Yhteystiedot

Lassi Kaleva
E-mail: lassi(ät)lassi.fi
Kotisivut: www.lassi.fi
Puh. 0400 778845
Twitter: @LassiKaleva

Uutiset

9.5.2016Perussuomalaisten Terho: Pilkkaajamme joutuivat häpeäänLue lisää »6.5.2016Postia PS-ministeriryhmältäLue lisää »25.4.2016Kiitos luottamuksesta osuuskauppavaaleissaLue lisää »31.3.2016AL 31.3.2016 Lukijalta: Kaikki omistajat POK:n vaaleissa äänestämäänLue lisää »22.3.2016Osuuskaupan edustajiston vaalit 1.-17.4.2016Lue lisää »28.1.2016Allekirjoita adressi: Ei uusia vastaanottokeskuksia Tampereen kaupunkiseudulleLue lisää »18.1.2016PS-valtuustoaloite 18.1.2016 Tampereella ym. - Pakkoruotsin tilalle voitava valita joku muu kieliLue lisää »18.1.2016Keksi nimi ja voita vuoden bussimatkat!Lue lisää »
Share |

Lassi Kaleva (ps)

Tavoitteena ihmisen kokoinen yhteiskunta

Kaupunginvaltuutettu, Tampere
- Valtuustoryhmän puheenjohtaja

* Treen seudun joukkoliikennelautakunnan varsinainen jäsen
* Yhdyskuntalautakunnan varajäsen

--------------------
AJANKOHTAISTA / POIMINTOJA:
* Olen twitterissä! Seuraa, jos haluat @LassiKaleva
* PS-ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa 16.11.2015
* Maaseudun tulevaisuus: Kotimaista energiaa ja työpaikkoja
* UPEA TULOS! Kiitos äänestäjilleni eduskuntavaaleissa
AL-Puheenaihe 12.10.2014: Autot takaisin Hämpille
* AL-Puheenaihe 7.4.2014: Iso kunta ei palvele ketään

--------------------

Kaupungilla, jolla on varaa investoida, tulee olla varaa pitää huolta myös kaikista heikoimmistaan

Maanantai 16.5.2016 - Lassi Kaleva


Tampereen kaupunginvaltuusto 16.5.2016. Tilinpäätöskokous, pykälät 83 ja 84. Valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro (ps). Lassi Kaleva, valtuustoryhmän pj
 
Näkökulmamme ratkaisee suhteemme ympäröivään maailmaan.
 
Syrjäiseen kylään Intiassa saapuneet tutkimusmatkailijat näyttivät kyläläisille kuvaa New Yorkissa sijaitsevasta Empire State Buildingistä. Tarkoituksenaan matkailijoilla oli esitellä länsimaisen sivistyksen huippusaavutusta. Kyläläisten ensimmäinen kysymys oli, että kuinka paljon siihen mahtuu lampaita.
 
Kyläläisillä oli tietty taustastaan johtuva katsantokanta ja suhtautuminen todellisuuteen. He näkivät sen omista lähtökohdistaan katsottuna täysin oikein.
 
Valtuutettuina me edustamme tiettyjä sidosryhmiä. Pienten lasten isät ja äidit peilaavat kaikkeen lapsinäkökulman. Eläkeläisvaltuutetut ymmärtävät eläkeläisten tarpeet ja tilanteen. Opiskelijat miettivät Tamperetta opiskelukaupunkina ja työttömät - onko täällä työttömiä valtuutettuja? - ymmärtävät työttömän arkea.
 
Länsimaisen yhteiskunnan ytimessä on heikoimmista huolen pitäminen. On meidän valtuutettujen kunnia-asia ajaa myös niiden asioita, jotka eivät siihen itse kykene, joilla ei ole taloudellisia tai muita mahdollisuuksia tehokkaaseen lobbaamiseen. Päätöksenteon ei tule olla huutokilpailu, jossa vahvin sidosryhmä voittaa. Meidän tulisi valtuutettuina edustaa kaikkia kuntalaisia riippumatta taustastamme. Meidän tulisi pyrkiä löytämään ratkaisu, joka on hyvä ja tasapuolinen kaikille. Samalla tulee pitää hyvää huolta kaupungin taloudesta.
 
 
Vuoden 2015 tilinpäätös oli epäonnistunut
 
Tampereen vuoden 2015 tilinpäätös oli epäonnistunut. Tilintarkastuspöytäkirjassa sen allekirjoittaja Pasi Leppänen toteaa, että "Tampereen kaupungin tulorahoitus ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen, vaikka kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää. Tulorahoitukseen tulee edelleen kiinnittää huomiota, jotta investoinnit on mahdollista rahoittaa pitkällä aikavälillä."
 
Tilikauden tulos on 38 miljoonaa euroa miinuksella. Oikeampi mittari kuvaamaan kunnan taloustilannetta on kuitenkin toiminnan ja investointien rahavirta. Alijäämäinen tai negatiivinen tunnusluku ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran tunnusluvun olisi tullut olla viimeisen viiden vuoden osalta positiivinen. Olemme kuitenkin viimeisen viiden vuoden osalta miinuksella 451 miljoonaa euroa. Olemme siis syöneet enemmän kuin kulutamme - 451 miljoonaa euroa viimeisten viiden vuoden aikana. Tampereen sähkölaitoksen lainan takaisinmaksusta saadut rahatkin on syöty.
 
Valitettavasti nyt näyttää siltä, että talouden sopeuttamista ei aloiteta leikkaamalla investointeja. Investointikatto on rampa, koska se ei koske esimerkiksi ratikkaa. Joustot tehdäänkin leikkaamalla palveluista ja nostamalla asiakasmaksuja. Kuten ollaan tehty tähänkin asti.
 
 
Kaupungilla, jolla on varaa investoida, tulee olla varaa pitää huolta myös kaikista heikoimmistaan.
 
On häpeällistä, että kaupunki toteuttaa kunnianhimoista investointisuunnitelmaa ja samaan aikaan nostaa juuri pienituloisiin pahiten kohdistuvia asiakasmaksuja. Kaupunki korotti ikäihmisille kotiin viedyn ateriapalvelun hintaa eurolla. Kaupunki säilytti palvelukeskuskortin tulosidonnaisuuden, jonka seurauksena ikäihmiset lopettivat omaehtoisen liikkumisen ja päivittäisen lämpimän aterian syömisen Tammela-keskuksessa. On häpeällistä, että pormestariohjelmassa mainittu hyvinvointierojen kaventaminen salli Teiskolaisten lipunhintojen moninkertaistumisen. On häpeällistä, että valtuutettujen Sipilän ja Schafeitelin esittämä eläkeläisten puolen hinnan bussilippujen toteuttaminen ilta-aikaan ei saanut riittävää kannatusta. On häpeällistä, että kaupungin 500 eurosta 3000 euroon kohonneet tonttivuokrat rasittavat pienellä eläkkeellä elävien omakotiasujien taloutta kohtuuttomasti. On häpeällistä, että myös kunta- ja kiinteistöveroja nostettiin taannoin kaupungin taloutta paikkaamaan.
 
On ajattelematonta, että kaupunki toimillaan vähentää tehokkaasti juuri sitä ostovoimaa, joka kohdistuisi paikallisiin, työllistäviin palveluihin. Eli toimillaan kaupunki vähentää ostovoimaa ja aiheuttaa siten merkittävästi sekä inhimillistä kärsimystä kaikista heikoimmille, että työttömyyttä alueellemme. Erään arvion mukaisesti jokaisen prosentin ostovoiman leikkaus aiheuttaa aina 700 työtöntä lisää Tampereelle.
 
Tampereen talous on kuralla. Nyt voimme katsoa vain eteenpäin. Esitän puheessani muutaman toimenpide-ehdotuksen kaupunkimme tilanteen, talouden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi.
 
 
Kaupungille tarjolla 100 miljoonan katsojan näkyvyys
 
Mielenkiintoisimman mahdollisuuden tuo meille netti, some ja valtuutettu Vuohensilta. Youtubessa voi perustaa kanavan, johon voi luoda videoita, jotka sitten saavat katsojia ja seuraajia. Tamperelainen ammattilukion käynyt ja pian diplomi-insinööriksi valmistuva Lauri Vuohensilta perusti Hydraulic Press Channel -nimisen youtube-kanavan https://www.youtube.com/c/hydraulicpresschannel, joka on saanut 100 miljoonaa katsojaa. Eli voitaisiin sanoa, että 100 miljoonaa katsojaa maailmalla ei tiedä Tapparan mestaruudesta yhtään mitään. Mutta ne tietävät Hydraulic Press Channelin. Se on kanava, jossa hydraulisella puristimella tuhotaan ihan mitä vain. Viimeisin video, jossa hydraulisella puristimella tuhottiin 1,2 karaatin timantti https://www.youtube.com/watch?v=69fr5bNiEfc sai vuorokaudessa eli eiliseen mennessä 3 miljoonaa katsojaa.
 
Onneksi meillä on Tredea Oy, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö. Tredea toimii operatiivisena voimana, kun seudulle houkutellaan uusia yrityksiä, investointeja, pääomia, matkailijoita ja osaajia. Näin he itseään nettisivuillaan kuvaavat.
 
Laurin isä, valtuutettu Timo Vuohensilta lähettikin asiasta sähköpostia 10:lle Tredean avainhenkilölle jo joku aika sitten. Tredealle tarjottiin mahdollisuutta tehdä Tamperetta kuuluisaksi tällaisen kaverin avulla. Kaksi vastasi, että hyvä video. Siihen se sitten jäikin. Vai jäikö?
 
Lauri kertoikin isälleen, että Tredeasta ei ole kuulunut mitään, mutta valkoisesta talosta otettiin yhteyttä. Isä totesi, että hyvä kun kaupunki vihdoin heräsi. Poika totesi, että ei Tampereen valkoisesta talosta, vaan jenkkien valkoisesta talosta Washingon DC:stä. Obamalla on kampanja, joka tähtää kaapelitelevisiomonopolin purkamiseen. Sieltä pyysivät murskamaan kaapeliboxin, jota videota sitten ajettiin some-kavavissa uutisen yhteydessä. Juttu julkaistiin youtubessa, twitterissa ja instargammissa. Ja sillä on nyt miljoonia katsojia.
 
Valkoisessa talossa ymmärrettiin some-ilmiön huima mainosarvo, ja nykyisen trendin mukaisen tuotesijoittelun suunnaton arvo. Ehkä Tampere voisi tulla perässä. Tredealta kannattaisi jopa siirtää muutama henkilö kokopäiväiseen projektiin miettimään täysipäiväisesti uuden ilmiön käyttöä Tampereen hyväksi. Ehkä Särkänniemessä voitaisiin kuukausittain murskata kävijöiden äänestämä asia painetunkilla.
 
Jos ilmiön merkitys ei ole vielä avautunut kaikille kuulijoille, niin todettakoon, että miljoonaa tilaajaa menee juuri puhki. Duudsonit kävivät viime viikolla. Duudsonien tuottaja sanoi, että ei ole nähnyt mitään vastaan netissä ja somessa koskaan. Ja että tätä menestystarinaa on upeaa seurata. Australiasta joku toimittajaisä otti yhteyttä, että voisi tulla perheen kanssa Suomeen lomalle, jos voisi tulla samalla katsomaan miten videoita tehdään. Discovery Chanal tuli pari viikkoa sitten tekemään pätkän kanavalleen. On arvioitu, että syyskuussa kaverilla on youtube-tilaajia enemmän kuin kenelläkään muulla Suomessa, mukaan lukien Duudsonit ja Angry Birds. Eräs toimittaja ottikin Lauriin yhteyttä ja totesi, että kaikki mitä hän tietää Suomesta on tullut Hydraulic Press Channel -kanavan kautta.
 
Tavallista, tylsää mainosvideopätkää katsoo arviolta 146 henkilöä, jos siinä puhuu joku tunnettu kaupungin napamies tai napanainen. Laurin videolla saadaan miljoonia katsojia. Jos ette ymmärrä some-maailman arvoa, niin kysykää vaikka lapsiltanne. Ne tietää missä mennään.
 
 
Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksella tuhansia työpaikkoja
 
Tampere on raskasta ja synkkää työttömyysaluetta. Parikymmentä prosenttia työttömiä ei ole hyväksyttävä luku. Miksi emme tee oikeita asioita. Oikea asia voisi olla Tampere-Pirkkalan kehittäminen Suomen logistiikkakeskukseksi. Otetaan itsellemme Helsinki-Vantaan 20 000 työpaikkaa. Laitetaan ratikka tauolle ja lähetetään 200 ratikkasuunnittelijaa suunnittelemaan meille 20 000 työntekijän logistiikkakeskus ja lisäksi 2 miljoonan matkustajan tuomat 2 000 työpaikkaa. Kun meillä on ensin työtä, verotuloja ja elinvoimaa, voimme hankkia vaikka kuinka monta ratikkaa.
 
Lisäksi, meidän tulee käyttää julkiset hankinnat oman alueemme hyväksi lisäämään verotuloja ja työpaikkoja. Pormestari voisi halutessaan lähettää delegaatioita selvittämään miten hankintayksiköt muissa maissa toimivat. Miten ne vetävät laillisesti kotiinpäin? Koska sitähän ne tekevät.
 
 
Uuno Turhapuro kävi työkaverin kanssa kaljalla
 
Uuno Turhapuro sanoi aikanaan vaimolle, että hän menee työkaverin kanssa kaljalle. Vaimo sanoi, että ethän sää oo ees töissä. En niin, totesi Uuno, mutta mun kaveri on töissä. Toivottavasti tulevaisuudessa tamperelaiset eivät ole uunoja, joiden ainoa kosketus työelämään on kaveri, joka on töissä.
 
Perussuomalaisten valtuustoryhmä kiittää informatiivisesta arviointikertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Kiitos.

Kommentoi kirjoitusta.

Kiitos luottamuksesta osuuskauppavaaleissa

Maanantai 25.4.2016 - Lassi Kaleva

Kiitos luottamuksesta Pirkanmaan osuuskaupan edustajiston vaaleissa. Listaltamme (Tampereen jäsenalue, lista C) meni läpi 7 ehdokasta: Yrjö Schafeitel, Leena Rauhala, Veltto Virtanen, Sari Tanus, Lassi Kaleva, Satu Sipilä, Terhi Kiemunki.
 
Olen käytettävissänne seuraavan 4 vuoden ajan osuuskaupan edustajistossa. Otan mielelläni vastaan kysymyksiänne, toiveitanne ja ehdotuksianne Pirkanmaan osuuskaupan ja sen toimipaikkojen toimintaan liittyen.
 
-------------

Kommentoi kirjoitusta.

Kaikki omistajat POK:n vaaleissa äänestämään

Torstai 31.3.2016

AL_31.3.2016_POK-vaalit_Lukijalta.jpg

31.3.2016 Aamulehden Lukijalta-palstalla julkaistu teksti:
 
----------------------------------
 
Kaikki omistajat POK:n vaaleissa äänestämään

Pirkanmaan osuuskaupassa järjestetään edustajiston vaalit 1.-17.4.2016. Monelta 180 000:lta pirkanmaalaiselta S-etukortin varsinaiselta haltijalta eli asiakasomistajalta ovat vaalit menneet perinteisesti ohi. Viime edustajistovaaleissa äänestysprosentti jäi maakunnassamme vain noin 20 % tuntumaan.

Pirkanmaalla perinteisen kotiin postitse toimitettavan äänestyslipukkeen lisäksi nyt ensimmäistä kertaa käyttöön otettava sähköinen äänestys pankkitunnuksilla tulee todennäköisesti lisäämään äänestysaktiivisuutta merkittävästi. Linkki äänestykseen löytyy osoitteesta www.osuuskauppavaalit.fi, josta valitaan Pirkanmaan Osuuskauppa. Samasta osoitteesta löytyy 1.4. vaalien alkaessa myös vaalikone, jossa jokainen 15-vuotta täyttänyt asiakasomistaja voi etsiä itselleen sopivaa ehdokasta.
 
Kannattaako osuuskauppavaaleissa sitten äänestää? Kannattaa, jos haluaa vaikuttaa. Vaaleilla valittava edustajisto huolehtii, että osuuskaupan palveluita ja etuja kehitetään asiakasomistajien toiveitten mukaan. Nyt voit omalta osaltasi vaikuttaa siihen, missä suhteessa kauppasi panostaa esimerkiksi bonusjärjestelmään, edullisempaan hinnoitteluun, palveluverkostoon, valikoimalaajuuteen ja investointeihin.
 
Suomessa vähittäiskauppa on kaikkein keskittyneintä Euroopan unionissa. Taloustieteen professori Vesa Kanniaisen mukaan tämä vähentää kilpailua ja mahdollistaa korkeat hinnat. Ruoan hinta onkin kallistunut Suomessa vuodesta 2010 lähtien EU:n keskiarvoa selvästi enemmän. Jos sinulle on tärkeää edullinen ruoan hinta tai tuntuvammat bonukset ostoksistasi, niin valitse itsellesi ehdokas, joka on asiasta samaa mieltä kanssasi.
 
Mikäli haluat hukkaruoan menevän sitä tarvitsevalle roskakorin sijaan, niin lähetä ehdokkaasi viemään viestiä eteenpäin.
 
Jos haluat, että S-ryhmä panostaa myös lähiruokaan, luomuruokaan ja reiluun korvaukseen ruoan alkutuottajalle, niin edustajisto toimii tässäkin asiassa viestin viejänä.
 
Mikäli olet S-ryhmän työntekijä, valitse itsellesi edustaja, joka ymmärtää jokaisen yrityksen voiman ja menestyksen kumpuavan hyvin ja asiallisesti kohdellun henkilöstön työhyvinvoinnista.
 
Että alueellinen edustus toteutuisi mahdollisimman hyvin, on Pirkanmaa jaettu kolmeen jäsenalueeseen, joita ovat Pohjois-Pirkanmaa, Etelä-Pirkanmaa ja Tampere. Kaikki valitut valitaan samaan yhteiseen edustajistoon, mutta esimerkiksi Lempäälässä asuva voi äänestää vain Etelä-Pirkanmaan listalla olevaa ehdokasta ja Tampereella asuva voi äänestää vain jäsenalueen 3 eli Tampereen ehdokasta.
 
Osuuskauppavaalit eivät ole puoluepoliittiset vaalit, minkä huomaa vaikkapa siitä, että samalla listalla saattaa olla usean eri puolueen edustajia, mutta myös lukuisia perinteisen puoluetoiminnan ulkopuolella olevia ehdokkaita. Kaikki ehdokkaat ovat jollain ehdokaslistalla. Ääni annetaan ehdokkaalle, mutta läpipääsyyn vaikuttaa sekä ehdokkaan itse saamat äänet että koko ehdokaslistan äänimäärä.
 
Osuuskauppa on voimatekijä. Äänestämällä vaikutat Pirkanmaalla 2015 noin miljardin myynnin tehneen ja noin 3 000 työllistäneen yrityksen toimintaan.
 
TOIMITUKSEN FAKTALAATIKKO:
Vaalit. S-ryhmä. Lähde: S-kanava.

  • Sinä voit omistaa yhden osuuden osuuskaupastasi. Samoin kuin muut asiakasomistajat. Eikä muita omistajia ole.
  • Osuuskaupan tehtävä on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen. Eduista tärkein on palvelujen käytöstä palkitseva Bonus.
  • Osuuskauppa hyödyttää sinua ja muita asiakasomistajia.
  • Sinulla on mahdollisuus saada osasi myös osuuskaupan tuloksesta osuusmaksun korkona tai ylijäämänpalautuksena. Joka tapauksessa suurin osa rahoista jää lähiseudulle.
  • Vaaleissa huhtikuun alussa asiakasomistaja[na] vaikutat.
Toimituksen nosto: "Edustajisto huolehtii, että palveluita ja etuja kehitetään asiakasomistajien mukaan. Osuuskauppavaalit eivät ole puoluepoliittiset vaalit."
 
LASSI KALEVA
valtuutettu ja yrittäjä, Tampere
osuuskauppavaaliehdokas
 
-------------

Kommentoi kirjoitusta.

AL: Sulkavuorta parempia paikkoja puhdistamolle olisi

Maanantai 21.3.2016 - Lassi Kaleva

AL_2016-03-21_Sulkavuori-kirjoitus.jpg

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.3., että Tampereen kaupunki osallistuu Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakeantiin.
 
KÄYTÄNNÖSSÄ tämä tarkoittaa päätöstä Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon rakentamisesta. Kuntakenttä sote- ja aluehallintouudistuksineen ja itsehallintoalueineen on myllerryksen kourissa.
 
Keskuspuhdistamohanke olisi valtuustoryhmämme mielestä nykylaitoksia saneeraamalla tullut siirtää myöhäisempään ajankohtaan, kunnes kuntakenttäasiat ovat selkiytyneet.
 
SULKAVUORTA selvästi parempiakin sijoituspaikkoja olisi ollut mahdollista löytää mm. Nokialta ja Pirkkalasta. Kunnon aikalisä olisi mahdollistanut muiden vaihtoehtojen asianmukaisen tarkastelun. Sulkavuoren toteutus aiheuttaa selkeitä korotuspaineita kuntalaisten maksaman peruspalvelun eli jäteveden hintaan.
 
ERÄÄN arvion mukaan n. 30 vuoden kuoletus tarkoittaa keskimääräisen vedenkulutuksen mukaan 35 euron lisämaksua vuositasolla (0,7 e/m3). Nelihenkisen perheen vesimaksuun tulisi siten korotusta 140 euroa vuodessa.
 
Ostovoiman leikkaaminen kohonneiden jätevesimaksujen muodossa ei ole Tampereen vaikeassa työttömyystilanteessa järkevää.
 
Ostovoiman kutistuminen kun aiheuttaa suoraviivaisesti myös lisääntyvää työttömyyttä alueellemme.
 
KAUPUNKI voisi halutessaan helpottaa tilannetta keventämällä investointitaakkaa ja määrittämällä kaikkia investointeja - myös ratikkaa - koskevan investointikaton. Kaikkeen ei ole varaa. Suomalaiset eivät ole valmiita kunnallisen vesihuollon siirtymiseen voittoa tavoittelevien sijoitusyhtiöiden omistukseen.
 
OSAKEYHTIÖMALLI aiheuttaa riskin peruspalvelun yksityistämisestä tulevaisuudessa, mikäli esimerkiksi osakassopimuksen keinoin ei tehdä riittäviä suojauksia. Lisäksi yhtiöjärjestykseen voidaan vaikkapa kirjoittaa, että yhtiön osakkeita voivat omistaa vain suomalaiset kunnat.
 
VESIHUOLLON tulee aina olla kunnallinen, kunnan hallintavallassa tai lähellä kunnallista päätäntävaltaa oleva peruspalvelu.
 
Lassi Kaleva
Valtuustoryhmän puheenjohtaja (ps)

Seppo Silvennoinen
Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja (ps)

Kirjoitus on julkaistu 21.3.2016 Aamulehden Lukijalta-palstalla

Kommentoi kirjoitusta.

TIEDOTE: joukkoliikenteen lipunhinnoista jouduttiin äänestämään

Keskiviikko 13.1.2016 - Lassi Kaleva

Tampereen seudullinen joukkoliikennelautakunta päätti kokouksessaan 13.1.2016 kaupunkiseudun vyöhyketariffien hinnoista 6.6.2016 alkaen. Päätös ei ollut yksimielinen. Perussuomalaisten Lassi Kaleva teki ensin palautusesityksen Veijo Niemen (ps) ja Tuomo Räihän (Kesk) kannattamana. Tämän jälkeen Kalevan tekemän hylkäysesityksen puolesta äänesti Kaleva ja Räihä.
 
Kalevan mukaan Tampereen tulee ratkaista Teiskon asia teiskolaisia tyydyttävällä tavalla ennen kaupunkiseudun vyöhyketariffien hintojen päättämistä joukkoliikennelautakunnassa. Teisko on osa Tamperetta. Teiskolaisten joukkoliikenteen lipun hinnan tulee olla sama kuin lipunhinta muussakin Tampereen sisäisessä liikenteessä. Kyse on tasapuolisuudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Kyseessä on Tampereen sisäinen asia, koska ns. ”Sama taksa, sama kaupunki” -malli edellyttää kaupungilta taloudellista panostusta asiaan. Kustannusvaikutus tai lisätuen määrä tämänhetkisillä pohjatiedoilla esitettyyn malliin verrattuna on arviolta vuositasolla noin 200 000 euroa.
 
Lautakunnan tekemän päätöksen mukaan joukkoliikenteen lipunhinnat tulevat nousemaan huomattavastikin Teiskoon tai Teiskosta suuntautuvilla matkoilla.
 
Kohtuulliset lipunhinnat edistävät kuntalaisten sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja erityisesti pienituloisten, työttömien, lapsiperheiden ja eläkeläisten arjessa selviytymistä. Päätöksenteossa tulisikin ottaa huomioon hinnankorotusten ylilautakunnalliset ja sosiaaliset kerrannaisvaikutukset.
 
Ohessa (klikkaa tästä) päätökseen jätetty eriävä mielipide kokonaisuudessaan.
 
Ystävällisin terveisin,
Lassi Kaleva (ps)
Kaupunginvaltuutettu, Tampere
Joukkoliikennelautakunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää joulua sekä rauhallista ja siunauksellista uutta vuotta!

Keskiviikko 23.12.2015 - Lassi Kaleva

Kiitos kuluneesta vuodesta. Ja kiitos yhteydenotoistanne, kysymyksistänne, asiavinkeistänne ja toiveistanne. Niitä kannattaa edelleen lähettää. Tämä kaikki luonnollisesti täysin luottamuksellisesti. Lähdettä en paljasta arkaluonteisissa asioissa edes omalle ryhmälleni.
 
Ohessa kuva Tampereen joulutorilta 22.12.2015 juuri joulurauhan julistamisen jälkeen. Minä olen kuvassa se oikean puoleinen henkilö, joulupukki on vasemmalla.

Joulutori_Tre_22.12.2015.jpg--------------
 

Kommentoi kirjoitusta.

PS-ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa 16.11.2015

Maanantai 16.11.2015 - Lassi Kaleva

PERUSSUOMALAISTEN RYHMÄPUHEENVUORO 16.11.2015
LASSI KALEVA (PS), VALTUUSTORYHMÄN PUHEENJOHTAJA
 

Kun tulin mukaan politiikkaan / Politiikka on yhteistyötä

Kun tulin mukaan politiikkaan, halusin muuttaa kaiken heti. Opin kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa, että politiikka on kestävyyslaji, jossa ei pikavoittoja jaella.

Opin myös sen, että laiha sopu on monesti parempi kuin mehevä riita. Tämä saattaa olla äänestäjille ja medialle vaikea paikka. Jos puolue saa vaikkapa lähelle puolet ajamistaan asioista läpi, viljellään helposti mielikuvaa takinkäännöstä, vaikka todellisuudessa onkin kyse huimasta tuloksesta ja saavutuksesta, esimerkkinä PS:n hallitustaival.

Olen oppinut, että politiikka on yhteispeliä, niin oman ryhmän kuin muiden ryhmien kanssa. On turvallista sanoa, että yksin kukaan ei ole yhtään mitään. Jokaisen ryhmän kanssa löytyy asioita, joita molemmat puolueet voivat vilpittömästi ajaa yhdessä eteenpäin. Vaikeina taloudellisina aikoina yli puoluerajojen tapahtuvan yhteispelin ja yhteistoiminnan merkitys vain kasvaa. Kokoomuksen kanssa voimme ajaa työpaikkojen ja yritysten elinkelpoisuuden säilymistä. Vasemmiston kanssa varmistamme että vähäosaisilta ei leikata eikä vanhusten ja pienituloisten elämää kurjisteta. Vihreiden kanssa voimme ajaa lähijunaa. Ja Keskustan kanssa voimme pelastaa Teiskon.

 
Kehut muutamalle valitulle valtuutetulle / Voisin äänestää heitä yli puoluerajojen

Minulle oli suuri yllätys uutena valtuutettuna kolme vuotta sitten, että myös muissa poliittisissa ryhmittymissä on upeita, asiaansa vihkiytyneitä ja yhteisen edun edessä uhrautuvia henkilöitä. Itse asiassa nuo luottamushenkilöt ovat tehneet minuun niin suuren vaikutuksen, että voisin äänestää heitä vaikka yli puoluerajojen, edes tutkimatta tarkemmin heidän vaaliohjelmaansa.

Kokoomuksen Leena Kostiainen on henkilö, jonka kanssa on aina ilo työskennellä. Haluan nähdä Leenan tulevaisuudessa korkeimmilla mahdollisilla luottamuspaikoilla myös valtakunnallisella tasolla.

Demareitten Anneli Kivistö ei hae omaa kunniaansa. Rautarouva ei kumartele ketään, vaan ajaa kaupunkilaisten parasta. Haluan Anneli nähdä sinut täällä valtuustossa vielä tulevaisuudessakin. Hyväksyn vain myöntävän vastauksen tuleville ehdokkuuksillesi.

Vasemmistoliiton Anna Kontula on yksi rohkeimmista tuntemistani nuorista naisista. Toisinaan olemme ehkä joistakin asiakysymyksistä eri mieltä, mutta niin tulee politiikassa ollakin. Tämä on demokratiaa, mielipiteiden ja värien kirjoa.

 
Kiitokset kaupungille ja valtakoalitiolle hyvästä toiminnasta

Hyvä osoitus valtakoalition halusta johtaa yhdessä kaupunkiamme on niin kutsuttu pormestarinvartti. Pormestari, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja virkamiehet kokoontuvat viikoittain keskustelemaan ajankohtaisista kaupungin hallintoa koskevista asioista ja suunnitelmista. On olennaista, että informaatio kulkee yli koalitiorajojen. Kiitos tästä pormestarille. Ryhmänjohtajien kokous valtuustoa edeltävänä perjantaina on myös osoitus halusta tehdä yhdessä parempaa Tamperetta.

Yhteisölliseen käyttötarkoitukseen tuleva Perttulan tila Teiskossa on osoitus yli puoluerajojen toteutuneesta halusta kuunnella tavallisia kuntalaisia ja mahdollistaa kaupungin alueella olevien yhteisöjen ja yhdistysten toiminta oman asuinympäristönsä parhaaksi.

Positiivista pormestarin talousarviossa on se, että niin kunnallisveroprosentti kuin kiinteistöverokannat pysyvät ennallaan. Kiitos tästä valtakoalition edustajille.

Kiitos valtakoalitiolle myös siitä, että olette lopultakin ajamassa alas surullisenkuuluisaa tilaaja-tuottaja-mallia ja uudistamassa konsernijohtoa ja -hallintoa. Tämä on erinomainen esimerkki tiedolla johtamisesta, jota tietoa nykymallin toimimattomudesta olette saaneet perussuomalaisten valtuustoryhmältä runsain mitoin kuluneiden vuosien aikana.

 
Linjauksia muutamasta valitusta asiasta

Käsittelen tässä ryhmäpuheenvuorossani vain muutamaa valikoitua talousarvioon ja taloussuunnitelmaan liittyvää aihetta. Valtuutettumme ottavat yleiskeskustelun puheenvuoroissaan laajemmin kantaa budjettikirjan asioihin ja tekemiimme muutosesityksiin.

  • Tampere-Pirkalan lentokentän hankkiminen kunnalliseen omistukseen
  • Ratikkahanke siirrettävä 2040-luvulle
  • 65-vuotta täyttäneiden joukkoliikenteen alennuskauden jatkaminen ilta-aikaan klo 18-23
  • Konsernihallinnon uudistus
  • Maahanmuutto

 
Tampere-Pirkalan lentokentän hankkiminen kunnalliseen omistukseen

Helsinki-Vantaan alueella on lähes 20 000 työpaikkaa. Ei ole mikään ihme, että kultamunia muniva kana halutaan pitää visusti omissa käsissä. Pirkanmaalaisten käsiin ollaan työntämässä mustaapekkaa. Merkittävänä kasvukeskuksena kansainvälisen lentoaseman status on Tampereen kaupunkiseudulle keskeinen asia. Sisäministeriön esitys, jonka mukaan meiltä otettaisiin pois kansainvälisen lentokentän status, olisi tuhoisaa niin elinkeinoelämällemme kansainvälisine yrityksineen, kuin Tampereelle konferenssi- ja matkailukaupunkina. Pääkaupunkiseudulla puhutaankin puolijulkisesti, että niillä on niin hyvät juna-, bussi ym. yhteydet Helsinki-Vantaalle, että eivät ne siellä Pirkanmaalla tarvitse omaa kenttää.

Entä halpalentoturistit? Ottavatko ne kalliin junamatkan Helsingistä edestakaisin Tampereelle piristääkseen paikallista liike-elämäämme?

Tulemme tekemään ryhmä 17 kanssa esityksen, jonka mukaan Tampereen kaupunki ryhtyy valmistelemaan Tampere-Pirkkalan lentokentän hankkimista kunnalliseen omistukseen. Tämä ei toki ratkaise mahdollisen valtioneuvoston asetuksen lentopaikkastatusasiaa, mutta antaa meille jatkossa tarvittaessa vapaat kädet kentän kehittämiseen omista lähtökohdistamme. Mahdollisuuksia on paljon: miljoona vuosittaista halpalentomatkustajaa / halpalentoturistia, satoja charter-lentoja ja lukuisia työpaikkoja tarjoava kansallinen logistiikka- ja rahtikeskus.

  
Ratikkahanke siirrettävä 2040-luvulle

Monesti sanotaan, että kaiken takana on nainen. Tampereella kaiken takana on ratikka. Se alkoi siitä, kun teknisen lautakunnan jäsenet saivat vuosia sitten ratikkareseptin tuomisina Saarbrykenin matkaltansa. Heille todettiin, että ratikka toteutui vasta sitten, kun kaupunginisät älysivät haitata kaikkea muuta kaupunkiin saapuva liikennettä. Resepti on ollut käytössä nyt myös Tampereella. Harmi vain, että resepti on huono ja tuloksena on lässähtävä, pohjan palanut, aineksiltaan kallis pannukakku. Ratikka on syynä myös Hämeenkadun autioittamiskokeiluun, joka on jo vienyt monelta liikkeeltä paljon asiakkaita. Tulemme esittämään raitiotiehankkeen siihen liittyvine suunnittelumäärärahoineen poistamista budjetista, ja niin ikään raitiotiehankeen siirtämistä 2040-luvulle ja Hämeenkadun avaamista yksityisautoliikenteelle.

 
65-vuotta täyttäneiden joukkoliikenteen alennuskauden jatkaminen ilta-aikaan klo 18-23

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevä työ sekä kotona asumista tukevat palvelut nielevät budjetistamme yli 180 miljoonaa euroa. 150 000 eurolla voimme laajentaa nykyisen 65-vuotta täyttäneitä kuntalaisia koskevan klo 09-14 voimassaolevan 50 % joukkoliikenteen arvolipun seniorialennuksen koskemaan myös ilta-aikaa klo 18-23. Me annamme budjetissa keppiä. Miksemme antaisi myös porkkanaa. Moni 65-vuotta täyttänyt ei iltapimeällä halua ajaa autoa, mutta he kansoittaisivat teatterit, ravintolat, kielikurssit, harrastuspiirit, jumpparyhmät ja taidepiirit, mikäli heille tarjotaan siihen mahdollisuus. Mikäli on tarkoitus pitää 65-vuotta täyttäneet hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa, niin tämä on siihen erinomainen askel.

 
Konsernihallinnon uudistus / Henkilöstön irtisanomiset

Tilaaja-tuottaja-mallin alasajon ja konsernihallinnon uudistuksen myötä meillä on tuhannen taalan paikka karsia pöhöttynyttä virkakoneistoamme. Normaalissa yrityksissä tämä tarkoittaisi yt-menettelyä ja tarvittaessa mittaviakin irtisanomisia. Ei ole kuitenkaan uskottavaa, että johtava virkamiehistömme kykenisi tai haluaisi vapauttaa tehtävistään henkilöitä, joiden kanssa heillä on sukulaisuussuhde tai vuosikymmeniä kestänyt ystävyys tms. suhde.

Talouden tasapainottamisen edellyttämä konsernihallinnon henkilöstön vähentäminen tulee oleman lähinnä kosmeettista puuhastelua, ellei tehtävään palkata vaikkapa ulkopuolista konsulttia. Paikallista osaamistakin löytyy. Asiaa tapetilla pitänyt valtuutettu Yrjö Schaweitel olisi erinomainen valinta, Yrjö saattaisi toki tehdä työn vaikka ilman palkkaa, talkooperiaatteella. Tekeviä käsiä sen sijaan ei tule vähentää. Ryhmä 17 esitys koskeekin ainoastaan konsernihallintoa.

 
Maahanmuutto

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro ei olisi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro ilman maahanmuuttoulottuvuutta. Tilanteessa, jossa Euroopan maat rakentavat piikkilanka-aitoja, sulkevat rajojansa ja niinkin lähellä kuin Ruotsissa majoittavat yksin tulleita miespuolisia turvapaikanhakijoita kadulle, Perussuomalaisten maahanmuuttokanta ei välttämättä enää herätä intohimoja puoleen tai toiseen. Kantamme rajojen sulkemisen suhteen on sama kuin MTV:n uutisten kyselyssä 88 %:lla vastaajista, eli että Suomen rajat tulisi sulkea. Kantamme paikallisiin tamperelaisiin vastaanottokeskuksiin on niin ikään kielteinen. Päätösvalta sellaisen perustamisesta tulisi olla ylimmällä kunnallisella päätöksentekoelimellä eli kaupunginvaltuustolla.
 
MTV.fi äänestys (klikkaa tästä)

 
Lopuksi - Herkkusieniä ja potaskaa

Yrjö Shaweitelin aikaan jotkut virkamiehet vitsailivat että luottamushenkilöt ovat kuin herkkusieniä. Niitä pidetään pimeässä ja niille syötetään potaskaa. Ennen kaikki olikin toisin. Itse olen sitä mieltä, että molempia tarvitaan. Niin virkamiehillä kuin luottamushenkilöillä on oma, tärkeä ja olennainen roolinsa. Virkamiehet tuottavat hyvää, puolueetonta ja aidosti eri ratkaisuvaihtoehdot huomioonottavaa valmistelua päätöksenteon tueksi. Ja luottamushenkilöt ohjaavat tuota valmistelua ja tekevät päätöksiä sillä mandaatilla, jonka ovat äänestäjiltään saaneet.

Valtuutetut. Kansalaiset ovat antaneet teille vallan päättää heitä koskevista asioista täällä paikallisesti. Aivan samalla tavalla, kuin muinaisesti he antoivat vallan nuotion ympärillä kokoontuneille heimoneuvostoille. Valtanne on pyhää ja voitte tehdä sillä paljon hyvää. Ottakaa tuo teille annettu valta itsellenne, ja käyttäkää sitä viisaasti niiden ihmisten parhaaksi, jotka ovat teidät täällä Tampereella valinneet luottamustehtäväänne.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvät ja huonot uutiset 14.10.2015. Valtuutettu Kaleva ja delfiinit...

Keskiviikko 14.10.2015 - Lassi Kaleva

Hyvät ja huonot uutiset keskusteli 14.10.2015 esitetyssä jaksossaan (kausi 7, jakso 6) mm. delfinaariosta ja delfiineistä. Katso mitä mieltä siellä oltiin valtuutettu Lassi Kalevan valtuustopuheenvuorosta, jossa Kaleva tiedustelee laitosteatterien näyttelijöiden asemaa delfiineihin verrattuna… valtuuston kokouksessa kun joku ajatteli, että on väärin "pakottaa" delfiinit esiintymään ihmisille näytöksissään (40 sekunnin pituinen klippi).
 

Kommentoi kirjoitusta.

AL 25.9.2015: Kerrostalossa uusi käytäntö pakolaisten takia - PS:n valtuutettu esitti poliisille kysymyksen

Perjantai 25.9.2015 - Lassi Kaleva

Tuukka Välimäki, Aamulehden netti 25.9.2015
 
Tamperelainen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva ihmettelee, pitääkö kerrostalojen ulko-ovet nyt lukita Tampereella päiväsaikaan. Hänen mukaansa ihmiset kokevat turvattomuutta, kun kaupunkiin on saapunut runsaasti turvapaikanhakijoita.
 
Kaleva puhui eilen torstaina turvapaikanhakijoiden hätämajoitusta käsitelleessä yleisötilaisuudessa Tampereen valtuustosalissa. Hän kertoi, että Koukkuniemen vanhainkodin lähellä sijaitsevissa Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (Toas) kerrostaloissa lukitaan nyt ulko-ovet myös päiväsaikaan. Asukastiedotteessa on Kalevan mukaan kerrottu, että Rauhaniemen talojen ulko-ovet pidetään nyt lukittuina ympäri vuorokauden asukkaiden pyynnöstä.
 
Koukkuniemen vanhainkodin alueelle on hiljattain perustettu turvapaikanhakijoiden hätämajoituspaikka.
 
- Kansalaisten keskuudessa on tietynlaista turvattomuutta. Mitä heille pitäisi vastata? Pitäisikö ne ovet avata uudestaan vai pitää myös päivällä lukittuina, Kaleva kysyi.
 
Kysymykseen vastasi Sisä-Suomen poliisilaitoksen komisario Ismo Rajala. Hänen mukaansa ovien lukitsemiskäytäntöjen tiukentamiselle ei ole mitään perusteita. Hän arvioi, että ratkaisu perustuu tietämättömyyteen.
 
Toasin toimitusjohtaja Timo Lehto vahvistaa Aamulehdelle, että Rauhaniemen asuntokohteessa pidetään nyt ulko-ovet lukoissa ympäri vuorokauden. Näin on toimittu viime viikonlopusta asti. Aiemmin ovet pantiin säppiin vasta illalla.
 
Päätöksen taustalla on asukkaan lähettämä palaute. Asukkaan mukaan talossa on ollut levottomuutta viime aikoina, ja käytävillä on kulkenut ihmisiä, jotka eivät asu kohteessa. Palautteen mukaan asukkaat kokevat turvattomuutta myös ulkoillessaan. Palautteen lähettäjä sanoi puhuvansa useampien asukkaiden puolesta.
 
- Turvapaikanhakijoita liikkuu useiden henkilöiden porukoissa. Nuoret opiskelijat haluavat nyt turvaa myös päiväaikana, ettei sisään pääsisi ketään, joka ei asu talossa, Lehto sanoo.
 
Lehto sanoo, että Toasin tietoon ei ole tullut mitään välikohtauksia. Hänen mukaansa ei ole voitu vahvistaa, että Rauhaniemen käytävillä liikkuneet ihmiset olivat turvapaikanhakijoita, eivätkä esimerkiksi talossa asuvia vaihto-opiskelijoita.
 
Lehdon mukaan jotkut tuntemattomat henkilöt ovat kuitenkin käyneet kokeilemassa Rauhaniemen talojen ulko-ovia päiväsaikaan.
 
Komisario Ismo Rajalan arvioihin Lehto vastaa, että Toas vain kuuntelee asukkaidensa toiveita.
 
- Meillä on normaali käytäntö, että jos asukkaat haluavat, lukitsemme ulko-ovet. Jos asukkaat kokevat turvattomuutta, niin kyllähän me pyrimme estämään sivullisten pääsyn taloihin.
 
Rajala muistuttaa, että myös Toasin keskustakohteissa ja osassa Hervannan kohteita ovet pidetään säpissä ympäri vuorokauden.
 

Julkaistu Aamulehden netissä 25.9.2015 (netissä myös tilaisuuden videotallenne, ja uutisen jälkeen lukuisia lukijoiden kommentteja)

Kommentoi kirjoitusta.

Perussuomalainen-lehti 9/2015: Tampereella jalkaudutaan lähiöihin

Perjantai 25.9.2015 - Lassi Kaleva

PS-lehti_9-2015_Tampereella_jalkaudutaan_lahioihin.jpg

Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä tarjosi kuntalaisille hernekeittoa 5.9.2015 K-supermarket Nekalan Suurjaon pihassa. Tämä on osa valtuustoryhmän ns. kaupunginosakiertuetta, jossa vaalien välillä jalkaudutaan ja kierretään kaikki merkittävät tamperelaiset lähiöt.
 
Mukana kiertueen toteutuksessa ovat valtuustoryhmän lisäksi paikallisyhdistyksen aktiivit, Pirkanmaan PS-nuoret ja pirkanmaalaiset PS-kansanedustajat. Tulevaisuudessa arvovaltaiset vieraat myös Pirkanmaan ulkopuolelta ovat tervetulleita tapahtumien vetonauloiksi.
 
Hernekeitto ostettiin kilpailutettuun hintaan yrittäjältä ostopalveluna. Itse grillattu makkarakin toimisi tosin yhtä hyvin. Vapaavalintainen kahvitarjoilu ja kaikki muu tehtiin yhteisenä talkootyönä. Paikallisyhdistyksen toimistolta saimme kokoontaitettavat penkit, tuolit ja pöydät varsinkin seniori-ikäisten ruokailijoiden iloksi.
 
Mainostamisen suhteen halusimme erottua positiivisesti muista paikallisista valtuustoryhmistä. Tilasimme paikalliselta jakeluyhtiöltä jakelun ympäristön 7500 talouteen. Sen lisäksi 500 kappaletta mainosta jaettiin PS-nuorten toimesta kädestä käteen. Värillisen A-nelosen mainoksen painoksen ja jakelun hinnalla ei olisi päivälehteen saanut kummoistakaan ilmoitusta. Jos kaikki onnistuu suunnitelmien mukaisesti, on tarkoituksena kiertää valtaosa Tampereen lähiöistä vuosien 2015-2016 aikana, noin 7000-12000 talouden alue kerrallaan.
 
A4-kokoiseen jaettavaan mainokseen mahtuu hyvin tekstiä. Kutsuimme mainoksessa kuntalaiset kertomaan valtuutetuille mielipiteensä paikallisista ajankohtaisista asioista ja tulevan vuoden budjetista.
 
Väkeä tuli paikalle satamäärin. Keskustelua riitti. Uusia jäsenhakemuksia puolue sai samalla 2 kpl, minkä lisäksi yksi henkilö jäi vielä miettimään jäsenyyttään PS-nuorissa.
 
Yksityiskohtia kaupunginosakiertueen toteutuksesta ja vaikkapa kilpailuttamistamme hinnoista saa allekirjoittaneelta.
 
Olemme Tampereella huomanneet, että ainoastaan yhteen hiileen puhaltamalla voimme saada aikaan merkittäviä asioita. Kun on uskoa siihen, että loppujen lopuksi myös kaikki muut toiminnassa mukana olevat haluavat pohjimmiltaan ajaa perussuomalaisuuden mukaisia arvoja, löydämme keskuudestamme vahvuutta ja yhtenäisyyttä, jota emme me tai meidän vastustajammekaan uskoneet meistä löytyvän.
 
Lassi Kaleva
Valtuustoryhmän puheenjohtaja (ps)
Tampere
 
(Artikkeli on julkaistu Perussuomalainen-lehden numeron 9/2015 järjestöosiossa)

-----------------

Kommentoi kirjoitusta.

AL-Lukijalta 10.9.2015 - Ei vastaanottokeskusta Tampereelle

Torstai 10.9.2015 - Lassi Kaleva

AL_2015-09-10_Ei_vastaanottokeskusta_Tampereelle_tiukka2.jpgArtikkelista (Aamulehti 5.9.) ”Pirkanmaan kuntapäättäjistä neljä ei haluaisi vastaanottokeskusta” sai sellaisen kuvan, että kaikki Tampereen kuntapäättäjät suhtautuvat myönteisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittamiseen kuntaansa.

Koska tuon uutisen tuoma mielikuva Tampereen kuntapäättäjien yksimielisyydestä saattoi hämmentää monen lukijan mielen, toteamme että Tampereen perussuomalaisten valtuustoryhmä ei kannata vastaanottokeskuksen perustamista kaupunkiimme.
 
Tulee ennemminkin aktiivisesti toimien löytää keinoja lievittää inhimillistä tragediaa ja auttaa hätää kärsiviä omilla lähialueillaan.
 
Tämä tarkoittaa paitsi voimakasta poliittista painetta kriisialueita lähellä sijaitsevien valtioiden suuntaan, myös yhteistyötä niiden ja EU:n välillä. Hädän lievittäminen kriisialueiden tuntumassa olisi huomattavasti tehokkaampaa, kuin myöntää muutamalle onnekkaalle vaarallisesta merimatkasta hengissä selvinneelle lottovoitto, ja jättää muut oman onnensa nojaan. 

Presidentti Tarja Halosen mukaan sotilaallisista konflikteista kärsivät usein eniten naiset ja tytöt, ja että sotien aikana monet naiset joutuvat raiskausten ja julman väkivallan uhriksi. Meidän tulee tunnustaa resurssiemme rajallisuus.

Apu tulisi tietoisestikin kohdistaa pääasiassa konflikteista raskaimmin kärsiviin ryhmiin, kuten lapsiin, naisiin ja vanhuksiin.

Lassi Kaleva
Valtuustoryhmän pj (ps), Tampere

Seppo Silvennoinen
Valtuustoryhmän varapj (ps), Tampere

Kommentoi kirjoitusta.

AL, Lukijalta 24.8.2015 - Teiskoon Tasataksa

Maanantai 24.8.2015 klo 13:56 - Lassi Kaleva

 
 AL_2015-08-24_Lukijalta_Teiskon_tasataksa.jpgValtuusto voi päättää Teiskon joukkoliikenteen tasataksasta
 
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 24.6. kokouksessaan 6.6.2016 käyttöön otettavasta lippu- ja tariffijärjestelmästä, joka perustuu vyöhykemalliin. Malli nostaa joukkoliikenteen asiakashintoja Teiskon alueella 2–3-kertaisiksi. Koska mahdollinen Teiskon tasataksamalli on Tampereen sisäinen talousarvioasia, ei seudullinen lautakunta voi siihen ottaa kantaa. Asia on yksin Tampereen kaupunginvaltuuston päätettävissä.
 
Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita on todennut, että Teiskon liikenteen taksojen pitäminen samalla tasolla muun Tampereen kanssa aiheuttaa noin 200 000 euron lisäkustannuksen verrattuna tilanteeseen, jossa teiskolaisten taksat nousevat esitetyn vyöhykemallin mukaisesti. Kaupungin maksamaan 11 miljoonan euron joukkoliikennetukeen Teisko-asialla ei ole sanottavasti merkitystä.
 
Asialla on kuitenkin merkitystä Teiskossa asuvan vanhusväestön omaehtoiseen kotona selviytymiseen. Hintojen moninkertaistuminen saattaa masentaa monen ikäihmisen mielen, millä on negatiivisia seurauksia. Mikäli neljä seniori-ikäistä teiskolaista siirtyy ennenaikaisesti ympärivuorokautiseen hoitoon, siitä aiheutuu kaupungille yhteensä noin 227 000 euron vuotuiset kustannukset.
 
Koska maan hallitus on päättänyt viedä läpi sote-uudistuksen, tullaan palveluja varmasti jossakin määrin keskittämään. Kuntalaki ja terveydenhuoltolaki edellyttävät palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta. Tampereella tämä voisi tarkoittaa sitä, että myös Teiskon alueen asukkaiden tulisi voida matkustaa kuntansa palveluiden luo samalla taksalla muiden kuntalaisten kanssa.
 
Ei sovi unohtaa Teiskon ja Tampereen kuntaliitoksen kaupungille tuomaa mittavaa omaisuutta. Tampereen kaupungilla on Teisko-Aitolahden alueella metsää 3 060 ha, josta talousmetsiä 856,2 ha. Harvennushakkuu toisi kaupungille jopa 2 miljoonaa euroa. Päätehakkuusta se saisi maksimissaan jopa 12 miljoonaa.
 
Teiskolaiset ovat valinneet asuinpaikkansa vallitsevien olosuhteiden mukaan. He ovat mitoittaneet taloudelliset resurssinsa jo pitkään voimassa olleen joukkoliikenteen tasataksan pohjalta. Muutoksella saattaa olla rajuja seurannaisvaikutuksia niin yksilöiden kuin välillisesti kaupunginkin talouteen.
 
Valtuustolla on tulevissa talousarvioneuvotteluissa mahdollisuus tehdä päätös, joka antaa toivoa tulevasta ja joka on kokonaistaloudellisesti koko Tampereen etu.
 
LASSI KALEVA
joukkoliikennelautakunnan jäsen,
kaupunginvaltuutettu (ps), Tampere

Kirjoitus on julkaista 24.8.2015 Aamulehden Lukijalta-palstalla

Kommentoi kirjoitusta.

AL 16.6.2015 Ratikasta ei tule kansanäänestystä / Kaupunginvaltuusto 15.6.2015

Tiistai 16.6.2015 - Lassi Kaleva

AL_2015-06-16_kansanAAnestys_ratikasta.jpgTein pykälässä 131, jossa keskusteltiin ratikan aikataulusta seuraavan muutosesityksen: ”Että taloustilanne, valtion osuuden epävarmuus ja joukkoliikenteen käyttäjien aleneva suunta huomioon ottaen, suunnittelussa on otettava huomioon mahdollisuus, että hanke siirretään myöhäisempään ajankohtaan.” Muutosesitystä kannatti 23 valtuutettua ja vastusti 43 valtuutettua.
 
----------------
 
Tein pykälässä 131 myös seuraavan toivomusponsiehdotuksen: ”Koska raitiotiehankkeessa on kyse asiasta, joka vaikuttaa merkittävästi ja pitkäaikaisesti Tampereen kaupungin talouteen ja sen asukkaiden elämään, tulee päätös raitiotien toteutusvaiheesta siirtää keväällä 2017 järjestettävien kuntavaalien yli. Kuntavaalien yhteydessä kaupunki järjestää neuvoa antavan kunnallisen kansanäänestyksen, jossa kuntalaiset voivat ilmaista oman mielipiteensä hankkeen toteutuksesta.” Ponsiesitystä kannatti 20 valtuutettua ja vastusti 43 valtuutettua.
 
----------------
 
Tein pykälässä 140, jossa keskusteltiin tavara-aseman siirtämisestä seuraavan toivomusponsiehdotuksen: ”Kaupunki pyrkii siihen, että sen kustannukset tavara-asemaan liittyen ovat korkeintaan n. 1,2 miljoonaa euroa rakennuksen siirtoon liittyvän kustannusarvion
mukaisesti.” Toivomusponsiesitystä kannatti 17 valtuutettua ja vastusti 47 valtuutettua.
 
----------------

Oheinen Aamulehden uutinen on julkaistu 16.6.2015 sivulla A8

Kommentoi kirjoitusta.

AL 9.6.2015

Tiistai 9.6.2015 - Lassi Kaleva

Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä vaihtoi puheenjohtajansa

ILKKA LAITINEN/Aamulehden arkisto
www_kaleva

Lassi Kaleva (oik.) on valittu Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän uudeksi puheenjohtajaksi. Kuvassa myös Heikki Luoto ja Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja Terhi Kiemunki. Arkistokuva.

Kotimaa | 9.6.2015 | 20:04 | Päivitetty 20:061

Aamulehti

Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän johto vaihtui maanantaina. Valtuustoryhmä valitsi yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi Lassi Kalevan ja varapuheenjohtajaksi Seppo Silvennoisen.

Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Terhi Kiemunki arvioi, että uudet valinnat antavat uuden pohjan yhteisten asioiden hoitamiseen muiden valtuustoryhmien kanssa.

–Nykyisten hallituspuolueiden hyvän vuoropuhelun tavoin, uskon Tampereen perussuomalaisten tekevän jatkossa entistä parempaa yhteistyötä kaupungin päätöksenteossa. Paikallisyhdistys ja valtuustoryhmä tulevat nyt myös lähemmäs toisiaan,  Kiemunki kertoo.

Vastavalittu valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva on valmis rakentavaan yhteistyöhön.

–Uusi puheenjohtajisto pyrkii entistä rakentavammin vaikuttamaan yhteisiin kaupungin asioihin, tuoden esille perussuomalaisia tavoitteita. Puolueen kentän ääni kuuluu nyt paremmin myös kaupunginvaltuustossa, kuvailee Kaleva.

Aarne Raevaara ja Ilmari Rostila jättivät puheenjohtajapaikkansa henkilökohtaisista syistä maanantaina.

Uutinen on julkaistu AL-netissä tiistana 9.6.2015 (klikkaa tästä)

Kommentoi kirjoitusta.

Kirjoitukseni 15.5.2015 Maaseudun tulevaisuudessa: Kotimaista energiaa ja työpaikkoja

Perjantai 15.5.2015 - Lassi Kaleva

mt_15.5.2015_kotimaista_energiaa_ja_tyapaikkoja.jpg

Meillä on maassamme suuri, Norjan öljyyn verrattavissa oleva energiareservi turpeessa ja puussa. Käyttäkäämme sitä ylpeästi oman maamme hyväksi.
 
Jos haluamme, kotimainen energia voi tuoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian vuosittaista kulutusta miljardeilla euroilla ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
 
Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen onkin kruunumiljonääri.
 
Sanoisiko joku norjalaisille, että kyllä teidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonne, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara? Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää käytettävissä olevat resurssinsa omien kansalaistensa hyväksi.
 
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa.
 
Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja kaksi kolmasosaa Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna.
 
Olemme eurooppalaisittain rikkaita: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 90 prosenttia sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Me istumme öljylähteen päällä.
 
Suomen teollinen tuotanto ja vienti sakkaa. Nykytilanteessa teollisen tuotannon ja viennin lisääminen on haasteellista. Tuonnin merkittävä vähentäminen on paljon yksinkertaisempaa.
 
Koko Suomen energiataseesta noin 70 prosenttia tulee ulkomailta. Tuontienergiasta noin 80 prosenttia on venäläistä kivihiiltä, maakaasua, öljyä, sähköä ja ydinpolttoainetta. Tuontienergia maksaa Suomelle nettona vuodesta riippuen noin kahdeksan miljardia euroa.
 
Suositaan kotimaista
 
On sulaa hulluutta olla käyttämättä kotimaisia lähipolttoaineita, kuten puuta ja turvetta, joita meillä on riittävästi omasta takaa. Voimme halutessamme korvata jopa yli puolet nettotuontienergiastamme kotimaisilla vaihtoehdoilla.
 
Kotimaisilla energiaratkaisuilla (puu, turve) voimme edistää myös oman kunnan ja maakunnan elinvoimaisuutta. Esimerkiksi Pirkanmaalla Lempäälän energiantuotannossa säästetään jopa yli puolet jokaista megawattia kohti, joka tuotetaan nykyään maakaasun sijaan kotimaisilla polttoaineilla.
 
Vesilahden kunta Pirkanmaalla säästää rahallisesti noin 20–25 prosenttia siirryttyään 2003 alkaen lämmöntuotannossaan kevyestä polttoöljystä hakkeeseen. Lisäksi, kun noin 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä korvataan hakkeella, niin koko rahamäärä jää kiertämään paikallisesti. Terveyskeskus, vanhainkoti, koulu ja päiväkoti lämpiävät nyt uusiutuvalla kotimaisella lähienergialla.
 
Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty jo vuodesta 1973 lähtien öljystä ja maakaasusta kohti kotimaisia energiamuotoja, haketta, turvetta ja pellettiä. Joissakin tapauksissa kasvihuoneiden energiakustannukset ovat sen seurauksena jopa puolittuneet.
 

Kansallista politiikkaa

 
Tarvitsemme kansallisesta energiapolitiikasta selvän ja pitkäjänteisen näkemyksen, joka suosii kotimaista energiaa – kolmesta syystä.
 
Ensiksi, että saisimme työttömille työpaikkoja. Turpeen ja energiapuun hinnasta noin puolet on suomalaista työtä. Toiseksi, että estäisimme rahan karkaamisen ulkomaille, eli pitäisimme sen mieluummin kiertämässä ja elävöittämässä omaa kansantalouttamme. Kolmanneksi, parantaaksemme EU-maiden alhaisimmasta päästä olevaa huoltovarmuuttamme.
 
Tällä hetkellä turvetuotannon piirissä on vain noin 0,7 prosenttia turvemaiden pinta-alasta. On arvioitu, että mikäli me nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa maakuntiemme miehille ja naisille.
 
Kauppataseemme paranisi samalla arviolta neljällä miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme.
 
Turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin ainoastaan noin viisi prosenttia Suomen koko suo- ja turvealasta. Kestävän kehityksen mukaisesti turvetuotantoon otettaisiin vain luonnontilaltaan muuttuneita, pääasiassa metsäojitettuja turvemaita, ei lainkaan luonnonsoita tai avosoita.
 
Jo suojeltuihin suoaloihin ei saa koskea nyt eikä tulevaisuudessa.
 

Tuulivoima ei ratkaisu

 
Tietyt tahot tarjoavat tuulivoimaa vaihtoehtona maamme energiatarpeeseen.
 
Tuulivoimasta puhuttaessa annetaan ymmärtää toiveikkaasti sen olevan vastaus miltei kaikkeen. Itse asiassa tuulivoimalla tuotetaan ainoastaan sähköä. Eikä sitäkään silloin, kun tuulee liian hiljaa tai liian lujaa. 2,7 miljoonan suomalaisen kodin lämmittää sen sijaan suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu kaukolämpö.
 
Suomalaiset kodit ja julkiset rakennukset tulevat jatkossakin lämpiämään jollakin muulla kuin tuulivoimalla.
 
Kysymys kuuluu: vaikenemmeko me nolona siitä tosiasiasta, että energianlähteitämme tulevat myös tulevaisuudessa olemaan kalliilla Venäjältä tuomamme, energiariippuvuutta aiheuttavat, huoltovarmuuttamme vähentävät, ja saastuttavat fossiiliset polttoaineet? Vai otammeko me saatavissamme olevan hyödyn ja käytämme lähienergiaa, tilanteesta riippuen puuta ja turvetta?
 
Emme voi enää jatkaa vanhalla mallilla ja toivoa että lopputulos olisi erilainen. Leikkausten tie on tuhon tie.
 
On aika, että kansanedustajat puoluekannasta riippumatta tekevät sellaisia ratkaisuja, jotka takaavat elämisen mahdollisuudet myös jälkipolville.
 
Tulevilla lainsäätäjillä on mahdollisuus tehdä jotakin suurta oman maansa hyväksi. Uskon, että he ovat halukkaita sen tekemään.
 

LASSI KALEVA

Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjä
ja kaupunginvaltuutettu (ps)

Kirjoitus on julkaistu 15.5.2015 Maaseudun tulevaisuuden yliö-kirjoituksena

Kommentoi kirjoitusta.

UPEA TULOS !!!

Maanantai 20.4.2015 - Lassi Kaleva

Hyvät ystävät. Eduskuntavaalit  on nyt käyty. Alustavan ääntenlaskun mukaan sain n. 3000 ääntä, mikä on ensikertalaisen äänisaaliiksi todella hyvä tulos. Pirkanmaalla säilytimme 4 paikkaamme. Läpi eduskuntaan meiltä menivät Lea Mäkipää, Sami Savio, Martti Mölsä ja Tiina Elovaara.
 
Perussuomalaisten saama äänimäärä on osoitus siitä, että kansa haluaa muutosta. Se on osoitus siitä, että äänestäjät haluavat Arkadianmäelle jonkun, joka on tavallisen pienen ihmisen puolella, ajaa oman maakunnan asioita ja pitää oman maan puolia.
 
Kiitos talkooporukalle ja kaikille teille, jotka olette minua tukeneet tässä elämäni suurimmassa koetuksessa. Kampanja-aika oli työtä aamusta iltaan tauotta usean kuukauden ajan. Kiitos puolueelle, piirille ja paikallisyhdistykselle sen antamasta tuesta. Kiitos muille ehdokkaille rehdistä kamppailusta. Ja kiitos äänestäjille osoittamastanne luottamuksesta.
 
Jatkan edelleen toimintaani Tampereen kaupunginvaltuutettuna kuntalaisten parhaaksi. Ja olen edelleenkin tavoitettavissa kuunnellen herkällä korvalla kysymyksiänne, toiveitanne ja ehdotuksianne kaupunkimme asioihin liittyen.
 
Vielä kerran kiitos, kiitos ja kiitos. Ja onnea kansanedustajillemme ja uudelle eduskunnalle vaativassa tehtävässänne.
 
Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu, Tampere

Tästä, Ylen vaalitulospalvelusta, näet koko maan äänimäärät. Itse olin koko maan ehdokkaista äänimäärien mukaisessa järjestyksessä sijaluvulla 311.

1 kommentti .

AL 17.4. Emme voi pelastaa koko maailmaa

Perjantai 17.4.2015 klo 11:52 - Lassi Kaleva

al_17.4.2015_emme_voi_pelastaa_koko_maailmaa.jpgEnergiapolitiikka on ehkä merkittävin maamme hyvinvointiin, taloudelliseen itsenäisyyteen ja huoltovarmuuteen liittyvä asiakokonaisuus.
 
1960-luvulla vanhojen sellutehtaiden jätevedet horjuttivat luottamusta. Nyt olemme ylpeitä Äänekosken miljardiluokan sellutehdasinvestoinnista.
 
Turvetuotanto tuntuu kärsivän isien synneistä. Tietoisuus, lainsäädäntö ja tekniikka ovat kuitenkin kehittyneet uudelle tasolle.
 
Vesistöhaittojen minimoinnissa ollaan edetty. Tavoitteena on, että tulevaisuuden tuotantoalueet eivät aiheuta lisäkuormitusta alapuoliseen vesistöön.
 
Tulee hyödyntää tuotannon elinkaarimalleja, joiden mukaan turvetuotanto ohjataan hiilidioksidia jo nyt runsaasti päästäville, ojitetuille turvemaille. Tuotannon jälkeen nämä alueet sitten esimerkiksi metsitetään sitomaan hiilidioksidia.
 
Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea on linjannut, ettei turpeesta luovuta niin kauan kuin Suomeen tuodaan fossiilisia polttoaineita. Realistista suunnitelmaa fossiilisista luopumiseen ei kukaan olekaan esittänyt.
 
Kevyttä polttoöljyä korvaava koulun, sairaalan tai päiväkodin lämmittävä hake- tai pellettilämpölaitos saadaan pystyyn jo kolmessa kuukaudessa. Kotimainen energia luo maahamme kymmeniätuhansia työpaikkoja ja vähentää vuosittain miljardeilla euroilla riippuvuuttamme venäläisestä fossiilisesta tuontienergiasta.
 
Poliitikoilta tarvitaan vastuullisuutta poukkoilevan tukipolitiikan sijaan. Turvetuotantosuon elinkaari ja voimalaitoksen käyttöikä on arviolta 25–30 vuotta. Investointeja ei tule, mikäli ei voida luottaa toimintaympäristön pysyvyyteen.
 
Vientimme ja teollinen tuotantomme sakkaa. Miljoona suomalaista pienituloista miettii päivittäin rahan riittämistä ruokaan, asumiseen ja lääkkeisiin. Eläkeläisiä kuritetaan raippaveroilla, indekseillä ja maksukorotuksilla. 38 prosenttia vähävaraisista lapsista kertoi kyselyssä jääneensä pois luokkaretkiltä rahatilanteen vuoksi.
 
Emme voi pelastaa koko maailmaa. Mutta voimme tehdä sen paremmaksi omille kansalaisille.
 

Lassi Kaleva

Keskustelu Turpeesta tuulivoimaan. Lassi Kalevan (ps) kirjoituksellaan (26.3.) aloittama turvekeskustelu laajeni runsaissa jatkoissa tuuli- ja aurinkoenergiaankin.

 
Kirjoitus julkaistu 17.4.2015 Aamulehden Näkökulman jatkoissa.

Kommentoi kirjoitusta.

Lassista sanottua / saamaani palautetta:

Torstai 16.4.2015 - Lassi Kaleva

Lassi. Kävin juuri uurnilla. Sain mainoksesi postiluukkuuni, kirjekuoressa, nimikoituna. Se jotenkin "kolahti". Monissa asioissa emme ole ihan samaa mieltä. Uskon kuitenkin että olet asioissa tosissasi. Äänestin ensimmäistä kertaa 40 vuoteen muuta kuin kokoomuksen edustajaa. Äänestin Sinua. JOS pääsisit, tee eduskunnassa hyvää työtä.
 
-Mies Pirkanmaalta
 
------------
 
Olen seurannu usein kaupunginvaltuuston kokouksia netistä ja sitä olet ehdottomasti perussuomalaisten ykkösehdokas  Paljon onnea sinulle vaaleihin.
 
-Nainen Pirkanmaalta
 
------------
 
Sain juuri tietää, että Sinut on nimitetty Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin eduskuntavaaliehdokkaaksi. Aivan mahtavaa, sillä näyttösi kuntademokratiassa puhuvat puolestaan! Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina Suomi tarvitsee niitä, jotka uskaltavat sanoa asiat niin kuin ne ovat ja kykenevät tekemään faktojen pohjalta rationaalisia päätöksiä - vastuuta kun ei kanneta hyvä-veli verkostoilla eikä henkilökohtaista etua tavoitellen.
 
Ensimmäisen kerran piirsin perussuomalaisen ehdokkaan numeron vaalilipukkeeseen vuoden 2011 ”jytkykeväänä”, jonka jälkeen olen jatkossakin piirrellyt perussuomalaisia tukevia numeroita niin kuntavaaleissa, presidentinvaaleissa kuin eurovaaleissa.
 
Viime syksynä vanhempieni asuinalueella jaettiin poliittisia flyereita, jotka olivat erään kunnanvaltuutetun maksamia [klikkaa tästä]. Tuo flyeri jäi mieleeni erityisen vahvasti, sillä toisin kuin monissa muissa poliittisissa kampanjoissa, siinä ei suoranaisesti mitenkään erityisesti mainostettu kampanjan maksanutta poliitikkoa - tarkoituksena oli selvästi enemmänkin aktivoida ihmisiä kiinnostumaan ja ottamaan kantaa kunnalliseen päätöksentekoon! Mainos oli sinun kustantamasi, joten innostuin käymään verkkosivuillasi, ja viimeinkin löysin hyvistä perussuomalaisista ehdokkaista poliitikon, jonka kanssa olen myös kansainvälisyysasioissa erittäin samoilla linjoilla. Mieleeni tuosta flyerista ja visiitistä kotisivuillasi jäi analyyttinen otteesi politiikkaan, sekä tietty nöyryys, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys ja kansanläheisyys, joka valitettavasti osalta poliitikoista tuntuu olevan pahasti hukassa, puoluekannasta riippumatta.
 
Perussuomalaiset tarvitsevat Sinun kaltaistasi kovan luokan tekijää. Niin tarvitsee Suomikin. Täten tahdonkin toivottaa voimia ja tsemppiä eduskuntavaalikampanjaasi, toivottavasti pääset läpi!
 
-Mies Pirkanmaalta
 
------------

3 kommenttia .

Haastattelu Hervannan Sanomissa 15.4.2015

Keskiviikko 15.4.2015 - Lassi Kaleva

hervannan_sanomat_15.4.2015.jpgTulevan hallituskauden leikkaustarve huolestuttaa hervantalaisiakin

HerSa Perussuomalaisten ehdokas Lassi Kaleva kävi jututtamassa hervantalaisia torstaina 2.4.
 
–Ensimmäisen tunnin aikana puhuttiin paljon valtakunnan asioista, mutta myös paikallisesti
tärkeistä aiheista, Kaleva kertoo.
 
–Hervantalaiset ovat tyytymättömiä siihen, että TE-keskus ja Kela ovat tällä hetkellä niin kaukana, näitä palveluja toivotaan takaisin Hervantaan. Lisäksi bussilinjojen viimekesäiset muutokset harmittavat edelleen etenkin Pohjois-Hervannan iäkkäämpää väestöä, joille muutokset ovat aiheuttaneet suurta haittaa.
 
Kaleva nostaa erityisesti esille linjan 4 reittimuutoksen.
 
–Joukkoliikennelautakunnan jäsenenä vastustin voimakkaasti linjastorakenteen muutoksia, perusteena muun muassa se, että monet kuntalaiset ovat valinneet jopa asuinpaikkansa sen mukaan, miten pääsevät sieltä bussilla haluamiinsa kohteisiin. Reittimuutoksilla monen vanhemman ihmisen elämän tärkeiden kohteiden saavutettavuus on miltei täysin tuhottu.
 
Valtakunnallisista asioista hervantalaisia puhutti eniten leikkausten tarve tulevalla hallituskaudella.

–Tulevat säästöt selvästi huolettavat ihmisiä. Leikkaukset ja esimerkiksi arvolisäveron nosto kohdistuisivat kaikkiin kansalaisiin, mikä tarkoittaa sitä, että pienituloisille isku on kovin. Mielestäni leikkausten tie on Kreikan tie, Kaleva toteaa.
 
Perussuomalaisista ehdokkaista hervantalainen Heikki Luoto kampanjoi kauppakeskus Duossa viime torstaina. Maahanmuuttopolitiikka on yksi Luodon vaaliteemoista, ja se nousi voimakkaasti esiin myös keskusteluissa.
 
–Nykyinen maahanmuuttopolitiikka selvästi kalvaa monia ihmisiä, Luoto toteaa. Luoto nostaa esille talousratkaisuista muun muassa hallinnon keventämisen.
 
–Paisunut julkishallinto nielee valtavasti verovaroja.
 
 
KUVATEKSTI: Lassi Kaleva jututti hervantalaisia pari viikkoa sitten. - Paikallisista asioista nousi esiin etenkin tyytymättömyys bussireittien muutoksiin.

Kirjoitus on julkaistu Hervannan Sanomat -ilmaisjakelulehdessä 15.4.2015
 

Kommentoi kirjoitusta.

Pirkanmaan Yrittäjien haastattelu 15.4.2015

Keskiviikko 15.4.2015 - Lassi Kaleva

pirkanmaan_yrittjt_15.4.2015.jpgKysymykset:

  1. Mikä on henkilökohtainen suhteesi yrittämiseen?
Olen toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta. Olen siis elättänyt itseni rehellisellä ja lisäarvoa tuottavalla työpanoksella koko elämäni. Yrittäjyyden ilot ja haasteet ovat hyvin tiedossani. Ymmärrän selvästi yksityisen sektorin elinvoimaisuuden merkityksen koko maan hyvinvoinnille.
 
  1. Suomeen tarvitaan lisää työpaikkoja eli työllistäviä yrityksiä. Miten työnantajaksi ryhtymistä voitaisiin helpottaa?
Jokainen on varmasti tietoinen monista tavanomaisista tavoista helpottaa työnantajaksi ryhtymistä. Paikallisesti voisimme sen sijaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia työllistää kysyntää lisäämällä. Suomalaisen työn liiton laskelmien mukaan 10 euroa kultakin lisää suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin tuo 10000 työpaikkaa. Entäpä, jos kuntien hankintayksiköille voitaisiin löytää keinot antaa tavoitteeksi lisätä hankintoja niin suomalaisilta kuin paikallisilta pk-yrityksiltä?
 
  1. Jatka lausetta: Kannustava verotus on mielestäni…
sellainen, ettei se näännytä yrityksiä kuoliaaksi. Meillä voisi olla myös opittavaa Viron käytännöistä. Lisäksi, monet suuryritykset ovat erittäin taitavia maksimoimaan voittonsa ja minimoimaan paikalliset veronsa. Mikäli voisimme enenevässä määrin suosia paikallista elinkeinoelämää hyödyttäviä ja paikallisesti veroja maksavia pk-yrityksiä, olisi meillä lisääntyneiden verokertymien ansioista mahdollisuus alentaa pk-yrityksiin tällä hetkellä kohdistuvia taloudellisia velvoitteita ja rasitteita.
 
  1. Mitä mieltä olet yrittäjien tämänhetkisestä sosiaaliturvasta?
Yrittäjällä ei käytännössä ole sosiaaliturvaa. Lisäksi, erityisesti konkurssilainsäädäntö olisi uusittava. Meillä on edelleen 25 vuotta sitten konkurssin tehneitä, jotka ovat vielä perinnässä, ilman mitään toivoa velkojensa maksamisesta.
Pitäisi tehdä sellainen konkurssilaki, että menee talot ja tavarat, mutta ei tulevaisuus. Nyt yrittäjältä menee talot, tavarat ja tulevaisuus, jolloin hänellä on käytännössä vaihtoehtoina heittäytyä yhteiskunnan elätiksi tai alkaa harjoittamaan harmaata taloutta.
 
  1. Suomi on sääntelyn luvattu maa. Mainitse yksi laki, joka voitaisiin mielestäsi purkaa välittömästi. Perustele valintasi.
Paikallisiin yrittämisen esteisiin on usein helpompi puuttua. Tampereen Hämeenkadun itäpään sulkeminen henkilöautoliikenteeltä, samanaikaisesti tunnelityömaan ja yleisen kaupan laman ja murroksen kanssa, tuhoaa niin koko kaupungin kuin keskustan elinvoimaisuutta. Hankaloituneet liikennejärjestelyt ajavat asiakkaat automarketteihin, haitaten siten keskustan yritysten mahdollisuuksia palvella ja työllistää kuntalaisia. Hämeenkatu tulee avata pikaisesti jälleen henkilöautoliikenteelle.
 
  1. Mikä on vaalilupauksesi pirkanmaalaisille yrittäjille?
Yrittäjien kannattaa ensinnäkin äänestää sellaisia ehdokkaita, jotka jo nykyisessä luottamustehtävässään ovat ajaneet yrittäjien asioita ja osoittaneet olevansa luottamuksen arvoisia. Olen itse Tampereen kaupunginvaltuustossa ajanut etenkin pk-yrittäjien asioita ja pyrkinyt omalta osaltani herkällä korvalla kuuntelemaan kentän tarpeita ja toiveita. Lupaan jatkaa tapaani toimia myös eduskunnassa. Pyrin tekemään yhteistyötä muiden yrittäjäkansanedustajien kanssa.
 
  1. Mikä on ollut elämäsi haastavin tilanne?

Elämässäni on ollut paljon haastavia tilanteita. Mutta se on vain eduksi. Miten muuten voisi ymmärtää kanssaihmisiä heidän haasteissaan. Lähihistorian haastavimmat tilanteet liittyvät politiikkaan, sen raakuuteen ja siinä vallitseviin tavalliseen elämään kuulumattomiin lainalaisuuksiin. Tämän hyväksyminen on kuitenkin se hinta, joka on maksettava kutsumuksesta hoitaa yhteisiä asioita.

Haastattelu julkaistu Pirkanmaan Yrittäjät -lehdessä 15.4.2015

-------------
 

Kommentoi kirjoitusta.

AL 15.4.2015: Autojen merkitystä ei voi yliarvioida

Keskiviikko 15.4.2015 - Lassi Kaleva

al_15.4.2015_autojen_merkityst_ei_voi_yliarvioida.jpgHämeenkadun itäpään sulkeminen henkilöautoliikenteeltä, vieläpä samanaikaisesti tunnelityömaan ja yleisen kaupan laman ja murroksen kanssa, tuhoaa osaltaan niin koko kaupungin kuin keskustan elinvoimaisuutta. Hankaloituneet liikennejärjestelyt ajavat asiakkaat automarketteihin, ja siten haittaavat keskustan yritysten mahdollisuuksia palvella ja työllistää kuntalaisia.
 
Keskustan on vaikea kilpailla autoilevista asiakkaista. Menestymisen mahdollisuuksia olisi vain, jos keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten ja markettien parkkipaikat siirrettäisiin yli puolen kilometrin päähän maan alle ja laitettaisiin maksullisiksi.
 
Hyvän liikekeskustan tunnusmerkkeihin kuuluu asioinnin ja saavutettavuuden helppous. Suljetut pääkadut ja kalliit pysäköintipaikat näivettävät kaupunkimme keskustaa, eivätkä suinkaan lisää keskustassa asioivien määrää.
 
Vihreiden Jaakko Stenhäll (AL 7.4.) totesi keskustan yrittäjien yliarvioivan autoilun merkityksen. Eivät yrittäjät arvioi mitään pelkästään fiilisten perusteella. He katsovat myynnin kehittymistä. Syy- ja seuraussuhteita ei tarvitse kaukaa hakea, jos myynnin lasku ajoittuu päivälleen Hämeenkadun itäpään sulkemisen kanssa. Yksiselitteistä on myös asiakaspalaute: ”Emme enää tule keskustaan, koska siellä asioiminen on nykyisellään aivan liian vaivalloista ja kallista.”
 
Keskustassa asioivien lukumäärää voitaisiin lisätä sillä, että bussimatka maksaisi ruuhka-aikojen ulkopuolella vain 60 senttiä.
 

Lassi Kaleva

kaupunginvaltuutettu, Tampere
eduskuntavaaliehdokas (ps)

Kirjoitus on julkaistu 15.4.2015 Aamulehden Lukijalta-palstalla

-------------

Kommentoi kirjoitusta.

Seutulainen 4/2015 - Kotimainen energia vie Suomen nousuun

Perjantai 10.4.2015 - Lassi Kaleva

seutulainen_2015_huhtikuu_-_kotimainen_energia_vie_suomen_nousuun.jpgJos haluamme, voimme saada jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian kulutusta miljardeilla euroilla vuodessa ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
 
Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen onkin kruunumiljonääri. Sanoisiko joku norjalaisille, että kyllä heidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonsa, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara? Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää omat rikkautensa oman maan hyväksi.
 
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Maamme on rikas: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 9/10 sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
 
On sulaa hulluutta olla käyttämättä turvetta, joka on nurkan takana. Ja tuoda fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Järjettömästä satojen miljoonien eurojen vuotuisesta tuulivoimatuesta puhumattakaan.
 
Tällä hetkellä turvetuotannon piirissä on vain noin 0,7 % turvemaiden pinta-alasta. On arvioitu, että mikäli me nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa maakuntiemme miehille ja naisille alueilla, joilla muuta työtä ei useinkaan ole helposti löydettävissä.
 
Kauppataseemme paranisi arviolta 4 miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi kansantalouden säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme. Tänä samana aikana turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin vain 5 % Suomen koko suo- ja turvealasta.
 
Kotimaisten polttoaineiden käytön kasvu synnyttäisi Suomeen merkittävät investoinnit. Voisimme samalla luoda edellytykset myös puumateriaalin laajempaan energiakäyttöön.
 
Meidän tulee saada tulevaan eduskuntaan voimakas tahtotila toimia oman maan hyväksi. Maamme on rikas. Meillä on kaikki mahdollisuudet. Nyt on aika toimia.
 
Lassi Kaleva
Yrittäjä, kaupunginvaltuutettu (ps), Tampere
Eduskuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu aluelehti Seutulaisen huhtikuun 2015 numerossa

------------

Kommentoi kirjoitusta.

AL 1.4. Tuulivoima ei ole vastaus

Keskiviikko 1.4.2015 klo 19:20

AL-kirjoitukseni ”Mekin istumme öljylähteen päällä” on kirvoittanut kovasti kommentteja. Tämänpäiväisessä vastineessani kommentteihin (AL 1.4.) käsittelen erästä tarjottua vaihtoehtoa, tuulivoimaa.

al_1.4.2015_kaleva_turve_vastine.jpg

Tuulivoima ei ole vastaus

 
On hyvä, että poliittinen päätöksenteko sai Satu Hassin kommentin myötä kasvot. Kansalaisten tuleekin tietää eri ryhmittymien ajamat energia-agendat ja niiden seuraukset voidakseen valita niistä itselleen sopivimman.
 
Tuulivoimasta puhuttaessa annetaan ymmärtää toiveikkaasti sen olevan vastaus miltei kaikkeen. Itse asiassa tuulivoimalla tuotetaan ainoastaan sähköä. Eikä sitäkään silloin, kun tuulee liian hiljaa tai liian lujaa. 2,7 miljoonan suomalaisen kodin lämmittää sen sijaan fossiilisesti suurelta osin tuotettu kaukolämpö. Tuulivoimatuottaja E.onin julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoima voikin huonosti korvata perinteistä voimantuotantoa.
 
Vuonna 2015 kokonaisenergiastamme tuulivoiman osuus on noin puoli prosenttia. Nykyisilläkin vähäisillä tuotantomäärillä tuulivoiman saama syöttötariffituki on jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa. Avokätinen syöttötariffi onkin houkutellut lukuisan määrän sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia, jotka saavat takuuvarmasti valtion kassasta erinomaisen tuoton sijoitukselleen.
 
Suomen kunnianhimoisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä kasvattaa tuulivoiman osuudeksi hieman reilut kaksi prosenttia. Tuulivoima täyttää siis suosiollisissa tuuliolosuhteissa silloin verrannollisesti Kuopion energiantarpeen. Entä muu Suomi? Pitääkö sen palata takaisin kivikauteen?
 
Raskaasti tuettuna energiamuotona tuulivoima tulee nostamaan sähkölaskua merkittävästi. Esimerkiksi tuulivoiman unelmamaassa Saksassa kotitalouksien maksama sähkönhinta on miltei kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
 
Suomalaiset kodit ja julkiset rakennukset tulevat jatkossakin lämpiämään jollakin muulla kuin tuulivoimalla. Kysymys kuuluu: vaikenemmeko me nolona siitä tosiasiasta, että energianlähteitämme tulevat myös tulevaisuudessa olemaan kalliilla Venäjältä tuomamme, energiariippuvuutta aiheuttavat, huoltovarmuuttamme vähentävät, ja saastuttavat fossiiliset polttoaineet? Vai otammeko me saatavissamme olevan hyödyn ja käytämme lähienergiaa, kuten puuta ja turvetta?
 
Jo suojeltuihin suoaloihin ei saa koskea nyt eikä tulevaisuudessa. Kun otamme jo luonnontilansa menettäneitä soita käyttöön vaivaiset 5 prosenttia koko suo- ja turvealastamme ja jätämme koskemattomiksi 95 prosenttia, saamme silti 25 vuoden aikana 100 miljardia euroa plussaa vaihtotaseeseemme ja 30 000 uutta työpaikkaa.
 

Lassi Kaleva

Julkaistu Aamulehdessä 1.4.2015 Näkökulman jatkoissa

Kommentoi kirjoitusta.

AL 26.3.2015 Puheenaihe: Mekin istumme öljylähteen päällä

Torstai 26.3.2015 - Lassi Kaleva

PAULA NIKULA/KL
26 turve

Suomalaisten aarre? Norjalla on runsaat öljyvaransa, Suomella on öljyyn verrattava energiareservi: turve. Turpeen käyttöä poltoaineena pitäisi kirjoittajan mielestä lisätä reilusti.

Puheenaihe: Mekin istumme öljylähteen päällä

KOTIMAA | 25.3.2015 | 22:24 | PÄIVITETTY 22:261

Lassi Kaleva


Meillä on suuri, Norjan öljyyn verrattavissa oleva energiareservi turpeessa ja puussa. Käyttäkäämme sitä ylpeästi oman maamme hyväksi.

Jos haluamme, kotimainen energia voi tuoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian vuosittaista kulutusta miljardeilla euroilla ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.

Norjan öljyvarat ovat nostaneet maan taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen on kruunumiljonääri.

Sanoisiko joku norjalaisille, että teidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonne, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara?

Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää resurssinsa omien kansalaistensa hyväksi.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 terawattituntia (TWh). Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa.
Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna, kaksi kolmasosaa Norjan tunnetuista öljyvaroista

Maamme on eurooppalaisittain rikas: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 9/10 sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Me istumme öljylähteen päällä.

Suomen teollinen tuotanto ja vienti sakkaavat. Nykytilanteessa niiden lisääminen on haasteellista. Tuonnin merkittävä vähentäminen on paljon yksinkertaisempaa.

Koko Suomen energiataseesta noin 70 prosenttia tulee ulkomailta. Tuontienergiasta noin 80 prosenttia on venäläistä kivihiiltä, maakaasua, öljyä, sähköä ja ydinpolttoainetta. Tuontienergia maksaa Suomelle nettona vuodesta riippuen noin 8 miljardia euroa.

On sulaa hulluutta olla käyttämättä kotimaisia lähipolttoaineita, kuten puuta ja turvetta, joita meillä on riittävästi omasta takaa. Ja tuoda samalla maahan fossiilisia polttoaineita.
Voisimme korvata jopa yli puolet nettotuontienergiastamme kotimaisilla vaihtoehdoilla.

Kotimaisilla energiaratkaisuilla (puu, turve) voimme edistää myös oman kunnan ja maakunnan elinvoimaisuutta.

Lempäälän energiantuotannossa säästetään jopa yli 50 prosenttia jokaista megawattia kohti, joka tuotetaan nykyään maakaasun sijaan kotimaisilla polttoaineilla.

Vesilahden kunta säästää rahallisesti noin 20–25 prosenttia siirryttyään vuodesta 2003 alkaen lämmöntuotannossaan kevyestä polttoöljystä hakkeeseen.

Kun noin 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä korvataan hakkeella, niin koko rahamäärä jää kiertämään kuntaan paikallisesti. Terveyskeskus, vanhainkoti, koulu ja päiväkoti lämpiävät nyt uusiutuvalla kotimaisella lähienergialla.

Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty jo vuodesta 1973 lähtien öljystä ja maakaasusta kohti kotimaisia energiamuotoja, haketta, turvetta ja pellettiä. Joissakin tapauksissa energiakustannukset ovat jopa puolittuneet.

Tarvitsemme kansallisesta energiapolitiikasta selvän ja pitkäjänteisen näkemyksen, joka suosii kotimaista energiaa – kolmesta syystä. Ensiksi, että saisimme työttömille työpaikkoja. Turpeen ja energiapuun hinnasta noin puolet on suomalaista työtä.
Toiseksi, että estäisimme rahan karkaamisen ulkomaille, eli pitäisimme sen mieluummin kiertämässä ja elävöittämässä omaa kansantalouttamme.

Ja kolmanneksi, parantaaksemme EU-maiden alhaisimmasta päästä olevaa huoltovarmuuttamme, mikä on huolestuttanut kansalaisia muun muassa Ukrainan tapahtumien johdosta.

Turvetuotannon piirissä on nyt vain noin 0,7 prosenttia turvemaiden pinta-alasta.

Jos nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa miehille ja naisille alueilla, joilla muuta työtä ei useinkaan ole helposti löydettävissä.

Kauppataseemme paranisi samalla arviolta 4 miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi kansantalouteen säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme.

Samana aikana turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin ainoastaan noin 5 prosenttia Suomen koko suo- ja turvealasta.

Kestävän kehityksen mukaisesti tuotantoon otettaisiin vain luonnontilaltaan muuttuneita, pääasiassa metsäojitettuja turvemaita, ei lainkaan luonnonsoita tai avosoita.

Emme voi enää jatkaa vanhalla mallilla ja toivoa että lopputulos olisi erilainen.

Leikkausten tie on tuhon tie. Kansanedustajien puoluekannasta riippumatta on aika tehdä ratkaisuja, jotka takaavat elämisen mahdollisuudet myös jälkipolville.
Tulevilla lainsäätäjillä on mahdollisuus tehdä jotakin suurta oman maansa hyväksi.
Uskon, että he ovat halukkaita sen tekemään.

Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (ps).

Keskustele Voiko turve pelastaa talouden ja työpaikat? Kommentoi: aamulehti.fi Kirjoita Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi

Julkaistu Aamulehden Näkökulma-palstalla 26.3.2015

Kirjoitus ladattavana pdf-muodossa tästä klikkaamalla

---------------

Kommentoi kirjoitusta.

YLE:n vaaligalleria avautui - Katso haastattelu

Keskiviikko 11.3.2015 - Lassi Kaleva

yle-vaaligalleria-kuva.jpgYlen vaaligalleriasta on nyt nähtävissä 18 pirkanmaalaisen perussuomalaisehdokkaan neliminuuttiset haastattelut. Ylen sivuilta näkee myös kaikkien muiden puolueiden ehdokkaiden haastattelut.

Haastattelut tehtiin Ylen Tampereen studiolla. Periaate oli raaka: Haastattelu otetaan yhdellä neljän minuutin otolla. Kysymyksiä ei kerrota etukäteen. Mitään ei editoida pois. Mitään ei lisätä. Mitään ei kuvata uudestaan. Oman haastattelun julkaisua ei voi estää.

Näet lopputuloksen klikkaamalla kuvaa.
---------------

Kommentoi kirjoitusta.

YLE Tampereen haastattelu 12.2.2015

Torstai 12.2.2015 - Lassi Kaleva

Kansanedustajaehdokkaat ottavat Vaaligallerian tosissaan – samoin esiintymisvalmentajat

yle-haastattelu_-_marko_melto.jpg

Ylen Vaaligalleria esittelee verkossa ehdokkaat äänestäjille. Tiukka aikataulu on saanut miettimään, miten televisiossa oikein pitää esiintyä.

Neljä minuuttia ja kerralla purkkiin. Jokainen kansanedustajaksi pyrkivä saa oivan mahdollisuuden kertoa itsestään ajatuksistaan Ylen Vaaligalleriassa. Tunnelma on avoin mutta tiheä.

– Sehän on hyvin samantapainen haastattelu, johon ehdokas voi joutua oman kotikaupunkinsa torikahvilassa. Eli häneltä kysytään, miksi hän on ehdolla, mitä hän ajattelee puolueen edustamista asioista, mitä asioita hän pitää tärkeänä ja niin edelleen, kertoo Riikka Uosukainen Ylen vaaliohjelmista.
– Sitten voi tulla joitakin hankalia kysymyksiä liittyen puolueeseen tai ehdokkaaseen itseensä.

Kylmään veteen

"Kameran edessä voi olla rento ja oma itsensä, kun puhuu oikeasti sitä mitä ajattelee. Silloin se viestikin menee perille." – Lassi Kaleva
Ylen Vaaligalleria on mittava mediatapahtuma. Ääneen pääsevät kaikki yli 2 000 ehdokasta, jotka nähdään sekä Vaaligalleria-verkkopalvelussa että Yle Areenassa.
Haastattelut tehdään kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Vaalitentit liitetään osaksi ehdokkaiden vaalikonevastausten yhteydessä muodostuvaa profiilia.
– Televisioesiintyminen kyllä jännittää ja varsinkin nyt kun tiedetään, että se on kertaotto, kuvailee Pirkanmaan Sosiaalidemokraattien järjestösihteeri Hanna Plattonen.
– Kysymyksiä ei tiedetä ennakkoon eli ehdokkaat tiputetaan tavallaan kylmään veteen.

Ole oma itsesi

Moni ehdokas on kääntynyt Vaaligallerian vuoksi viestintäasiantuntijoiden puoleen. Perinteisillä puolueilla on omaa esiintymiskoulutusta, mutta nopeat toimiijat ovat löytäneet uusia markkinoita.
– Kyllähän tämä iso mahdollisuus on. Isoista puolueista on neuvottu, että valmistautukaa seuraavaan vaaliin jo monta kuukautta ennen, sanoo esiintymiskoulutusta ehdokkaille järjestävä yrittäjä Jyri Makkonen.
Vaaligalleria eduskuntavaalit 2015
Pekka Kinnunen haastattelee Kirsi Heliniä (ipu) Vaaligalleriaan Pasilassa. Kuva: Yle

– Nythän galleriasta ei tiedetty etukäteen mitään täällä kentällä. Mekin otimme koulutuksen heti samana aamuna ohjelmaan, kun kuulimme tästä.
Ehdokkaalle Vaaligalleria voi olla jännittävä kokemus. Mutta olemalla oma itsensä pärjää, uskoo Perussuomalaisten tamperelaisehdokas Lassi Kaleva.
– Kameran edessä voi olla rento ja oma itsensä, kun puhuu oikeasti sitä mitä ajattelee. Silloin se viestikin menee perille. Ei kannata yrittää olla muuta kuin mitä on.

Julkaistu Yle/Tampere-nettisivuilla (klikkaa tästä alkuperäiseen uutiseen)

Kommentoi kirjoitusta.

AL 16.1.2015 Lassi Kaleva: Puhujatilasto ei kerro kaikkea valtuutetuista

Perjantai 16.1.2015 - Lassi Kaleva

al_16.1.2015_lukijalta_-_puhujatilasto_ei_kerro_kaikkea.jpg

Aamulehti julkaisi 13.1. Tampereen kaupunginvaltuuston vuoden 2014 puhujatilastot. Tilaston kärkeä pitävät edelleen valtuutetut Aarne Raevaara (ps) ja Lassi Kaleva (ps).
 
Kuntalaisten onkin hyvä tietää oman valtuutettunsa aktiivisuus, jota puheenvuorojen määrä osaltaan
kuvaa. Puheenvuorojen määrä yksistään on kuitenkin rajallinen indikaattori valtuutetun kyvystä hoitaa luottamustehtäväänsä. Kannanottojen määrää tärkeämpi onkin niiden laatu.
 
Hyvä valtuustopuheenvuoro tai repliikki on perusteltu, pohjautuu tosiasioihin ja osoittaa ymmärrystä niin kokonaisuudesta kuin yksityiskohdista. Se tarjoaa usein selkeän ja innovatiivisen vaihtoehdon esitettyyn päätösasiaan. Hyvä puheenvuoro haastaa rohkeasti nykymenon silloin, kun siihen on aihetta.
 
Valtuutetut eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita, mutta kuntalaisia herkällä korvalla kuunnellen he voivat tuoda päätöksentekoon uusia ratkaisumalleja.
 
Puheenvuorojen laatu on subjektiivinen kysymys, jonka kuulija itse määrittää. Jokainen voi halutessaan kuunnella valtuutettunsa kannanottoja radiosta tai katsoa niitä netistä.
 
Näin kuulijalle selviää valtuutetun todellinen arvopohja: Ajaako oma valtuutettu tavallisen kuntalaisen parasta vai jonkun muun etuja? Onko valtuutetulle tärkeää hoitaa ensin kunnialla peruspalvelut ja vasta sitten tehdä kaupungin talouteen merkittävästi vaikuttavia ökyinvestointeja? Pyrkiikö valtuutettu löytämään innovatiivisia keinoja lisätä työllisyyttä? Vai kannattaako hän asioita, jotka mahdollisesti heikentävät yritystemme kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää?
 
Tietysti myös valtuutetun omat kotisivut verkossa ovat hyvä lähde tutkia aktiivisuutta etenkin vaalien välillä.
 
Lassi Kaleva
kaupunginvaltuutettu (ps)
Tampere
 
Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 16.1.2015

Kommentoi kirjoitusta.

AL 13.1.2015 - Valtuuston puhujatilastot 2014

Tiistai 13.1.2015 - Lassi Kaleva

PIRKANMAA | 12.1.2015 | 16:37 | PÄIVITETTY 16:40

al_13.1.2015_-_valtuuston_puhujatilastot_-_jpg.jpg

Suulain oli äänessä yhteensä yli kolme ja puoli tuntia. Kampman ja Koskela olivat valtuuston vähäpuheisimmat.

Aki Taponen / Aamulehti

Perussuomalaisista keskustaan syksyllä loikannut valtuutettu Laila Koskela ja sdp:n valtuutettu Ulla Kampman olivat Tampereen kaupunginvaltuuston hiljaisimmat jäsenet viime vuonna.

Kaupungilta saadun tilaston mukaan kumpikin käytti koko vuoden aikana valtuustossa vain kaksi puheenvuoroa.

Laila Koskela selittää vähäpuheisuuttaan sillä, että hän kuului suurimman osan vuotta sellaiseen valtuustoryhmään, johon hän ei kokenut lainkaan kuuluvansa.

- Siksi en nähnyt aiheelliseksi tuoda mielipiteitäni julki, hän perustelee.

Ulla Kampman ei lue omaa vähäpuheisuuttaan itselleen kunniaksi. Hän sanoo jopa pohtineensa, pitäisikö toimintatapoja muuttaa, jottei joutuisi selittelemään asiaa.

- Puheenvuoroja otetaan aina valtavasti, ja kaikki puhuvat samat asiat. Minusta on aivan turha toistaa niitä kymmeniä kertoja, Kampman perustelee hiljaisuuttaan.

Sen sijaan kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa ja muissa toimielimissä Kampman kertoo käyttäneensä enemmän puheenvuoroja. Hän kokee, että siellä niillä on merkitystä.

- Ensimmäisen kauden valtuutettuna olen pohtinut, mikä on kaupunginvaltuuston istuntojen merkitys. Kaupunginhallitus ja muut toimielimethän ovat jo käytännössä keskustelleet, miten asioita viedään eteenpäin, Kampman on pannut merkille.

Kampmanin mielestä valtuuston puhekoneet Aarne Raevaara (ps) ja Lassi Kaleva (ps) toistelevat asioita liikaa.

- Lisäksi Raevaara jumittuu puheissaan yksityiskohtiin ja ottaa aina uuden puheenvuoron vakuuttaakseen yksityiskohdan todellisuutta.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Aarne Raevaara käytti valtuustossa viime vuonna peräti 152 puheenvuoroa. Yhteensä niille tuli mittaa 3 tuntia 38 minuuttia.

Raevaaran mukaan puheajasta huomattavan osan vei talousarviokokouksen ryhmäpuheenvuoro. Muuten hän selittää puheliaisuuttaan sillä, että hän edustaa valtuuston suurinta oppositioryhmää.

- Annoimme kuntavaaleissa äänestäjille lupauksia joidenkin asioiden esiin nostamisesta. Olen pyrkinyt noudattamaan lupauksia, Raevaara sanoo ja viittaa muun muassa kriittiseen suhtautumiseen ratikkaan.

Hän on tietoinen siitä, että monet valtakoalitioon kuuluvat valtuutetut kokevat hänen lukuisat puheenvuoronsa rasittaviksi.

- Se johtuu siitä, että pormestariohjelman yksityiskohtaisuus estää muita harkitsemasta niitä näkemyksiä, joita oppositio tuo esille, Raevaara tulkitsee.

Tampereen valtuuston puheenjohtajalle Sanna Marinille (sd) ei kirjattu ainuttakaan varsinaista puheenvuoroa. Hänen tapoihinsa kuuluu pitää ainoastaan vuoden viimeisen valtuustokokouksen päätteeksi yhteenvetokatsaus. Muuten hän on kyllä valtuuston kokouksissa äänessä puheenjohtajan ominaisuudessa.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) käytti valtuustossa 35 puheenvuoroa. Apulaispormestareista eniten äänessä olivat Pekka Salmi (sd) 66 kertaa ja Mikko Aaltonen 49 kertaa.

Eniten poissaoloja Tampereen valtuustosta kertyi sotilastarkkailijana Lähi-idässä toimivalle Juhana Suoniemelle (vihr), joka oli poissa seitsemästä kokouksesta. Viisi poissaoloa kirjattiin ministeri Pia Viitaselle (sd), Matti Helinille (kok) ja Sirkkaliisa Virtaselle (vas).

TAMPERE 2014

Valtuutettujen puheenvuorot

Mikko Aaltonen (vas) 49.

Harri Airaksinen (kok) 8.

Mikko Alatalo (kesk) 4.

Atanas Aleksovski (sd) 94.

Ulla-Leena Alppi (vas) 15.

Erkki Axén (kok) 10.

Aila Dündar-Järvinen (sd) 36.

Tiina Elovaara (ps) 17.

Jukka Gustafsson (sd) 18.

Hanna Hakko (vihr) 6.

Timo Hanhilahti (kesk) 46.

Satu Hassi (vihr) 16.

Matti Heinivaho (kok) 7.

Jari Heinonen (skp) 52.

Anna-Kaisa Heinämäki (vihr) 23.

Matti Helin (kok) 10.

Kalle Hyötynen (vas) 16.

Matti Höyssä (kok) 50.

Anna-Kaisa Ikonen (kok) 35.

Antti Ivanoff (kok) 12.

Harri Jaskari (kok) 11.

Tarja Jokinen (sd) 5.

Varpu Jutila (vas) 13.

Aleksi Jäntti (kok) 14.

Maija Kajan (vihr) 12.

Lassi Kaleva (ps) 126.

Ulla Kampman (sd) 2.

Anneli Kivistö (sd) 29.

Anna Kontula (vas) 12.

Laila Koskela (nyk. kesk) 2.

Riitta Koskinen (kok) 5.

Leena Kostiainen (kok) 24.

Johanna Loukaskorpi (sd) 42.

Heikki Luoto (ps) 7.

Peter Löfberg (rkp) 8.

Sanna Marin (sd) 0.

Jouni Markkanen (kok) 4.

Minna Minkkinen (vas) 20.

Jaakko Mustakallio (vihr) 24.

Jari Niemelä (sd) 6.

Lasse Oksanen (tapu) 14.

Riitta Ollila (sd) 31.

Olli-Poika Parviainen (vihr) 26.

Aarne Raevaara (ps) 152.

Jarmo Rantanen (sd) 13.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk) 32.

Leena Rauhala (kd) 11.

Irene Roivainen (vihr) 10.

Ilmari Rostila (ps) 25.

Pekka Salmi (sd) 66.

Seppo Salminen (sd) 28.

Ilkka Sasi (kok) 37.

Yrjö Schafeitel (ent. kok) 45.

Kirsikka Siik (vihr) 8.

Seppo Silvennoinen (ps) 8.

Satu Sipilä (kd) 48.

Elina Sirén (kok) 4.

Ilpo Sirniö (sd) 10.

Juhana Suoniemi (vihr) 17.

Hanna Tainio (sd) 5.

Irja Tulonen (kok) 5.

Oras Tynkkynen (vihr) 22.

Pia Viitanen (sd) 3.

Sofia Vikman (kok) 9.

Pertti "Veltto" Virtanen (ps) 4.

Sirkkaliisa Virtanen (vas) 40.

Timo Vuohensilta (nyk. kesk) 19.

Julkaistu Aamulehdessä 13.1.2015.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta - Sydämeeni joulun teen

Keskiviikko 24.12.2014 klo 9:20 - Lassi Kaleva

Tämän laulun sanojen ja Juha Tapion 18.12.2014 tulkinnan myötä toivotan sinulle oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä menestyksellistä uutta vuotta!

------

 

--------

On jouluyö, sen hiljaisuutta
Yksin kuuntelen,
Ja sanaton on sydämeni kieli
Vain tähdet öistä avaruutta
Pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli
Näin sydämeeni joulun teen
Ja mieleen hiljaiseen
Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen
 
On jouluyö ja lumihuntuun
Pukeutunut maa –
Kun yhtä puhdas itse olla voisin!
Se ajatukset joulun tuntuun
Virittymään saa,
Kuin harras sävel sisälläni soisi
Näin sydämeeni joulun teen
Ja mieleen hiljaiseen
Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen
 
On jouluyö, sen syvä rauha
Leijuu sisimpään,
Kuin oisin osa suurta kaikkeutta
Vain kynttilät ja kultanauhat
Loistaa hämärään,
Vaan mieleni on täynnä kirkkautta
Näin sydämeeni joulun teen
Ja mieleen hiljaiseen
Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen
 
------

Kommentoi kirjoitusta.

AL 17.12.2014 Lassi Kaleva: Valtuustoaloitteisiin mukaan nimenselvennys

Keskiviikko 17.12.2014 klo 18:43 - Lassi Kaleva

al_2014-12-17_valtuustoaloitteisiin_nimenselvennykset.jpg

------

Valtuutettujen ja varavaltuutettujen tekemät ja allekirjoittamat valtuustoaloitteet ovat osa poliittista vallankäyttöä. Monesti niissä saattaa olla jopa kymmeniä allekirjoittajia. Vallalla olevan ilmapiirin mukaan vallankäytön tulisi olla läpinäkyvää ja avointa.

 
Valtuustoaloitteet ovat julkisia asiakirjoja. Niitä toimitetaan tiedotusvälineille, ja myös tavalliset kansalaiset pääsevät halutessaan katsomaan niitä.
 
HALLINNON avoimuutta eivät kuitenkaan edistä aloitteisiin ilman nimenselvennystä tehdyt käsialanäytteet, joista monesti tavallinen valtuutettu tai kuntalainen ei ota mitään selvää. Ei ole siis käytännössä useinkaan mahdollisuutta tietää, kuka on kannattanut itselle tärkeää aloitetta ja kuka ei. Sen verran epäselviä monen valtuutetun nimikirjoitusnäytteet ovat.
 
En tee asiasta valtuustoaloitetta. Se kun vain synnyttäisi satoja tunteja kallista byrokratiaa aloitteen käsittelyn, valtuuston työjärjestyksen muutoksen ja tietysti asian toimeenpanon johdosta. Mikäli joku sitten unohtaisi nimenselvennyksen, sitä pitäisi virkamiesten työajalla metsästää vastineita pyydellen. Vai olisiko niin, että epäselvät nimenkirjoittajat hylättäisiin aloitteista kokonaan?
 
Luotan valistuksen ja vapaaehtoisuuden voimaan. On myös yksittäisten valtuutettujen etu, että he kirjoittavat rohkeasti ja suoraselkäisesti nimensä vaikka nimenselvennyksellä, että kuka tahansa sen voi siitä tunnistaa.
 

LASSI KALEVA

kaupunginvaltuutettu (ps)
Tampere

Kirjoitus julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 17.12.2014

Kommentoi kirjoitusta.

AL-kolumni 16.12.2014: Kaksi puhuu ja provosoi, sitten joku suuttuu

Tiistai 16.12.2014 klo 21:28 - Lassi Kaleva

al_2014-12-16_kaksi_puhuu.jpg------

Toimittaja Aki Taponen - Aamulehti

Eilisessä Tampereen kaupunginvaltuustossa oli jotain niin tuttua koko vuoden kokouksista. Perussuomalaisten Aarne Raevaara ja Lassi Kaleva härnäsivät, kunnes jotkut vihreät, demarit ja vasemmistoliittolaiset suuttuivat.

Tällä kertaa aiheena oli maaseuturakentaminen ja kaavoittaminen. Yleiskaavoitusohjelmaa käsiteltäessä Raevaara ehdotti, että Teiskon rakentamisen helpottamiseksi tutkittaisiin sellaisen yleiskaavan hyödyt, jonka perusteella voisi suoraan myöntää rakennuslupia.

Sitä ennen oli kiivailtu kaupunkien sosiaalisista ongelmista, maaseutuelämän ihanuudesta sekä vaadittu ja vastustettu ikuisuusteemana Kiikkistensalmen sillan rakentamista.

Raevaaran esitys ei mennyt läpi, kuten eivät hänen kymmenet vuoden mittaan tekemänsä muutosesitykset.

Erityisesti hänen puheensa kaavoituksen väitetyistä laittomuuksista saivat jälleen apulaispormestari Pekka Salmen (sd) ja sdp:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajan Atanas Aleksovskin hermostumaan. Lisäksi tarvittiin kaupunginlakimiestä selvittämään muutosesitysten sekasotkua.

VUODEN AIKANA keskusteltiin värikkäästi myös milloin Särkänniemen delfiineistä, ratikasta, kaupungin taloudesta tai muista tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista.

Ennen eilistä tehtyjen vuositilastojen mukaan eniten puheenvuoroja valtuustossa olivat käyttäneet nimenomaan Aarne Raevaara (134 puheenvuoroa), Lassi Kaleva (116) ja Atanas Aleksovski (89).

Äänestyksiä oli yhteensä 123, joista 83 valtuuston talousarviokokouksessa, nekin valtaosin perussuomalaisten muutosesityksistä. Kaikki hylättiin.

VALTUUSTON puheenjohtaja Sanna Marin (sd) totesikin vetäessään yhteen valtuustovuotta, että valtuusto oli tänä vuonna vähintään yhtä työteliäs kuin viime vuonna.Hän listasi vuoden suurimmiksi asioiksi muun muassa ratikan yleissuunnitelman hyväksymisen, M-Realin kanssa tehdyn maakaupan Lielahden teollisuusalueesta sekä toimintamallin arvioinnin etenemisen.

ITSE TOIVON, että puheenjohtajan nuija kopsahtelisi nykyistä enemmän silloin, kun keskustelu lähtee liian etäälle käsiteltävästä aiheesta.Lisäksi kovimmat suupaltit saisivat muistaa, että liiat puheet kärsivät helposti inflaation. Niitä ei noteerata, vaikka niissä olisi joskus asiaakin.

Eilenkin vihreiden valtuustoaloite Tampereen hakeutumisesta robottiautojen kokeilualueeksi sai aluksi liikuttavaa tukea jopa salin vastakkaiselta laidalta - kunnes alettiin kiistellä, voisivatko robottibussit korvata ratikan tai voisivatko robottiautot karkailla...

TOISAALTA vasta yksi puhekoneisiin lukeutuva valtuutettu on tähän mennessä päässyt Fingerpori-sarjakuvaan [klikkaa tästä] esittelemään valokuvaa siitä, kuinka hän aluksi silittää delfiiniä ja sitten tekee tempun delfiinin kanssa.

Kommentoi kirjoitusta.

Kuvasatoa 13.12.2014 hernekeittopäivästä

Lauantai 13.12.2014 klo 18:05 - Lassi Kaleva

Kaupunki tarjoaa kansalaisille vain säästöjä ja leikkauksia. PS tarjoaa kansalaisille vatsan täyteen.

Hernekeitto teki kauppansa pirteän räntäisessä talvisäässä la 13.12. Tampereen Kuninkaankadun kävelykadulla. Kiitos kaikille mukana olleille.

Alla Veltto antaa keittoa kerjäläiselle. Klikkaa tästä tai klikkaa kuvaa nähdäksesi tapahtuman muut kuvat.

img_3620.jpg------

Kommentoi kirjoitusta.

PS-valtuustoryhmän / Velton hernekeittopäivä la 13.12.2014 klo 11 alk.

Perjantai 12.12.2014 - Lassi Kaleva


veltto_13.12.2014_-_rokkatarjoilu.jpg-----
Tule tapaamaan perussuomalaisten valtuutettuja sekä kansanedustaja P. Veltto Virtasta iloisen joulunodotuksen hengessä!
 
Osoitteena Kuninkaankadun kävelykatu, Tampere
Tarjolla myös kasvisvaihtoehto.
 
Lassi Kaleva
0400-778845

Kommentoi kirjoitusta.

AL-Puheenaihe: Yksityisautot takaisin Hämeenkadulle

Sunnuntai 12.10.2014 - Lassi Kaleva

al-nakokulma_12.10.2014_-_autot_takaisin_hampille.jpg---------

AL-Puheenaihe: Yksityisautot takaisin Hämeenkadulle

PIRKANMAA | 11.10.2014 | 19:18 | PÄIVITETTY 19:20

Vierailija: Kysely osoitti, että miltei kaikki autonkäyttäjät nuoresta aikuisesta ikäihmiseen vastustavat Hämeenkadun itäpään sulkemista. Liikkuminen sokkeloisessa keskustassa koetaan liian vaikeaksi ja aikaa vieväksi, kirjoittaa Lassi Kaleva.

Hämeenkadun itäpää suljettiin yksityisautoilta 30. kesäkuuta.

Koska hanke ilmiselvästi jakaa mielipiteitä, selvitin konseptin toimivuuden pelastuslaitokselta, poliisilta, toimitilavuokraajilta, yrittäjiltä ja yrittäjäjärjestöiltä sekä joukkoliikenteen käyttäjiltä. Olen myös haastatellut autoilijoita esimerkiksi Kalevan prismakeskuksessa, Turtolassa, Ylöjärven Elovainiolla, Pirkkalan Veskassa, Lielahtikeskuksessa sekä Ideaparkissa.

Kysyin vastaajilta muun muassa mielipidettä kokeilun onnistumisesta, kokeilun vaikutuksesta keskustan elinvoimaisuuteen, sekä sitä käykö vastaaja Tampereen keskustassa nyt aiempaa useammin vai harvemmin.

Miltei kaikki autonkäyttäjät nuoresta aikuisesta ikäihmiseen vastustavat Hämeenkadun itäpään sulkemista. Liikkuminen sokkeloisessa keskustassa koetaan liian vaikeaksi ja aikaa vieväksi.

Valtaosa suhtautuu varauksellisesti myös Hämpin parkkiin korkeiden pysäköintimaksujen ja pidentyneiden kävelymatkojen johdosta. Tampereen keskustassa käydäänkin nyt selvästi aiempaa harvemmin.

Miltei poikkeuksetta joukkoliikenteen käyttäjät nuoresta aikuisesta ikäihmiseen kannattavat Hämeenkadun itäpään sulkemista. Hankkeesta ei katsota olevan haittaa keskustan elinvoimaisuudelle. Keskustassa asiointia kokeilu ei kuitenkaan tässä ryhmässä lisää, joskaan se ei sitä myöskään vähennä.

Koska tällä hetkellä joukkoliikennettä käytetään kaupungissa vain 19 prosentissa matkoista ja ympäristökunnissa 5 prosentissa, on selvää miksi kansalaisten ei haluta antaa ilmaista kantaansa Hämeenkadun sulkemiseen esimerkiksi neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.

Toimitilavuokraajien näkökulmasta keskustan tilanne on verrannollinen pahimpiin lamavuosiin. Kun edelliset vuokralaiset lähtivät, niin silloinkaan ei uusista tulokkaista ollut juuri tietoa.

Pelastuslaitoksen kannalta haasteita asettaa se, että muuttuneet liikennejärjestelyt näkyvät liikenteessä lisääntyneinä ruuhkina ainakin Ratinan sillalla, Satakunnankadulla, Hämeenpuistossa ja Lapintiellä. Tällä saattaa olla tietyissä tilanteissa vaikutusta saavutettavuusaikoihin.

Yleisesti käytetty nyrkkisääntö on, että jokainen lisäminuutti ammattiapua odotellessa heikentää selviytymistä 10 prosenttia.

Poliisin hälytysajoja kokeilu ei haittaa, koska yksiköt ovat muutenkin hajallaan ympäri kaupunkia. Sen sijaan ruuhka-aikaan tapahtuva vakava liikenneonnettomuus, jossa väylä joudutaan kokonaan sulkemaan, saattaa aiheuttaa ennen näkemättömiä ongelmia.

Pirkanmaan yrittäjien lausunnossa Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnoksesta (6. kesäkuuta) todetaan, että yli 700:sta kyselyyn vastanneesta yrittäjästä enemmistö haluaa säilyttää autot Tampereen keskustassa.

Lausunnossa todettiin myös, että taannoisen Aleksis Kivenkadun katkaisemisen jälkeen 26 pientä erikoisliikettä joko lopetti toimintansa tai muutti pois.

Tavaratalot eivät yksin pärjää keskustassa. Ne tarvitsevat ympärilleen pikkuliikkeitä, mukaan lukien naisten ja miesten asusteita myyvät liikkeet. Keskustan elinvoimaisuus on sen kivijalkaliikkeiden monimuotoisuudessa.

Tulevaisuus näyttää karulta niille perinteisille kivijaloille, jotka eivät sijaitse aivan Hämpin parkin hissikuilujen vieressä. Esimerkiksi erään Hämeenkadun itäpäässä vuosikymmeniä toimineen kivijalan liikevaihto on pudonnut vuodentakaisesta viikkotasolla jopa 37,7 prosenttia. Useat työntekijät ovat jo saaneet lähteä. Pian saattaa lähteä kivijalkakin.

Toivottavasti emme joudu tulevaisuudessa ratkomaan ongelmaa, jonka Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toi esiin (HS 1.10.) sanoen: "On pubistumisilmiö. Ostareista on usein tullut paikkoja, joita kaikki pelkäävät, varsinkin lapset. Ostarin pitäisi olla paikka, johon kaikki kokoontuvat."

Hämeenkadun kokeilun on kaavailtu kestävän vuoden 2016 loppuun. Ehkä monen kivijalan rahkeet loppuvat ennen sitä.

Nykymenolle on myös vaihtoehto: Kieltojen ja rajoitusten sijaan lisätään joukkoliikenteen tukea, parannetaan palvelutasoa ja alennetaan merkittävästi bussien lipunhintoja joko halpalentoyhtiöiden ja VR:n tapaan ruuhka-aikojen ulkopuolella tai sitten kautta linjan.

Puretaan keskustaan rakennetut keinotekoiset liikenteelliset esteet ja avataan kapean kannaksemme pääkatu jälleen myös yksityisautoille. Näin sallimme kehityksen tapahtua luonnollisesti ja vapaaehtoisesti, kaikkia osapuolia kunnioittaen.

Kysymys kuuluu: haluammeko me Hämeenkadusta bilekansan, juoppojen ja aineiden käyttäjien juhlakadun, jonne tavallisella kansalaisella ei ole enää asiaa?

Vai haluammeko me elinvoimaisen ja vetovoimaisen keskustan täynnä ihania pikkuputiikkeja, keskustan, jossa me kaikki tunnemme olomme turvalliseksi ja tervetulleeksi?

Kirjoittaja on yrittäjä ja perussuomalainen Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen.

Julkaistu AL:ssä 12.10.2014 (linkki AL-nettisivuille, johon voi jättää kommentteja)

Linkki pdf-tiedostoon

Katso myös aiheesta tiistaina 7.1.2014 Aamulehdessä ilmestynyt aikaisempi Näkökulma-kirjoitus: Hämeenkadun yksityisautottomuus tuottaa vain häviäjiä

3 kommenttia .

Hesarin fingerpori 22.9.2014 Tampereen valtuuston puheenvuorosta delfiiniasiassa

Maanantai 22.9.2014 - Lassi Kaleva

fingerpori_22.9.2014_-_delfiinit.jpgEn olisi uskonut, että valtuustossa puhumisella pääsisi sarjakuvaan, mutta nyt sekin on koettu. Piirretty hahmo ei tosin muistuta malliansa. (klikkaa kuva suuremmaksi)
 
-Lassi Kaleva
 
Ps. Ilmeisesti aihe fingerporiin oli pongattu HS-NYT-uutisesta (klikkaa tästä uutiseen)
Ps 2. Myös Vasenkaista uutisoi delfiinikeskustelua (klikkaa tästä uutiseen)
Ps 3. Valtuuston 15.9.2014 kokouksen videotallenteella delfiinikeskustelu alkaa kohdasta 1 h 25 min 35 sek.

Kommentoi kirjoitusta.

AL 14.9.2014 Mistä kysymys - Miksi patistelit kansaa 8000 eurolla?

Sunnuntai 14.9.2014 - Lassi Kaleva

Tiina Juujärvi, Aamulehti 14.9.2014
 
al_14.9.2014_a23_-_kalevan_tiedote_kuntalaisille_50.jpg90000 tamperelaiskotia sai lauantaina postissa mainoslehtisen, jossa patistellaan vaikuttamaan politiikassa. Lehtiset teetti Tampereen kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva (ps). Hän ei ole ehdolla eduskuntavaaleissa, mutta ehdokaslistaa ei ole lyöty lukkoon.
 
Miksi jaoit mainoslehtisiä, Lassi Kaleva?
–Olen huolissani, että ihmiset ovat vieraantuneet politiikasta, ja halusin muuttaa asian. Tiedotteen tarkoitus on saada kuntalaiset osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon.Vaikka kaikki eivät ole samaa mieltä, mielestäni päättäjien velvollisuus on lisätä kuntalaisten tietoa heidän vaikutusmahdollisuuksistaan. Tämä on keinoni tehdä se.
 
Eivätkö tamperelaiset tiedä, miten heitä hallitaan?
–Tietty porukka ymmärtää kaupungin päätöksentekoa ja miten se toimii, mutta suuri yleisö minun nähdäkseni ei.
 
Miten se näkyy?
–Vaalien äänestysprosentit ovat alhaisia. Kunnallinen päätöksenteko on aika monimutkaista, eivätkä kaikki tunne vaikutusmahdollisuuksiaan. Ihmisten arkielämä vie heiltä niin paljon aikaa.
–Kuntalaisten kannattaa seurata valtuuston kokouksia netistä ja ottaa yhteyttä päättäjiin ennen kokouksia. Huomaan usein, että kun puhumme asioista kokouksissa, minulle tulleet mielipiteet eivät ole menneet muille valtuutetuille.
 
Paljonko lehtiset maksoivat?
–Painattaminen ja jakelu kaikkiin Tampereen talouksiin, jotka ovat hyväksyneet mainospostin, maksoi 8000 euroa.
 
Mitä vaikutuksia toivot?
–Sen, että ihmiset ymmärtävät, että heillä on äärettömästi valtaa. Kunhan luottamushenkilöt ymmärtävät tavallisten kansalaisten mielipiteet.
 
Mitä teet, jos kansa pysyy passiivisena?
–Ihminen voi vain tehdä parhaansa ja toivoa parasta.
 
Oletko saanut yhteydenottoja?
–Ei vielä. 

Julkaistu AL 14.9.2014 Mistä kysymys -palstalla, sivu A23

Kommentoi kirjoitusta.

Tiedote kuntalaisille

Perjantai 12.9.2014 - Lassi Kaleva

Lauantaina 13.9.2014 jaetaan tamperelaisiin koteihin tiedote, jonka tarkoituksena on ohjata kuntalaisia seuraamaan poliittista päätöksentekoa ja osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon. (klikkaa kuva suuremmaksi).

Lisätietoja: Lassi Kaleva 0400-778845 tai lassi@lassi.fi

tiedote_kuntalaisille_-_sivu_1.jpg

tiedote_kuntalaisille_-_sivu_2.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Kirjoitukseni AL:ssä 16.7.2014 - Tampere tähyää vain tuleviin asukkaisiin

Keskiviikko 16.7.2014 - Lassi Kaleva

kaleva_-_al_16.7.2014_tammela_ja_taydennysrakentaminen_70.jpgAamulehdessä on käyty vilkasta keskustelua Tammelan stadionista, Tammelasta ja täydennys- tai tiivisrakentamisesta. Tampereella tietyt tahot vannovat ainaisen kasvun ja lisääntyvän väkimäärän autuuteen.

 Tamperetta tunnutaan rakennettavan tulevaisuuden tamperelaisille - nykyisten tamperelaisten oikeuksista tai mielipiteistä välittämättä.
 
Ei liene salaisuus, että monet täydennysrakentamisen kannattajat ovat myös ratikan kannattajia. Toivoisin näkeväni julkisuudessa niin ratikkaa kuin täydennysrakentamista ajavien poliitikkojen perusteluja. Tavallisen kuntalaisen etu kun on näyttänyt unohtuneen.
 
Satojen tamperelaisten kanssa keskusteltuani on täysin selvää, että ylivoimainen enemmistö ei halua slummiuttaa asuinympäristöään ylitehokkaalla rakentamisella. Mikko Alatalo ja monet muut ovat aivan oikeassa. Raija Uusitalo totesi osuvasti (11.7.), että alue Pyynikiltä Kalevaan on Tampereen sielu ja kasvot ja että sitä ei pidä mennä pilaamaan pikavoittojen toivossa.
 

Lassi Kaleva

Kaupunginvaltuutettu (ps)
Tampere
 

Julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 16.7.2014

Kommentoi kirjoitusta.

Kirjoitukseni Pirkkalaisessa ke 2.7.2014 - Lisää lentomatkustajia, lisää työpaikkoja

Keskiviikko 2.7.2014 - Lassi Kaleva

kirjoitus_pirkkalaisessa_2.7.2014.jpg-----------

Tampere-Pirkkalan lentokenttää kehittämällä ja voimavaroja järkevästi suuntaamalla halpalentoyhtiöiden miljoona matkustajaa loisivat alueelle pysyvästi 1 000 työpaikkaa. Onko asialle poliittista tahtoa?
 
On valitettavaa, että Tampereen kokoomus-demari-vihreä-vasemmistoliitto-akseli on kiinnittänyt mielenkiintonsa pormestariohjelman mukaisesti mm. tunneliin, ratikkaan, kansihankkeeseen ja täydennysrakentamiseen. Toivottavasti se voisi koko tarmollaan paneutua myös koko seutukuntaa hyödyttäviin ja työllisyyttä lisääviin hankkeisiin.
 
Paljosta puheesta huolimatta, lentokenttämme matkustajamäärä on laskenut alle 500 000:een eli huipustaan jo n. 34 %. Kakkosterminaalin kehittämissuunnitelmat olivat pitkään jäissä. Ryanair on supistanut vuorotarjontaansa, ja se on jo ilmaissut mielenkiinnostaan keskittää lentojansa Helsinki-Vantaalle.
 
Tarvitsemme vahvan yritysystävällisen tahtotilan kehittää lehtokenttäämme ja edistää halpalentoyhtiöiden toimintaa. Tampere-Pirkkalan kentältä operoivalla RyanAirilla on kokemusta lentomatkustajien alueelle tuomasta positiivisesta piristysruiskeesta. 100 000 matkustajaa vuodessa luo alueelle kuin alueelle 100 uutta työpaikkaa. Miljoona matkustajaa vuodessa tuo siten mukanaan 1 000 työpaikkaa, minimaalisella taloudellisella panostuksella.
 
Kotimaassa on riittävästi esimerkkejä näivettyneistä lentokentistä. Toimivat lentoyhteydet maailmalle on edellytys toimivalle yritystoiminnallemme ja siten alueemme elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle. Matka Helsinki-Vantaalle kun lisää kustannuksia merkittävästi ja pidentää matka-aikaa kohtuuttomasti. Toimivat lentoyhteydet ovat monesti edellytys myös menestyksellisille kansainvälisille konferensseille. Lyhyen tähtäimen tavoitteenamme tulisi olla liike-elämän tärkeänä pitämä kohtuuhintainen, päivittäinen aamu- ja iltayhteys Kööpenhaminaan ja vaikkapa Frankfurtiin.
 
Pohjois-Italiassa sijaitseva yli 100 000 asukkaan Bergamo on erinomainen esimerkki onnistuneesta ja toimivasta yhteistyöstä halpalentoyhtiöiden kanssa. RyanAirin tehtyä siitä hubi-kenttänsä seutukunnalle on suorastaan virrannut rahaa ja matkustajia. Alueen hotellit, taksit, ravintolat, kaupat, matkailuelinkeinot - ja liike-elämä muutenkin - kukoistavat ennennäkemättömällä intensiteetillä ja sykkeellä. Tätä mekin tarvitsemme: taloudellista toimeliaisuutta, työpaikkoja ja verotuloja, joiden avulla hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden ylläpitäminen ja rahoittaminen on mahdollista.
 
Toimiva resepti on myös meidän käsiemme ulottuvilla. Ensiksikin, tehdään itsestämme liiketaloudellisesti kannattava ja houkutteleva kumppani Ryanairille, tavoitteena alkuvaiheessa miljoona vuosittaista halpalentomatkustajaa. Toiseksi, kehitetään matkaketjuja niin, että 2 miljoonasta vuosittaisesta charter-lentomatkustajasta osuutemme voisi nousta aluksi 10 %:iin eli 200 000 matkustajaan. Kolmanneksi, Malmin lentokentän sulkeutuessa 2016 voisimme tutkia mahdollisuuksia houkutella kentän yrityksiä ja toimintoja Tampere-Pirkkalaan.
 
Frankfurt-Hahnin kenttä Saksassa selviää jopa 4 miljoonasta vuosittaisesta lentomatkustajasta kumipyöräliikenteellä, ilman raideliikenneyhteyttä. Myös me pystymme kehittämään kenttäämme jo nyt – ennen mahdollisia mittavia raideliikenneinvestointeja.
 
Miljoona halpalentomatkustajaa tuo alueelle tuhat työpaikkaa. Toimiva charter-liikenne ehkä satoja lisää. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Työpaikka on tehokas keino estää kaikenikäisten syrjäytymistä. Jokainen uusi työpaikka on meille siis kullan – tai jopa tuon miljoonan euron – arvoinen.
 
Katsommeko me vierestä kun muut vievät kamppailussa potin? Vai olemmeko me valmiita tekemään tarvittavat panostukset? Meillä on mahdollisuus olla ykkönen, jos sitä haluamme. Miksemme haluaisi?
 
Lassi Kaleva
Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (ps) ja yrittäjä

Julkaistu 2.7.2014 Pirkkalaisessa Viikon vieras -palstalla (klikkaa tästä)

Kommentoi kirjoitusta.

Maailmanluokan musiikkielämys !!!

Perjantai 27.6.2014 - Lassi Kaleva

Tampereen kaupunginvaltuuston kuoro esiintyi 27.6.2014 klo 15.00 Tammerkosken sillalla -tapahtuman avajaisissa Tampereen Keskustorin juhlateltassa. Ohessa 4 minuutin videokooste esityksestä.

-Lassi Kaleva

Kommentoi kirjoitusta.

Kirjoitukseni AL:ssä 19.6.2014 valtuuston ratikkapäätöksestä

Torstai 19.6.2014 - Lassi Kaleva

al_19.6.2014_kaleva_kirjoitus_ratikkapaatoksesta_-_ilman_marginaalia.jpg

-------------

Julkaistu kirjoitukseni joiltakin osin laajennettuna:

Ratikan suunnittelun jatkamisesta päätettiin Tampereen kaupunginvaltuustossa 16.6.2014. Ratikasta ei kuitenkaan ollut yhteistä poliittista tahtotilaa – ainoastaan poliittinen lehmänkauppa.
 
Ratikan perustelut ontuvat. Koska kilpailutuksissa ei paikallisia työntekijöitä tai yrityksiä voida suosia, saattavat hankkeen veroeurot koitua muiden kuin hankkeen maksajien eduksi.
 
Hanketta perusteltiin vankalla kansalaisten tuella, esim. sosiaalisessa mediassa, mutta valtuustossa ehdotettu neuvoa antava kansanäänestys ei saanutkaan tukea - vaikka sellainen voitaisiin järjestää joko heti tai seuraavien kuntavaalien yhteydessä. Eikö valtuutetuilla olekaan luottamusta siihen, että tavallinen kansa osaisi päättää itseään koskevan ja itse maksamansa asian?
 
Olemme budjetin kehyksestä jo 20 milj. euroa miinuksella. Ongelmana on ostovoiman hiipuminen, kun kaupunki joutuu kaiken aikaa lisäämään kuntalaisten vero- ja maksutaakkaa. Tampere-lisä sai mennä, kiinteistöveroa ja kunnallisveroakin nostettiin. Tämä tarkoitti nimenomaan ostovoiman leikkausta, koska tavallisessa suomalaisessa perheessä lisäraha menee yleensä kulutukseen. Onkin laskettu, että esim. 1 % korotus arvonlisäverossa tms. vie Tampereelta noin 700 työpaikkaa.
 
Ratikan väitetään nostavan 2 % joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Joukkoliikenteen hintajoustotaulukoista näemme, että jokainen 10 % lipunhinnanalennus lisää joukkoliikenteen kysyntää 3 prosenttia. Eli alle 3 milj. eurolla vuodessa joukkoliikenteen kysyntä nousisi välittömästi ja merkittävästi – ilman kaupungin talouden syöksykierteeseen saattavaa miljardi-investointia.
 
Ratikan pitäisi helpottaa liikkumista. Kävelymatkat pysäkeille kuitenkin pitenevät, eikä loputtomat vaihdot raskaiden kantamusten kanssa ole kaikille kuntalaisille kovinkaan yksinkertaisia tai vaivattomia.
 
Raiteilla kulkeva ratikka on taloudellinen riippakivi, joka sitoo yhdyskunnan kehityksen kiskoihin ja jakaa maankäytön ja liikenteen hyödyt epäoikeudenmukaisesti. Ei ratikalle, on Kyllä Tampereelle.
 
Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (ps)
Tampere

Julkaistu mukailtuna Aamulehdessä 19.6.2014 Lukijalta-palstalla

1 kommentti .

Tampere päätti Ratikan jatkosuunnittelusta 16.6.2014 kokouksessaan

Maanantai 16.6.2014 - Lassi Kaleva

Alla olevien linkkien kautta näet viisi merkittävää eri tarkastelukulmaa ratikka-asiaan. Näistä neljä löysi tiensä myös pitämiini puheenvuoroihin. Viides kannanotto voisi olla edelleen ajankohtainen myös jatkossa päätettäessä kaavoituksesta ja tietysti käsiteltäessä varsinaista ratikkapäätöstä vuonna 2016.
 
RATIKKA, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT
 
TAMPEREELLA EI OLE VARAA RATIKKAAN
 
KANSANÄÄNESTYS RATIKASTA
 
JOUKKOLIIKENTEELLINEN TARVE SAADAAN HOIDETTUA BUSSEILLA
 
RATIKKA OHJAA KAAVOITUSTA VÄÄRÄÄN SUUNTAAN

Kommentoi kirjoitusta.

AL 4.5.2014 - Tampere-Pirkkalan lentokentän etsikkoaika saattaa luisua ohi

Sunnuntai 4.5.2014 - Lassi Kaleva

kaleva_-_4.5.2014_julkaistu_aamulehdessa_-_pirkkalan_lentokentan_etsikkoaika_saattaa_luisua_ohi.jpg-----------

Tampere-Pirkkalan lentoaseman etsikkoaika saattaa olla pian ohi Tampereen kokoomus-demari-vihreä-vasemmistoliitto-akselin kiinnittäessä mielenkiintonsa pormestariohjelman mukaisesti mm. tunneliin, ratikkaan, kansihankkeeseen ja täydennysrakentamiseen.
 
Lentokentän matkustajamäärä on laskenut alle 500 000:een eli huipustaan jo n. 34 %. Kakkosterminaalin kehittämissuunnitelmat olivat pitkään jäissä. Ryanair on supistanut vuorotarjontaansa, ja se on jo ilmaissut mielenkiinnostaan keskittää lentojansa pikaisesti Helsinki-Vantaalle.
 
Toimiva resepti on kuitenkin käsiemme ulottuvilla. Ensiksikin, tehdään itsestämme liiketaloudellisesti kannattava ja houkutteleva kumppani Ryanairille, tavoitteena alkuvaiheessa miljoona vuosittaista halpalentomatkustajaa. Toiseksi, kehitetään matkaketjuja niin, että 2 miljoonasta vuosittaisesta charter-lentomatkustajasta osuutemme voisi nousta aluksi 10 %:iin eli 200 000 matkustajaan. Kolmanneksi, Malmin lentokentän sulkeutuessa 2016 voisimme tutkia mahdollisuuksia houkutella kentän yrityksiä ja toimintoja Tampere-Pirkkalaan. Lisäksi lyhyen tähtäimen tavoitteenamme tulisi olla liike-elämän tärkeänä pitämä kohtuuhintainen, päivittäinen aamu- ja iltayhteys Kööpenhaminaan ja vaikkapa Frankfurtiin.
 
Frankfurt-Hahnin kenttä Saksassa selviää jopa 4 miljoonasta vuosittaisesta lentomatkustajasta kumipyöräliikenteellä, ilman raideliikenneyhteyttä. Myös me pystymme kehittämään kenttäämme jo nyt – ennen mahdollisia mittavia raideliikenneinvestointeja.
 
Miljoona halpalentomatkustajaa tuo alueelle tuhat työpaikkaa. Toimiva charter-liikenne ehkä satoja lisää. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Työpaikka on tehokas keino estää kaikenikäisten syrjäytymistä. Jokainen uusi työpaikka on meille siis kullan – tai jopa tuon miljoonan euron – arvoinen.
 
Katsommeko me vierestä kun muut vievät kamppailussa potin? Vai olemmeko me valmiita tekemään tarvittavat panostukset? Meillä on mahdollisuus olla ykkönen, jos sitä haluamme. Miksemme haluaisi?
 
Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (ps)
Tampere

Julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla su 4.5.2014

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustoaloite: Tampereelle 60-120 työpaikkaa uuteen 2014 perustettavaan puhelinpalvelukeskukseen

Maanantai 14.4.2014 - Lassi Kaleva

Tampereen kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva (ps) teki valtuuston maanantaisessa kokouksessa 14.4.2014 valtuustoaloitteen 60–120 työpaikan saamiseksi Tampereelle. Pankkikonserni Nordea on aloittanut yt-neuvottelut vähentääkseen 250–300 työpaikkaa Suomessa tämän ja ensi vuoden aikana. Nordea ilmoitti samalla, että se perustaa Suomeen uuden puhelinpalvelukeskuksen. Paikkakuntaa ei ole vielä päätetty, mutta päätös tehdään pikaisesti. Aluksi yhtiö aikoo palkata 60 työntekijää, mutta henkilöstömäärää on tarkoitus mahdollisesti lisätä myöhemmin aina noin 120 henkilöön asti.

Valtuutettu Kaleva oli yhteydessä puhelinpalvelukeskuksen perustamisesta ja sijaintipaikan valinnasta vastuussa olevaan Nordean johtajaan tarkoituksenaan selvittää mahdollisuuksia saada puhelinpalvelukeskus Tampereelle. Hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva Tampere täyttää tarvittavat kriteerit, joita ovat mm. riittävä tarjonta työvoimaa yrityksen tarpeisiin sekä tarkoitukseensa sopivat toimitilat.

Kaupungin talous on syöksykierteessä. Tampereen työttömyystilanne on vaikein kuuden suurimman kaupungin vertailussa. Nuorisotyöttömyysluvut ovat karua luettavaa. Leikkauslistat ovat loputtomat, ja inhimillinen kärsimys on jo käsin kosketeltavaa. Jos tahtotila on oikea, Tampereella on mahdollisuus voittaa kisa perustettavan puhelinpalvelukeskuksen sijaintipaikasta. Ja saada samalla alueelleen 60–120 uutta työpaikkaa.
 
Kalevan aloitteessa esitetään, pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja uusi elinkeinojohtaja Timo Antikainen ryhtyvät jo lähipäivinä pikaisiin toimenpiteisiin asian suhteen. 

Tästä klikkaamalla näet aloitteen kokonaisuudessaan

Kommentoi kirjoitusta.

AL Puheenaihe: Iso kunta ei palvele ketään

Maanantai 7.4.2014 - Lassi Kaleva

kaleva_-_aamulehti_-_kirjoitus_kuntaliitoksista_7.4.2014_-_kuva_ilman_reunoja.jpg-------

Puheenaihe: Iso kunta ei palvele ketään

PIRKANMAA | 7.4.2014 | 06:59 | PÄIVITETTY 07:016

Seutuselvitys lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Kokemus kuntaliitoksista niin kotimaassa kuin ulkomailla osoittaa, että se on silkkaa toiveajattelua.

Lassi Kaleva

Kirjoittaja on tamperelainen perussuomalaisten valtuutettu ja yrittäjä

Kahdeksan pirkanmaalaisen kunnan pakkonaittaminen selvitysmies Rauno Saaren ehdotusten mukaan on saamassa aikalisän. Syynä on valtakunnallinen sote-uudistus.

Paras ratkaisu kuitenkin olisi seutuselvityksen siirtäminen suoraan unholaan. Aivan samoin kuin aikoinaan vaikutusvaltaisesti kannatettu Kaupin metsään suunniteltu ydinvoimala tai hanke kaupungin raatihuoneen jyräämiseksi maan tasalle.

Saari päätyi seutuselvityksessään Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu suosittamaan ensisijaisesti yksi kunta -mallia. Se tarkoittaa käytännössä (pakko)liitosta Tampereen, Oriveden, Ylöjärven, Kangasalan, Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden kesken.

Toissijaisesti selvitysmies suosittaa alueellemme seutukaupunki- ja palvelukuntamallia, jossa on kaksiportainen hallinto ja jossa seutukunta ottaa huolehtiakseen tärkeimmät nykyisin itsenäisten kuntien hoitamat tehtävät.

Seutuselvitys lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Kokemus kuntaliitoksista niin kotimaassa kuin ulkomailla osoittaa, että se on silkkaa toiveajattelua. Kunnallisalan kehittämissäätiö ennustaa, että riitely vie helposti ensimmäiset 5 - 50 vuotta.

Saaren vaihtoehtoja on turha puolustella säästöillä.

Jo yksistään viiden vuoden irtisanomissuoja estää hallinnon rakenteiden tehokkaan kehittämisen, sanoo Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkija Jenni Airaksinen. Asiat vain jämähtävät ja betonoituvat paikoilleen, vaikka halua ja kykyä muutokseen saattaisi alussa ollakin.

On totta, että hiljattaisessa Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa ylivoimainen enemmistö eli 71 prosenttia kansalaisista lakkauttaisi irtisanomissuojan.Yhtä varmasti totta on sekin, että ilman viiden vuoden irtisanomissuojaa Suomessa ei olisi toteutunut yksikään kuntaliitos.

On ymmärrettävää, että Tampereen valtakoalitiota harmittaa suunnattomasti maksukykyisten omakotiasumista kannattavien lapsiperheiden tai vaikkapa kasvuyritysten valuminen ympäristökuntiin. Olisikin paikallaan katsoa peiliin ja aloittaa itsetutkiskelu siitä, mikä meni pieleen.

Syytä muiden kuntien suosioon ei pidä hakea muualta kuin omasta toiminnasta, jos pientalojen tonttitarjonta on vähäistä, eikä yritysten tonttitiedusteluihin edes vastata. Ei, vaikka haluaisikin ympäristökunnista maksajia tunnelille ja muille korkealentoisille ökyinvestoinneille.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kunnallistieteen professorin Arto Haverin mukaan on unohtunut se, miksi kunnat ovat olemassa. Alueiden erilaisuuden vuoksi kuntia tarvitaan ottamaan huomioon paikalliset olosuhteet ja toteuttamaan paikalliset pyrkimykset (Kuntalehti 2/2014).

Lähidemokratia ei toimi silloin, kun siitä tulee kaukodemokratiaa. Päätöksentekijöiden tulee todella olla läheltä, omasta kunnasta.

Tampereen Keskustorilta on hankala nähdä tai ymmärtää teiskolaisten tarvetta katuvalaistukseen, tai Oriveden reilun sadan oppilaan lukion merkitystä syrjäkylien nuorisolle tai Ylöjärven/Kurun perukoiden maankäyttötarpeita.

Otetaan esimerkki Keski-Suomesta. Äänekosken kupeessa sijaitsevalle Sumiaiselle luvattiin, että vuonna 2007 toteutetun kuntaliitoksen myötä mikään ei muutu. Yksi toisensa jälkeen palveluita kuitenkin on karsittu. Viimeiseksi loppuivat lääkäripalvelut tänä vuonna.

Kun kunta autioituu, niin oman tönön hinta ei kasvukeskuksessa riitä edes uuden asunnon käsirahaan.

Selvitysmies Saaren ehdottaman yhdistymisen jälkeen rakentamisesta keskusten ulkopuolelle saattaa olla turha haaveilla – edes omalle maalleen. Asioista kun päätetään keskitetysti.

Jos haluaa kansallispuistoksi, niin liittyminen Tampereeseen saattaa kantaa hedelmää. Tampereelta on kuulunut jo vakavia ehdotuksia Teiskon kansallispuistohankkeen edistämiseksi.

Taloustieteen professori Matti Virénin mukaan likipitäen kaikkien maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan pienet kunnat ovat tehokkaampia kuin suuret.

Liian suuri kuntakoko ei ole ympäristökuntien eikä edes Tampereen etu. Ellei tavoitteena sitten ole kalliiksi tuleva jähmettävä byrokratia ja päätöksentekoa hidastavat hierarkiat.

Pirkkalan pormestari Helena Rissanen kyseenalaisti 19.3. yleisötilaisuudessa Nokian lukiolla Saaren selvitystyön, koska se lähtee liikkeelle rakenteiden muuttamisesta.

Eikö olisikin hyödyllisempää ensin selvittää mitä elinvoimaisuus ja sen lisääminen kunnissa tarkoittaa? Ja vasta sitten edetä tarvittavaan suuntaan.

Rauno Saaren seutuselvitys joutaa romukoppaan. Pirkanmaan seutukunnan elinvoimaisuuden tae ovat nykyiset itsenäiset kunnat ja vankka kunnallinen identiteetti. Unohtamatta lisääntyvää vapaaehtoista seudullista yhteistyötä.


Kommentoi: Tehtiinkö seutuselvityksessä turhaa työtä?

Tai kirjoita aiheesta Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi

TAUSTA

Tampereen seutuselvitys

Selvitysmies Rauno Saari selvitti kaupunkiseudun kahdeksan kunnan yhteisestä toimeksiannosta seudun tulevaisuuden vaihtoehtoja. Työ valmistui tämän vuoden tammikuussa. Kärkeen nousivat yhden kunnan malli ja Eurooppalainen kaupunki -malli.

Hallituksen esitys sote-uudistuksesta, eli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen viidellä erityisvastuualueella muutti suunnitelmia niin, että seutuselvitykselle on nyt otettu aikalisä.

Sote-uudistuksen vaikutuksia kuntarakenneuudistukseen ei kyetä arvioimaan, ennen kuin sote-uudistuksesta saadaan tarkempi esitys.

Julkaistu Aamulehdessä 7.4.2014

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntien pakkoliitokset - yleisötilaisuus Nokialla ke 19.3.2014

Keskiviikko 19.3.2014 klo 22:02 - Lassi Kaleva

Nokian Uutiset ja Nokian kaupunki järjestivät keskiviikkona 19.3.2014 kuntalaisille tarkoitetun, seutuselvitystä koskevan tilaisuuden. Tilaisuuden aiheena oli: Itsenäinen Nokia vai osaksi seutukaupunkia? Mikä on Nokian tulevaisuus? Kuntauudistuksesta ja sen eri vaihtoehdoista alusti asiantuntevasti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun yliopistonlehtori Jenni Airaksinen.
 
Jenni Airaksinen toi yleisön tietoon lukuisia esimerkkejä niin Suomessa kuin maailmalla suoritetuista erityyppisistä kuntien yhteistyömalleista, ja painotti sitä seikkaa, että suuri ei välttämättä ja itseisarvoisesti ole aina kaunista. Ja että kehyskuntien kokoiset kunnat kykenevät kyllä vallan mainiosti ja pääsääntöisesti selviytymään velvoitteistaan. Airaksinen totesi myös, että demokraattinen vaikuttaminen yleensä kärsii selvästi kuntayksikön koon kasvaessa.
 
Joku yleisöstä esitti kuntauudistustyöryhmälle kysymyksen ympäristön tilan ja vaikutusten huomioimisesta kuntaliitosten aiheuttaman lisääntyneen liikkumisen näkökulmasta. Vastaus oli, että ympäristöä ei selvitysmies Rauno Saaren malleissa ole lainkaan otettu huomioon.
 
Pirkkalan pormestari Helena Rissanen kyseenalaisti jo suoritetun selvitystyön, koska se lähtee liikkeelle rakenteiden muuttamisesta. Eikö olisi hyödyllisempää ensin selvittää mitä elinvoimaisuus ja sen lisääminen kunnissa tarkoittaa? Ja vasta sitten edetä tarvittavaan suuntaan.
 
Tampereen kanta uusien kuntamallien selvityksen jatkamiseen päätetään Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 14.4.2014. Muut seutuselvityskunnat tekevät niin ikään vastaavat päätökset omissa valtuustoissaan.
 
Taustalla keskustelulle on siis selvitysmies Rauno Saaren tutkimus: Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu – tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen. Rauno Saari puoltaa seutukunnalle jompaakumpaa seuraavista kahdesta vaihtoehdosta: 

  1. Yksi kunta -malli, joka tarkoittaa käytännössä kuntaliitosta 8 kunnan kesken (Tampere, Orivesi, Ylöjärvi, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti).
  2. Seutukaupunki- ja palvelukuntamalli, jossa on kaksiportainen hallinto ja jossa seutukunta ottaa huolehtiakseen tärkeimmät nykyisin itsenäisten kuntien hoitamat tehtävät.

Kommentoi kirjoitusta.

PS-ryhmän valtuustoaloite tunnelin kustannusten seurannasta 17.2.2014

Tiistai 18.2.2014 klo 22:12 - Lassi Kaleva

Valtuustoaloite 17.2.2014

A. Rantaväylän tunnelihankeen kulujen seuranta ja valvonta.
B. Rantaväylän tunnelihankkeen paikallisten työllisyysvaikutusten seuranta ja valvonta.

Koska tunneli-investointi on taloudellisesti ja työllisyysvaikutuksiltaan eritäin merkittävä Tampereelle ja tamperelaisille veronmaksajille, on kokonaiskuvan selvittämiseksi jatkuva systemaattinen seuranta välttämätöntä. Tämä on osoitus hallinnon ja päätöksenteon avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä vallitsevan pormestariohjelman mukaisesti.

 
Valtuustoaloite on kustannusvaikutteisesti positiivinen. Avoin ja läpinäkyvä seuranta auttaa pysymään tavoitehinnassa, 180 miljoonaa euroa, ja estää osaltaan lisäkustannusten syntymistä. Seuranta ja valvonta toteutetaan siten, että tässä aloitteessa mainitut kulut ja tiedot julkistetaan kuukausittain Tampereen kaupunginvaltuutetuille. Mahdollisesti tiedot voidaan laittaa myös julkisesti esille esimerkiksi nettisivujen välityksellä, jolloin ne ovat lisäksi jokaisen kuntalaisen ja tiedotusvälineiden nähtävissä, käytettävissä ja arvioitavissa.
 
Kuukausittain raportoivat tiedot. Aloitteessa mainitut raportit tehdään myös takautuvasti kuukausittain allianssin perustamisesta lähtien.
 
A0. Kertaluonteisesti ennen allianssisopimusta syntyneet ja siis nykyiseen tunnelibudjettiin kuulumattomat kulut, jotka liittyvät olennaisesti tulevan tunnelin rakentamiseen.
 
A1. Toteutuneiden kulujen vertailu alkuperäiseen budjetoituun kuluun pääluokittain tilikohtaisesti. Perustelut eroavaisuuksista.
 
A2. Toteutuneiden kulujen seuranta myös lasku-/kuittikohtaisesti.
 
A3. Mahdollisten suoraan tunnelirakentamiseen kuuluvien allianssisopimuksen budjettiin kuulumattomien lisätöiden kustannukset. Perustelut ja vastuuhenkilöt.
 
A4. Allianssisopimukseen kuulumattomien, mutta tunnelin rakentamisesta välillisesti aiheutuneiden muiden kustannusten kulut/laskut. Vastuuhenkilöt ko. kulujen hyväksymisestä. Tähän kohtaan voisi lisätä erillisellä rivillä laskennalliset kulut, jotka aiheutuvat pidentyneistä matka-ajoista samaan tapaan kuin on tapana laskea tulopuolelle vastaavien liikenneprojektien tuomat euromääräiset säästöt lyhentyneiden matka-aikojen seurauksena.
 
A5. Juokseva ennuste kulujen toteutumisesta verrattuna budjetoituihin kuluihin kokonaisurakan osalta sekä projektitasolla.
 
A6. Mahdollisten budjettiylittymien perustelut ja vastuuhenkilöt.
 
A7. Tunneliallianssin henkilökunnan määrän suuruus ja kuukausittainen henkilöluettelo nimineen ja työtehtävittäin. Ennuste tulevista muutoksista.
 
B1. Tunnelihankkeen paikallinen työllistävyys. Olennaista työllistävyydessä on se kuinka paljon tamperelaisia yrityksiä ja työntekijöitä tunnelihanke työllistää, koska myös tunnelin maksajat ovat Tampereelta. Seurattavat ja valvottavat asiat:

  • Urakkasopimukset, niiden laskennallinen arvo ja toteutunut arvo lisätöineen ja lisälaskutuksineen. Rivillä mainituissa tiedoissa mm. yrityksen nimi ja urakkasopimuksen voittaneen yrityksen kotipaikka.
  • Tunnelihankkeen työllistämien henkilöiden määrä kotipaikkakohtaisesti (esim. Tampere, Pirkanmaa, muu Suomi, ulkomaat). Työtehtävät ilmoitetaan erikseen päätettävän luokittelun mukaisesti.

Kommentoi kirjoitusta.

AL: Tampereen henkilöstökassa yhä lakkautusuhan alla

Sunnuntai 2.2.2014 klo 2:24 - Lassi Kaleva

al_lukijalta_2014-02-01_henkilostokassa_kaleva.jpg

----------------- 
Tampereen kaupungin henkilöstökassa on säilyttämisen arvoinen. Kuitenkin sitä ollaan ajamassa alas valtuuston 16.9.2013 kokouksessaan ilmaisemasta tahtotilasta huolimatta.
On totta, että kaupunki saa uutta lainaa kuntarahoituksesta edullisesti korkojen ollessa nyt poikkeuksellisen alhaalla. Mutta mikäli henkilöstökassan kustannuslaskelmissa otetaan huomioon kaupungin viimeisten 5 vuoden aikana lainoistaan maksama keskikorko (n. 2 %), riittää kassan 21 miljoonan laskennallinen tuotto hyvin kattamaan sekä operatiiviset että mahdolliset toiminnan kehittämisestä aiheutuvat kulut.
 
Miksei kassa voisi niin päätettäessä harjoittaa myös sosiaalista luototusta sekä asunto- ja yritysluototusta? Laki sallii tämän jo nyt, vain kassan ohjelmistot tulee päivittää.
Liikkeellä on virheellinen käsitys, että kaupunki olisi hyötynyt korkean koron aikaan rahallisesti henkilöstökassan talletuksista. Näin ei ole, koska kassa toimii omakustannusperiaatteella. Johtosääntöjä tulisi kuitenkin muuttaa siten, että hyvät ja huonot korkovuodet voisivat tasapainottaa toisiaan. Niistä katsottaisiin pidemmän ajan keskiarvo, eikä tarvetta tempoilevaan kvartaalitalouteen enää tulisi jatkossa korkotason ollessa väliaikaisesti keinotekoisen alhaalla.
 
Henkilöstökassan alasajosta hyötyy muutama liikepankki. Ne saavat ”lahjaksi” kymmenien miljoonien talletusvarallisuuden. Häviäjiä ovat nykyiset kassan 4000 jäsentä sekä tuhannet uudet potentiaaliset jäsenet, jotka nyt vain odottavat selkeää päätöstä säilyttää kassa ja sen nykyiset edut.
 
Unohtaa ei sovi, että henkilöstökassa on asiakkailleen ehkä ainoa paikka maksaa laskunsa tiskillä ilman palvelumaksuja. Henkilöstökassa on myös kaupungin vetovoimaisuustekijä kuntatyönantajana, aivan kuten Helsingissä, Oulussa, Porissa ja Turussa. Kassa edesauttaa kaupungin henkilöstön työhyvinvointia ja työssä viihtymistä.
 
Kassan henkilökunta on motivoitunutta, samoin asiakkaat. Olisiko aika, että myös poliitikot yli puoluerajojen olisivat motivoituneita säilyttämään vuodesta 1924 asiakkaitaan kunniakkaasti palvelleen seniorin?
 
LASSI KALEVA
KAUPUNGINVALTUUTETTU (PS)
TAMPERE
 
Julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 1.2.2014

Kommentoi kirjoitusta.

Roskasakista Vuoden tamperelainen

Tiistai 28.1.2014 klo 22:03 - Lassi Kaleva

Roskasakista vuoden tamperelainen

erkkilat.jpg-----

Vuoden Tamperelainen 2014 -äänestyksen on voittanut roskasakki eli Kaija ja Ilkka Erkkilä. He saivat äänestyksessä annetuista lähes 4 200 äänestä 14 prosenttia. Eläkeläispariskunta on kunnostautunut siivoamalla vapaaehtoisesti tupakantumppeja ja roskia Tampereen kaduilta.
 
Kakkoseksi tuli Aleksander Barkov (12,5 %) ja kolmoseksi Santtu-Matias Rouvali (10,8 %). Neljänneksi nousi rap-ryhmä Mansesteri (9,8 %), joka oli eniten ääniä saanut ehdokaslistan ulkopuolinen äänestäjien oma ehdokas. Viides oli Petri Nygård (9,4 %).
 
http://suurtampere.fi/2014/01/28/roskasakista-vuoden-tamperelainen/
 
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/277083-nyt-saa-roskasakki-tuulettaa-kunnolla
 
Kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille!

Kommentoi kirjoitusta.

Aamulehden Näkökulma-kirjoitus: Hämeenkadun yksityisautottomuus tuottaa vain häviäjiä

Tiistai 7.1.2014 klo 16:22 - Lassi Kaleva

al_2014-01-07_kavelykeskusta_lassi_kaleva_-40.jpg---------

Hämeenkadun muuttuminen joukkoliikennekaduksi ei saa tukea kauppakamarilta, Tampereen yrittäjiltä, eikä edes tavallisilta kansalaisilta. Kuitenkin hanketta ajetaan poliittisella päätöksellä kuin käärmettä pyssyyn. Miksi?
 
Syys–lokakuun vaihteessa Tampereella järjestettiin Pysäköinti yhdyskuntasuunnittelussa -seminaari, pääpuhujanaan Wienin teknillisen yliopiston professori Hermann Knoflacher, joka tuntuu olevan myös monen tamperelaisen luottamushenkilön oppi-isä liikennesuunnitteluasioissa.
 
Professorin mukaan hallittu liikenteen ruuhkauttaminen on työkalu, jonka avulla edistetään joukkoliikennettä. Tätä työkalua on käytetty tietoisesti ja menestyksellisesti useassa eri kaupungissa maailmanlaajuisesti.
 
Jokunen vuosi sitten silloinen Tampereen tekninen lautakunta sai kosketuksen menetelmään opintomatkallaan Saarbrückeniin. Heille kerrottiin aivan avoimesti, että ensin ratikkahanke ei millään edennyt, kunnes muuta liikkumista vaikeutettiin riittävästi.
 
Ei ehkä lienekään sattumaa, että melko monessa Tampereen joukkoliikennekeskustaa edistämään tarkoitetussa havainnekuvassa komeilee kiiltävä ratikka.
 
Koska Itävallassa on yli viisinkertainen väestöntiheys Suomeen verrattuna, tiedustelin professorin mielipidettä siihen, miten tamperelaiset pääsevät mökeilleen, jos luopuvat autostaan. Vastaus oli seuraava: autonne voisi olla jatkuvasti parkkeerattu kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan valtaisaan autoparkkiin. Sitten menette mökkireissunne aluksi lapsinenne ja tavaroinenne autollenne joukkoliikennettä käyttäen. Ja sitten paluumatkalla jätätte autonne niin ikään matkan varrelle, ja tulette takaisin kotiin joukkoliikennettä käyttäen.
 
Tiedustelin lisäksi professorin neuvoja lapsiperheen kauppareissun painaville kantamuksille. Professori itse tilaa kaupoilla ollessaan painaville tavaroilleen kotiinkuljetuksen ja ajatteli, että niin meidän suomalaistenkin olisi hyvä tehdä.
 
Virallinen kanta valtaa pitävän poliittisen hegemonian ja viranhaltijoiden kesken on liikuttavan yksimielinen. Usko siihen, että ihmiset voidaan pakottaa tulemaan Tampereen keskustaan, on ilmeinen.
 
Todellisuus on karu. Alueen nykyisistä yrittäjistä monet menettävät elinkeinonsa ja Tampere veronmaksajansa. Tampereen keskusta menettää elinvoimaisuutensa, kun tilalle tulee syöttölöitä, juottoloita, kirpputoreja ja hennesmauritseja. Keskustan liike-elämän rikkaus ja monimuotoisuus kuihtuu. Ja kaupunkilaiset menettävät yhteisen olohuoneensa lisääntyneen häiriökäyttäytymisen ja sotkuisuuden johdosta. Voittajia ovat kaupungin ulkopuolella sijaitsevat ideaparkit ja kauppakeskukset.
 
Joukkoliikennekatu ynnä muun näpertelyn sijaan kaupungin pitäisi satsata vanhusten hyvinvointiin ja peruspalvelujen kunniakkaaseen hoitamiseen sekä työpaikkojen lisäämiseen ja tuottavan yritystoiminnan ja pienen ja keskisuuren teollisuuden edistämiseen.
 
Vaikka hankkeen taustalla saattaakin olla yleviä tarkoitusperiä, niin lopputulos on, että Anna-Kaisa Ikosen (kok) pormestariohjelman mukainen Hämeenkadun yksityisautottomuus tuottaa vain häviäjiä.


Lassi Kaleva
Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (ps) ja yrittäjä

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Näkökulma-palstalla 7.1.2014

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »


Uutiset

Perussuomalaisten Terho: Pilkkaajamme joutuivat häpeään (09.05.2016)
Saksalaislehti Handelsblatt on tuonut julkisuuteen tutkimuksen, jonka mukaan Kreikan tukemiseen käytetyistä yli 200 miljardista eurosta vain noin viisi prosenttia..

Postia PS-ministeriryhmältä (06.05.2016)
Perussuomalaisten ministeriryhmä   Kotouttamisesta ei tule maahanmuuttajille ohituskaistaa   Turvapaikanhakijakriisi on siirtynyt seuraavaan vaiheeseen: kotouttamiseen..

Kiitos luottamuksesta osuuskauppavaaleissa (25.04.2016)
Kiitos luottamuksesta Pirkanmaan osuuskaupan edustajiston vaaleissa. Listaltamme (Tampereen jäsenalue, lista C) meni läpi 7 ehdokasta: Yrjö Schafeitel, Leena Rauhala..

AL 31.3.2016 Lukijalta: Kaikki omistajat POK:n vaaleissa äänestämään (31.03.2016)
31.3.2016 Aamulehden Lukijalta-palstalla julkaistu teksti:   ----------------------------------   Kaikki omistajat POK:n vaaleissa äänestämään   Pirkanmaan osuuskaupassa..

Osuuskaupan edustajiston vaalit 1.-17.4.2016 (22.03.2016)
Pirkanmaan osuuskaupan edustajiston vaalit 1.-17.4.2016. Äänestää voivat kaikki ennen vaalivuotta 15 vuotta täyttäneet asiakasomistajat. Äänestä joko kotiin tulleella..

Allekirjoita adressi: Ei uusia vastaanottokeskuksia Tampereen kaupunkiseudulle (28.01.2016)
Klikkaa tästä suoraan adressi.comiin. ”Tampereen kaupunki aikoo pelkällä kaupunginhallituksen päätöksellä tehdä sopimuksen maahanmuuttoviraston kanssa vastaanottokeskuksen..

PS-valtuustoaloite 18.1.2016 Tampereella ym. - Pakkoruotsin tilalle voitava valita joku muu kieli (18.01.2016)
PS-valtuustoaloite Tampereella - Pakkoruotsin tilalle voitava valita joku muu kieli. Valtuustoaloite Tampereella, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Riihimäellä ja Janakkalassa..

Keksi nimi ja voita vuoden bussimatkat! (18.01.2016)
Keksi nimi ja voita vuoden bussimatkat! Moron nimikilpailu sulkeutuu su 24.1.2016 klo 24.00 Turussa se on Föli ja Jyväskylässä Linkki. Moro ja Tampereen joukkoliikenne..

18.12.2015  Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma puree / PS-uutiskirje 51/2015
18.12.2015  Olen twitterissä - Seuraa, jos haluat @LassiKaleva
15.12.2015  Tule riistakeitolle Tammelantorille la 19.12. klo 11.00
08.12.2015  Perussuomalaisten eduskuntaryhmä 8.12.2015: Turvallisten kauttakulkumaiden on rekisteröitävä turvapaikanhakijansa
19.10.2015  Perussuomalaisia peukalonjälkiä hallitusohjelmassa
12.10.2015  Tule hernekeitolle Tesoman liikekeskukselle la 17.10 klo 11.00
25.09.2015  Kouvolalaisen ylilääkäri Ashraf Benyaminin avoin kirje pääministeri Sipilälle
19.09.2015  Tule hernekeitolle Hervantaan la 26.9. klo 11.00