.2022 lähtien?
  • Tuleeko kaupungin sote-alan työntekijöille kohdistama koronapassivaatimus vaikuttamaan kuntalaisten palvelutasoon?
  • Onko kuntalaisilla luottamus siihen, että he saavat riittävän laadukasta palvelua ilman pelkoa palvelupisteiden sulkemisesta esimerkiksi liian vähäisen henkilöstömäärän johdosta?
  • Miten Tampere aikoo perustella kuntalaisille mahdollista heikentynyttä palvelutasoa sote-alan lakisääteisten tehtävien hoidossa?
  • Tartuntatautilaissa keskitytään ainoastaan infektioturvallisuuteen jättäen huomiotta kokonaispotilasturvallisuus, johon keskeisesti liittyy mm. riittävä henkilöstö. Miten kaupunki aikoo varmistaa kokonaispotilasturvallisuuden toteutumisen etenkin henkilöstön määrän osalta? Saamani tiedon mukaan monessa yksikössä on merkittävä henkilöstöpula jo tälläkin hetkellä.
  • Onko kaupunki selvittänyt tai aikooko kaupunki selvittää sitä, tuleeko lakimuutos vähentämään pysyvästi sote-alan henkilöstömäärää?

 

KYSEESSÄ ALUSTAVA VERSIO, JOHON PYYDETÄÄN LUOTTAMUKSELLISTA PALAUTETTA JA EHDOTUKSIA.

6. Riittävä suoja. Tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa oleva pykälä 48 a:n tarjoamat mahdollisuudet poikkeuksien käyttöön ottamisesta. Oikeus käydä työssä negatiivisella testituloksella. Työntekijöiden oikeus siirtyä esimerkiksi työkokeilun tai ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden kautta toisen työnantajan palvelukseen. Miten kaupunki suhtautuu seuraaviin kysymyksiin ja esityksiin?

  • Laki sallii lääketieteellisistä syistä rokottamattoman osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan enintään 72-tuntia ennen työvuoroa tehdyn testin negatiivisella tuloksella. Mikäli sote-työntekijällä on ensimmäisestä rokotteesta aiheutunut esimerkiksi anafylaktinen reaktio eli vakava yliherkkyysreaktio, onko kaupungin mielestä käytännöllistä tai kohtuullista, että lääketieteellisestä syytä rokotevelvoitteesta vapautunut henkilö joutuu käymään testeissä 2-3 päivän välein?
  • Ei ole varmaa, että kaikille covid-19-tautia vastaan rokotetulle kehittyisi riittävästi, lainkaan tai riittävän pitkäksi aikaa vasta-aineita covid-19-tautia vastaan. Aikooko kaupunki seurata sote-henkilöstön vasta-aineiden tasoa ja kieltää työnteon niiltä työntekijöiltä, joille rokotteet eivät riittävää, suojaavaa immuniteettia muodosta?
  • Nykyisessä tilanteessa ja esille tuotujen faktojen pohjalta esitän, että lain vaatimuksia tulkitaan Tampereella siten, että sosiaali- ja terveysalan toiminta voidaan turvata. Tämä tarkoittaa sitä, että otetaan käyttöön tartuntatautilain mahdollistaman ns. perälaudan. Laki mahdollistaa myös koronapassittoman henkilöstön käytön erityisesti tilanteessa, jossa lain vaatimukset täyttävää henkilöstöä ei ole nopeasti tai ylipäänsä saatavilla. Esitän siis, että Tampere toteaa ja ilmoittaa lakiin perustuvan erityisen painavan syyn olemassaolon, ja että se tulee sen nojalla käyttämään myös koronapassittomia työntekijöitä nykyisissä sote-alan työtehtävissään huomioiden asianmukaisen henkilösuojaimien käytön ja muut varotoimet.
  • Jos ilmenee, että sote-palveluiden tuottaminen vaarantuu vähentyneen henkilöstön seurauksena, kuinka pikaisesti kaupunki aikoo käyttää myös koronapassitonta työvoimaa? Miten kaupunki tulkitsee lakia poikkeuksien soveltamisen osalta eli missä tilanteissa kaupunki katsoo voivansa käyttää koronapassitonta työvoimaa?
  • Mikäli Tampere päättää olla ottamatta käyttöön lain mahdollistamaa koronapassittoman työvoiman käyttöoikeutta, sen tulee antaa lupa henkilökuntansa siirtymiseen kaupungin ulkopuolisen työnantajan, esimerkiksi toisen sote-alan työnantajan palvelukseen, väliaikaisesti koronapassivaatimuksen voimassa ollessa ilman seurauksia työntekijän varsinaiselle työ- tai virkasuhteelle.

 

Lassi Kaleva (ps)

Kaupunginvaltuutettu, Tampere

Kaupunginhallituksen jäsen

puh. 0400 778 845

lassi@lassi.fi

www.lassi.fi

----------------------------------

 

KYSEESSÄ ALUSTAVA VERSIO, JOHON PYYDETÄÄN LUOTTAMUKSELLISTA PALAUTETTA JA EHDOTUKSIA.

63 kommenttia .

LASSI KALEVA: aiheuttavatko rokotevaatimukset Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintakyvyn heikkenemistä 1.2.2022 lähtien?

Perjantai 21.1.2022 klo 20.32 - Lassi Kaleva

Olen toimittanut seuraavat kysymykset pormestari Anna-Kaisa Ikoselle ja Tampereen konsernijohdolle vastattavaksi ma 24.1.2022 kaupunginhallituksen koronakatsauksessa. Kysymyksiin pyydetään vastauksia myös Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunnilla ma 31.1.2022.

 

JOHDANTO: Saamani tiedon mukaan henkeen ja terveyteen liittyvien pelastustehtävien hoitaminen heikkenee, mikäli pelastuslaitos päättää siirtää pois varsinaisesta työstään sellaiset palo- ja pelastustoimessa toimivat henkilöt, joilla ei ole riittävää rokotteiden tai enintään 6 kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antamaa suojaa covid-19-tautia vastaan. (Jäljempänä tässä tekstissä käytän lain vaatimuksista yksinkertaisuuden vuoksi epätarkkaa ilmaisua: koronapassi / koronapassivaatimus).

Käsittääkseni Pirkanmaan pelastuslaitos uhkaa lopettaa edellä mainituin perustein usean palo- ja pelastustoimen työntekijän käytön nykyisissä työtehtävissään 1.2.2022 alkaen. Lainsäädäntö ei Suomessa edellytä pakkorokotusta. Koronapassivaatimus asettaa työntekijät eriarvoiseen ja syrjivään asemaan. Kyse on henkilöistä, jotka ovat omistaneet oman elämänsä meidän muiden hengen ja terveyden pelastamiseksi.

TAUSTAA: Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan.

-------------- 

Kysymykset, joihin pyydetään vastausta sekä Tampereen kaupunginhallituksen koronakatsauksessa ma 24.1.2022 että Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunnilla ma 31.1.2022:

1. Aikooko Pirkanmaan pelastuslaitos lopettaa 1.2.2022 palkanmaksun palo- ja pelastustoimen henkilöstöltä, joilla ei ole työhön vaadittavaa koronapassia, ja joille se ei löydä korvaavaa työtehtävää?

  • Onko selvitetty kuinka monelta tartuntatautilain määrittämältä henkilöltä lain määrittämä suoja puuttuu?
  • Onko henkilökunnan koronapassiselvitys tehty julkisesti vai yksityisesti?
  • Onko mahdollisessa selvityksessä huomioitu tietosuoja-asiat, jotta terveydentilaan liittyvät tiedot eivät ole vahingossakaan joutuneet ulkopuolisten, esimerkiksi työkavereiden tietoon?
  • Onko kaupunki varmistanut työsuojelujuristilta, että syrjinnän tunnusmerkit eivät toteudu pelastuslaitoksen linjauksessa lain tulkinnasta?

2. Työnantajan velvollisuudet toteuttaa työtehtävien kartoitus työntekijän terveydentilan vuoksi.

  • Työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa työntekijöille omaa toimeaan vastaavien työtehtävien hoitaminen.
  • Onko työnantaja toteuttanut velvoitteensa vaihtoehtoisten työtehtävien kartoittamisessa?
  • Onko Pirkanmaan pelastuslaitoksella osoittaa vaihtoehtoisia työtehtäviä ja kuinka kattavasti niitä on henkilöstölle tarjottu?
  • Kuinka monta tehtävää pelastuslaitoksella on, joissa ei tarvitse tavata tartuntatautilain 48a §:n 1 momentin mainitsemia vakaville seuraamuksille alttiita potilaita tai asiakkaita?
  • Pelastuslaitos on kaupungin alaista toimintaa. Onko vaihtoehtoisia työtehtäviä tarkasteltu myös kaupunkitasoisesti?

3. Tartuntatautilain tämänhetkinen pykälä edellyttää sote-työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei lähikontaktin kautta aiheuta covid-19-tartuntariskiä vakaville seurauksille alttiille asiakkaille tai potilaille. THL:n nykyisen arvion mukaan sekä rokotettu että rokottamaton levittävät covid-19-tautia.

  • Rokote ei siis nykytiedon nojalla estä tartuntojen leviämistä. Mikä merkitys silloin nykyisillä vaatimuksilla koronapassista enää on?
  • Onko Pirkanmaan pelastuslaitoksella enää tässä uudessa tilanteessa perusteita edellyttää koronapassia työntekijöiltään?
  • Taustatietoa: THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kyseenalaisti passin tulevaisuuden MTV:n Uutisextrassa 15.1.2022. ”– Jos passi ei estä tartuntojen leviämistä, kyllä silloin voidaan kysyä, tarvitaanko koko passia ollenkaan. Edes matkustamisessa. – Jos on niin, että rokotteet eivät estä tartuntoja, vaikka ne estävät sairastumista, silloin pohja koko sen passin ympäriltä tippuu pois, Salminen jatkaa.”

4. Pelastushenkilöstön veto- ja pitovoima sekä saatavuus. Palo- ja pelastustoiminnassa edellytetään riittävää työntekijämitoitusta. Kysymys on yhteiskunnan kriittisestä henkeen ja terveyteen liittyvästä palvelusta.

  • Miten Pirkanmaan pelastuslaitos aikoo jatkossa toteuttaa ja turvata lakisääteiset tehtävänsä sekä velvollisuutensa tilanteessa, jossa omat toimenpiteet mahdollisesti pahentavat henkilöstöpulaa?
  • Onko nykyisten pelastuslaitoksen lain tulkintojen puitteissa mahdollisuus saada riittävä määrä pelastustoimen työntekijöitä Pirkanmaalle?
  • Kuinka turvataan riittävä määrä alalle tulevia työntekijöitä poistuvien tilalle?
  • Pirkanmaalla ei ole varaa menettää ammattitaitoisia ja kokeneita työntekijöitä. Miten hoidetaan vetovoima ja rekrytointi vallitsevassa tilanteessa?
  • Pirkanmaan pelastuslaitoksen tulee olla vetovoimainen työnantaja. Onko oikeutettua, että työntekijät joutuvat elämään jatkuvassa pelon ilmapiirissä palkanmaksun keskeyttämisen uhalla, mikäli he eivät ole viimeisen 6 kuukauden aikana sairastaneet laboratoriovarmistettua covid-19-tautia tai eivät halua ottaa vaadittuja rokotteita ja tehosterokotuksia, tai mikäli heille ei löydetä korvaavia työtehtäviä?
  • Pääsevätkö palo- ja pelastustoimen opiskelijat työharjoitteluun Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimipisteisiin ilman koronapassia?
  • Aiheuttavatko koronapassivaatimukset kohtuutonta kuormitusta pelastustoimen työntekijöille?
  • Tuleeko kuormitus näkymään niin koronapassillisten kuin koronapassittomien työntekijöiden hyvinvoinnissa sekä työnantajakuvassa, jolla on vaikutuksensa koko henkilöstön työkykyyn ja työsuoritukseen?
  • Kuntakympin perusteella voimme työnantajana vaikuttaa pelastustoimen työntekijöiden työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyviin asioihin. Miten Pirkanmaan pelastuslaitos aikoo korjata koronapassivaatimustensa aiheuttaman luottamuspulan työntekijöilleen, asetettuaan heidät nyt terveysperusteisesti eriarvoiseen asemaan?
  • Mitkä ovat työhyvinvointia ja työkykyä arvioivat mittarit? Onko saatavissa tietoa viimeisen kolmen vuoden ajalta mm. sairaspoissaoloista ja diagnoositiedoista kaupunkitasoisesti ja toimialoittain pelastuslaitos mukaan lukien?

5. Kuntalaisille tarjottava lakisääteinen ensihoito- ja pelastuspalvelu.

  • Miten palvelut aiotaan toteuttaa 1.2.2022 lähtien?
  • Kuinka varmistetaan, että tuotetaan laadullisesti riittävän hyvää, tasalaatuista ja oikeudenmukaista palvelua?
  • Tuleeko pelastuslaitoksen työntekijöilleen kohdistama koronapassivaatimus vaikuttamaan kuntalaisten palvelutasoon?
  • Onko kuntalaisilla luottamus siihen, että he saavat riittävän laadukasta palvelua?
  • Miten Pirkanmaan pelastuslaitos aikoo perustella kuntalaisille mahdollista heikentynyttä palvelutasoa pelastuslaitoksen henkeen ja terveyteen liittyvissä tehtävissä?

6. Tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa oleva pykälä 48 a:n tarjoamat mahdollisuudet poikkeuksien käyttöön ottamisesta. Työntekijöiden oikeus siirtyä esimerkiksi työkokeilun tai ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden kautta toisen työnantajan palvelukseen. Miten Pirkanmaan pelastuslaitos suhtautuu seuraaviin esityksiin?

  • Nykyisessä tilanteessa ja esille tuotujen faktojen pohjalta esitän, että lain vaatimuksia tulkitaan Pirkanmaalla siten, että pelastuslaitoksen toiminta voidaan turvata. Tämä tarkoittaa sitä, että Pirkanmaan pelastuslaitos ottaa käyttöön tartuntatautilain mahdollistaman ns. perälaudan. Laki mahdollistaa myös koronapassittoman henkilöstön käytön erityisesti tilanteessa, jossa lain vaatimukset täyttävää henkilöstöä ei ole nopeasti tai ylipäänsä saatavilla. Esitän siis, että Pirkanmaan pelastuslaitos toteaa ja ilmoittaa lakiin perustuvan erityisen painavan syyn olemassaolon, ja että se tulee sen nojalla käyttämään myös koronapassittomia työntekijöitä nykyisissä työtehtävissään pelastuslaitoksella.
  • Mikäli Pirkanmaan pelastuslaitos päättää olla ottamatta käyttöön lain mahdollistamaa koronapassittoman työvoiman käyttöoikeutta, sen tulee antaa lupa henkilökuntansa siirtymiseen kaupungin ulkopuolisen työnantajan, esimerkiksi toisen pelastuslaitoksen palvelukseen, väliaikaisesti koronapassivaatimuksen voimassa ollessa ilman seurauksia työntekijän varsinaiselle työ- tai virkasuhteelle.

 

Lassi Kaleva (ps)

Kaupunginvaltuutettu, Tampere

Kaupunginhallituksen jäsen

puh. 0400 778 845

lassi@lassi.fi

www.lassi.fi

----------------------------------

3 kommenttia .

Lassi Kaleva: Puhe kutsuntatilaisuudessa Tampereen Tredussa ke 17.11.2021 kaupunginhallituksen edustajan ominaisuudessa

Keskiviikko 17.11.2021 - Lassi Kaleva

Arvoisa sotiemme veteraani, arvoisat puolustusvoimien, seurakuntien ja kaupungin edustajat!

Olen Lassi Kaleva. Minulla on ilo tuoda tähän kutsuntatilaisuuteen Tampereen kaupungin tervehdys kaupunginvaltuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen ominaisuudessa. Olen myös reservin meriupseeri.

 

Hyvät asevelvolliset!

Te olette elämänne käännekohdassa. Päätös suorittaa asevelvollisuus on oikea päätös. Se on rohkea päätös, jonka ovat tehneet lukuisat miehet ja naiset ennen teitä. Halu oman maan puolustamiseen on päätös ja tahtotila, jonka ansiosta meillä on nyt itsenäinen vapaa maa.

Varusmiespalveluksen aikana teidät koulutetaan ja harjaannutetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Näin osaltaan luodaan edellytykset sodan ajan varalta tarvittaville joukkokokonaisuuksille.

Kunniakas asevelvollisuuden suorittaminen avaa teille myös myöhemmin elämässä monia ovia ehkä siksi, että se antaa teille itseluottamusta omaan itseenne ja omiin kykyihinne. Saatte asepalveluksessa paljon oppia useastakin hyödyllisestä asiasta, mutta opitte ennen kaikkea paljon itsestänne. Opitte kärsivällisyyttä ja opitte järjestystä ja järjestelmällisyyttä, mikä auttaa teitä saavuttamaan niitä tavoitteita, joita te itsellenne asetatte varusmiespalveluksenne jälkeiselle ajalle. Huomaatte tulevien kuukausien aikana palveluksessa ollessanne, että teillä on enemmän sisäistä voimaa, kuin olitte kuvitelleetkaan.

Varusmiespalveluksessa opitte tiimipeliä ja yhteistyötä. Opitte, että joukkue on vahvin yhdessä, ja vain yhdessä. Aluksi ärsyttävältäkin tuntuva tupakaveri saattaa osoittaa vahvuutensa yllättävällä hetkellä. Huomaatte, että haastavistakin hetkistä selviää, kun tukea annetaan ja tukea saadaan.

Mikäli palvelusaikanne tuntuu joskus ylitsepääsemättömän vaikealta, älkää epäröikö pyytää apua tovereiltanne, kouluttajiltanne, sotilaspapilta tai keneltä tahansa muulta elämässänne olevalta aikuiselta, johon luotatte.

Toivon, että asevelvollisuuden suorittaminen on teille rankka ja äärirajoille haastava, mutta myös myönteinen kokemus. Todennäköisimmin tämä toteutuu silloin, kun teette parhaanne ja otatte positiivisen, ennakkoluulottoman asenteen uuden oppimiseen. Tiedän tämän kokemuksesta.

Toivon teille antoisaa asevelvollisuusaikaa. Tehkää siitä tähänastisen elämänne parasta aikaa!

Kiitos.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lassi Kaleva: Perussuomalaisten linjapuhe valtuuston talousarviokokouksessa 15.11.2021

Maanantai 15.11.2021 - Lassi Kaleva

Tampereen kaupunginvaltuusto 15.11.2021 / Talousarviokokous

Perussuomalaisten linjapuhe

Lassi Kaleva, valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

--------------------------------------------

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisa pormestari, arvoisat kuulijat,

Tässä samassa pykälässä käymme keskustelua kahdesta eri asiakirjasta. Tampereen strategia luotsaa kaupunkia 2030-luvulle. Vuoden 2022 talousarvio ja vuosien 2022-2025 taloussuunnitelma sen sijaan katsoo vähän lähemmäs.

Käsittelen ensin lyhyesti Tampereen strategiaa 2030. Tampereen strategiaa olivat kaikki ryhmät yhdessä luomassa. Prosessi oli onnistunut. Strategia kuvaakin melko tarkasti valtuuston voimasuhteita ja eri ryhmien tahtotiloja.

Hyvää Tampereen strategiassa 2030 on sen positiivinen vire. Myös meidän mielestämme Tampere on, ja sen tulee olla paras paikka kasvaa, kehittyä ja ikääntyä. Tampereen moninaiset yhteisöt ja yritykset ruokkivat hyvinvointia, luovuutta ja innovatiivisuutta. Lisäksi Tampereen asema kansainvälisenä tieteen ja korkean osaamisen kaupunkina on vahva.

Tampereen strategiaan 2030 tehtiin pormestarin johdolla perussuomalaisten toivoma muutos. Asiakirjaan lisättiin pyynnöstämme lause: "Kiinnitämme erityistä huomiota kotoutumisen onnistumiseen." On kaikkien etu, että tulijat kotoutuvat uuteen kulttuuriin ja kieleen ja pystyvät siten helpommin ottamaan vastuuta omasta ja perheensä toimeentulosta.

Kestävien valintojen tekeminen on Tampereella helppoa. Me perussuomalaiset ohjaisimme kaupunkia kuitenkin niin, että hiilineutraaliutta tavoiteltaessa toteutetaan vain sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät merkittävästi nosta asumisen, elämisen, liikkumisen ja yrittämisen hintaa. Näemme, että alueellinen yhdenvertaisuus Tampereella vaarantuu näiden syiden johdosta. sen johdosta siirtäisimme hiilineutraaliustavoitevuotta 20 vuotta eteenpäin eli vuoteen 2050 monen muun Euroopan maan tavoin.

Hyväksymme kuitenkin Tampereen strategian 2030 kokonaisuutena. Ja teemme mm. ilmastoasioihin liittyvät esityksemme Tampereen ensi vuoden budjettiin. Kiitämme kaikkia ryhmiä hyvästä yhteistyöstä kaupungin strategiatyössä.

----------------

Sitten käsittelen vuoden 2022 talousarviota ja vuosien 2022-2025 taloussuunnitelmaa. Pormestarin budjettiesityksessä on paljon hyvää ja oikein. Teemme siihen kuitenkin joitakin muutosesityksiä tarkoituksenamme alleviivata perussuomalaista Tamperetta, perussuomalaista vaihtoehtoa.

Meidän mielestämme talous on onnistuneen kaupungin perusta. Hyvä taloudenpito mahdollistaa niin kunnan perustehtävien kuin sen lisäksi valitsemiemme asioiden hoitamisen. Siksi kaupungin talouden tulee olla tasapainossa. Miinusmerkkisiä budjetteja ei tulisi mielestämme tehdä. Vähintäänkin talous tulee tasapainottaa pikaisesti. Jos kaupunki syö enemmän kuin se tienaa, eli jos toiminnan ja investointien rahavirta on pysyvästi miinuksella, on se pois tulevilta sukupolvilta. Se on velkaa tuleville tamperelaisille.

Kunnalla on tietyt laissa säädetyt perustehtävät. Ne tulee hoitaa erinomaisesti. Lääkäriin tulee päästä ajallaan. Koulutukseen, lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin tulee panostaa. Ja sitten jos rahaa jää kunnan lakisääteisten tehtävien jälkeen, sen voi sitten käyttää hyvällä omallatunnolla lukuisiin hyviin vapaavalintaisiin kohteisiin ja toimintoihin.

----------------

Teen ryhmämme muutosesitykset kootusti tämän linjapuheen lopussa. Esityksemme on myös toimitettu ennen tätä kokousta valtuuston sihteeristölle, muille ryhmille ja tiedotusvälineille.

Nyt käsittelen muutamalla sanalla kaupungin ilmastotavoitteita ja hiilineutraaliustoiveita.

Välillä tuntuu siltä, että olemme jääneet ilmastoasioiden panttivangiksi. Miltei kaikki ajatellaan nykyään hiilineutraaliussilmälasien läpi… kustannuksista riippumatta. Tähän pitää tulla muutos. Tampereen kaupungin valittuina päättäjinä me olemme vastuussa kuntalaisille ensisijaisesti kuntamme arjen toimivuudesta ja kuntamme elinkelpoisuudesta. Me emme ole vastuussa globaalin ilmastonmuutoksen torjunnasta, jossa tuntuu lähteneen mopo käsistä jo aikaa sitten.

Muualla maailmassa esimerkiksi rakennetaan tälläkin hetkellä satoja hiilivoimaloita, joiden avulla maat voivat tarjota edullisempaa energiaa asukkailleen ja yrityksilleen. Meillä kukaan ei tunnu ymmärtävän, että päästöt eivät katso maanrajoja, ne ovat globaaleja. Mitä enemmän me häädämme tuottavaa teollisuutta ja yritystoimintaa kaupunkimme ja etenkin maan rajojen ulkopuolelle, sitä enemmän me saastutamme globaalissa mittakaavassa.

Huhu kertoo, että Helsingin käyttäessä kivihiiltä, se toi kaupungille 50-100 miljoonan vuosisäästön verrattuna vaihtoehtoisiin energian tuotantotapoihin. Nyt Suomessa tavoite on olla ilmastotyön etunenässä, vaikka se tarkoittaisi 2 euron pumppuhintoja ja huippuhintaista sähköä ja kaukolämpöä. Laskun hölmöistä ilmastotoimista maksamme me kaikki. Eikä ilmastonmuutosta jarruta esimerkiksi se, että kotimainen maatalous ajetaan alas ja autoilua rajoitetaan kaikin mahdollisin keinoin.

Tampereella tosiaan osa yli-innokasta ilmastotyötä on jatkuva ja tarkoituksellinen autoilun vaikeuttaminen vaikkapa kadunvarsipysäköintiä vähentämällä. Tammelantorin laidalla tehtiin remonttia, jonka seurauksena vähiä pysäköintipaikkoja vähennettiin entisestään. Ei mansikkalaatikoita ratikalla torilta haeta. Marjakauppa siirtyy muualle ja tori kuihtuu. 

Hiilineutraaliutta tavoiteltaessa kannattaisi toteuttaa vain sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät merkittävästi nosta asumisen, elämisen, liikkumisen ja yrittämisen hintaa. Biokaasu-nysset ovat hyvä esimerkki kustannustehokkaasta ilmastotoimesta. Direktiivi onneksi vielä jossakin määrin sallii niiden käytön.

Kiitämme muita puolueita siitä, että saimme yhdessä talousarvioon maininnan Teiskon Nyssen tasataksasta. Joukkoliikenteen periaatteen tulee ollakin: yksi kaupunki – yksi taksa!

----------------

Valtuustotyöskentely on toisinaan voimakkaita intohimoja ja mielipiteitä herättävää. Keskustelu on tällöin jatkunut helposti niin yleisönosastoihin kuin someen. 

Katsokaamme tulevaisuuteen. Vaikka laineet ovat viime aikoina lyöneet yli, yhteistyöllä ja toisiamme kunnioittaen voimme rakentaa Tamperetta. Me olemme siihen valmiita. Kiitos.

Kommentoi kirjoitusta.

Lassi Kaleva, kaupunkilehti Tamperelaisen kolumni: Pakkorokotus on vaarallinen tie - "Rokotepakko tai koronapassi sopivat huonosti suomalaiseen yhteiskuntaan"

Lauantai 13.11.2021 - Lassi Kaleva

Julkaistu kaupunkilehti Tamperelaisen netissä ja paperilehdessä 13./14.11.2021 (linkki alkuperäiseen julkaisuun)

Suomessa on aina luotettu valistuksen voimaan. Tämän johdosta meillä onkin erittäin korkea rokotekattavuus. Siksi rokotepakko tai koronapassin laaja käyttö sopivat huonosti suomalaiseen yhteiskuntaan.

KEVÄÄLLÄ 2021 asiantuntijat totesivat: Jo yksi koronarokote vapauttaa elämää. Sitten luimme: Rokotteen antama suoja kahden annoksen jälkeen on vakavaa tautia vastaan erinomainen. Syksyllä puhalsivat uudet tuulet: tarvitaan ehkä kolmas rokote.

NYT luvataan, että rokotepakko ja koronapassi vapauttavat elämää. Ovatko perustuslain takaamat vapaudet tulevaisuudessa voimassa vain silloin, kun meillä on voimassaoleva koronapassi?

HALUATKO, että kaverisi jää ravintolan ulkopuolelle kun menette porukalla iltaa istumaan? Hyväksytkö sen, että rokottamaton tyttöystäväsi ei pääse kanssasi elokuviin? Potkitaanko työpaikalta pian pois rokottamaton kollegasi? Miten käy ihmiselle, joka ei terveydellisistä syistä pysty ottamaan rokotteita? Entä terveydenhuollon kantokyky? Meillä on jo nyt hoitajapula. Entä jos koronapassivaatimus tai pakkorokotukset ajavat tuhannet terveydenhoidon ammattilaiset vaihtamaan alaa?

KORONAPASSIA perustellaan koronan tartuttamisella. Kuitenkin nykytiedon mukaan kahdesti rokotetut näyttäisivät tartuttavan virusta eteenpäin yhtä lailla kuin rokottamattomat.

Vaikka koronarokotteen haittavaikutusilmoitus jätetään usein tekemättä, on Fimealle saapunut niitä kuitenkin jo 20 000 kappaletta. Tehdyt ilmoitukset esimerkiksi vaikuttivat siihen, että rokotuksen jälkeen havaittujen sydänlihastulehdusten johdosta ei alle 30-vuotiaille miehille enää anneta Modernan rokotetta. On siis tärkeää, että vakavista rokotteen aiheuttamista haittavaikutuksista tehtäisiin aina haittavaikutusilmoitus.

POTILAAN itsemääräämisoikeus on terveydenhuollon johtava periaate. Rokotteen ottaminen ei ole vapaaehtoista, jos rokotteen ja koronapassin puuttuminen syrjäyttää ihmisen yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ihmisiä ei tule jakaa kahteen kastiin. Suomalaisen yhteiskunnan perusvire on vapaus ja sopuisa yhteiselo. Näistä kannattaa jokaisen rokotetun ja rokottamattoman pitää yhdessä tiukasti kiinni.

Kirjoittaja on perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuuston talousarviokokous 18.11.2019 - Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro

Maanantai 18.11.2019 - Lassi Kaleva

Arvoisa puheenjohtaja, pormestari, valtuutetut, virkamiehistö ja tiedotusvälineiden edustajat sekä kaikki te, jotka seuraatte tätä kokousta niin paikan päällä kuin etänä.

 

Tässä on pitkiin aikoihin paras pormestarin talousarvioesitys. Emme kuitenkaan voi olla mukana kohottamassa kuntalaisten vero- ja maksurasitusta.

Myönnän, että tämä on pitkiin aikoihin paras pormestarin talousarvioehdotus. Ensi vuoden budjetissa on lukuisia, erityisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta toimivia elementtejä. Esitän muille ryhmille kiitoksen rakentavasta budjetin valmistelusta. Ja esitän pormestari Lauri Lylylle kiitoksen siitä, että hän on ottanut talousarvioesityksessä huomioon monia etenkin kaupunginhallituksessa esille tulleita kipukohtia: köyhyysohjelma saa lisää varoja, perusterveydenhoitoa vahvistetaan, omaishoitajien tukea ei leikata.

Nyt on kuitenkin aika irtautua. On aika tarjota tamperelaisille vieläkin parempi vaihtoehto – perussuomalainen vaihtoehto. Vaihtoehto, joka pohjautuu kaupungin taloudelliseen tilaan ja tosiasioihin, heikompiosaisten arjen ymmärrykseen, asukkaiden ja yrittäjän kohtaamiin haasteisiin sekä ihan jokaisen kuntalaisen arjen kokemuksen helpottamiseen, yksilöllisestä elämäntilanteesta ja elämänvaiheesta riippumatta.  

Punertaville ja vihertäville puolueille on tunnusomaista kova halu verottaa. Antti Rinteen hallituksen suosion romahdus johtuu varmasti osaltaan siitä, että samalla kun lapataan lisää rahaa kehitysapuun ja ilmastotavoitteisiin, oman kansan verotaakkaa lisätään mm. polttoaineveron korotuksen ja kotitalousvähennyksen heikennyksen muodossa.

Me perussuomalaiset emme halua olla mukana lisäämässä kuntalaisten maksurasitusta kohonneen kuntaveron ja kohonneiden maksujen muodossa. Suomi on OECD-maiden vertailussa himoverottaja. Tampereen kaupunki on Suomen 6 suurimman kaupungin vertailussa himoverottaja; niin kuntaveromme kuin kiinteistöveromme ovat huipussaan. Korkea veroaste vähentää Tampereen pitovoimaa ja vetovoimaa, pienentää ostovoimaa ja kulutusta sekä lisää täten osaltaan työttömyyttä ja kuntataloutemme ahdinkoa.

Tampereella veronkorotusta perustellaan mm. palveluiden säilyttämisellä. On kuitenkin tosiasia, että tämä tänään esitettävä 0,5 % veronkorotus menee vuodesta 2021 lähtien miltei kokonaan ratikan aiheuttamiin lisäkustannuksiin verrattuna tilanteeseen, jossa joukkoliikennettämme olisi kehitetty kumipyörävaihtoehdon pohjalta. Eli perussuomalaisen vaihtoehdon pohjalta, jossa joukkoliikenteen lipunhintoja olisi pikemminkin laskettu ainaisten korotusten sijaan.

Teemme tässä budjettikokouksessa, ryhmäpuheenvuoroni lopussa, muutaman harkitun muutosesityksen muistutuksena kuntalaisille siitä, että aina on olemassa vastuullinen vaihtoehto – perussuomalainen vaihtoehto. Muutosesityksemme suuntautuvat rakenteellisiin säästöihin tulevien vuosien kuluessa.

 

Miten kuntataloudessa voidaan säästää? – Oikeantyyppisellä johtamisella

Kuntataloudessa ei saisi säästää peruspalveluista, tätä edellyttää kuntalakikin. Myös maksujen korotuksia pitää välttää. Perussuomalaisilla on selkeä askelmerkistö kaupungin taloutta järkevöittämään. Säästöissä tulee keskittyä jatkossa investointien priorisoinnin ja jaksottamisen lisäksi nimenomaan rakenteellisiin säästöihin, joita voidaan saavuttaa toimintatapoja kehittämällä. Säästöjä voidaan saavuttaa vain oikeantyyppisellä johtamisella, jossa otetaan huomioon taloudelliset vaikutukset rakenteisiin päätöksiä tehtäessä. Tässä muutamia esimerkkejä asioista, mihin tulisi puuttua vastuullisella johtamisella.

Digiteknologia tarjoaa mahdollisuuksia merkittäviin säästöihin.

Eräs työterveyslääkäri arvioi, että työterveyden hoitokäynneistä n. 50 % voitaisiin hoitaa verkossa. Tämä edellyttää toimivaa hoidontarpeen arviointia sekä sitä, että palveluntuottajalla on tarjota vaihtoehtoisia yhteydenotto- ja hoitokanavia. Myös perusterveydenhoidon käynneistä voitaisiin verkkopalveluina toimivasti korvata useita kymmeniä prosentteja. Terveydenhuollossa verkkopalveluiden käytön tulee kuitenkin pohjautua vapaaehtoisuuteen. Eli myös perinteinen henkilökohtaiseen palveluun pohjautuva hoitopolku tulee olla valittavissa. Konkreettisesti digitalisaatio on edennyt maankäytön kokonaisprosessin digitalisaatiotyönä (MAD), joka käynnistyi vuonna 2017 kaupungin digiohjelman kokeiluna. Digitekniikan käyttöönottoa pitää tehostaa joka sektorilla, mutta se pitää tehdä järkevästi ja kustannustehokkaasti (s. 104).

Hankinnoissa muhii suuri säästöpotentiaali.

Keskimääräisen hankintaprosessin aika mahdollisine markkinavuoropuheluineen pitäisi olla noin 6 kuukaudesta vuoteen. Silloin pystytään huomioimaan hankinnan erityisnäkökohdat, ja saadaan aikaan myös paikallistalouden kannalta paras taloudellinen, laadullinen ja toiminnallinen lopputulos.

Tampereella haasteena on vaikuttavuusperusteiset hankinnat. Vaikuttavuusperusteisissa hankinnoissa esimerkiksi tiettyjen ennalta päätettyjen asiakaslähtöisten tavoitteiden saavuttaminen on peruste toistaiseksi voimassaolevien sopimusten tekemiseen. Meidän tarvitsee myös kehittää osaamistamme ja ennakointiherkkyyttä markkinoiden muutoksiin ja kustannustasoon. Tämä lisää ymmärrystämme siitä mitä tulee tehdä itse ja mitä kannattaa hankkia ulkoa. Kaupungin kaikissa hankinnoissa on noudatettava hankintalakia ja kaupungin hankintaohjetta. Hankintojen valvonta tulee pitää osana tarkastus- ja valvontajärjestelmää (s. 52). Tampereen tuleekin panostaa sopimustenhallintaan ja sopimusten seurantaan. Hankintoihin oikeutettavien piiriä voisi pienentää. Nyt delegointia hankintojen tekemiseen on myönnetty liian laajalle piirille, erityisesti kaupungin kehittämisen palvelualueella.  

Lisäksi, hankinnan suunnittelussa tulee ymmärtää, että kyseessä ei ole vain kilpailutusprosessi. Hankintaa tulee kehittää koko sopimuskauden aikana, mihin tehdään velvoitteet jo tarjouspyyntöä laadittaessa.

Kaupungin sairauspoissaolojen hallinnasta koituu säästöjä ja työhyvinvointia.

Eräässä merkittävässä pääkaupunkiseudun kaupungissa sairauspoissaolot ovat suhteessa muihin kuntiin verrattuna vähentyneet selvästi. Tämä on seurausta siitä, että on tehty oikeita asioita riittävän laadukkaasti. Avainasemassa on työkykyjohtaminen sekä työterveyshuollon oikea kohdentaminen. Työkykyjohtamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota esimiesten sitouttamiseen, riittävään perehdyttämiseen ja kouluttamiseen sekä työkykyjohtamiseen liittyvään yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon kustannuksia ei ole tavoitteena pienentää, vaan kohdentaa resurssit oikeisiin asioihin. Työterveyshuollon resurssit tulee suunnata ennaltaehkäiseviin palveluihin ja työkykyriskien varhaiseen havaitsemiseen, jolloin pystymme säästämään merkittävästi työkyvyttömyyden välittömistä kustannuksista.

Liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat kunnalle suuri kustannusrasitus.

Perussuomalaisten mielestä suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko. Myös Tampereella on vallalla ilmastohysteria ja ihmisten syyllistäminen ilmastonmuutoksesta. Tampereen tulee järkevöittää ilmastotavoitteensa ja luopua keinotekoisista ja yli-innokkaista vuosilukutavoitteista hiilineutraalisuudessa. Taloudellisesti järkevä ja kustannusneutraali vähäpäästöisyys olisi paljon parempi tavoite.  Esimerkki kustannustehokkaasta tavasta vähentää päästöjä on tekemämme aloite kaupungin käyttöön hankittavista biokaasukäyttöisistä ajoneuvoista. Tampereella pitää kuitenkin jatkossakin voida liikkua myös ihan tavallisella henkilöautolla. Kouluissa pitää jatkossakin voida syödä kotimaista lihaa ja juoda kotimaista maitoa. Näin varmistamme riittävän ravintoaineiden saannin niin fyysisen kuin psyykkisen kehityksen tueksi. Lapsillemme ja nuorillemme ei tule aiheuttaa kohtuutonta ilmastöähkyä tai ilmastoahdistusta.

Tampereen tulee keskeyttää kiintiöpakolaisten otto ja keskittyä jo täällä asuvien kotoutukseen.

Kotoutumisessa kohdataan yhä enemmän ja yhä suurempia haasteita. Me esitämme, että Tampere luopuu toistaiseksi kiintiöpakolaisten vastaanotosta, ja käyttää näin säästyneet resurssit parempaan ja tehokkaampaan jo kaupungissamme asuvien kotoutukseen. Näin ehkäisemme tehokkaasti varsinkin eteläisemmässä Suomessa jo tapahtunutta voimakasta asuinalueiden eriytymistä, koulujen lisääntyviä ongelmia, ja vähennämme kasvualustaa jengiytymiselle.

---------------------------------------------------- 

Perussuomalaisten muutosesitykset – Kaupunginvaltuusto 18.11.2019

Kaikkien tekemiemme esitysten edellyttämät tekstimuutokset ja budjettivaikutukset tehdään virkamiestyönä talousarvioon, ilman että tämä mainitaan jäljempänä jokaisen esityksen kohdalla erikseen.

 

§ 177 Tuloveroprosentti, kiinteistöveroprosentti ja muiden verojen perusteet vuodelle 2020

1)     Mm. sivut 3 ja 175. Esitämme, että kuntaveroa ei nosteta, vaan että se pidetään ennallaan 19,75 %:ssa.

§ 178 Vuoden 2020 talousarvio ja vuosien 2020-2023 taloussuunnitelma sekä talousarvion yhteydessä käsiteltävät valtuustoaloitteet ja talousarvioon liittyvät asiat

2)     Sivu 12, väliotsikko: ”Koulutus ja vieraskieliset”. Lisätään osion loppuun seuraava lisäys: ”Tampere luopuu toistaiseksi kiintiöpakolaisten vastaanotosta ja käyttää näin säästyneet resurssit parempaan ja tehokkaampaan jo kaupungissamme asuvien kotoutukseen. Näin ehkäisemme tehokkaasti varsinkin eteläisemmässä Suomessa jo tapahtunutta voimakasta asuinalueiden eriytymistä, koulujen lisääntyviä ongelmia, ja vähennämme kasvualustaa jengiytymiselle.”

3)     Mm. sivut 41 ja 171. Korvataan sivulla 41 oleva asiaa koskeva maininta tekstillä: ”Kaupunki ei toteuta Näsijärven Vaitinaron vesistötäyttöä ja ns. dubain saaria, eikä myöskään nosta Näsijärven pohjaan sedimentoitua/betonoitua nollakuitua. Kaupunki katsoo, että toimenpiteet aiheuttaisivat liian suuren riskin herkän pohjavesialueen tuhoutumiseen.”

4)     Mm. sivut 42 ja 107. ”Kaupunki ei toistaiseksi toteuta raitiotien ns. Hatanpään ratahaaraa eikä raitiotien ns. 2. vaihetta (Pyynikintori–Lentävänniemi).”

5)     Mm. sivut 49, 88 ja 103. ”Tampere järkevöittää ilmastotavoitteensa ja luopuu keinotekoisista ja yli-innokkaista vuosilukutavoitteista hiilineutraalisuudessa.”

6)     Sivu 103, Kaupunkiympäristön palvelualue. Lisätään ensimmäisen tekstiosion loppuun: ”Kaikilla kulkumuodoilla tulee päästä Tampereen keskustaan. Tampere parantaa alueellaan toimivien yritysten pitovoimaa ja vetovoimaa alentamalla vuoden 2020 alusta pysäköintimaksuja 20 %:lla. Samalla palautetaan käyttöön keskustan alueella ja läheisyydessä sijaitsevia ilmaisia pysäköintipaikkoja.”

7)     Sivu 115. Korvataan teksti, joka koskee joukkoliikenteen lipunhintojen nostoa tekstillä: ”Kaupunki pidättäytyy joukkoliikenteen lipunhintojen nostosta, ja säilyttää ne ennallaan.”

8)     Sivu 143, otsikko ”Antolainauksen muutokset”, lisätään ensimmäisen kappaleen loppuun teksti: ”Kansi- ja areenalle myönnettävälle lainalle edellytetään riittäviä vastavakuuksia.”

----------------------------------------------------

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustopuhe 19.11.2018

Maanantai 19.11.2018 - Lassi Kaleva

Tampereen kaupunginvaltuusto 19.11.2018 – talousarviokokous
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva
 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat, hyvät tamperelaiset.
 
”Oli historian tunti ja opettaja kysyi oppilailta kuka Jerikon muurit [Raamattu, Joosuan kirja, luku 6] oikein mursi. Kukaan ei vastannut. Viimein opettaja kysyi asiaa Pikku-Kallelta. Kalle tokaisi: - Olipa kuka oli, mutta minä se en ainakaan ollut.
 
Opettaja loukkaantui moisesta näsäviisaasta käytöksestä ja ilmoitti asiasta Kallen isälle. Asiaa aikansa pohdittuaan isä sanoi: - Kyllä minä Kallea uskon; Jos hän kerran sanoo ettei rikkonut muuria, niin ei hän myöskään sitä rikkonut. Opettajaparka vei asian koulun johtokuntaan. Kun hän oli esittänyt asiansa, johtokunnan puheenjohtaja sanoi: - Kyllä minä Kallen isän sen verran hyvin tunnen, että uskon häntä tässä asiassa.
 
Opettaja oli jo epätoivon partaalla, mutta vei asian kunnanvaltuustoon. Opettajan esitettyä asiansa ja valtuuston sitä pohdittua, valtuuston puheenjohtaja sanoi: - Kyllä me myös olemme sillä kannalla, ettei Kalle ole rikkonut sitä muuria, mutta valtuusto on päättänyt, että kunta kyllä korvaa muurin hinnan kokonaan.” [tekijä tuntematon].
 
Kymmenisen vuotta politiikassa mukana olleena voin varmuudella sanoa, että kyseinen valtuusto ei ollut Tampereen kaupunginvaltuusto. Me olisimme päättäneet asettaa työryhmän selvittämään asiaa, koska on luultavaa ja todennäköistä, että Pikku-Kallen kaverit olivat rikkoneet Jerikon muurit ja yrittivät nyt vain tehdä hänestä syntipukkia.
 
Kiitos pormestarille, viranhaltijoille ja myös kaikille valtuustoryhmille vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2019-2022 taloussuunnitelman valmistelusta. Olemme päässeet hyvässä hengessä eteenpäin, vaikka vuosi onkin ollut haastava. Koska millään yksittäisellä puolueella ei ole valtuuston enemmistöä, on politiikan teko Tampereellakin kompromisseja ja myös myönnytyksiä puolin ja toisin. Mutta etenkin pienille ryhmille on tärkeää, että myös he saavat äänensä kuuluviin, ja että äänestäjät kokevat, että tässä kaupungissa saadaan vietyä asioita eteenpäin myös heidän näkökulmastaan. Teen muutamia nostoja asioista, jotka ovat uudessa talousarviossa erityisen tärkeitä perussuomalaisten valtuustoryhmälle.
 
• Hoitajamaksua, 10 euroa käynniltä, ei oteta käyttöön. Tampereella on yli 40 000 ihmistä, jotka joutuvat päivittäin miettimään riittäkö raha ruokaan, lääkkeisiin ja lääkäriin. Tähän kaikkeen ei raha riitä. On päättäjien asia pitää huolta myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista.
 
• Bussilinja 15:n korvaaja liikennöi jatkossa väliä Keskustori–Pispalanharju–Harjunpää. Tämä on erityisen tärkeää alueen lapsiperheille, pikkulasten ja koululaisten vanhemmille, sekä alueen ikäihmisille, joille jyrkät, liukkaat mäet ovat liian vaikeita kulkea. Perussuomalaiset ovat olleet yli puoluerajojen mukana viemässä eteenpäin valtuutettu Aila Dündar-Järvisen asiasta tekemää valtuustoaloitetta.
 
• Perussuomalaisten mielestä lähipalvelujen tulee olla jatkossakin lähipalveluita. Siksi meistä on mukava nähdä, että Nekalan kirjastolle tulee jatkoa. Ja että esimerkiksi Terälahden ja Sorilan 1.–6. luokkalaisten koulutie ei pitene, vaan tuttu koulu sijaitsee jatkossakin tutussa paikassa.
 
Perussuomalaiset ovat huolissaan kaupungin velkaantumisesta. Meistä on tulossa talousrealistinen puolue. Strategian mukaisesti Tampere tuhlaa ja elää kuin viimeistä päivää, mutta me haluamme jättää tuleville sukupolville muutakin kuin pelkkää velkaa ja ruostuvan ratikan.
 
Tiesivätkö kaikki tässä salissa istuvat, että nykyisillä strategioilla tulemme kolminkertaistamaan velkamäärämme? Ja että vain osa veloistamme on korkosuojattuja? Mitä tapahtuu, jos maailmantalous sakkaa, työttömyys räjähtää ja korot hyppäävät pilviin? Millä me silloin hoidamme pahimmillaan vuonna 2033 ja kaupunginhallitukselle jaetun materiaalin mukaan 2,2 miljardin euron velkataakkaamme ja vuosittaisia ehkä 50–100 miljoonalla eurolla kasvaneita velanhoitokustannuksiamme? Nyt Tampere elvyttää nousukauden huipulla kaikkien talousoppien vastaisesti; Julkisen rahan elvytyksen tulisi tapahtua laskukaudella, ei nousukaudella.
 
Perussuomalaisten valtuustoryhmän mielestä ns. Amurin tunnelia ei tule nykyisessä taloustilanteessa toteuttaa. Arviolta 50 miljoonaa euroa maksava hanke kun on yksi naula lisää taloutemme alamäkeen.
 
Arvoisa puheenjohtaja, perussuomalaisten valtuustoryhmä kyseenalaistaa väestömäärän kasvutavoitteet. Tulee pohtia, että missä kulkee kestävän kasvun rajat. 1,4 %:n vuotuinen väestönkasvu ei sitä ole. 300 000 asukkaan kaupunki ei ole itseisarvo. Toimivat peruspalvelut ja hyvä taloudenpito sen sijaan ovat itseisarvo. Ja jos mietimme koko yhteiskunnan etua, ei ehkä ole järkevää, että maaseutu tyhjentyy kaupunkeihin.
 
Perussuomalaisten valtuustoryhmän mielestä on liian riskialtista ryhtyä Näsijärven Vaitinaron vesistötäyttöön, jonka taustalla on ratikkalinjaus ja asuntorakentaminen. Jopa aluehallintoviraston ja ELY-keskuksen asiantuntijalausunnot Näsijärven täytöstä ovat täysin ristiriidassa keskenään. Ryhmämme on yksimielinen siitä, että Näsijärveä ei tule täyttää, ja teimmekin 5.11.2018 asiasta esityksen kaupunginhallituksessa. Rakennetaan mieluummin kovalle maalle. Toivomme, että muut valtuustoryhmät vielä harkitsevat kantaansa asiassa, jossa väärät päätökset ja sokea usko ihmisen kaikkivoipaisuuteen saattavat olla tuhoisia luonnolle ja pilata sukupolvien ajaksi herkän pohjavesialueen.
 
Perussuomalaisten mielestä ns. Lielahden pistoraidetta tulee harkita uudelleen. On veronmaksajien varojen väärinkäyttöä, jos Tampere maksaa 10 miljoonan euron pistoraiteen Lielahden Enqvistinkadulle, jossa voiton keräävät mm. maa-alueita kadun molemmin puolin hankkineet vakuutusyhtiöt. Toimiva ratikkalinja kun lisää neliöhintoja arviolta 500–1000 eurolla. 10 miljoonan pistoraidelahja on räikeässä ristiriidassa myös Liikenne- ja viestintäministeriön tuoreen parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän loppuraportin (28.2.2018) kanssa, jonka mukaan esimerkiksi raideinfran ollessa kyseessä on syytä noudattaa ”hyötyjä maksaa” -mallia. Tässä tilanteessa hyötyjiä ovat alueen yksityiset maanomistajat. Perussuomalaisille on ok, että tontteja haalineet kiinteistökehittäjät maksavat itse 10 miljoonaa maksavan pistoraiteensa, koska vielä senkin jälkeen puhutaan ihan mukavista voittopotentiaaleista. Perussuomalaisille sen sijaan ei ole ok, että kyseinen 10 miljoonaa sälytetään kuntalaisten harteille, jotka jo muutenkin ovat joutuneet ottamaan osaa kipeisiin talouden säästötalkoisiin. Kaavoitetaan vaikka bonuksena alueen uudisrakennuksiin muutama lisäkerros, niin kaikki ovat lopputulokseen tyytyväisiä.
 
Kiitos median edustajille Tampereen taloutta kohtaan osoittamastanne mielenkiinnosta. Kiitän myös perussuomalaisten valtuustoryhmän jäseniä ja perussuomalaisten aktiiveja osoittamastanne talousrealismista, mutta samalla myös linjakkaasta ja ihmisläheisestä toiminnastanne luottamustehtävissänne kuntalaisten hyväksi.
 
Kiitos.

Kommentoi kirjoitusta.

23.4.2018 valtuusto. Valtuustoryhmän puheenjohtajan puhe

Maanantai 23.4.2018 - Lassi Kaleva

AL_24.4.2018_AL-nosto_saastoohjelmasta_FB.JPGValtuustoryhmän puheenjohtajan puhe 23.4.2018 Tampereen kaupunginvaltuustossa päätettäessä talouden tasapainottamisohjelmasta:

Arvoisa puheenjohtaja, pormestari, valtuutetut, viranhaltijat, konsultti Eero Laesterä ja arvoisat kuulijat

Tampereen menoa kuluneina vuosina voisi verrata villivarsan laukkaan. Pormestari Lauri Lyly taas on ikänsä ja kokemuksensa avulla vienyt kaudellaan kaupungin rauhallisempaan käyntiin. Elämässä ehtii myöhemminkin. Ei Tampere tule valmiiksi vaikka tekisimme velalla heti kaiken mitä haluamme. Tulee niitä tarpeita myöhemminkin. Massiivisella investointiohjelmalla ei pidä viedä tulevaisuuden sukupolvilta kaikkea liikkumavaraa. Investointiohjelma tuleekin käsiteltäväksi myöhemmin. Odotan silloin malttia niin päätöksentekijöiltä kuin virkamiesvalmistelijoilta, kun keskustelemme siitä mihin on varaa ja mihin ei ole varaa.

Kuntalaisilta on tullut tiukkaa palautetta joistakin nyt esitetyistä säästöistä. Onkin äärimmäisen valitettavaa, että osana talouden tasapainottamista joudumme nostamaan terveydenhuollon asiakasmaksuja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa Suomen sosiaalinen tila 1/2018. todetaan, että useampi kuin joka kymmenes alimpaan tuloviidennekseen kuuluvasta ikääntyneestä jättää käymättä lääkärissä heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Aamulehti uutisoi taannoin, että 40 000 köyhyysrajan alapuolella elävää tamperelaista joutuu päivittäin miettimään mihin raha riittää, ruokaan, lääkkeisiin vai lääkäriin. Kaikkeen se ei riitä.

Nekalalaisilta on tullut runsaasti palautetta kylän omasta kirjastosta. On äärimmäisen ikävää, että 67 vuotta toiminut Nekalan kirjasto on yksi osa talouden säästötalkoita. Kuten eräs kuntalainen toteaa: ”Nekalan kirjasto on varsin hyvä esimerkki siitä, miten pienillä kustannuksilla on vuosien saatossa saavutettu mittaamattoman paljon hyvinvointia… Lopettamispäätös aiheuttaisi pahoinvointia, johon Tampereen kaupungilla tuskin on varaa.” (lainaus päättyy). Kiitämme runsaasta kuntalaispalautteesta Nekalan kirjastoon liittyen.

Tampereen talous ei voi hyvin. Suhteellisen velkaantuneisuuden mittarilla täytämme jo nyt kriisikunnan määritelmän. Jotakin on tehtävä. Nykyisiä valtuutettuja ei kannata nykymenosta syyttää. Paitsi jos he ovat olleet valtuutettuja aikaisemminkin, ja tehneet kaupunkimme suohon vieneitä päätöksiä.

Ei ole salaisuus, että nyt päätettävät 3 vuoden säästöt ovat suurin piirtein sama summa kuin jatkossa 3 vuoden aikana ratikan nielemät rahat. Kaikki eivät tästä pidä, mutta sanon sen vielä selkokielellä. Se mikä säästöohjelmassa säästetään, menee melko tarkkaan ratikkaan. Ryhmämme mielestä olisi ollut paljon viisaampaa ratikan vuosittain vaatimalla rahalla vaikkapa tarjota kaikille alle 25-vuotiaille sekä kaikille 65-vuotta täyttäneille pysyvästi ilmaiset joukkoliikennematkat. Tai vaihtoehtoisesti alentaa bussin lipunhintoja 30-40 % kaikilta käyttäjäryhmiltä.

Emme voi muuttaa mennyttä, joten nyt voimme vain toimia annetussa tilanteessa. Perussuomalaisten valtuustoryhmä on yksimielisesti neuvotellun talouden tasapainottamisohjelman takana. Näkisimme kuitenkin mielellämme, että mm. heikoimpiin iskevät sote-maksujen korotukset voitaisiin jatkossa perua, mikäli sote-uudistusta ei tule. Ja että talousarvion yhteydessä voisimme yhdessä löytää Nekalan kirjastolle jatkoa lähipalveluna.

Aikaisemmin persuja on syytetty siitä, että huutelette puskista, missä ovat vaihtoehdot. Nyt tilanne on eri. Olemme yhteistyöhakuisia, mutta tilanteen niin vaatiessa rakentavan kriittisiä. Mikäli olette seuranneet valtuuston kokouksia tai kannanottojamme julkisuudessa, niin olette varmasti huomanneet, että valtuustoryhmämme jäsenet esittävät vastuullisia vaihtoehtoja ehkä selvästi enemmän kuin monen muun suuremmankin valtuustoryhmän jäsenet.

Olemme olleet mukana aktiivisesti mm. siinä, että Asunto- ja maapolitiikan linjaukset vievät eteenpäin kaupunkimme taloutta. Kasvavassa kaupungissa rakennetaan. On poliitikkojen tehtävä varmistaa, että jokaisen kaavoitetun neliön jopa tuhansien eurojen arvonnoususta asiallinen osuus kanavoituu kuntalaisten hyväksi. Yhdessä muiden ryhmien kanssa tekemämme muutokset lisäävät kaupungin kaavoituksesta saamia tuloja arviolta 1–5 miljoonaa euroa vuodessa, mahdollisesti enemmänkin, riippuen linjausten soveltamisesta. Kyseinen summa lisää taloutemme liikkumavaraa ja helpottaa kuntalaisten hyvinvointipalveluiden järjestämistä.

Taloutemme tasapainottamisessa mukana ollut konsultti Eero Laesterä on todennut, että: ei-lakisääteisissä palveluissa on suuri sopeutumisen mahdollisuus vaarantamatta peruspalveluiden järjestämistä. Näitä paketin ulkopuolella jääviä palveluita on Laesterän mukaan vaikea sopeuttaa, koska juuri nämä rakenteet ovat poliittisesti rakentuneet ja sementoituneet. Tämä on valitettavasti linjassa sen tosiasian kanssa, että OECD:n mukaan julkisektorin kulut suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Suomessa nyt OECD-maiden suurimmat.

Olisiko jossakin vaiheessa jatkossa aiheellista kysyä kuntalaisilta haluavatko nämä laadukkaat ja edulliset peruspalvelut, jossa myös ei-kiireelliseen hoitoon pääsee pikaisesti. Vai haluavatko kuntalaiset selvästi muitakin kaupunkeja raskaamman, poliittisesti sementoituneen palvelurakenteen.

Tamperelaisten kuntapoliitikkojen tulee pitää kuntalaisten puolia, koska muiden kuntien poliitikot eivät Tampereen etua aja. Turvataksemme kaupungin talouden ja hyvinvointipalvelut, meidän pitää luottamushenkilöinä ja virkamiehinä vetää kotiinpäin, toki rehdisti ja lain sallimilla tavoilla tietenkin. Esimerkiksi, mikäli julkisten hankintojen kilpailutuksissa voittaa paikallinen yritys, vaikutus kunnan talouteen on kolminkertainen kunnan käyttämän hankinnan rahamäärään verrattuna. Tutkimuksen mukaan yksi euro muuttuu kolmeksi euroksi paikallisesti. Tämä on seurausta paikallistaloudesta, koska yrityksen kulut maksetaan paikkakunnalle joko suoraan tai välillisesti.

Kiitos Eero Laesterälle, pormestarille, kaupunginhallitukselle, lautakunnille, valtuustoryhmille ja valtuutetuille ja myös virkamiehille työstänne Tampereen talouden tasapainottamiseksi. Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä on esityksen takana.

Kiitos.

Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (ps)
Kaupunginhallituksen jäsen
 

Kommentoi kirjoitusta.

AL 21.4. Rakennusliikkeet mukaan ratikan kustannuksiin

Lauantai 21.4.2018 - Lassi Kaleva

AL_21.4.2018_KALEVA_-_rakennusliikkeet_mukaan_ratikan_kustannuksiin.JPG
Tampereen talouden tasapainottamisohjelmasta päätetään valtuustossa maanantaina 23.4. Vähemmälle huomiolle on jäänyt samassa kokouksessa päätettävä, päivitetty 72-sivuinen asiakirja nimeltään Asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018–2021 (myöhemmin: asiakirja). Asiakirja on todennäköisesti yksi tärkeimmistä linjauksista, joita nykyinen valtuusto käsittelee.
 
Asiakirjaa työstettiin useiden kuukausien ajan eri luottamuselimissä poliitikkojen ja viranhaltijoiden yhteistyönä. Tekemämme muutokset lisäävät kaupungin kaavoituksesta saamia tuloja arviolta 1–5 miljoonaa euroa vuodessa, mahdollisesti enemmänkin, riippuen linjausten soveltamisesta. Kyseinen summa lisää taloutemme liikkumavaraa ja helpottaa kuntalaisten hyvinvointipalveluiden järjestämistä.
 
On harvoja kaavoituksen veroisia tapoja luoda suuria omaisuusmassoja miltei tyhjästä. Kunnilla on kaavoitusmonopoli, eli ne voivat melko vapaasti päättää rakentamisesta alueellaan. Kaavan valmistelutyötä ohjaavat ja kaavasta viimeisen sanan sanovat poliitikot. Esimerkiksi Tampereen Eteläpuisto säästettiin pormestari Lauri Lylyn ja poliittisten ryhmien yhteisesti neuvotteleman pormestariohjelman mukaisesti.
 
Oikealla paikalla sijaitsevan maapläntin arvo kohoaa kohisten, kun kaupunki kaavoittaa sille (lisää) rakennusoikeutta. Esimerkiksi ratikkareitin varrelle lähelle keskustaa kaavoitettu kerrostaloasunto myydään 5000–8000 eurolla neliö. Kerrostalon rakentaminen ilman maankäyttökorvauksia tai tontinhintaa maksaa rakentajalle kaikkinensa neliöltä 3000 euroa tai enemmän. Voittopotentiaali on kuitenkin erittäin huomattava. Ei olekaan yllätys, että Tamperetta rakennetaan vauhdilla.
 
Myös kunta hyötyy kaavoittamistaan neliöistä. Tontin sijainnista riippuen kaupunki saa siitä myydessään 180–950 euroa per kaavoitettu neliö. Omalle maalleen vuokratonttia kaavoitettaessa tontin vuokratuloista ja kiinteistöveroista sen sijaan muodostuu kaupungille jatkuva, merkittävä tulovirta. On tosin valitettavaa, että sekä tontinvuokra että kiinteistövero lisäävät samalla asumisen kustannuksia selvästi.
 
Kaavoitettaessa kaupungin vuokratontille kaupungin kehittäjäkumppani osallistuu kynnysinvestointeihin, kuten esimerkiksi pilaantuneiden maiden puhdistamiseen tai olemassa olevan johtoinfran siirtoon. Hankekehittämisessä kaupunki myös ottaa synnyttämistään neliöistä noin kolmanneksen omaan luovutukseen, MAL-sopimuksen mukaiseen kohtuuhintaiseen asumiseen. Varsinaista kynnysrahaa kaupunki ei omalta maaltaan peri, mutta kaupungin vuokratonteille kaavoitetusta lisärakennusoikeudesta on sen sijaan alettu käydä kauppaa jälkimarkkinoilla.
 
Aamulehti uutisoi näyttävästi tammikuussa: "Kiinteistösijoittajat vuokrasivat Tampereen kaupungilta arvotontin kiinteistöosakeyhtiölleen... Kuukauden kuluttua vuokrauksesta kyseinen yhtiö myytiin rakennusliikkeelle." Opiskelija-asuntosäätiö TOAS luovutti Rauhaniementiellä rakennusoikeutta YIT:lle kovan rahan asuntoihin. Pyysin saada kaupunginhallituksessa ja valtuustossa tietooni YIT:n ja TOAS:n sopiman kauppasumman. Minulle ei kyseistä tietoa annettu.
 
Koska ei ole suotavaa, että kaupungin vuokratonttien rakennusoikeuden edelleen luovuttamisesta tehdään bisnestä, lisäsimme asiakirjaan maininnan: "Tapauskohtaisesti kaupunki voi periä 5 prosenttia vuokraoikeuden myynnin voitosta..." Tarvittaessa voimme ryhtyä asiassa vieläkin vahvempiin toimenpiteisiin.
 
Kun kaupunki kaavoittaa vieraan omistuksessa olevalle maalle, se saa kaavoituskorvausta keskusta-alueella noin 280 euroa neliö, mikä vastaa 40 prosenttia maanarvon laskennallisesta noususta. Mikäli kyse on täydennysrakentamisesta, maksusta saa alennusta jopa 85 prosenttia. Tosin nyt teimme asiakirjaan lisäyksen, jonka mukaan mm. ratikan läheisyydessä alennusta kaavoitusmaksuista ei välttämättä saa.
 
Tämä on linjassa tuoreen parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän loppuraportin kanssa, jossa todetaan, että "Hyötyjä maksaa -mallia kehitetään edelleen ja hyödynnetään nykyistä laajemmin... Käytännössä kyse on esimerkiksi maan arvon noususta hyötyvien tahojen osallistumisesta liikennehankkeen rahoittamiseen. Erityisen hyvin malli soveltuu kaupunkiseutujen ratahankkeisiin..."
 
Kasvavassa kaupungissa rakennetaan. On poliitikkojen tehtävä varmistaa, että jokaisen kaavoitetun neliön jopa tuhansien eurojen arvonnoususta asiallinen osuus kanavoituu kuntalaisten hyväksi.
 
Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (ps)
Kaupunginhallituksen jäsen
------------------------------
 
Kirjoitus julkaistu Aamulehden Näkökulma-palstalla 21.4.2018 otsikolla: Rakennusliikkeet mukaan ratikan kustannuksiin
 

Kommentoi kirjoitusta.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa vakava demokratiavaje

Keskiviikko 11.4.2018 - Lassi Kaleva

Maakunta- ja sote-uudistuksessa vakava demokratiavaje

Suomen kuuden suurimman kaupungin Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun johtavat luottamushenkilöt kokoontuivat Turussa 10.-11.4.2018. Sorvasimme Turussa suurten kaupunkien luottamushenkilöjohdon yhteisen julkilausuman, josta osa käsitteli maakunta- ja soteuudistuksen vakavaa demokratiavajetta:
 
”Suurten kaupunkien luottamusjohto kävi tapaamisessaan monipuolisen keskustelun koskien eduskunnan käsittelyssä olevaa maakunta- ja sote-uudistusta. Kaupungit ovat ottaneet uudistukseen osin erilaisia kantoja, mutta kaikki näkevät uudistuksessa vakavia huolia ja muutostarpeita.
 
Johtavien luottamushenkilöiden mukaan uudistuksella ei tule vaarantaa kaupunkien asukkaiden palvelutasoa eikä kaupunkien toimintakykyä. Arvioiden mukaan esitetyssä muodossa uudistus heikentää merkittävästi kaupunkien liikkumavaraa tulevaisuuden kasvun haasteisiin vastaamisessa ja samalla perustettavien maakuntien talouksiin kohdistuisi vakava sopeutuspaine jo niiden aloittaessa toimintansa.
 
Uusi sote-järjestelmä perustuu vahvaan palveluiden järjestäjään, mutta demokraattisesti valittujen maakuntapäättäjien mahdollisuudet vastata järjestämisestä ovat heikot. Todellinen valta näyttää keskittyvän valtiovarainministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön. On perusteltua kysyä, missä todellisuudessa on maakunnan demokraattinen taloudellinen valta ja kuka oikeastaan sotea ohjaa; valtio, liikelaitos vaiko maakunnan sote-järjestäjäorganisaatio?
 
Päättäjien näkemyksen mukaan yksi esimerkki uudistuksen ongelmista liittyy tukipalveluihin, joilla on merkittävä vaikutus kansalaisten saamien palveluiden tasoon. Keskitetyt tukipalveluratkaisut muun muassa ICT-palveluissa eivät mahdollista tarkoituksenmukaisia ja kilpailukykyisiä malleja maakuntien tarpeiden mukaisesti. Valtiojohtoisten ratkaisujen valmistelu on viivästynyt pahasti uudistuksen toteutuksen aikataulusta. On epäselvää, voidaanko valtiojohtoisella ratkaisulla ylipäätään saavuttaa uudistuksen tuottavuustavoitteet. Tukipalveluratkaisut tulee jättää alueiden ratkaistaviksi.
 
Nyt esitetyssä muodossaan lakikokonaisuus ei vastaa maakunta- ja sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita.”
 
(Ote Suomen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohtajien julkilausumasta Turussa 11.4.2018)
 
Lataa tästä klikkaamalla koko kannanotto.

Kommentoi kirjoitusta.

Tamperelainen 24.2.2018: Tampere tarvitsee tiekarhuja

Tiistai 27.2.2018 klo 16.18

Tamperelainen_24.2.2018_tiekarhut.JPGTamperelainen 24.2.2018: Infran aurausnäytös avasi silmät. Tampere tarvitsee uusia tiekarhuja teiden kunnossapitoon.

Kommentoi kirjoitusta.

Tampereen kaupungin edustajana kutsuntatilaisuudessa 15.12.2017

Perjantai 15.12.2017 klo 17.15 - Lassi Kaleva


Puheeni 15.12.2017 järjestetyssä kutsuntatilaisuudessa Tampereen kaupungin edustajan ominaisuudessa. Ohessa kuvituskuvina kuvat meille tarjotuista sotkun (sotilaskoti) munkeista ja tilaisuudessa myös tervehdyksensä esittäneestä ja jatkosodassa palvelleesta 94-vuotiaasta Aimo Reinikaisesta.
 
Sotkun_munkkeja.jpg----------------
Arvoisa sotiemme veteraani, hyvät kutsuttavat, kutsuntavirkailijat, naiset ja herrat! Minulla on ilo tuoda tähän kutsuntatilaisuuteen Tampereen kaupungin tervehdys.
 
Aluksi esitän kaupungin kiitokset kapteeni Juha Tapani Pohjolalle (s. 1965). Olette toiminut vuodesta 1999 lähtien Tampereen aluetoimiston vastuullisena kutsuntaupseerina. Ja tämä kutsuntapäivä tänään on varsinainen viimeinen työpäivänne ennen eläkkeelle siirtymistänne.
 
Olette toiminut esimerkillisesti ja suurta herkkyyttä osoittaen tamperelaisten nuorten hyväksi. Olette huomioineet kutsuttavan elämäntilanteen (koulutuspaikka, työ, työttömyys, huoltajuus yms.) siten, että kutsuttavan etu ja puolustusvoimien yhteinen etu on löytynyt. Teidän isällinen ja ymmärtävä suhtautumisenne on rauhoittanut jännittävän ja pelokkaan kutsuttavan. Te tunnette tamperelaisten nuorten olosuhteet, koulut ja oppilaitokset.
 
Teidän saappaitanne on vaikea täyttää, mutta uskon että se on mahdollista, ja että toimintatapanne heijastuu kutsunnoissa Tampereella jatkossakin.
 
Tampereen kaupunki haluaa muistaa ansiokasta toimintaanne. Kaupungin edustajana kunniatehtäväni on ojentaa teille tämä huomionosoitus ja lausua kiitokset tekemästänne työstä sekä isänmaamme että tamperelaisten asevelvollisuusikäisten parhaaksi. [Tampere lahjoitti Pohjolalle kirjan].
 
Hyvät asevelvolliset!
 
Kun olin teidän ikäisenne, politiikka ei voinut vähemmän kiinnostaa. Sitten pikku hiljaa ymmärsin, että kaikilla päätöksillä, joita kaupunginvaltuusto tekee, on vaikutuksensa. Siksi halusin itse mukaan politiikkaan ja kaupunginvaltuustoon, että voisin itse vaikuttaa oman kotikaupunkini asioihin.
 
Valtuuston päätökset luovat raamit mm. harrastusmahdollisuuksille, ne vaikuttavat koulutusmahdollisuuksiin, terveydenhoitoon, alueella oleviin työpaikkoihin ja moniin muihinkin asioihin. Kannustan teitä äänestämään aina kun siihen on mahdollisuus. Ja olkaa muutenkin aktiivisia siellä missä kulloinkin olette.
 
Toivon, että asevelvollisuuden suorittaminen on teille myönteinen kokemus. Siihen voitte toki itsekin vaikuttaa tekemällä parhaanne ja ottamalla positiivisen ja ennakkoluulottoman asenteen uuden oppimiseen. Tiedän tämän kokemuksesta. Uskon myös, että saamastanne koulutuksesta on teille hyötyä tulevaisuudessa. Toivon teille antoisaa asevelvollisuusaikaa. Tehkää siitä tähänastisen elämänne parasta aikaa!
 
Kiitos.
 
Aimo_Reinikainen.jpg----------------
Taustatietoa kutsunnoista:
”Asevelvollisuus Suomessa on miesten velvollisuus osallistua maanpuolustukseen. Asevelvollisuudesta määräävät asevelvollisuuslaki ja siviilipalveluslaki. Kyseessä on osa perustuslain 127 §:n määräämää maanpuolustusvelvollisuutta, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia. Asevelvollisuuteen kuuluu varusmiespalvelus tai siviilipalvelus.
 
Asevelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää kahdeksantoista vuotta ja jatkuu sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää kuusikymmentä vuotta.
 
Jokainen 18 vuotta täyttänyt mies – ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta – käsketään kutsuntoihin. Kutsunnoissa asevelvollinen määrätään yleensä vuoden tai kahden päästä alkavaan palvelukseen. Asevelvollinen voi myös vapaaehtoisena astua palvelukseen heti 18:tta syntymäpäiväänsä seuraavassa saapumiserässä. Kutsuntojen kautta henkilökohtaisten syiden vuoksi varusmies- tai siviilipalveluksen suorittamisen lykkäystä voi hakea aina sen vuoden loppuun asti, jona täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Lykkäystä ei tämän jälkeen myönnetä, ja asevelvollisen on astuttava palvelukseen ellei häntä vapauteta palveluksesta. Velvollisuus ase- ja siviilipalveluksen suorittamiseen päättyy sen vuoden lopussa jolloin henkilö täyttää 30 vuotta.
 
Vastuu varusmiespalveluksen järjestämisestä on puolustusvoimilla, jonka reserviin koulutetaan miehiä asevelvollisuuden avulla. Vastuu siviilipalveluksen järjestämisestä on Työministeriöllä. Vuosittain noin 2 600 henkilöä hakeutuu siviilipalvelukseen.
 
Vuosittain noin 70–80 miestä kieltäytyy asevelvollisuuspalveluksesta kokonaan. Heitä kutsutaan totaalikieltäytyjiksi, joiden palvelusvelvollisuus katsotaan suoritetuksi, kun totaalikieltäytymisestä määrätty ehdoton vankeusrangaistus on suoritettu. Jehovan todistajat ja ahvenanmaalaiset miehet ovat vapautettuja asevelvollisuudesta rauhan aikana. Naiset eivät ole asevelvollisia, mutta voivat hakeutua asepalvelukseen vapaaehtoisina.”
 
Lähde: wikipedia
----------------

Kommentoi kirjoitusta.

Puhe talousarviokokouksessa 13.11.2017

Maanantai 13.11.2017 - Lassi Kaleva

Puhe talousarviokokouksessa 13.11.2017
Lassi Kaleva, valtuustoryhmän puheenjohtaja
Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä

 
Voisiko Tamperetta tehdä nykyisille asukkaille?
 
Arvoisat valtuuston puheenjohtaja, pormestari, valtuutetut, viranhaltijat ja kaikki te, jotka seuraatte tätä kokousta netin tai radion välityksellä.
 
Monet poliittiset päättäjät perustelevat usein päätöksiään sanomalla, että he tekevät kaupunkia 2050-luvulle. Jos me teemme kaupunkia aina 30 vuoden päähän, ei kukaan ole koskaan tyytyväinen. Seuraavat 30 vuotta kun pitäisi myös elää, opiskella ja tehdä työtä. Edes tulevat asukkaat eivät tule olemaan tyytyväisiä kaupunkiinsa, sillä 2050-luvulla kaupunkia tehdäänkin jo 2080-luvulle. Kuka tekisi kaupunkia myös nykyisille asukkaille ja turvaisi samalla nykyisten yritysten kyvyn työllistää nyt ja jatkossa? Nykyiset kuntalaiset ovat valinneet nykyiset päättäjät tehtäviinsä. Se tulisi jokaisen pitää mielessä.
 
Eräs äänestäjäni kertoi ihmetelleensä kuntavaaleissa kriittistä mielipidettäni ratikkaan. Nyt kun koko kaupunki on yhtä suurta rakennustyömaata, hän sanoo ymmärtävänsä täysin kantani. On valitettavaa, että ratikkatyömaat aiheuttavat lukuisia yrityskuolemia varsinkin keskustan alueella, jossa liike-elämän ja palveluiden monimuotoisuus on aina ollut rikkaus. Liiketilat eivät enää nykyään mene Hämeenkadulla aina kaupaksi edes puolella vuokralla.
 
Keskusta on melko pitkälle tuhottu. En tarkoita tällä Keskusta puoluetta, vaikka ainoa kyyti minkä puolue tarjoaa, on kyyti peräkontissa. Tarkoitan Tampereen kaupungin keskustaa. Kaupungin tulee kantaa vastuunsa ja parantaa keskustan rakennustöidenaikaista saavutettavuutta ja elinvoimaisuutta sekä työpaikkojen pysymistä, olivat ne keinot sitten se vaikkapa bussipysäkkien säilyttämistä entisillä paikoillaan ratikan liikennöinnin aloittamiseen asti, ensimmäisen parkkitunnin tarjoamista ilmaiseksi tai yksisuuntaisten katujen muuttamista kaksisuuntaisiksi.
 
Koska uuteen valtuustoon ei valittu enemmistöä ratikkakriittisistä ehdokkaista, ratikan toteutuminen valtuuston taannoisen päätöksen mukaisesti on tosiasia.
 
Nyt kun päätetään ratikan kakkosvaiheen (Pyynikintori–Lentävänniemi) linjauksista, tulee Lielahden yrittäjien ja alueen asukkaiden kanta ottaa huomioon. Eli rakentaisimme siis kaksi linjausta, jolloin aikanaan joka toinen ratikka voisi kulkea Lentävänniemeen Hiedanrannan reittiä ja joka toinen ratikka Lielahden reittiä. Näin säilytämme nykyiset yhteydet, nykyisen asioinnin helppouden ja nykyiset työpaikat. Mikäli Lielahden nykyiset kauppakeskittymät ja Lielahti-keskus unohdetaan, tulee alue näivettymään. En usko tämän olevan kenenkään tarkoitus.
 
Jos ratikka tehdään, niin siitä tulee tehdä toimiva myös Lentävänniemen ja Lielahden alueen asukkaille ja yrittäjille. Olen henkilökohtaisesti valmis harkitsemaan tästä aiheutuneiden joidenkin miljoonien eurojen lisäkulujen hyväksymistä.
 
Perussuomalaisten muutosesitykset talousarviokokouksessa
 
Seuraavaksi luen Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän muutosesitykset vuoden 2018 talousarvioon. Hetkinen… listassa ei ole lainkaan esityksiä. Miksi ei?
 
Ensimmäinen syy muutosesitysten puuttumiseen on se, että tänä vuonna olemme olleet mukana pormestarikoalitiossa rakentamassa yhdessä askelmerkkejä tulevaisuuteen. Politiikassa varsinkin uusien ihmisten asennetta kuvaa hyvin ajatus, että ellen välittömästi saa kaikkea epäoikeudenmukaisuutta poistumaan ja kaikkia tavoitteitani heti läpi, niin en halua leikkiä muiden kanssa samalla hiekkalaatikolla. Ne, jotka ovat olleet politiikassa mukana pidempään ymmärtävät, että jos vuosien kuluessa saa oman ryhmän tavoitteista edes osittain läpi vaikkapa 5–30 %, saa lopputulokseen olla tyytyväinen. Omat saavutukset ovat siten jokaisen omissa käsissä, ja ne riippuvat kyvystä tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa – ainakin siihen asti, kunnes saamme Perussuomalaisille enemmistön valtuustoon.
 
Toinen syy muutosesityslistamme tyhjyyteen on se, että olemme itse asiassa saaneet melkoisen osan muutosesityksiämme jo läpi. Tarkoitan tällä erityisesti edellisinä vuosina tekemiämme muutosesityksiä.
 
Esitimme yhteisessä rintamassa ryhmä 16:n kanssa koiraveron poistamista vuoden 2017 talousarviota käsiteltäessä. Esitys koiraveron poistamisesta uudistettiin maanantaina 20.2.2017 tekemässäni valtuustoaloitteessa, joka sai tuekseen yli 40 valtuutetun allekirjoitukset.
 
KOIRAVERO oli aikansa elänyt vero, jonka kulujenjälkeisellä vuosittaisella n. 85 000 euron tuotolla ei ole enää ollut mitään merkitystä Tampereen kaupungin budjetissa. Vero oli alueellisesti epäoikeudenmukainen, koska sitä perittiin ainoastaan Tampereella ja Helsingissä. Kaikki muut kunnat olivat jo aiemmin lopettaneet koiraveron perimisen. Vero oli myös sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, koska arviolta vain joka viides, kuudes koira oli Tampereella ilmoitettu koiraverorekisteriin. Nyt kun koiraveron periminen lopetetaan vuoden 2018 alusta, kaupunki antaa positiivisen viestin sekä nykyisille ja tuleville koiranomistajille, ja edistää kaikenikäisten kuntalaisten liikkumista ja kuntoilua hyvän ja tervehenkisen harrastuksen parissa. Kiitos tästä Lauri Lylylle ja budjetin valmistelijoille ja valtuustoaloitteen allekirjoittajille.
 
Mainitsen tässä myös muita aiempien vuosien talousarviokokouksissa esittämiemme asioita, jotka ovat löytäneet tiensä joko täysin tai osittain uuteen talousarvioomme tulevalle vuodelle 2018.
• Tuloveroa ja kiinteistöveroja ei tule korottaa…Käyttötalouden vaje korjataan kolmen vuoden kuluessa, ja tehdään säästötoimia.
• Asemakaavoituksen vuositavoitetta kasvatetaan. Yritystonttien määrää kasvatetaan.
• Sisäilmaremontit ja koulujen ryhmäkoot.
• Elinkeinojen edistämiseksi asetetaan suunnitelmakaudelle selkeät tavoitteet ja niiden seuranta… Tampere-Pirkkalan kenttää kehitetään.
• Konsernihallintoon kuuluu… 2014 alusta kolme apulaispormestaria
• Kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin tilaaja-tuottaja-mallin hallitun alasajon mahdollistamiseksi.

 
Tampereen talouden tasapainottaminen – työkalut ovat olemassa
 
Pormestariohjelman keskeisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kuuluu mm. viiden prosentin kustannussäästö hallinnollisista tehtävistä. Kaupunkistrategiassa tämä todetaan sanoilla: ”Hallinnollinen työ on vähentynyt 5 prosenttia”.
 
Pormestari Lauri Lylyn mukaan "Käynnistämme välittömästi talouden tasapainottamisohjelman, joka on tarkoitus saada valmiiksi keväällä" (AL). Tiedossa on myös YT-menettely.
 
Kertarytinä on parempi kuin ainainen kitinä. Pidetään kunnot YT:t, jossa lupaus henkilöstölle kuuluu, että ketään ei irtisanota, eikä kenenkään palkkaa lasketa. Luonnollinen poistuma ja eläköityminen ei riitä tuottamaan 5 % säästöjä hallinnollisista tehtävistä. Säästöjä saadaan vain siten, että johtoa koulutetaan ja siirretään uusiin tehtäviin. Suorittavan työn tekijöihin eli tekeviin käsiin ei puututa.
 
Eräässä keskisuuressa kaupungissa aluksi kaikki johtajat kierrätettiin. Sitten organisaatiota kevennettiin siten, että opetustoimen johtaja siirrettiin elämänkoulun ohjaajaksi työskentelemään yhteyshenkilöksi 60 työttömälle ja syrjäytyneelle. Nyt 60 ihmisellä on tietynlainen uusi elämänpolku. He tuntevat kuuluvansa johonkin. Yläasteen rehtorista tuli opetustoimen johtaja. Johdosta jäi siis yksi porras pois. Teknisen palvelukeskuksen johtajasta tuli kuljetusjohtaja ja työpäälliköstä tuli teknisen palvelukeskuksen johtaja. Tuloksena tässäkin siis yksi johtaja vähemmän.
 
Tampereen kokoisessa kaupungissa olisi mahdollisuus saavuttaa vaikka 10 prosentin säästöt hallinnollisista kustannuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että joka kymmenes johtaja siirretään uuteen tuottavaan tehtävään vanhalla palkalla ja johtamisen organisaatiota kevennetään. Tämä tarkoittaa arviolta 20 miljoonan euron säästöä vuodessa. Jos tavoitteemme on pormestariohjelman mukaiset 5 %:n säästöt hallinnollisista tehtävistä, tarkoittaa sekin 10 miljoonan euron vuosisäästöä. Tämä on täysin mahdollista. Arviot perustuvat esimerkkikaupungeista jo saatuihin tuloksiin.
 
Konsulttien armeija ei ole ratkaisu. Mikäli konsultit olisivat avain autuuteen, olisivat kaikki Suomen kunnat huippukunnossa. Tarvitsemme ulkopuolisen muutosjohtajan, joka voi esimerkiksi projektiluontoisesti hoitaa asian. Suomessa on tähän kykeneviä henkilöitä vain kourallinen. Ilman oikeaa taustaa, pokkaa, näkemystä, itseluottamusta, tahtoa, johtamisen osaamista ja kokemusta muutosjohtamisen tehtävästä, asiasta ei tule yhtään mitään.
 
Tämä ei tarkoita sitä, että omat virkamiehemme olisivat saamattomia tai epäpäteviä. Päinvastoin, he ovat oman alansa ammattilaisia. Mutta tuo ala ei ole muutosjohtaminen. Organisaation sisältä tehtynä oikea muutosjohtaminen on mahdottomia, koska kykyä nähdä asiat uudella tavalla ei ole. Eihän kaveri kaverille mene sanomaan, että sää menet nyt toiseen tehtävään.
 
Pormestari Lauri Lyly saattaa tunnistaa tekijän johon olen puheessani viitannut. Kyseinen henkilö on vapaa ja käytettävissä olemaan mukana YT-neuvotteluissamme. Kyseisellä henkilöllä on runsaasti näyttöjä ja suosituksia vastaavissa tilanteissa toimimisesta. Ja kyseinen henkilö on aina saanut koko henkilökunnan sitoutumaan muutokseen lupaamalla, että ketään ei irtisanota ja että kenenkään palkka ei laske.
 
Meillä on tässä aikaikkuna, jonka pormestari voi ottaa käyttöönsä halutessaan. Jos sen päätätte tehdä, saatte nopeasti aikaan talouden nollatuloksen ja näytätte hyvälle. Teidät valitaan todennäköisesti sen jälkeen jatkokaudelle pormestariksi. Myös virkamiehemme pääsevät helpommalla. Joku muu tulee ja tekee yhteistyössä kanssanne työn, joka olisi teille itsellenne mahdotonta. Valtuutetut voittavat, kun leikkauslistat loppuvat. Ja kuntalaiset voittavat, kun kaupungin talous ja palvelut ovat tasapainossa.
 
Alueellinen kielikokeilu
 
Vetoamme kaupungin johtoon ja viranhaltijoihin, että valmistellaan Tampereen meneminen mukaan alueelliseen kielikokeiluun (eli että ruotsin voisi halutessaan vaihtaa johonkin toiseen kieleen). Tämä monipuolistaisi tamperelaisten peruskoulun käyneiden kielten osaamista ja opetus olisi näin myöskin kustannustehokkaampaa.
 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat. Perussuomalaisten valtuustoryhmä tukee pormestari Lauri Lylyn talousarvioesitystä ja kaupunkistrategiaa.
 
KIITOS.

Kommentoi kirjoitusta.

Vaalit on käyty - Kiitos kannatuksesta.

Maanantai 10.4.2017 - Lassi Kaleva


Vaalit on käyty - Kiitos kannatuksesta. Jatkan työtä valtuustossa Tampereen ja tamperelaisten hyväksi.
 
Lopullisen ääntenlaskennan mukaisesti sain 2017 kuntavaaleissa 862 ääntä ja tulin valituksi valtuustoon listamme korkeimmalla vertailuluvulla. Saamani ryhmämme äänikuninkuus oli uskoakseni osoitus tekemästäni pitkäjänteisestä, rohkeasta ja kantaaottavasta, mutta myös yhteistyöhakuisesta politiikasta.
 
Aamulehden vaalipäivänä tekemä haastattelu kuvaa hyvin tuntojani vaaleihin ja sen tuloksiin liittyen.

-----------------

Perussuomalaisten äänikuningas Lassi Kaleva: Näin me kääntäisimme Tampereen budjetin voitolle

Tiina Ellilä - Aamulehti
 
Lassi Kaleva on Tampereen perussuomalaisten äänikuningas. Kaleva uskoo saavuttaneensa äänikuninkaan paikan olemalla kaupunginvaltuustossa sovitteleva. Hän on valmis tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa, joilla on yhtenevät näkemykset.

Kuvateksti: - On tärkeää säilyttää muihin keskusteluyhteys. Poliitikoille tulee väärinymmärryksiä niin kuin muillekin, eikä niitä voida ratkaista, ellei ole keskusteluyhteyttä, Lassi Kaleva (ps) sanoo.

Lassi Kaleva on Tampereen perussuomalaisten äänikuningas. Kaleva uskoo saavuttaneensa äänikuninkaan paikan olemalla kaupunginvaltuustossa sovitteleva.

- Meidän politiikkamme on ollut maltillista, linjakasta, johdonmukaista, rohkeaa ja sovittelevaa. Jotenkin se on henkilöitynyt valtuustoryhmän puheenjohtajaan eli minuun. Mutta kyllä koko valtuustoryhmämme tämän työn on tehnyt ja on saanut yhdessä äänet.

 Millä tavalla sovittelevaa politiikkasi on ollut?
 
- Siten, että olen mennyt asiat edellä. Olen valmis tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa, joilla on yhtenevät näkemykset.
 
Eivätkö kaikki ole valmiita tekemään yhteistyötä niiden kanssa, joilla on samat näkemykset kuin itsellä?
 
- Eivät välttämättä, sillä henkilökemiat voivat mennä niin ristiin, että asioiden käsittely on vaikeaa.
 

”Presidentti soittaa”

 
Lassi Kalevan puhelin soi sunnuntai-iltana Tampereella Pub á la Pispalassa, jossa perussuomalaiset olivat viettämässä vaalivalvojaisiaan. Luurissa lukee ”Tasavallan presidentti ”.
 
- Se oli veli. Onnitteli, Kaleva kertoo.
 
Mitä hyvää sinä olet saanut aikaan Tampereella päättyvällä valtuustokaudellasi?
 
- Olen tuonut esille ideoita, jotka lisäisivät Tampereella työpaikkoja. Yksi niistä oli jo valtuustokauden alussa esille tuomani asia, että hankintojen pitäisi kohdistua pääasiassa tamperelaisiin yrityksiin ja tamperelaisiin veronmaksajiin.
 

Näin Tampere plussalle

 
Miten te perussuomalaiset kääntäisitte Tampereen budjetin voitolliseksi?
 
- Harvoin on selkeitä yksittäisiä keinoja, mutta nyt meillä on yksi: Jos me perumme ratikkahankkeen, joka on kannattamaton ja turmiollinen Tampereelle. On selkeästi pelko, että budjetti ylittyy, kuten Länsi-Metrossakin. Voidaan keskittyä kumipyöräliikennettä.
 
- Lisäksi kaupunkiin pitää saada lisää työpaikkoja ja parantaa Tampereella nykyisin toimivien yritysten toimintaedellytyksiä, etteivät yritykset karkaa ympäristökuntiin. Niistä tulee hyvinvointia, niistä tulee verotuloja.
 

Tässä tappion selitys

 
Perussuomalaisille tuli näissä vaaleissa rökäletappio sekä Tampereella että koko valtakunnassa. Miksette ole kyenneet vakuuttamaan äänestäjiä?
 
- Meillä on ollut paikallisesti todella hyvää politiikkaa kaupunkikehityksen ja keskustan elinvoimaisuuden kannalta. Valtakunnallisesti hallitusvastuu on syönyt niitä ääniä. Ongelma ei ole, ettemmekö olisi kyenneet saamaan hallituksessa mitään aikaiseksi, vaan emme ole kyenneet riittävästi kommunikoimaan niitä kansalaisille.
 
Mikä on se ykkösasia: mitä hyvää puolueenne on saanut aikaan Tampereella neljässä vuodessa?
 
- Ollaan tuotu opposition kanssa keskustelun ytimeen sitä ajatusta, että kaupunki kuuluu kaikille ja että kaupungin tulee keskittyä perustoimintoihin ja unohtaa ökyinvestoinnit, jotka rasittavat kaupungin taloutta suunnattomasti.
 
Mitä tarkoitat sillä, että keskusta kuuluu kaikille?
 
- Keskusta on nyt haluttu paljolti pyhittää jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Autoliikenne keskustaan on aika hyvin estetty. Keskustaan tulee päästä myös henkilöautolla.
 
- Ulkopaikkakuntalaisetkin ovat asioineet Tampereen keskustassa merkittävästi. Jos keskusta suljetaan yksityisautoilta, ei ulkopaikkakuntalaisia kiinnosta tulla katsomaan, millaiset liikenneratkaisut Tampereella tänään on.
 

”Kasvukipuja ei Tampereella”

 
Perussuomalaisten välillä on leiskunut välillä kovastikin. Miten ratkaisisit tällaiset sisäiset ristiriidat?
 
- Viime kuntavaalien jälkeen perussuomalaisilla oli merkittäviä kasvukipuja, jotka tulivat myös tiedotusvälineiden kautta esiin. Mutta paikallinen yhteistyö on täällä sujunut [viimeiset kaksi vuotta] saumattomasti.
 
Perussuomalaiset mielletään edelleen maahanmuuttoa vastustavaksi puolueeksi. Miten laajentaisit puolueen kantavia teemoja?
 
- Kuntatasolla maahanmuuton vastustaminen ei ole ollut meillä kantava teema. Enemmänkin olemme ajaneet isoja suuntaviioja, kuten, että ei keskitytä ylikalliisiin investointeihin, vaan ylläpidetään kaupungin palveluverkkoja.
 

Julkaistu Aamulehden netissä 9.4.2017 (klikkaa tästä)

Kommentoi kirjoitusta.

Tamperelainen 5.4.2017: PS piti vaalilupauksensa hallituksessa

Keskiviikko 5.4.2017 - Lassi Kaleva

Tamperelainen_5.4.2017_-_PS_piti_vaalilupauksensa_hallituksessa.jpg

Tavallisen kansalaisen mielikuva Perussuomalaisten maahanmuuttokannasta on selvästi muuttunut kuluneiden vuosien aikana. Yhä useampi ymmärtää, että Perussuomalaiset hyväksyvät tulijan, joka on valmis ja halukas sopeutumaan uuden kotimaansa lakeihin ja yhteiskuntaan, tekemään työtä ja maksamaan veronsa.
 
Sisäministeriön Vaasan yliopistolla teettämän mielipidetutkimuksen mukaan selvä enemmistö, eli 78 prosenttia kansalaisista, oli samaa tai vahvasti samaa mieltä perussuomalaisten kanssa siitä, että viranomaisten tulee palauttaa ne kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti. Lukua selittää se, että 69 prosenttia vastaajista koki nämä paperittomat henkilöt uhaksi yhteiskunnan sisäiselle turvallisuudelle ja vakaudelle.
 
Perussuomalaisten kädenjälki 2015 valmistuneessa hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa oli ratkaiseva. Pian astuivatkin voimaan uudet linjaukset, joiden mukaan Afganistan, Irak ja Somalia katsottiin aiempaa turvallisemmiksi paluukohteiksi.
 
Tilastot kertovat totuuden Perussuomalaisten vaikutuksesta hallituksessa. Vanhan hallituksen aikaan, vuonna 2014, edellä mainituista maista tulleiden turvapaikkahakemuksista hylättiin yhteenlaskettuna ainoastaan 18 prosenttia. Vuonna 2016 hylkäysprosentti oli kasvanut miltei nelinkertaiseksi, 71 prosenttiin. Molemmista luvuista on putsattu pois muun muassa Dublin-sopimuksen perusteella tutkimatta jätetyt, rauenneet ja ilmeisen perusteettomat tapaukset.
 
Kädenjäljellämme on erityisen suuri taloudellinen merkitys. Vuonna 2016 tehtiin 12 789 kielteistä turvapaikkapäätöstä koskien kolmea edellä mainittua maata. Jokainen tulija, joka ei työllisty, kustantaa elinaikanaan varovaisen arvion mukaan yhteiskunnalle miljoona euroa.
 
On kaikkien etu auttaa oikeasti avuntarpeessa olevia esimerkiksi turvallisissa maissa konfliktien lähialueilla sen sijaan, että tuhlaamme velalla eläen vähiä resurssejamme tapauksiin, joissa turvapaikan myöntämisen edellytykset eivät toteudu.
 
Lassi Kaleva
kaupunginvaltuutettu,
valtuustoryhmän puheenjohtaja,
kuntavaaliehdokas (ps)
 
------------------------------
Kirjoitus on julkaistu 5.4.2017 Tamperelaisen mielipidepalstalla

Kommentoi kirjoitusta.

Mitä mieltä olet Itsenäisyydenkadun lehmusrivistön hävittämisestä ratikan tieltä?

Tiistai 4.4.2017 - Lassi Kaleva (klikkaa kuvat suuremmaksi)

Lehmukset_3.4.2017_-_kuva_1.jpg

---------
Sain eräältä kuntalaiselta suruviestin. Itsenäisyydenkadun (Sampolan risteyksestä keskustaan päin) upea lehmusrivistö on kaadettu pois ratikan tieltä häiritsemästä.Lehmukset_3.4.2017_-_kuva_2.jpg

---------

Joku oli tuonut 3.4.2017 kannolle muistokynttilän, jossa vielä liekki lepatti. Käy jättämäsi surunvalittelusi facebookin poliitikko-seinälleni osoitteessa https://www.facebook.com/LassiKalevaPoliitikko/ Lehmukset_3.4.2017_-_kuva_3.jpg
 
---------

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »