8.4.2017Viikonlopun muistilista - kolme askelta onnistuneeseen viikonloppuunLue lisää »8.4.2017Tule tapaamaan meitä vaalimökille la klo 19-21 ja su klo 12-14Lue lisää »5.4.2017Oletko mielensäpahoittaja? Osallistu kilpailuun. Palkintona pahan mielen karvahattu.Lue lisää »4.4.2017Mitä mieltä olet Itsenäisyydenkadun lehmusrivistön hävittämisestä ratikan tieltä?Lue lisää »30.3.2017Soini Koskikeskuksessa la klo 11.00. Hakkarainen Keskustorilla su klo 12.00Lue lisää »29.3.2017Ennakkoäänestys Tampereella 29.3.-4.4.Lue lisää »28.3.2017Vuoden paras lehti. Katso ja ylläty. PS-TRE-kuntavaalilehti ilmestynytLue lisää »21.3.2017Kutsu pe 24.3. klo 15.00 Tampereen Keskustorille vaalimökkeilykauden avajaisiinLue lisää »8.3.20172017 Tampereen elokuvajuhlien ratikkakokousta käsittelevässä lyhytelokuvassa "Puheenvuoro" viimeisen sanan sai valtuutettu KalevaLue lisää »1.3.2017Perussuomalaisten peukalonjälkiä hallituksessaLue lisää »17.2.2017Valtuustoryhmä jakaa keittoa Tammelantorilla la 25.2. klo 11 alkaenLue lisää »17.12.2016La 17.12. klo 11.00 riistakeittoa TammelantorillaLue lisää »
Vaalit on käyty - Kiitos kannatuksesta. Jatkan työtä valtuustossa Tampereen ja tamperelaisten hyväksi.
Lopullisen ääntenlaskennan mukaisesti sain 2017 kuntavaaleissa 862 ääntä ja tulin valituksi valtuustoon listamme korkeimmalla vertailuluvulla. Saamani ryhmämme äänikuninkuus oli uskoakseni osoitus tekemästäni pitkäjänteisestä, rohkeasta ja kantaaottavasta, mutta myös yhteistyöhakuisesta politiikasta.
Aamulehden vaalipäivänä tekemä haastattelu kuvaa hyvin tuntojani vaaleihin ja sen tuloksiin liittyen.
-----------------
Perussuomalaisten äänikuningas Lassi Kaleva: Näin me kääntäisimme Tampereen budjetin voitolle
Tiina Ellilä - Aamulehti
Lassi Kaleva on Tampereen perussuomalaisten äänikuningas. Kaleva uskoo saavuttaneensa äänikuninkaan paikan olemalla kaupunginvaltuustossa sovitteleva. Hän on valmis tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa, joilla on yhtenevät näkemykset.
Kuvateksti: - On tärkeää säilyttää muihin keskusteluyhteys. Poliitikoille tulee väärinymmärryksiä niin kuin muillekin, eikä niitä voida ratkaista, ellei ole keskusteluyhteyttä, Lassi Kaleva (ps) sanoo.
Lassi Kaleva on Tampereen perussuomalaisten äänikuningas. Kaleva uskoo saavuttaneensa äänikuninkaan paikan olemalla kaupunginvaltuustossa sovitteleva.
- Meidän politiikkamme on ollut maltillista, linjakasta, johdonmukaista, rohkeaa ja sovittelevaa. Jotenkin se on henkilöitynyt valtuustoryhmän puheenjohtajaan eli minuun. Mutta kyllä koko valtuustoryhmämme tämän työn on tehnyt ja on saanut yhdessä äänet.
Millä tavalla sovittelevaa politiikkasi on ollut?
- Siten, että olen mennyt asiat edellä. Olen valmis tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa, joilla on yhtenevät näkemykset.
Eivätkö kaikki ole valmiita tekemään yhteistyötä niiden kanssa, joilla on samat näkemykset kuin itsellä?
- Eivät välttämättä, sillä henkilökemiat voivat mennä niin ristiin, että asioiden käsittely on vaikeaa.
”Presidentti soittaa”
Lassi Kalevan puhelin soi sunnuntai-iltana Tampereella Pub á la Pispalassa, jossa perussuomalaiset olivat viettämässä vaalivalvojaisiaan. Luurissa lukee ”Tasavallan presidentti ”.
- Se oli veli. Onnitteli, Kaleva kertoo.
Mitä hyvää sinä olet saanut aikaan Tampereella päättyvällä valtuustokaudellasi?
- Olen tuonut esille ideoita, jotka lisäisivät Tampereella työpaikkoja. Yksi niistä oli jo valtuustokauden alussa esille tuomani asia, että hankintojen pitäisi kohdistua pääasiassa tamperelaisiin yrityksiin ja tamperelaisiin veronmaksajiin.
Näin Tampere plussalle
Miten te perussuomalaiset kääntäisitte Tampereen budjetin voitolliseksi?
- Harvoin on selkeitä yksittäisiä keinoja, mutta nyt meillä on yksi: Jos me perumme ratikkahankkeen, joka on kannattamaton ja turmiollinen Tampereelle. On selkeästi pelko, että budjetti ylittyy, kuten Länsi-Metrossakin. Voidaan keskittyä kumipyöräliikennettä.
- Lisäksi kaupunkiin pitää saada lisää työpaikkoja ja parantaa Tampereella nykyisin toimivien yritysten toimintaedellytyksiä, etteivät yritykset karkaa ympäristökuntiin. Niistä tulee hyvinvointia, niistä tulee verotuloja.
Tässä tappion selitys
Perussuomalaisille tuli näissä vaaleissa rökäletappio sekä Tampereella että koko valtakunnassa. Miksette ole kyenneet vakuuttamaan äänestäjiä?
- Meillä on ollut paikallisesti todella hyvää politiikkaa kaupunkikehityksen ja keskustan elinvoimaisuuden kannalta. Valtakunnallisesti hallitusvastuu on syönyt niitä ääniä. Ongelma ei ole, ettemmekö olisi kyenneet saamaan hallituksessa mitään aikaiseksi, vaan emme ole kyenneet riittävästi kommunikoimaan niitä kansalaisille.
Mikä on se ykkösasia: mitä hyvää puolueenne on saanut aikaan Tampereella neljässä vuodessa?
- Ollaan tuotu opposition kanssa keskustelun ytimeen sitä ajatusta, että kaupunki kuuluu kaikille ja että kaupungin tulee keskittyä perustoimintoihin ja unohtaa ökyinvestoinnit, jotka rasittavat kaupungin taloutta suunnattomasti.
Mitä tarkoitat sillä, että keskusta kuuluu kaikille?
- Keskusta on nyt haluttu paljolti pyhittää jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Autoliikenne keskustaan on aika hyvin estetty. Keskustaan tulee päästä myös henkilöautolla.
- Ulkopaikkakuntalaisetkin ovat asioineet Tampereen keskustassa merkittävästi. Jos keskusta suljetaan yksityisautoilta, ei ulkopaikkakuntalaisia kiinnosta tulla katsomaan, millaiset liikenneratkaisut Tampereella tänään on.
”Kasvukipuja ei Tampereella”
Perussuomalaisten välillä on leiskunut välillä kovastikin. Miten ratkaisisit tällaiset sisäiset ristiriidat?
- Viime kuntavaalien jälkeen perussuomalaisilla oli merkittäviä kasvukipuja, jotka tulivat myös tiedotusvälineiden kautta esiin. Mutta paikallinen yhteistyö on täällä sujunut [viimeiset kaksi vuotta] saumattomasti.
Perussuomalaiset mielletään edelleen maahanmuuttoa vastustavaksi puolueeksi. Miten laajentaisit puolueen kantavia teemoja?
- Kuntatasolla maahanmuuton vastustaminen ei ole ollut meillä kantava teema. Enemmänkin olemme ajaneet isoja suuntaviioja, kuten, että ei keskitytä ylikalliisiin investointeihin, vaan ylläpidetään kaupungin palveluverkkoja.
Tavallisen kansalaisen mielikuva Perussuomalaisten maahanmuuttokannasta on selvästi muuttunut kuluneiden vuosien aikana. Yhä useampi ymmärtää, että Perussuomalaiset hyväksyvät tulijan, joka on valmis ja halukas sopeutumaan uuden kotimaansa lakeihin ja yhteiskuntaan, tekemään työtä ja maksamaan veronsa.
Sisäministeriön Vaasan yliopistolla teettämän mielipidetutkimuksen mukaan selvä enemmistö, eli 78 prosenttia kansalaisista, oli samaa tai vahvasti samaa mieltä perussuomalaisten kanssa siitä, että viranomaisten tulee palauttaa ne kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti. Lukua selittää se, että 69 prosenttia vastaajista koki nämä paperittomat henkilöt uhaksi yhteiskunnan sisäiselle turvallisuudelle ja vakaudelle.
Perussuomalaisten kädenjälki 2015 valmistuneessa hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa oli ratkaiseva. Pian astuivatkin voimaan uudet linjaukset, joiden mukaan Afganistan, Irak ja Somalia katsottiin aiempaa turvallisemmiksi paluukohteiksi.
Tilastot kertovat totuuden Perussuomalaisten vaikutuksesta hallituksessa. Vanhan hallituksen aikaan, vuonna 2014, edellä mainituista maista tulleiden turvapaikkahakemuksista hylättiin yhteenlaskettuna ainoastaan 18 prosenttia. Vuonna 2016 hylkäysprosentti oli kasvanut miltei nelinkertaiseksi, 71 prosenttiin. Molemmista luvuista on putsattu pois muun muassa Dublin-sopimuksen perusteella tutkimatta jätetyt, rauenneet ja ilmeisen perusteettomat tapaukset.
Kädenjäljellämme on erityisen suuri taloudellinen merkitys. Vuonna 2016 tehtiin 12 789 kielteistä turvapaikkapäätöstä koskien kolmea edellä mainittua maata. Jokainen tulija, joka ei työllisty, kustantaa elinaikanaan varovaisen arvion mukaan yhteiskunnalle miljoona euroa.
On kaikkien etu auttaa oikeasti avuntarpeessa olevia esimerkiksi turvallisissa maissa konfliktien lähialueilla sen sijaan, että tuhlaamme velalla eläen vähiä resurssejamme tapauksiin, joissa turvapaikan myöntämisen edellytykset eivät toteudu.
--------- Sain eräältä kuntalaiselta suruviestin. Itsenäisyydenkadun (Sampolan risteyksestä keskustaan päin) upea lehmusrivistö on kaadettu pois ratikan tieltä häiritsemästä.
---------
Joku oli tuonut 3.4.2017 kannolle muistokynttilän, jossa vielä liekki lepatti. Käy jättämäsi surunvalittelusi facebookin poliitikko-seinälleni osoitteessa https://www.facebook.com/LassiKalevaPoliitikko/
Kerro mielipiteesi asiasta sivulla https://www.facebook.com/LassiKalevaPoliitikko/ ja lue samalla Tamperelaisen 1.4.2017 lehdessä julkaisema artikkeli, jossa Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva ja Vihreiden apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki väittelivät siitä pitäisikö kaupungin kustantaa kotona olevien vanhempien lapsille kokopäiväistä päivähoitoa.
Tamperelaisen artikkeli oli jatkoa vaalienalusajan artikkelisarjalle, jossa tunnetut poliitikot väittelevät jostakin tietystä vaalikoneen teemasta.
Ryhmiemme yhteisenä vaaliteemana on ratikan peruminen ja tukeutuminen tutuksi ja turvalliseksi koetun Nyssen kyytiin. Vaalimökillä ja vaalikentillä yksi yleisimmistä kysymyksistä on, että voiko ratikan vielä perua.
Vastaus on suoraan lakikirjasta. Kunnan ylin päättävä elin on valtuusto (Kuntalaki 410/2015, §14). Käytännössä valtuusto voi perua minkä tahansa aiemman tekemänsä päätöksen tai tehdä asiasta uuden, paremman päätöksen.
Sen tiedämme, että ratikkapäätöksen peruminen on paljon pienempi haitta kuin toteuttamiskelvottoman hankkeen junttaaminen väkisin eteenpäin. Jo aloitetuille tiepohjille voidaan laittaa modernit pitkät hybridibussit kulkemaan. Mitään ei ole hävitty.
Miksi ratikkapäätös sitten pitäisi kumota? Tampere on jo nyt syvällä suossa sekä talouden että työttömyyden mittareilla mitattuna. Suuruudenhulluna hankkeena ratikka aiheuttaa tulevaisuudessa verojen ja asiakasmaksujen korotuksia ja mahdollisesti sähkölaitoksen tai sen osien myymisen. Saatamme joutua myymään jopa upeat puistomme rakennusmaaksi maksaaksemme ratikkavelkaa.
Tampereen talous ei kestä nykyisen investointisuman keskellä ratikan 600-700 miljoonan euron kustannusta, joka koostuu alkuperäisestä budjetista kalustoineen, mittavista budjetinylityksistä, erillisestä 56 miljoonan euron ratikkaan liittyvästä infrabudjetista sekä Hämeensillan saattamisesta ratikkakelpoiseksi.
Ratikka heikentää lisääntyneiden vaihtojen myötä joukkoliikenteen palvelutasoa ja esteettömyyttä. Ratikka on vanhentunutta tekniikkaa, hybridi-sähköbussit ym. ratkaisut ovat tulevaisuutta.
Ratikkatyömaat sekoittavat kaupunkimme 5-6 vuoden ajaksi, jolloin aika pysähtyy. Ulkopaikkakuntalaiset ja paikallisetkin tulevat karttamaan kaupunkimme keskustaa. Useat keskustassa toimivat liikkeet ja toimistot ovat pakotettuja lopettamaan toimintansa tai muuttamaan muualle.
Unohtaa ei myöskään sovi, että valtaosa tamperelaisista vastustaa ratikkaa. Ja että tehty ratikkapäätös ei ole edes lainvoimainen ennen valitusten käsittelemistä hallinto-oikeudessa.
Mikäli valtuustoon saadaan enemmistö ratikkakriittisiä valtuutettuja, ovat ryhmämme sitoutuneet perumaan kaupungillemme ja sen asukkaille haitallisen ratikkapäätöksen ja kehittämään toimivaa ja sujuvaa, joukkoliikennettä nykyiseltä pohjalta edullisemmilla lipunhinnoilla.
Lasse Oksanen Tampereen Puolesta ry, valtuustoryhmän puheenjohtaja
Veikko Vallin Pormestariehdokas, Tampereen Puolesta ry.
Aarne Raevaara VaihtoehtoTampere, valtuustoryhmän puheenjohtaja
Lassi Kaleva Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu 1.-2.4.2017 Tamperelainen-lehden Vaaliareena-palstalla
Toreilla kuulemme usein kommentteja hallitustaipaleestamme. Kysytään, että onko takki kääntynyt. Jokainen aikuisikäisenä vaaleja ja vaalilupauksia seurannut on varmasti joutunut pettymään. Lupaukset ja tehdyt teot eivät useinkaan ole hallitusvastuussa olevan puolueen osalta kohdanneet – puolueesta riippumatta.
Ilmeinen epäsuhta lupausten ja käytännön toimien välillä johtuu ps:n kohdalla tiedottamisesta ja kompromisseista. Eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Sampo Terho on selventänyt jälkimmäistä: ”Monipuoluejärjestelmässä ei mitään asiaa voi siirtää suoraan puolueohjelmasta hallitusohjelmaan. Joka ainut asia etenee kompromissien kautta tai se ei etene ollenkaan. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.”
Yksi kymmenistä peukalonjäljistämme hallituksessa liittyy hallituksen päätökseen lakkauttaa eläkkeensaajien erillinen asumistuki ja siirtää eläkeläiset yleisen asumistuen piiriin. Tämä olisi laskenut monen pieneläkeläisen eläkettä merkittävästi. Yhtäkkiä hallitus perui suunnitelmansa. Iäkkään sukulaiseni kertoessa minulle ilouutista kysyin häneltä, että kerrottiinko uutisissa miksi eläkeläisten asumistuen leikkaus sitten peruttiin. Tämä totesi, että kyllä kerrottiin, joku nainen oli kuulemma kerännyt asumistuen leikkausta vastustavaan adressiin allekirjoituksia. Kertomatta oli jäänyt, että kyseessä oli vain tylsää poliittista vaikuttamista, että Perussuomalaiset eivät suostuneet leikkaukseen, ja estivät sen.
Perussuomalaiset ovat olleet luvattoman huonoja kommunikoimaan menestyksensä median välityksellä kansalaisille. Jos tiedottamisemme olisi onnistunut, iltapäivälehtien lööpit olisivat huutaneet: ”Perussuomalaiset pelastivat Suomen eläkeläiset asumistuen leikkaukselta”. Positiivisen uutisoinnin seurauksena kannatuksemme olisi noussut välittömästi ja selkeästi jo seuraavasta gallupista lähtien. Aamulehden netti uutisoi todellisuuden osuvasti: ”Perussuomalaisten poliittinen tragedia on ollut hallituksessa se, että he ovat onnistuneet estämään leikkaukset eläkeläisten asumistukeen ja yleissitovuuden romuttamisen työmarkkinoilla ilman poliittista palkintoa. Eläkeläiset tai ay-henkiset työntekijät eivät ole palkinneet perussuomalaisia gallupsuosiolla.”
1. Tampereen tulee tarjota työttömien ja kotona olevien lapsille ainoastaan osapäiväistä hoitoa
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 80 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Uusi varhaiskasvatuslaki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lasten päivähoitoa 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona. Muutama kunta on ottanut päivähoidon 20 tunnin rajauksen käyttöön.
Nyt olisikin hyvä kerätä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä asiasta. Tulee selvittää tilanteet ja edellytykset, joissa rajaus 20 viikkotuntiin on toimiva ratkaisu. Samalla tulee tarkastella ratkaisuja tilanteissa, joissa 20 viikkotuntia varhaiskasvatusta ei riitä.
Selvennyksenä vaalikoneen vastaukseen: Tampereen tulee tarjota työttömien ja kotona olevien lapsille myös kokopäivähoitoa silloin kun lapsen tuen tarve tai perheen olosuhteet sitä vaativat. Myös opiskelijoiden ja yrittäjien lapsilla tulisi lähtökohtaisesti olla oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon.
2. Koulurauhan turvaamiseksi ryhmäkokoja on pienennettävä nykyisestä, vaikka se vaatii enemmän rahaa kouluille.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 60 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Järjestyshäiriöt koulussa ovat monen tekijän summa. Koulurauhan säilymiseen voi vaikuttaa ryhmäkokojen pienentämisen lisäksi myös monilla muilla keinoilla. Koulujen ja oppilaitosten tulee tehdä oma kiusaamisen ja väkivallan ennalta ehkäisemisen ohjelma. Kiusaamista ei tule lainkaan sallia, vaan siihen on puututtava välittömästi.
3. Olen valmis laittamaan lapseni luokkaan, jossa maahanmuuttajaoppilaita on yli kolmannes.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Viitaten Helsingin Uutisten 1.6.2015 raportoimaan tutkimukseen: mikäli maahanmuuttajaoppilaiden määrä aiheuttaa koulutuksen tason merkittävää heikkenemistä ja järjestyshäiriöitä koulussa, en ole valmis laittamaan lastani luokkaan, oli tulijoiden määrä mikä tahansa. Toisaalta, mikäli maahanmuuttajaoppilaiden määrä ei aiheuta koulutuksen tason merkittävää heikkenemistä ja järjestyshäiriöitä koulussa, olen valmis laittamaan lapseni luokkaan, oli tulijoiden määrä kuinka korkea hyvänsä.
”Linné-ylipiston tutkija Emma Neuman havaitsi, että kantaväestö alkaa kartella vanhoja asuinalueita jo siinä vaiheessa, kun alueelle Euroopan ulkopuolelta saapuvien maahanmuuttajien osuus nousee 3–4 prosenttiin… ilmiön syynä näyttäisi olevan ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien karttaminen. Vastaavaa efektiä ei havaittu, kun maahanmuuttajat olivat eurooppalaista syntyperää… Kantaväestön poismuuton syyksi Neuman luettelee muun muassa huolen asuntohintojen laskusta ja koulujen tason heikentymisestä.”
4. Kouluruoan on oltava useammin lähiruokaa ja ympäristöarvot on otettava paremmin huomioon, vaikka se maksaisi enemmän.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 100 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Suomalainen ruoka on tuoretta, puhdasta, terveellistä ja eettisesti tuotettua. Lähiruoan käyttäminen lisää myös alueellista ja kansallista omavaraisuutta.
Asialla on työllistävä merkitys. Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan tai vähintään oman maakunnan asukkaita. Hankintayksikkömme tulisi selvittää miten se voisi työllistää laillisesti oman kunnan hankintoihin sijoitetuilla euroilla entistä tehokkaammin oman kunnan asukkaita. Jos hankintalaissa on porsaanreikiä, meidän tulee ottaa ne käyttöön.
Eduskunnan taannoisen lähetekeskustelun mukaan hankintalaki antaa mahdollisuuden korostaa vaikkapa ruuan tuoreutta ja turvallisuutta. Tämä tulkinta helpottaa kotimaisten elintarvikkeiden hankintaa ja käyttöä.
5. Eutanasia tulee laillistaa
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Vastaan tähän kysymykseen vakavasti sairaan Jussi Aurenin sanoin: ”Minä yksinkertaisesti uskon että jos me nyt hyväksymme eutanasian, avaamme oven jota on myöhemmin vaikea enää sulkea. Ajan myötä avustetetusta itsemurhasta tulee hoitomuoto muiden joukossa, ja se millä oli kaunis lähtökohta, muuttuu vähitellen hyytäväksi painajaiseksi. Niin vain maailma tapaa kauniit ajatukset uuteen uskoon muokata.” (AL 3.3.2017, s. A9).
6. Kuntalaisten on saatava valita kunnanjohtaja tai pormestari suoralla vaalilla.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Lakihan ei vielä mahdollista pormestarin suoraa valintaa. Kunnissa vaalien välissä ylintä valtaa käyttävät edelleen valtuustot. Helsingin ”pormestarivaalit” kuntavaalien 2017 yhteydessä osoittavat selvästi, että pormestaria valittaessa politiikka ja vaalikamppailun fokus saattavat hämärtyä. Huomio kiinnittyy henkilöihin, sen sijaan että keskityttäisiin asiakysymyksiin.
Suora pormestarivaali saattaa epäonnistua tapauksissa, joissa kansa valitsee pormestariksi henkilön, joka ei nauti valtuuston luottamusta. Syntynyttä umpisolmua on ehkä mahdotonta avata.
7. Mietojen huumeiden kuten kannabiksen käyttö ja myynti on tehtävä lailliseksi.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Kannabiksen laillistaminen lisäisi kannabiksen käyttöä ja sen mukanaan tuomia haittoja, joita ovat julkisen sektorin kuormittaminen, ja kannabiksen käyttäjille ja heidän läheisilleen aiheutuneet kärsimykset.
Kannabiksen käyttö saattaisi myös madaltaa kynnystä kokeilla vahvempia huumausaineita.
8. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen perusturva, kuten toimeentulotuki pitäisi katkaista heti.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 100 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Sisäministeriö teetti keväällä 2017 Vaasan yliopistossa mielipidetutkimuksen turvapaikka-asioihin liittyen. Selvä enemmistö kokee ilman oleskelulupaa maassa oleskelevat turvapaikanhakijat turvallisuusuhaksi ja haluaa heidät pois maasta. Olen samaa mieltä kuin 76 % vastaajista, eli että kielteisen päätöksen saaneella turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta jäädä oleskelemaan Suomeen.
Olen samaa mieltä kuin 78 % vastaajista, joiden mielestä viranomaisten tulee palauttaa ne kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti.
9. Tampereen veroprosentti on 19,75. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Veroprosentin nostaminen on vaarallista. Suurin haasteemme on liki 20 % työttömyys. Professori Vesa Routamaa on todennut, että ”työpaikkoja ei synny, jos ei ole kysyntää. Ja kysyntää ei ole, jos ei ole ostovoimaa. Ongelma ei siis ole työttömyys. Ostovoiman puute on ongelma.”
Kaupungin tulisi pyrkiä turvaamaan kuntalaisten ostovoima. Elämällä yli varojemme olemme pakotettuja nostamaan veroja ja erilaisia palvelumaksuja, jolloin ostovoiman vähentymisen myötä samalla tahattomasti lisäämme työttömyyttä.
Ylisuuret tunnelin ja ratikan kaltaiset investoinnit tulisi tulevaisuudessa unohtaa ja keskittyä työllisyyttä pysyvästi lisääviin investointeihin.
Helsinki-Vantaan alue työllistää 20 000 henkilöä. Tehdään Tampere-Pirkkalasta kansainvälinen rahti- ja logistiikkakeskus sekä kansallinen halpalento- ja charter-lentojen keskus.
Kaupungin hankintojen tulisi, lain puitteissa toimien, työllistää oman kunnan yrityksiä ja asukkaita.
10. Tampereen kaupunkiseudun elinvoiman lisäämiseksi on muodostettava Suur-Tampere, johon naapurikunnat liittyvät.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kunnallistieteen professorin Arto Haverin mukaan on unohtunut se, miksi kunnat ovat olemassa. Alueiden erilaisuuden vuoksi kuntia tarvitaan ottamaan huomioon paikalliset olosuhteet ja toteuttamaan paikalliset pyrkimykset (Kuntalehti 2/2014).
Lähidemokratia ei toimi silloin, kun siitä tulee kaukodemokratiaa. Päätöksentekijöiden tulee todella olla läheltä, omasta kunnasta.
Tampereen Keskustorilta on hankala nähdä tai ymmärtää teiskolaisten tarvetta katuvalaistukseen, tai Oriveden reilun sadan oppilaan lukion merkitystä syrjäkylien nuorisolle tai Ylöjärven/Kurun perukoiden maankäyttötarpeita.
Esimerkki Keski-Suomesta. Äänekosken kupeessa sijaitsevalle Sumiaiselle luvattiin, että 2007 kuntaliitoksen myötä mikään ei muutu. Yksi toisensa jälkeen palveluita kuitenkin on karsittu. Lääkäripalvelut loppuivat 2014.
11. Tampereen keskustan kävelypainotteisuutta pitää lisätä nykyisestä.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Kaupungissamme on vallalla ideologinen hullutus, jonka mukaan autot ovat pahasta ja ne tulee häätää pois ihmisten ilmoilta. Tämän johdosta kaupunkimme keskustan henkilöautoliikennettä on haitattu jo vuosien ajan. Tämän tietoisen politiikan tarkoituksena on ollut kepin avulla nostaa muiden liikkumistapojen suosiota.
Perussuomalaisten mielestä kaupunkimme keskustaan sopivat aivan mainiosti niin kävelijät, pyöräilijät kuin joukkoliikenteellä ja henkilöautolla matkustavat. Kaikille avoin Hämppi houkuttelee myös ulkopaikkakuntalaisia asioimaan kaupunkimme keskustaan.
Joukkoliikennekatu ynnä muun näpertelyn sijaan kaupungin pitäisi satsata vanhusten hyvinvointiin ja peruspalvelujen kunniakkaaseen hoitamiseen sekä työpaikkojen lisäämiseen ja tuottavan yritystoiminnan ja pienen ja keskisuuren teollisuuden edistämiseen.
12. Tampereen raitiotien rakentamispäätös oli väärä.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 100 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Ratikkahanke peruttava – mennään Nyssellä. Mikäli valtuustoon saadaan enemmistö ratikkakriittisiä valtuutettuja, on ryhmämme sitoutunut perumaan kaupungillemme ja sen asukkaille haitallisen ratikkapäätöksen ja kehittämään toimivaa ja sujuvaa, joukkoliikennettä nykyiseltä pohjalta edullisemmilla lipunhinnoilla.
Raitiotie palvelee parhaimmillaankin vain pientä osaa kuntalaisista. Autioituva keskustamme saa lopullisen kuolonsuudelman, kun se laitetaan osa kerrallaan pakettiin 4-6 vuotta kestävien rakennustöiden ajaksi. Lopulta ratikan budjetti vie kaupungin taloudelliseen perikatoon.
Toimiva joukkoliikenne voidaan toteuttaa ottamalla käyttöön dynaaminen tai joustava hinnoittelu. VR, lentoyhtiöt, hotelliketjut ja matkanjärjestäjät ovat jo menestyksekkäästi testanneet mallin toimivuuden. Kumipyörä-Nysseissä tämä tarkoittaisi sitä, että ruuhka-aikoina, kun kysyntä on tapissaan, ovat hinnat nykyiset. Muina aikoina olisi voimassa 50 % alennus.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Tampere elää yli varojensa. Toiminnan ja investointien rahavirta, joka kuvaa parhaiten kunnan taloustilannetta, on viimeisen 5 vuoden osalta miinuksella miltei 600 miljoonaa euroa. Olemme siis kaupunkina syöneet n. 600 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä olemme tienanneet.
Ratkaisu ei ole sähkölaitoksen tai sen osien myyminen. Ratkaisu on sovittaa menot tulojen mukaan ja keskittyä kunnan perustehtäviin.
Toimiva energiahuolto on kuntalaisten perustarve, jonka tulee pysyä oman kunnan hallinnassa. On valitettavaa, että Tampereen kaupunginvaltuuston selkeä enemmistö antoi 2015 lokakuussa luvan ryhtyä valmistelemaan sähkölaitoksen tai sen osien myyntiä. Sähkölaitoksen myynnin valmistelua kannattivat Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton pormestarikoalitio sekä myös Tapu, KD ja Keskusta.
Tamperelaisen lukijaraati (Tamperelainen 22.2.2017) on kanssamme samaa mieltä: Vain 6 % kannattaa sähkölaitoksen myyntiä. Enemmistöllä on tiukka kanta asiaan: ”Tästä ei kannata luopua.”
14. Yhteiskunnan pitää tuottaa sote-palvelut itse eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 50 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Toimivat sote-palvelut ovat Suomessa perinteisestikin olleet yhdistelmä yksityistä ja julkista sektoria. Se osa palveluista, joka voidaan tuottaa kustannustehokkaasti kuntalaisten veroeuroja säästäen voidaan tuottaa yksityisesti.
Päävastuu palveluiden tuottamisesta tulee kuitenkin olla kunnalla itsellään, tai tulevaisuudessa sote-alueella. Yksityistä tahoa ei tule päästää sote-palveluissa valta- tai monopoliasemaan.
15. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi Tampereelle tarvitaan merkittävästi nykysuunnitelmia enemmän korkeita tornitaloja.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 80 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Kaupunkisuunnittelu tulee tehdä arkitehtoonisesti oikein ja kaupunkikuva- maisema- ym. arvoja kunnioittaen.
Satojen tamperelaisten kanssa keskusteltuani on täysin selvää, että ylivoimainen enemmistö ei halua slummiuttaa asuinympäristöään ylitehokkaalla rakentamisella. Vastustan esimerkiksi Tampereen kaupungin suunnitelmia laajamittaisen täydennysrakentamisen nimissä pilata peruuttamattomasti nykyinen avara, valoisa, ilmava ja vehreä Tammelan asuinalue rakentamalla se täyteen.
On kuitenkin alueita, johon korkea rakentaminen sopii. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Niemenranta kakkonen tai Kauppi-Niihaman alue, osat keskustasta tai mikä tahansa alue, jossa olemassa olevan asujamiston oikeuksia ei poljeta. Tällaisilla alueilla vaikkapa 12-16-kerroksiset kerrostalot ovat perusteltuja maankäytön tehokkuuden maksimoimiseksi ja edullisen asuntojen hintatason tai vuokratason takaamiseksi.
16. Tampereen seutukunnan junaliikennettä tulee lisätä ja vauhdittaa mm. siten, että Tesomalta ja Kangasalta on keskustaan säännöllinen junayhteys.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 80 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Raideliikennettä on kehitettävä paikallisjunavetoisesti, ei ratikkavetoisesti. Paikallisjunan operointikustannukset ovat huomattavasti ratikkaa edullisemmat. Lähijunan kilometrihinta on vain kymmenesosa ratikan kilometrihinnasta.
Pääkaupunkiseudun toimiva ja kiitelty paikallisjunajärjestelmä on mahdollisuus saada myös omaan maakuntaamme. Tämän tulee näkyä maankäytön ja uusien asuinalueiden suunnittelussa.
17. Päätös Rantaväylän tunnelin Näsinkallion liittymän rakentamisesta tulee tehdä seuraavalla valtuustokaudella.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Näsikallion liittymän rakentamatta jättäminen on osa likaista poliittista valtapeliä, jossa kuntalaiset joutuvat maksumiehiksi. Taannoinen Kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, valtuutettu Riitta Koskinen toi julki (AL 30.12.), että senaikainen XL-ryhmä oli linjannut, että Näsikallion liittymästä tulisi liikaa kustannuksia ja että ”ellemme olisi tehneet nahkapäätöstä, Rantatunnelia ei olisi saatu lainkaan.”
Valtuutettu Aarne Raevaara tuo 2017 kuntavaalilehdessään esille sen valitettavan tosiasian, että ”Näsinkallion maanalaisen tunneliliittymän louhiminen ja sen rakentaminen Satakunnankadulle edellyttää myös Kunkun parkin rakentamista. Hanke maksaisi yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Jokainen Satakunnankatua liikkunut ymmärtää, että sinne johdettu tunneliliittymä puurouttaisi lopullisesti Tampereen keskustan liikenteen… Luopumalla Näsinkallion liittymästä sekä katujen välityskykyä heikentävistä hankkeista Tampereen kaupunki säästää yli puoli miljardia euroa.”
18. Sekä Tampereen taidemuseolle että Sara Hildenin taidemuseolle tulee rakentaa uudisrakennukset.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 50 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Taide, kulttuuri ja musiikki on olennainen osa ihmisen hyvinvointia. Kaikkea ei voida alistaa tehokkuusajattelulle.
Tampereen taidemuseon ja Sara Hildenin taidemuseon tarpeet tulee ottaa huomioon. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa voisi tutkia vaihtoehtoja, joissa toteuttamiskelpoiset suunnitelmat eivät merkittävästi rasita kunnan taloutta tai aiheuta leikkaustarpeita tai palvelumaksujen ja verojen korotuspaineita toisaalla.
19. Ratinanniemessä järjestetään jo liikaa tapahtumia.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 30 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Kaupunki tarvitsee vetovoimaisia tapahtumia alueelleen. Kullekin tapahtumalle tulee löytää keskeinen sijainti ja parhaiten sopiva paikka. Tapahtumien järjestelyissä tulee varmistua siitä, että alueen asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta haittaa. Tapahtumien järjestäjät tulee velvoittaa siivoamaan tapahtuma-alue lähialueineen tapahtuman päätyttyä.
20. Kauppi-Niihaman alue pitää pyhittää urheilu- ja liikuntakäyttöön.
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 30 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
Perustelut:
Kauppi-Niihaman alue on tärkeä osa kaupungin keuhkoja ja viheralueverkostoa ja sen tulisi sellaisena pysyäkin.
Sen sijaan nykyisen Ruotulan golf-kentän alueelle sopisi rakentaa koti jopa 10 000 asukkaalle. Tämä olisi ekologisesti hyvinkin kannattavaa, koska alueella sijaitsee kaupungin merkittävin oppilaitos- ja työpaikkakeskittymä. Tämä myös antaisi mahdollisuuden vähentää paineita täydennysrakentamiseen alueilla, joihin täydennysrakentaminen ei sovi.
Asiassa tulee käydä rakentavaa keskustelua golfareitten kanssa, joille tulee löytää mieleinen korvaava alue.
--------------------
EHDOKKAAN ESITTELY:
Olen tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä. Tampereen kaupunginvaltuustossa olen ollut tammikuusta 2013 lähtien. Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajaksi minut valittiin kesäkuussa 2015.
Saat äänelläsi käyttöösi laajan ammatillisen ja poliittisen osaamiseni ja kokemukseni sekä neuvottelutaitoni ja yhteistyökykyni Tampereen hyväksi. Jos haluat, olen valtuustossa sinun oma, henkilökohtainen edustajasi, johon voit olla yhteydessä aina kun sinulla on kysyttävää tai kerrottavaa, tai haluat että vien sinulle tärkeitä asioita eteenpäin.
Monesti äänestäjä valitsee ehdokkaansa viime tipassa, mielikuviin luottaen. Jos haluat tietää, ajaako edustajasi kaupunkisi parasta, älä katso mitä hän tekee tai sanoo ennen vaaleja. Katso mitä hän tekee tai sanoo vaalien välillä. Kotisivuiltani osoitteessa www.lassi.fi löydät hyvän otannan teemoja ja asioita, joita olen vienyt eteenpäin luottamushenkilönä toimiessani.
Perussuomalaiset ovat valtuustossa johdonmukaisesti vastustaneet niin tunnelia kuin ratikkaa, mutta me kannatamme sellaisia investointeja, jotka kaupungin taloudellinen kantokyky sallii, joilla on kuntalaisten tuki, ja joilla on merkittävä työllistävä vaikutus.
Kuluneen valtuustokauden aikana tehdyt mittavat investointipäätökset heikentävät kaupunkimme taloustilannetta merkittävästi. Rahoittaakseen ökyinvestointejaan kaupunki velkaantuu rankasti, joutuu nostamaan veroja ja korottamaan asiakasmaksuja.
Elämällä yli varojemme olemme pakotettuja nostamaan veroja ja erilaisia palvelumaksuja, jolloin ostovoiman vähentymisen myötä samalla tahattomasti lisäämme työttömyyttä.
Tulevan valtuustokauden tärkeimpiä asioita on työllisyyden lisääminen, talouden tasapainottaminen ja peruspalveluiden turvaaminen.
Tampereen Perussuomalaisten kuntavaalilehti 2017 on ilmestynyt. Lehdessä on mm. kaikkien nykyisten valtuutettujen kirjoitukset sekä kuntavaaliteemojamme ja myös puolueemme saavutuksia hallituksessa.
2017 Tampereen elokuvajuhlien valtuuston ratikkakokouksesta kertovassa 9-minuuttisessa lyhytelokuvassa "Puheenvuoro" viimeisen sanan sai valtuutettu Kaleva
Syksyn 2016 ratikkavaltuustosta kertoo Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen lyhytelokuva Puheenvuoro. -Se nähdään avajaisissa. Ja siinä on yksi esimerkki siitä, miten suomalainen demokratia käytännössä toteutuu, Jukka-Pekka Laakso sanoo.
Kunnanvaltuustoon ja nopeasti! "Olen päätökseni tehnyt, älkää sekoittako minua faktoilla ja tosiasioilla..." - katso!
Aamulehden yleisönosastossa 28.2.2017 ilmestynyt kirjoitukseni, jossa mm. kerrotaan kaupungille mahdollisesta tavasta vähentää työttömyyttä alueellamme. (Klikkaa kirjoitus suuremmaksi).
-----------------
Tampereen kaupunginvaltuuston iltakoulun 20.2. pitivät yrittäjäjärjestöjen edustajat. Professori Vesa Routamaan alustuksessa kiteytyi kaupunkimme suurin haaste eli miltei 20 prosentin työttömyys.
Vaasan yliopiston yrittäjyysprofessori totesi yksiselitteisesti, että ”työpaikkoja ei synny, jos ei ole kysyntää. Ja kysyntää ei ole, jos ei ole ostovoimaa. Ongelma ei siis ole työttömyys. Ostovoiman puute on ongelma. Yhtälö onkin kauniin yksinkertainen. Yritykset kyllä työllistävät, mikäli alueella riittää ostovoimaa ja kysyntää.”
Kaupungin tulisi kaikin tavoin pyrkiä turvaamaan kuntalaisten ostovoima. Tämä tarkoittaa pidättäytymistä tontinvuokrien ylisuurista korotuksista, kiinteistöverojen korotuksista, kunnallisveron korotuksesta sekä erinäisten vanhuspalvelumaksujen ja asiakasmaksujen korotuksista.
Toiminnan ja investointien rahavirta, joka kuvaa parhaiten kunnan taloustilannetta, on viimeisen 5 vuoden osalta miinuksella miltei 600 miljoonaa euroa. Olemme siis kaupunkina syöneet n. 600 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä olemme tienanneet.
Elämällä yli varojemme olemme pakotettuja nostamaan veroja ja maksuja, jolloin ostovoiman vähentymisen myötä samalla tahattomasti lisäämme työttömyyttä.
Ratkaisu ei ole sähkölaitoksen tai sen osien myyminen. Ratkaisu on sovittaa menot tulojen mukaan ja keskittyä kunnan perustehtäviin. Ylisuuret tunnelin ja ratikan kaltaiset investoinnit tulisi unohtaa ja keskittyä työllisyyttä pysyvästi lisääviin maltillisiin investointeihin.
Tampere-Pirkkalasta on kehitettävä kansainvälinen rahti- ja logistiikka- sekä kansallinen halpalento- ja charter-lentokeskus.
20.2. Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa jätetty valtuustoaloite sai tuekseen yli 40 valtuutetun allekirjoitukset KOIRAVERO on aikansa elänyt vero, jonka vuosittaisella tuotolla (n. 85 000 euroa kulujen jälkeen) ei ole mitään merkitystä Tampereen kaupungin budjetissa. Vero on alueellisesti epäoikeudenmukainen, koska sitä peritään enää vain Tampereella (34 euroa/koira) ja Helsingissä (50 euroa/koira). Kaikki muut kunnat ovat jo lopettaneet koiraveron perimisen. Vero on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, koska arviolta vain joka neljäs koira on Tampereella ilmoitettu koiraverorekisteriin. ESITÄN / ESITÄMME, että Tampereen kaupunki lopettaa koiraveron perimisen vuoden 2018 alusta. Kaupunki voi näin antaa positiivisen viestin sekä nykyisille ja tuleville koiranomistajille, ja edistää kaikenikäisten kuntalaisten liikkumista ja kuntoilua hyvän ja tervehenkisen harrastuksen parissa. TAUSTATIETOA JA PERUSTELUITA
”Koiraveroa alettiin periä Suomessa 1800-luvun lopulla. Sen tuotolla maksettiin vahingonkorvauksia kulkukoirien levittämään vesikauhuun kuolleista kotieläimistä.” (YLE). Sadat kunnat ovat lopettaneet koiraveron perimisen. Itse asiassa vuonna 2017 Suomen 311 kunnasta edelleen vain kaksi perii koiraveroa, Helsinki ja Tampere. ”Veroa perivien kuntien lukumäärä on romahtanut vuodesta 1991, jolloin kunnat saivat oikeuden päättää itsenäisesti sen perimättä jättämisestä. Päätökset luopumisesta ovat perustuneet pieneen tuottoon nähden korkeisiin perintäkustannuksiin sekä mahdottomuuteen ylläpitää ajantasaista veroluetteloa verotettavista koirista.” (Tampereen kaupunki, Talousarvio 2017, s. 119). Vero on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, ja se rapauttaa yleistä veronmaksumoraalia ja lainkuuliaisuutta – vain joka neljännestä tamperelaisesta koirasta maksetaan koiraveroa
Koiravero on sosiaalisesti kestämätön ja epäoikeudenmukainen, koska kyseessä on käytännössä vapaaehtoinen vero. Kennelliiton lukuihin perustuen vain joka kolmas tai joka neljäs tamperelainen koiranomistaja maksaa veron lemmikistään. Tampereella on noin 12 000 koiraa, joista noin 3 000:n odotetaan olevan merkitty veroluetteloihin. Kaupungin väkiluku sen kuin kasvaa, mutta koirien määrä veroluetteloissa vähenee nopeasti. Mikään vero ei saa perustua vapaaehtoisuuteen, koska silloin se osaltaan rapauttaa veronmaksumoraalia ja kansalaisten lainkuuliaisuutta. Koiravero ei kohtele kuntalaisia tasapuolisesti, koska ei ole olemassa kustannustehokasta järjestelmää veron valvomiseen ja perimiseen. Koska sanktioita ei käytännössä määrätä, nykyinen verokäytäntö suorastaan rohkaisee kansalaistottelemattomuuteen. Koiravero on myös valtakunnallisesti epätasa-arvoinen, koska suurin osa koiranomistajista ei maksa, eikä heidän tarvitse maksaa veroa lemmikistään. Valtakunnan noin 650 000 koirasta vain 2 prosentista maksetaan koiravero. Koiraverolla ei ole fiskaalista merkitystä
Hallinnollisten kulujen jälkeen koiraveron nettotuotto tulee olemaan vuonna 2017 Tampereen kaupungille n. 85 000 euroa. Keskustellessani koiraveroasiasta kaupunkimme talousjohtajan, Jukka Männikön kanssa, tämä totesi, että summalla ei ole mitään merkitystä kaupungin taloustilanteeseen. Koiraveron poisto edistää kuntalaisten liikkumista – verovapaasti
Tampereen kaupungille on tärkeää rohkaista asukkaitaan liikkumaan. Koiraihmiset ovat liikkuvaista porukkaa – iästä riippumatta. Kaksi kertaa päivässä. Koiraveron poisto rohkaisee ihmisiä liikkumaan koiriensa kanssa – hyvällä omallatunnolla, verovapaasti. Koiraveron poisto antaa positiivisen signaalin kuntalaisille
Kansalaistottelemattomuuden johdosta, koiraveron hallinnolliset kustannukset tulevat lähitulevaisuudessa ylittämään sen tuoton. Veron laiminlyöjien määrä kasvaa niin Tampereella kuin Helsingissä vuosi vuodelta. Haluammeko me olla kunta, joka saa kyseenalaisen kunnian luopua koiraverosta viimeisenä kuntana Suomessa? Vai haluammeko me antaa nykyisille ja tuleville tamperelaisille positiivisen signaalin koiraystävällisenä kuntana, joka rohkaisee ihmisiä hyvän harrastuksen pariin liikkumaan? Unohtaa ei sovi myöskään vanhusväestöä, jonka ainoa motiivi liikkumiseen ja omaehtoiseen selviytymiseen kotona saattaa olla oma, rakas lemmikki. Lemmikki, joka on aina läsnä ja jolle vanhus puhuu niin huolensa, murheensa kuin ilon aiheensakin. Eikö tämä ole tavoiteltavan arvoinen asia? Sen voivat päättää tämän aloitteen käsittelyyn osallistuvat viranhaltijat, kaupunginhallituksen jäsenet ja viime kädessä kaupunginvaltuutetut tulevan talousarviokokouksen yhteydessä. Tampereella 20.2.2017
Tein Tampereen valtuuston kyselytunnilla 19.12.2016 valtuustokyselyn, jossa tiedustelin kaupungin halukkuutta kantaa vastuunsa ja ratkaista keskustan liikennekaaos avaamalla Hämeenkatu henkilöautoliikenteelle.
Tiedustelin samalla kaupungilta, johtuiko Näsikallion keskustaliittymän karsiminen tunnelisuunnitelmista edes osittain siitä syystä, että kohonneet kustannukset olisivat kaataneet tunnelipäätöksen.
Kaupunki ei myöntänyt tapahtuneen minkäänlaista taktikointia, vaan totesi kyselytuntivastauksessaan, että tunnelin rakentamista ei haluttu viivästyttää ja että ”eritasoliittymää yhteyksineen ei jätetty pois vain sen vuoksi, että näin säästettäisiin kustannuksia.”
Valtuutetulla tulee olla oikeus saada kyselyynsä selkeä ja paikkansapitävä vastaus.
Luin kuitenkin vasta Aamulehdestä asian oikean laidan. Silloinen kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, valtuutettu Riitta Koskinen toi julki (AL 30.12.), että senaikainen XL-ryhmä oli nimenomaan linjannut, että Näsikallion liittymästä tulisi liikaa kustannuksia ja että ”ellemme olisi tehneet nahkapäätöstä, Rantatunnelia ei olisi saatu lainkaan.”
On kiistaton tosiasia, että tunnelin aiheuttamat ruuhkat ovat selvästi pahemmat, kuin ne ruuhkat, joihin tunnelin luvattiin aikoinaan tuovan helpotusta. On kiistaton tosiasia, että valtuuston kokouksessa, jossa tunnelin rakentamisesta päätettiin 16.9.2013, tuotiin esille se tosiasia, että ruuhkia syntyy, jos Näsikallion keskustaliittymää ei rakenneta.
Minusta on vaikea uskoa, että asianomaiset luottamushenkilöt niin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa kuin kaupunginvaltuustossa eivät olisi ymmärtäneet mistä tunnelin yhteydessä olivat päättämässä.
Kaupunginvaltuuston tunnelikokouksesta on videotallenne, josta jokainen voi todeta, että tietoa päätöksen seurauksista on todellakin ollut.
Tällä hetkellä ainoa oikea ratkaisu on, että kaupunki ja sen luottamushenkilöt kantavat vastuunsa ja helpottavat keskustan liikenteellistä kaaosta avaamalla Hämeenkadun henkilöautoliikenteelle.
Minä rakastan teitä! Minä rakastan teitä! Minä rakastan yksisuuntaisia teitä! Minä rakastan kaksisuuntaisia teitä! Minä rakastan moottoriteitä! Minä rakastan valtateitä! Minä rakastan kaikenlaisia teitä! Minä rakastan jopa raitioteitä!
On vain ikävä tosiasia, että juuri 460 miljoonan euron raitiotiehankkeen johdosta taloutemme suistuu raiteiltaan. Heti tiistaina valtuuston maanantaisen ratikkapäätöksen jälkeen Aamulehti järjesti tietynlaisen kunnallisen neuvoa antavan kansanäänestyksen kysymyksellään: ”Tekikö Tampereen valtuusto oikean ratikkaratkaisun?” Vastaajista kaksi kolmasosaa (64 %) piti päätöstä huonona. Aamulehden seuraavana päivänä, keskiviikkona, esittämässä Päivän kysymyksessä haluttiin selvittää päätöksentekijöiden fiksuutta kysymyksellä: ”Onko Tampereella fiksu valtuusto?”. 83 % vastaajista vastasi tylysti, että ”Ei”. Kiitän Aamulehteä rohkeudesta kysyä kansalaisilta sitä mitä valtuusto ei uskaltanut kysyä kuntalaisilta tulevana keväänä järjestettävien kuntavaalien yhteydessä.
TYÖLLISTÄMISEN JA TYÖPAIKKOJEN TULEE OLLA KAUPUNGIN YKKÖSPRIORITEETTI
Elämme vaikean, miltei 20 % työttömyyden kourissa. Prioriteettimme tässä kaupungissamme tulee olla työllisyyden lisääminen kestävästi.
Voimme ottaa mallia Helsinki-Vantaan lentokentästä, joka työllistää lentoasema-alueella 20 000 ihmistä. Voimme panostaa siihen, että Tampere-Pirkkalan lentokentästä tulee kansainvälinen halpalentohubi, kansainvälinen logistiikkakeskus, ja kotimainen charter-lentojen keskus. Jos teemme oikeita asioita, alueemme työllisyys ja elinvoima on taattu. Jotain on jo tehtykin ansiokkaasti, mm Tredea Oy:n lentoliikenteen kehittämisen johtaja Marja Aallon ja Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Timo Antikaisen toimesta. Lentoyhteyksien määrä on kääntynyt nousukiitoon. Onnittelut kaupungille erinomaisesta toiminnasta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Kaupungin tulee välttää itseaiheutettua työttömyyttä
Kaupungin tulee välttää itseaiheutettua työttömyyttä. Tarkoitan tällä sitä, että kaupunki välttää toimia, jotka johtavat kuntalaisten ostovoiman pienenemiseen. Toimia, jotka vähentävät kuntalaisten ostovoimaa ovat esimerkiksi terveyspalvelu-, vanhuspalvelu- ym. maksujen ja kiinteistöveron korotukset. On arvioitu, että jokainen yhden prosentin romahdus alueen ihmisten ostovoimassa aiheuttaa Tampereen kokoisessa kaupungissa 700 työtöntä lisää.
Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan asukkaita
Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan asukkaita. Ehdotan, että pormestari kokoaa asiantuntijatyöryhmän selvittämään miten oma hankintayksikkömme voisi työllistää laillisesti oman kunnan hankintoihin sijoitetuilla euroilla entistä tehokkaammin oman kunnan asukkaita. Jos hankintalaissa on porsaanreikiä, meidän tulee ottaa ne käyttöön ja työllistää oman kaupunkimme väkeä.
SUBJEKTIIVISEN PÄIVÄHOITO-OIKEUDEN RAJAUS TUO TALOUTEEMME NELJÄ MILJOONAA EUROA – NIISTÄ PUOLELLA ELI KAHDELLA MILJOONALLA EUROLLA PARANNETAAN PERHETYÖN, VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ
Uuden varhaiskasvatuslain tarjoamat mahdollisuudet
Uusi varhaiskasvatuslaki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lasten päivähoitoa 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona. Opiskelijoiden ja yrittäjien lapsilla olisi kuitenkin oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon. Kokopäiväinen päivähoito on mahdollista myös silloin, kun lapsen tuen tarve tai perheen olosuhteet sitä vaativat. Laki antaa tähän tiettyjä perusteita, mutta tarkemmat linjaukset tehdään kuntatasolla.
Lakia ja sen vaikutuksia ei tunneta – Vantaalla on jo kokemusta asiasta
Lakia ja sen vaikutuksia ei tunneta. Käytännössä tilanne voi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksella jopa parantua. Vantaan kaupungilla on tästä jo kokemuksia. Siimapuiston päiväkodin johtaja Leena Lahtinen totesi MTV:n haastattelussa seuraavaa: ”Tuntuu siltä, että se on tehostanut hyvää varhaiskasvatuksen laatua. Aikaisemmin osa-aikaiset lapset ovat saattaneet olla eri ryhmissä. Nyt osa-aikaisilla lapsilla on samanaikaisesti pysyvät kaverisuhteet. Se on lapsen edun mukaista.”
Kysymykseen: ”Mutta miten subjektiivisen päivähoidon rajaaminen tuo sitä paljon keskusteltua laatua?” Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen toteaa: ”Nyt kasvattajan todella täytyy paneutua. Meillä ei ole aikaa enää näihin perushoidollisiin tilanteisiin niin paljon. Lepohetket jäävät pois. Ulkoilua on vähän vähemmän ja nämä toiminnot siirtyvät sitten kotiin.” Sole Askola-Vehviläinen totesi, että vanhempien rooli korostuu, ja että se on hänen mielestään hyvä asia.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus on kuntataloudellisesti kannattavaa
Rajaus tuntuu olevan myös kuntataloudellisesti kannattavaa. MTV jatkaa: ”Odotetut säästöt voivat peräti ylittyä, sillä arvio on tehty oletuksella, että noin 400 lasta siirtyisi osapäivähoitoon. Elokuussa lapsia siirtyi kuitenkin yhteensä 1160. Vantaalla uskotaan, että suosio kasvaa. –Perheet huomaavat, kuinka hyvälaatuista tuo varhaiskasvatus on ja se on tietysti hinnaltaan edullisempaa kuin kokoaikainen varhaiskasvatus. Uskon, että kysyntä nousee.
Arvio Tampereella saavutettavissa olevasta säästöstä – 4 miljoonaa euroa vuodessa
Tampereella arvio subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen tuomista säästöistä on neljä miljoonaa euroa vuodessa. Kertyvistä säästöistä puolella valtuusto haluaa parantaa perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilannetta. Itse asiassa tämä ehto sisältyy tekemäämme muutosesitykseen.
Tarjolla on hyvä diili – puolet säästöistä eli n. 2 miljoonaa euroa osoitetaan parantamaan perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaedellytyksiä
Ilman subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta tulevia säästöjä meillä ei ole mitään mahdollisuutta osoittaa kahden miljoonan euron lisäpanostusta perhetyöhön, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Valtuutetut ja kuntalaiset saavat nyt paremman diilin. Vuosi sitten toteutettuna säästöt olisivat hävinneet kaupungin pohjattomaan kassaan. Nyt kertyvistä säästöistä puolella eli kahdella miljoonalla eurolla parannetaan perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaedellytyksiä. Uskon, että puheenvuoroissaan valtuutetut tulevat kertomaan esimerkkejä siitä, mitä tuolla 2 miljoonalla eurolla voidaan saada aikaan.
Valtuutetut: kyseessä on neljän miljoonan euron vuosittaiset säästöt kahden miljoonan euron korvamerkinnällä. Tällaista diiliä tuskin tulee jatkossa. Tehkäämme riippumattomasti kuntalaisten kannalta paras ratkaisu.
KOIRAVERON POISTOLLA EDISTETÄÄN SOSIAALISTA OIKEUDENMUKAISUUTTA, LAINKUULIAISUUTTA SEKÄ KAIKENIKÄISTEN KANSALAISTEN LIIKKUMISTA
”Koiraveroa alettiin periä Suomessa 1800-luvun lopulla. Sen tuotolla maksettiin vahingonkorvauksia kulkukoirien levittämään vesikauhuun kuolleista kotieläimistä.” (YLE)
Sadat kunnat ovat lopettaneet koiraveron perimisen. Itse asiassa vuonna 2016 Suomessa on 313 kuntaa, joista enää vain kaksi perii koiraveroa, Helsinki ja Tampere.
Vero on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, ja se rapauttaa yleistä veronmaksumoraalia ja lainkuuliaisuutta – vain joka neljännestä tamperelaisesta koirasta maksetaan koiraveroa
Koiravero on sosiaalisesti kestämätön ja epäoikeudenmukainen, koska kyseessä on käytännössä vapaaehtoinen vero. Kennelliiton lukuihin perustuen vain joka kolmas tai joka neljäs tamperelainen koiranomistaja maksaa veron lemmikistään. Tampereella on noin 12 000 koiraa, joista noin 3 000:n odotetaan olevan merkitty veroluetteloihin. Kaupungin väkiluku sen kuin kasvaa, mutta koirien määrä veroluetteloissa vähenee nopeasti.
Mikään vero ei saa perustua vapaaehtoisuuteen, koska silloin se osaltaan rapauttaa veronmaksumoraalia ja kansalaisten lainkuuliaisuutta. Koiravero ei kohtele kuntalaisia tasapuolisesti, koska ei ole olemassa kustannustehokasta järjestelmää veron valvomiseen ja perimiseen. Itse asiassa edes sen osoittaminen, että onko ihmisellä koira rekisterissä on mahdotonta. Koska sanktioita ei käytännössä määrätä, nykyinen verokäytäntö suorastaan rohkaisee kansalaistottelemattomuuteen.
Koiravero on myös valtakunnallisesti epätasa-arvoinen, koska suurin osa koiranomistajista ei maksa eikä heidän tarvitse maksaa veroa lemmikistään. Valtakunnan noin 650 000 koirasta vain 2 prosentista maksetaan koiravero.
Koiraverolla ei ole fiskaalista merkitystä
Juttelin asiasta kaupunkimme talousjohtajan Jukka Männikön kanssa. Hallinnollisten kulujen jälkeen koiraveron nettotuotto tulee olemaan vuonna 2017 Tampereen kaupungille n. 85 000 euroa. Männikön mukaan summalla ei ole mitään merkitystä kaupungin taloustilanteeseen.
Koiraveron poisto edistää kuntalaisten liikkumista
Tampereen kaupungille on tärkeää rohkaista asukkaitaan liikkumaan. Koiraihmiset ovat liikkuvaista porukkaa – iästä riippumatta. Kaksi kertaa päivässä. Koiraveron poisto rohkaisee ihmisiä liikkumaan koiriensa kanssa – hyvällä omallatunnolla, verovapaasti.
Koiraveron poisto antaa positiivisen signaalin kuntalaisille
Kansalaistottelemattomuuden johdosta, koiraveron hallinnolliset kustannukset tulevat lähitulevaisuudessa ylittämään sen tuoton. Veron laiminlyöjien määrä kasvaa niin Tampereella kuin Helsingissä vuosi vuodelta.
Haluammeko me olla kunta, joka saa kyseenalaisen kunnian luopua koiraverosta viimeisenä kuntana Suomessa? Vai haluammeko me antaa nykyisille ja tuleville tamperelaisille positiivisen signaalin koiraystävällisenä kuntana, joka rohkaisee ihmisiä hyvän harrastuksen pariin liikkumaan?
Unohtaa ei sovi myöskään vanhusväestöä, jonka ainoa motiivi liikkumiseen ja omaehtoiseen selviytymiseen kotona saattaa olla oma, rakas lemmikki. Lemmikki, joka on aina läsnä ja jolle vanhus puhuu niin huolensa, murheensa kuin ilon aiheensakin. Eikö tämä ole tavoiteltavan arvoinen asia? Sen voivat valtuutetut päättää.
”Edustuksellisen kansanvallan suurimpia haasteita ovat vaalien äänestysaktiivisuus ja kansalaisten osallistuminen puolueiden toimintaan. Suomen yleisten vaalien äänestysprosentit ovat kansainvälisesti vertailtuna melko matalia… Suomalaiset ja etenkin nuoret haluaisivat osallistua enemmän kansanäänestyksiin ja muihin suoriin vaikuttamiskeinoihin.” (Lähde: vaalitutkimus.fi).
Vuoden 2012 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli Tampereella 56,3 %. Erot äänestysalueiden välillä olivat kuitenkin selkeitä. Matalin äänestysaktiivisuus, 41,5 %, toteutui Pohjois-Hervannan koululla (äänestysalue 54).
Hälyttävintä on nuorimman ikäluokan äänestysaktiivisuus. 18–24-vuotiaista ehti Tampereella vuoden 2012 kuntavaaleissa vaaliuurnille vain 32,4 % (6 % vähemmän kuin 2008).
Nukkuvien joukko on kaupungissamme harmillisen suuri. Edustuksellinen demokratia ei näin ollen toteudu. Monet saattavat kokea, etteivät pysty äänestämällä vaikuttamaan, koska asiat on kuitenkin jo etukäteen sovittu. Kun äänestäminen ei kiinnosta, on ehkä syrjäytymisen vaarakin suurempi.
Etenkin nuorille ja miksei myös vanhemmille on tärkeää kokea, että heidän mielipiteellään on merkitystä, ja että he voivat omalla äänellään vaikuttaa itseänsä koskeviin päätöksiin.
Monet poliitikot ovat juhlapuheissa huolestuneita äänestysinnon romahtamisesta. Nyt vaaditaan tekoja. Päätös raitiotien rakentamisesta on juuri sopiva asia kuntalaisten ratkaistavaksi kuntavaalien 9.4.2017 yhteydessä neuvoa antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä. Valtuutettujen tulee luottaa siihen, että kuntalaiset ovat kykeneviä tekemään itseänsä koskevassa asiassa parhaan mahdollisen päätöksen.
Tampereella on kuninkaantekijän paikka. Me voimme palauttaa kuntalaisten luottamuksen siihen, että heidän äänellään on merkitystä. Me voimme innostaa kuntavaaleissa niin nuoret, kuin hervantalaiset ja kaikki muutkin vaaliuurnille sellaisissa määrin, mitä ei Tampereella ole nähty. Onko tähän halua? Onko tähän uskallusta? Sen voi valtuusto päättää tulevassa marraskuisessa ratikkakokouksessaan.
Katso 2 minuutin video valtuustosalista Aamulehden uutisen yhteydessä (keskellä artikkelia) tästä klikkaamalla.
Tuukka Välimäki, Tatu Airo Aamulehti 26.10.2016
Katso 2 minuutin video valtuustosalista Aamulehden uutisen yhteydessä (keskellä artikkelia) tästä klikkaamalla.
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva esitti yllättävän ehdotuksen Tampereen kaupunginvaltuustossa maanantaina. Kaleva ehdotti, että ratikan kannattajat joutuisivat maksumiehiksi, jos raitiotien hinta ylittyy arvioidusta.
Kaleva vaati ponsiehdotuksessaan, että virkamiehet ja ratikkaa kannattavat valtuutetut joutuisivat henkilökohtaiseen taloudelliseen vastuuseen, jos kustannusarvio ylittyy.
Lisäksi hän haluaisi budjettikellon, joka näyttää ratikkahankkeen kustannukset reaaliaikaisesti. Kello tulisi Keskustorille.
Ehdotus herätti huvittuneisuutta, mutta myös närkästystä. Vihreiden Petri Siuron mielestä Kalevan ponsiehdotus sisälsi jopa uhkauksen piirteitä. Hänen mukaansa valtuutettu tai virkamies voi joutua korvausvastuuseen vain, jos syyllistyy virkarikokseen tai tahalliseen väärinkäytökseen.
– Varmaankin valtuutettu voi ehdottaa millaista pontta hyvänsä, mutta tarvitseeko tällaista pontta hyväksyä pöytäkirjaan. Haluan myös kysyä Lassi Kalevalta, onko ponnessa uhkauksellinen elementti ratikan kannattajia kohtaan, Siuro latasi.
Valtuuston puheenjohtaja vastasi, että kaupunginlakimies saa ottaa kantaa ponsiehdotuksen laillisuuteen.
Ei välttämättä oteta äänestykseen
Ratikkapäätös jätettiin pöydälle maanantain kokouksessa. Asiaa käsitellään uudelleen 7. marraskuuta. Myös Kalevan ponsiehdotuksen kohtalo ratkeaa silloin.
Valtuuston työjärjestyksen mukaan kaupunginhallitukselle osoitetuista toivomusponsista äänestetään sen jälkeen, kun varsinainen päätös ratikasta on tehty. Kaupunginlakimies Jouko Aarnio toteaa Aamulehdelle, että valtuuston puheenjohtajan ei tarvitse edes ottaa äänestettäväksi toivomuspontta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle.
– Voi olla, että tämä jää hyvinkin äänestyksen ulkopuolelle. Jos päätetään ratikasta, niin tällaiset vastuukysymykset eivät kuulu siihen asiaan. Vastuut määräytyvät lainsäädännön mukaan, eikä vastuista voi päättää toivomusponnella kaupunginvaltuustossa, Aarnio sanoo.
Päätöksen siitä, otetaanko Kalevan toivomusponsi kahden viikon päästä äänestykseen, tekee valtuuston puheenjohtaja kaupunginlakimiehen esityksestä.
– Nyt sitten harkitaan, miten tässä toimitaan. Ratkaisu kerrotaan 7. marraskuuta keskustelun päätteeksi. Monenlaisia muitakin toivomusponsia voi vielä tulla.
Raitiotien infran hinta-arvio on 282,9 miljoonaa euroa. Lisäksi kaluston arvioidaan maksavan 97,5 miljoonaa.
Tampere voi olla innovatiivinen ja tehdä uutta mitä kaupunkiliikenteessä ei ole tiettävästi koskaan tehty. Tai voimme olla taantumuksellisia ja tyytyä ratikkaan jälkijunassa.
Raitiotie palvelee parhaimmillaankin vain pientä osaa kuntalaisista. Autioituva keskustamme saa lopullisen kuolonsuudelman, kun se laitetaan osa kerrallaan pakettiin vuosien rakennustöiden ajaksi. Lopulta ratikan budjetti vie kaupungin taloudelliseen perikatoon.
Toimiva joukkoliikenne voidaan toteuttaa ottamalla käyttöön dynaaminen tai joustava hinnoittelu. VR, lentoyhtiöt, hotelliketjut ja matkanjärjestäjät ovat jo menestyksekkäästi testanneet mallin toimivuuden. Nysseissä tämä tarkoittaisi sitä, että ruuhka-aikoina, kun kysyntä on tapissaan, ovat hinnat nykyiset. Muina aikoina olisi voimassa 50 % alennus.
Tampere on hinnoittelumallia jo testannutkin. 65-vuotta täyttäneet matkustavat joukkoliikenteessä puoleen hintaan ruuhka-ajan ulkopuolella klo 09-14. Hinnalla on ohjausvaikutusta, 2/3 tuon asiakasryhmän matkoista tehdään alennustuntien aikana.
VR:n junaliikenteessä ja Pirkkalan bussiliikenteessä toteutetut 25-30 % lipunhintojen keskimääräiset alennukset ovat houkutelleet runsaasti uusia joukkoliikenteen käyttäjiä. Nyssen joustava hinnanalennus lisäisi ekotekona joukkoliikenteen käyttäjämääriä merkittävästi myös Tampereella.
Ratikkaäänestyksestä povataan tiukkaa. Näin merkittävää päätöstä ei pitäisi tehdä pienellä äänten enemmistöllä. Nyt tulisi pikemminkin ottaa vähintään 2 kuukauden aikalisä todellisten kustannusten ja hyötyjen sekä vaihtoehtojen tarkastelemiseksi. Meidän tulee ennen ratikkapäätöstä saada kokemusta siitä, kuinka marraskuun puolivälissä avautuva rantaväylän tunneli vaikuttaa keskustan liikennejärjestelyiden toimivuuteen.
Parasta olisi kuunnella kuntalaisia kuntavaalien 2017 yhteydessä järjestettävässä neuvoa antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä. Kysymys voisi jopa kuulua, että haluatko ratikan vai haluatko mieluummin bussilipun puoleen hintaan ruuhkatunteja lukuun ottamatta. Onko tähän uskallusta?
Lassi Kaleva Valtuustoryhmän pj (ps.) Joukkoliikennelautakunnan jäsen
Syrjäiseen kylään Intiassa saapuneet tutkimusmatkailijat näyttivät kyläläisille kuvaa New Yorkissa sijaitsevasta Empire State Buildingistä. Tarkoituksenaan matkailijoilla oli esitellä länsimaisen sivistyksen huippusaavutusta. Kyläläisten ensimmäinen kysymys oli, että kuinka paljon siihen mahtuu lampaita.
Kyläläisillä oli tietty taustastaan johtuva katsantokanta ja suhtautuminen todellisuuteen. He näkivät sen omista lähtökohdistaan katsottuna täysin oikein.
Valtuutettuina me edustamme tiettyjä sidosryhmiä. Pienten lasten isät ja äidit peilaavat kaikkeen lapsinäkökulman. Eläkeläisvaltuutetut ymmärtävät eläkeläisten tarpeet ja tilanteen. Opiskelijat miettivät Tamperetta opiskelukaupunkina ja työttömät - onko täällä työttömiä valtuutettuja? - ymmärtävät työttömän arkea.
Länsimaisen yhteiskunnan ytimessä on heikoimmista huolen pitäminen. On meidän valtuutettujen kunnia-asia ajaa myös niiden asioita, jotka eivät siihen itse kykene, joilla ei ole taloudellisia tai muita mahdollisuuksia tehokkaaseen lobbaamiseen. Päätöksenteon ei tule olla huutokilpailu, jossa vahvin sidosryhmä voittaa. Meidän tulisi valtuutettuina edustaa kaikkia kuntalaisia riippumatta taustastamme. Meidän tulisi pyrkiä löytämään ratkaisu, joka on hyvä ja tasapuolinen kaikille. Samalla tulee pitää hyvää huolta kaupungin taloudesta.
Vuoden 2015 tilinpäätös oli epäonnistunut
Tampereen vuoden 2015 tilinpäätös oli epäonnistunut. Tilintarkastuspöytäkirjassa sen allekirjoittaja Pasi Leppänen toteaa, että "Tampereen kaupungin tulorahoitus ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen, vaikka kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää. Tulorahoitukseen tulee edelleen kiinnittää huomiota, jotta investoinnit on mahdollista rahoittaa pitkällä aikavälillä."
Tilikauden tulos on 38 miljoonaa euroa miinuksella. Oikeampi mittari kuvaamaan kunnan taloustilannetta on kuitenkin toiminnan ja investointien rahavirta. Alijäämäinen tai negatiivinen tunnusluku ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran tunnusluvun olisi tullut olla viimeisen viiden vuoden osalta positiivinen. Olemme kuitenkin viimeisen viiden vuoden osalta miinuksella 451 miljoonaa euroa. Olemme siis syöneet enemmän kuin kulutamme - 451 miljoonaa euroa viimeisten viiden vuoden aikana. Tampereen sähkölaitoksen lainan takaisinmaksusta saadut rahatkin on syöty.
Valitettavasti nyt näyttää siltä, että talouden sopeuttamista ei aloiteta leikkaamalla investointeja. Investointikatto on rampa, koska se ei koske esimerkiksi ratikkaa. Joustot tehdäänkin leikkaamalla palveluista ja nostamalla asiakasmaksuja. Kuten ollaan tehty tähänkin asti.
Kaupungilla, jolla on varaa investoida, tulee olla varaa pitää huolta myös kaikista heikoimmistaan.
On häpeällistä, että kaupunki toteuttaa kunnianhimoista investointisuunnitelmaa ja samaan aikaan nostaa juuri pienituloisiin pahiten kohdistuvia asiakasmaksuja. Kaupunki korotti ikäihmisille kotiin viedyn ateriapalvelun hintaa eurolla. Kaupunki säilytti palvelukeskuskortin tulosidonnaisuuden, jonka seurauksena ikäihmiset lopettivat omaehtoisen liikkumisen ja päivittäisen lämpimän aterian syömisen Tammela-keskuksessa. On häpeällistä, että pormestariohjelmassa mainittu hyvinvointierojen kaventaminen salli Teiskolaisten lipunhintojen moninkertaistumisen. On häpeällistä, että valtuutettujen Sipilän ja Schafeitelin esittämä eläkeläisten puolen hinnan bussilippujen toteuttaminen ilta-aikaan ei saanut riittävää kannatusta. On häpeällistä, että kaupungin 500 eurosta 3000 euroon kohonneet tonttivuokrat rasittavat pienellä eläkkeellä elävien omakotiasujien taloutta kohtuuttomasti. On häpeällistä, että myös kunta- ja kiinteistöveroja nostettiin taannoin kaupungin taloutta paikkaamaan.
On ajattelematonta, että kaupunki toimillaan vähentää tehokkaasti juuri sitä ostovoimaa, joka kohdistuisi paikallisiin, työllistäviin palveluihin. Eli toimillaan kaupunki vähentää ostovoimaa ja aiheuttaa siten merkittävästi sekä inhimillistä kärsimystä kaikista heikoimmille, että työttömyyttä alueellemme. Erään arvion mukaisesti jokaisen prosentin ostovoiman leikkaus aiheuttaa aina 700 työtöntä lisää Tampereelle.
Tampereen talous on kuralla. Nyt voimme katsoa vain eteenpäin. Esitän puheessani muutaman toimenpide-ehdotuksen kaupunkimme tilanteen, talouden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi.
Kaupungille tarjolla 100 miljoonan katsojan näkyvyys
Mielenkiintoisimman mahdollisuuden tuo meille netti, some ja valtuutettu Vuohensilta. Youtubessa voi perustaa kanavan, johon voi luoda videoita, jotka sitten saavat katsojia ja seuraajia. Tamperelainen ammattilukion käynyt ja pian diplomi-insinööriksi valmistuva Lauri Vuohensilta perusti Hydraulic Press Channel -nimisen youtube-kanavan https://www.youtube.com/c/hydraulicpresschannel, joka on saanut 100 miljoonaa katsojaa. Eli voitaisiin sanoa, että 100 miljoonaa katsojaa maailmalla ei tiedä Tapparan mestaruudesta yhtään mitään. Mutta ne tietävät Hydraulic Press Channelin. Se on kanava, jossa hydraulisella puristimella tuhotaan ihan mitä vain. Viimeisin video, jossa hydraulisella puristimella tuhottiin 1,2 karaatin timantti https://www.youtube.com/watch?v=69fr5bNiEfc sai vuorokaudessa eli eiliseen mennessä 3 miljoonaa katsojaa.
Onneksi meillä on Tredea Oy, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö. Tredea toimii operatiivisena voimana, kun seudulle houkutellaan uusia yrityksiä, investointeja, pääomia, matkailijoita ja osaajia. Näin he itseään nettisivuillaan kuvaavat.
Laurin isä, valtuutettu Timo Vuohensilta lähettikin asiasta sähköpostia 10:lle Tredean avainhenkilölle jo joku aika sitten. Tredealle tarjottiin mahdollisuutta tehdä Tamperetta kuuluisaksi tällaisen kaverin avulla. Kaksi vastasi, että hyvä video. Siihen se sitten jäikin. Vai jäikö?
Lauri kertoikin isälleen, että Tredeasta ei ole kuulunut mitään, mutta valkoisesta talosta otettiin yhteyttä. Isä totesi, että hyvä kun kaupunki vihdoin heräsi. Poika totesi, että ei Tampereen valkoisesta talosta, vaan jenkkien valkoisesta talosta Washingon DC:stä. Obamalla on kampanja, joka tähtää kaapelitelevisiomonopolin purkamiseen. Sieltä pyysivät murskamaan kaapeliboxin, jota videota sitten ajettiin some-kavavissa uutisen yhteydessä. Juttu julkaistiin youtubessa, twitterissa ja instargammissa. Ja sillä on nyt miljoonia katsojia.
Valkoisessa talossa ymmärrettiin some-ilmiön huima mainosarvo, ja nykyisen trendin mukaisen tuotesijoittelun suunnaton arvo. Ehkä Tampere voisi tulla perässä. Tredealta kannattaisi jopa siirtää muutama henkilö kokopäiväiseen projektiin miettimään täysipäiväisesti uuden ilmiön käyttöä Tampereen hyväksi. Ehkä Särkänniemessä voitaisiin kuukausittain murskata kävijöiden äänestämä asia painetunkilla.
Jos ilmiön merkitys ei ole vielä avautunut kaikille kuulijoille, niin todettakoon, että miljoonaa tilaajaa menee juuri puhki. Duudsonit kävivät viime viikolla. Duudsonien tuottaja sanoi, että ei ole nähnyt mitään vastaan netissä ja somessa koskaan. Ja että tätä menestystarinaa on upeaa seurata. Australiasta joku toimittajaisä otti yhteyttä, että voisi tulla perheen kanssa Suomeen lomalle, jos voisi tulla samalla katsomaan miten videoita tehdään. Discovery Chanal tuli pari viikkoa sitten tekemään pätkän kanavalleen. On arvioitu, että syyskuussa kaverilla on youtube-tilaajia enemmän kuin kenelläkään muulla Suomessa, mukaan lukien Duudsonit ja Angry Birds. Eräs toimittaja ottikin Lauriin yhteyttä ja totesi, että kaikki mitä hän tietää Suomesta on tullut Hydraulic Press Channel -kanavan kautta.
Tavallista, tylsää mainosvideopätkää katsoo arviolta 146 henkilöä, jos siinä puhuu joku tunnettu kaupungin napamies tai napanainen. Laurin videolla saadaan miljoonia katsojia. Jos ette ymmärrä some-maailman arvoa, niin kysykää vaikka lapsiltanne. Ne tietää missä mennään.
Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksella tuhansia työpaikkoja
Tampere on raskasta ja synkkää työttömyysaluetta. Parikymmentä prosenttia työttömiä ei ole hyväksyttävä luku. Miksi emme tee oikeita asioita. Oikea asia voisi olla Tampere-Pirkkalan kehittäminen Suomen logistiikkakeskukseksi. Otetaan itsellemme Helsinki-Vantaan 20 000 työpaikkaa. Laitetaan ratikka tauolle ja lähetetään 200 ratikkasuunnittelijaa suunnittelemaan meille 20 000 työntekijän logistiikkakeskus ja lisäksi 2 miljoonan matkustajan tuomat 2 000 työpaikkaa. Kun meillä on ensin työtä, verotuloja ja elinvoimaa, voimme hankkia vaikka kuinka monta ratikkaa.
Lisäksi, meidän tulee käyttää julkiset hankinnat oman alueemme hyväksi lisäämään verotuloja ja työpaikkoja. Pormestari voisi halutessaan lähettää delegaatioita selvittämään miten hankintayksiköt muissa maissa toimivat. Miten ne vetävät laillisesti kotiinpäin? Koska sitähän ne tekevät.
Uuno Turhapuro kävi työkaverin kanssa kaljalla
Uuno Turhapuro sanoi aikanaan vaimolle, että hän menee työkaverin kanssa kaljalle. Vaimo sanoi, että ethän sää oo ees töissä. En niin, totesi Uuno, mutta mun kaveri on töissä. Toivottavasti tulevaisuudessa tamperelaiset eivät ole uunoja, joiden ainoa kosketus työelämään on kaveri, joka on töissä.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä kiittää informatiivisesta arviointikertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Kiitos.
Kiitos luottamuksesta Pirkanmaan osuuskaupan edustajiston vaaleissa. Listaltamme (Tampereen jäsenalue, lista C) meni läpi 7 ehdokasta: Yrjö Schafeitel, Leena Rauhala, Veltto Virtanen, Sari Tanus, Lassi Kaleva, Satu Sipilä, Terhi Kiemunki.
Olen käytettävissänne seuraavan 4 vuoden ajan osuuskaupan edustajistossa. Otan mielelläni vastaan kysymyksiänne, toiveitanne ja ehdotuksianne Pirkanmaan osuuskaupan ja sen toimipaikkojen toimintaan liittyen.
31.3.2016 Aamulehden Lukijalta-palstalla julkaistu teksti:
----------------------------------
Kaikki omistajat POK:n vaaleissa äänestämään
Pirkanmaan osuuskaupassa järjestetään edustajiston vaalit 1.-17.4.2016. Monelta 180 000:lta pirkanmaalaiselta S-etukortin varsinaiselta haltijalta eli asiakasomistajalta ovat vaalit menneet perinteisesti ohi. Viime edustajistovaaleissa äänestysprosentti jäi maakunnassamme vain noin 20 % tuntumaan.
Pirkanmaalla perinteisen kotiin postitse toimitettavan äänestyslipukkeen lisäksi nyt ensimmäistä kertaa käyttöön otettava sähköinen äänestys pankkitunnuksilla tulee todennäköisesti lisäämään äänestysaktiivisuutta merkittävästi. Linkki äänestykseen löytyy osoitteesta www.osuuskauppavaalit.fi, josta valitaan Pirkanmaan Osuuskauppa. Samasta osoitteesta löytyy 1.4. vaalien alkaessa myös vaalikone, jossa jokainen 15-vuotta täyttänyt asiakasomistaja voi etsiä itselleen sopivaa ehdokasta.
Kannattaako osuuskauppavaaleissa sitten äänestää? Kannattaa, jos haluaa vaikuttaa. Vaaleilla valittava edustajisto huolehtii, että osuuskaupan palveluita ja etuja kehitetään asiakasomistajien toiveitten mukaan. Nyt voit omalta osaltasi vaikuttaa siihen, missä suhteessa kauppasi panostaa esimerkiksi bonusjärjestelmään, edullisempaan hinnoitteluun, palveluverkostoon, valikoimalaajuuteen ja investointeihin.
Suomessa vähittäiskauppa on kaikkein keskittyneintä Euroopan unionissa. Taloustieteen professori Vesa Kanniaisen mukaan tämä vähentää kilpailua ja mahdollistaa korkeat hinnat. Ruoan hinta onkin kallistunut Suomessa vuodesta 2010 lähtien EU:n keskiarvoa selvästi enemmän. Jos sinulle on tärkeää edullinen ruoan hinta tai tuntuvammat bonukset ostoksistasi, niin valitse itsellesi ehdokas, joka on asiasta samaa mieltä kanssasi.
Mikäli haluat hukkaruoan menevän sitä tarvitsevalle roskakorin sijaan, niin lähetä ehdokkaasi viemään viestiä eteenpäin.
Jos haluat, että S-ryhmä panostaa myös lähiruokaan, luomuruokaan ja reiluun korvaukseen ruoan alkutuottajalle, niin edustajisto toimii tässäkin asiassa viestin viejänä.
Mikäli olet S-ryhmän työntekijä, valitse itsellesi edustaja, joka ymmärtää jokaisen yrityksen voiman ja menestyksen kumpuavan hyvin ja asiallisesti kohdellun henkilöstön työhyvinvoinnista.
Että alueellinen edustus toteutuisi mahdollisimman hyvin, on Pirkanmaa jaettu kolmeen jäsenalueeseen, joita ovat Pohjois-Pirkanmaa, Etelä-Pirkanmaa ja Tampere. Kaikki valitut valitaan samaan yhteiseen edustajistoon, mutta esimerkiksi Lempäälässä asuva voi äänestää vain Etelä-Pirkanmaan listalla olevaa ehdokasta ja Tampereella asuva voi äänestää vain jäsenalueen 3 eli Tampereen ehdokasta.
Osuuskauppavaalit eivät ole puoluepoliittiset vaalit, minkä huomaa vaikkapa siitä, että samalla listalla saattaa olla usean eri puolueen edustajia, mutta myös lukuisia perinteisen puoluetoiminnan ulkopuolella olevia ehdokkaita. Kaikki ehdokkaat ovat jollain ehdokaslistalla. Ääni annetaan ehdokkaalle, mutta läpipääsyyn vaikuttaa sekä ehdokkaan itse saamat äänet että koko ehdokaslistan äänimäärä.
Osuuskauppa on voimatekijä. Äänestämällä vaikutat Pirkanmaalla 2015 noin miljardin myynnin tehneen ja noin 3 000 työllistäneen yrityksen toimintaan.
Sinä voit omistaa yhden osuuden osuuskaupastasi. Samoin kuin muut asiakasomistajat. Eikä muita omistajia ole.
Osuuskaupan tehtävä on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen. Eduista tärkein on palvelujen käytöstä palkitseva Bonus.
Osuuskauppa hyödyttää sinua ja muita asiakasomistajia.
Sinulla on mahdollisuus saada osasi myös osuuskaupan tuloksesta osuusmaksun korkona tai ylijäämänpalautuksena. Joka tapauksessa suurin osa rahoista jää lähiseudulle.
Vaaleissa huhtikuun alussa asiakasomistaja[na] vaikutat.
Toimituksen nosto: "Edustajisto huolehtii, että palveluita ja etuja kehitetään asiakasomistajien mukaan. Osuuskauppavaalit eivät ole puoluepoliittiset vaalit."
LASSI KALEVA valtuutettu ja yrittäjä, Tampere osuuskauppavaaliehdokas
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.3., että Tampereen kaupunki osallistuu Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakeantiin.
KÄYTÄNNÖSSÄ tämä tarkoittaa päätöstä Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon rakentamisesta. Kuntakenttä sote- ja aluehallintouudistuksineen ja itsehallintoalueineen on myllerryksen kourissa.
Keskuspuhdistamohanke olisi valtuustoryhmämme mielestä nykylaitoksia saneeraamalla tullut siirtää myöhäisempään ajankohtaan, kunnes kuntakenttäasiat ovat selkiytyneet.
SULKAVUORTA selvästi parempiakin sijoituspaikkoja olisi ollut mahdollista löytää mm. Nokialta ja Pirkkalasta. Kunnon aikalisä olisi mahdollistanut muiden vaihtoehtojen asianmukaisen tarkastelun. Sulkavuoren toteutus aiheuttaa selkeitä korotuspaineita kuntalaisten maksaman peruspalvelun eli jäteveden hintaan.
ERÄÄN arvion mukaan n. 30 vuoden kuoletus tarkoittaa keskimääräisen vedenkulutuksen mukaan 35 euron lisämaksua vuositasolla (0,7 e/m3). Nelihenkisen perheen vesimaksuun tulisi siten korotusta 140 euroa vuodessa.
Ostovoiman leikkaaminen kohonneiden jätevesimaksujen muodossa ei ole Tampereen vaikeassa työttömyystilanteessa järkevää.
Ostovoiman kutistuminen kun aiheuttaa suoraviivaisesti myös lisääntyvää työttömyyttä alueellemme.
KAUPUNKI voisi halutessaan helpottaa tilannetta keventämällä investointitaakkaa ja määrittämällä kaikkia investointeja - myös ratikkaa - koskevan investointikaton. Kaikkeen ei ole varaa. Suomalaiset eivät ole valmiita kunnallisen vesihuollon siirtymiseen voittoa tavoittelevien sijoitusyhtiöiden omistukseen.
OSAKEYHTIÖMALLI aiheuttaa riskin peruspalvelun yksityistämisestä tulevaisuudessa, mikäli esimerkiksi osakassopimuksen keinoin ei tehdä riittäviä suojauksia. Lisäksi yhtiöjärjestykseen voidaan vaikkapa kirjoittaa, että yhtiön osakkeita voivat omistaa vain suomalaiset kunnat.
VESIHUOLLON tulee aina olla kunnallinen, kunnan hallintavallassa tai lähellä kunnallista päätäntävaltaa oleva peruspalvelu.
Lassi Kaleva Valtuustoryhmän puheenjohtaja (ps)
Seppo Silvennoinen Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja (ps)
Kirjoitus on julkaistu 21.3.2016 Aamulehden Lukijalta-palstalla
Tampereen seudullinen joukkoliikennelautakunta päätti kokouksessaan 13.1.2016 kaupunkiseudun vyöhyketariffien hinnoista 6.6.2016 alkaen. Päätös ei ollut yksimielinen. Perussuomalaisten Lassi Kaleva teki ensin palautusesityksen Veijo Niemen (ps) ja Tuomo Räihän (Kesk) kannattamana. Tämän jälkeen Kalevan tekemän hylkäysesityksen puolesta äänesti Kaleva ja Räihä.
Kalevan mukaan Tampereen tulee ratkaista Teiskon asia teiskolaisia tyydyttävällä tavalla ennen kaupunkiseudun vyöhyketariffien hintojen päättämistä joukkoliikennelautakunnassa. Teisko on osa Tamperetta. Teiskolaisten joukkoliikenteen lipun hinnan tulee olla sama kuin lipunhinta muussakin Tampereen sisäisessä liikenteessä. Kyse on tasapuolisuudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Kyseessä on Tampereen sisäinen asia, koska ns. ”Sama taksa, sama kaupunki” -malli edellyttää kaupungilta taloudellista panostusta asiaan. Kustannusvaikutus tai lisätuen määrä tämänhetkisillä pohjatiedoilla esitettyyn malliin verrattuna on arviolta vuositasolla noin 200 000 euroa.
Lautakunnan tekemän päätöksen mukaan joukkoliikenteen lipunhinnat tulevat nousemaan huomattavastikin Teiskoon tai Teiskosta suuntautuvilla matkoilla.
Kohtuulliset lipunhinnat edistävät kuntalaisten sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja erityisesti pienituloisten, työttömien, lapsiperheiden ja eläkeläisten arjessa selviytymistä. Päätöksenteossa tulisikin ottaa huomioon hinnankorotusten ylilautakunnalliset ja sosiaaliset kerrannaisvaikutukset.
Kiitos kuluneesta vuodesta. Ja kiitos yhteydenotoistanne, kysymyksistänne, asiavinkeistänne ja toiveistanne. Niitä kannattaa edelleen lähettää. Tämä kaikki luonnollisesti täysin luottamuksellisesti. Lähdettä en paljasta arkaluonteisissa asioissa edes omalle ryhmälleni.
Ohessa kuva Tampereen joulutorilta 22.12.2015 juuri joulurauhan julistamisen jälkeen. Minä olen kuvassa se oikean puoleinen henkilö, joulupukki on vasemmalla.
PERUSSUOMALAISTEN RYHMÄPUHEENVUORO 16.11.2015 LASSI KALEVA (PS), VALTUUSTORYHMÄN PUHEENJOHTAJA
Kun tulin mukaan politiikkaan / Politiikka on yhteistyötä
Kun tulin mukaan politiikkaan, halusin muuttaa kaiken heti. Opin kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa, että politiikka on kestävyyslaji, jossa ei pikavoittoja jaella.
Opin myös sen, että laiha sopu on monesti parempi kuin mehevä riita. Tämä saattaa olla äänestäjille ja medialle vaikea paikka. Jos puolue saa vaikkapa lähelle puolet ajamistaan asioista läpi, viljellään helposti mielikuvaa takinkäännöstä, vaikka todellisuudessa onkin kyse huimasta tuloksesta ja saavutuksesta, esimerkkinä PS:n hallitustaival.
Olen oppinut, että politiikka on yhteispeliä, niin oman ryhmän kuin muiden ryhmien kanssa. On turvallista sanoa, että yksin kukaan ei ole yhtään mitään. Jokaisen ryhmän kanssa löytyy asioita, joita molemmat puolueet voivat vilpittömästi ajaa yhdessä eteenpäin. Vaikeina taloudellisina aikoina yli puoluerajojen tapahtuvan yhteispelin ja yhteistoiminnan merkitys vain kasvaa. Kokoomuksen kanssa voimme ajaa työpaikkojen ja yritysten elinkelpoisuuden säilymistä. Vasemmiston kanssa varmistamme että vähäosaisilta ei leikata eikä vanhusten ja pienituloisten elämää kurjisteta. Vihreiden kanssa voimme ajaa lähijunaa. Ja Keskustan kanssa voimme pelastaa Teiskon.
Kehut muutamalle valitulle valtuutetulle / Voisin äänestää heitä yli puoluerajojen
Minulle oli suuri yllätys uutena valtuutettuna kolme vuotta sitten, että myös muissa poliittisissa ryhmittymissä on upeita, asiaansa vihkiytyneitä ja yhteisen edun edessä uhrautuvia henkilöitä. Itse asiassa nuo luottamushenkilöt ovat tehneet minuun niin suuren vaikutuksen, että voisin äänestää heitä vaikka yli puoluerajojen, edes tutkimatta tarkemmin heidän vaaliohjelmaansa.
Kokoomuksen Leena Kostiainen on henkilö, jonka kanssa on aina ilo työskennellä. Haluan nähdä Leenan tulevaisuudessa korkeimmilla mahdollisilla luottamuspaikoilla myös valtakunnallisella tasolla.
Demareitten Anneli Kivistö ei hae omaa kunniaansa. Rautarouva ei kumartele ketään, vaan ajaa kaupunkilaisten parasta. Haluan Anneli nähdä sinut täällä valtuustossa vielä tulevaisuudessakin. Hyväksyn vain myöntävän vastauksen tuleville ehdokkuuksillesi.
Vasemmistoliiton Anna Kontula on yksi rohkeimmista tuntemistani nuorista naisista. Toisinaan olemme ehkä joistakin asiakysymyksistä eri mieltä, mutta niin tulee politiikassa ollakin. Tämä on demokratiaa, mielipiteiden ja värien kirjoa.
Kiitokset kaupungille ja valtakoalitiolle hyvästä toiminnasta
Hyvä osoitus valtakoalition halusta johtaa yhdessä kaupunkiamme on niin kutsuttu pormestarinvartti. Pormestari, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja virkamiehet kokoontuvat viikoittain keskustelemaan ajankohtaisista kaupungin hallintoa koskevista asioista ja suunnitelmista. On olennaista, että informaatio kulkee yli koalitiorajojen. Kiitos tästä pormestarille. Ryhmänjohtajien kokous valtuustoa edeltävänä perjantaina on myös osoitus halusta tehdä yhdessä parempaa Tamperetta.
Yhteisölliseen käyttötarkoitukseen tuleva Perttulan tila Teiskossa on osoitus yli puoluerajojen toteutuneesta halusta kuunnella tavallisia kuntalaisia ja mahdollistaa kaupungin alueella olevien yhteisöjen ja yhdistysten toiminta oman asuinympäristönsä parhaaksi.
Positiivista pormestarin talousarviossa on se, että niin kunnallisveroprosentti kuin kiinteistöverokannat pysyvät ennallaan. Kiitos tästä valtakoalition edustajille.
Kiitos valtakoalitiolle myös siitä, että olette lopultakin ajamassa alas surullisenkuuluisaa tilaaja-tuottaja-mallia ja uudistamassa konsernijohtoa ja -hallintoa. Tämä on erinomainen esimerkki tiedolla johtamisesta, jota tietoa nykymallin toimimattomudesta olette saaneet perussuomalaisten valtuustoryhmältä runsain mitoin kuluneiden vuosien aikana.
Linjauksia muutamasta valitusta asiasta
Käsittelen tässä ryhmäpuheenvuorossani vain muutamaa valikoitua talousarvioon ja taloussuunnitelmaan liittyvää aihetta. Valtuutettumme ottavat yleiskeskustelun puheenvuoroissaan laajemmin kantaa budjettikirjan asioihin ja tekemiimme muutosesityksiin.
Helsinki-Vantaan alueella on lähes 20 000 työpaikkaa. Ei ole mikään ihme, että kultamunia muniva kana halutaan pitää visusti omissa käsissä. Pirkanmaalaisten käsiin ollaan työntämässä mustaapekkaa. Merkittävänä kasvukeskuksena kansainvälisen lentoaseman status on Tampereen kaupunkiseudulle keskeinen asia. Sisäministeriön esitys, jonka mukaan meiltä otettaisiin pois kansainvälisen lentokentän status, olisi tuhoisaa niin elinkeinoelämällemme kansainvälisine yrityksineen, kuin Tampereelle konferenssi- ja matkailukaupunkina. Pääkaupunkiseudulla puhutaankin puolijulkisesti, että niillä on niin hyvät juna-, bussi ym. yhteydet Helsinki-Vantaalle, että eivät ne siellä Pirkanmaalla tarvitse omaa kenttää.
Entä halpalentoturistit? Ottavatko ne kalliin junamatkan Helsingistä edestakaisin Tampereelle piristääkseen paikallista liike-elämäämme?
Tulemme tekemään ryhmä 17 kanssa esityksen, jonka mukaan Tampereen kaupunki ryhtyy valmistelemaan Tampere-Pirkkalan lentokentän hankkimista kunnalliseen omistukseen. Tämä ei toki ratkaise mahdollisen valtioneuvoston asetuksen lentopaikkastatusasiaa, mutta antaa meille jatkossa tarvittaessa vapaat kädet kentän kehittämiseen omista lähtökohdistamme. Mahdollisuuksia on paljon: miljoona vuosittaista halpalentomatkustajaa / halpalentoturistia, satoja charter-lentoja ja lukuisia työpaikkoja tarjoava kansallinen logistiikka- ja rahtikeskus.
Ratikkahanke siirrettävä 2040-luvulle
Monesti sanotaan, että kaiken takana on nainen. Tampereella kaiken takana on ratikka. Se alkoi siitä, kun teknisen lautakunnan jäsenet saivat vuosia sitten ratikkareseptin tuomisina Saarbrykenin matkaltansa. Heille todettiin, että ratikka toteutui vasta sitten, kun kaupunginisät älysivät haitata kaikkea muuta kaupunkiin saapuva liikennettä. Resepti on ollut käytössä nyt myös Tampereella. Harmi vain, että resepti on huono ja tuloksena on lässähtävä, pohjan palanut, aineksiltaan kallis pannukakku. Ratikka on syynä myös Hämeenkadun autioittamiskokeiluun, joka on jo vienyt monelta liikkeeltä paljon asiakkaita. Tulemme esittämään raitiotiehankkeen siihen liittyvine suunnittelumäärärahoineen poistamista budjetista, ja niin ikään raitiotiehankeen siirtämistä 2040-luvulle ja Hämeenkadun avaamista yksityisautoliikenteelle.
65-vuotta täyttäneiden joukkoliikenteen alennuskauden jatkaminen ilta-aikaan klo 18-23
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevä työ sekä kotona asumista tukevat palvelut nielevät budjetistamme yli 180 miljoonaa euroa. 150 000 eurolla voimme laajentaa nykyisen 65-vuotta täyttäneitä kuntalaisia koskevan klo 09-14 voimassaolevan 50 % joukkoliikenteen arvolipun seniorialennuksen koskemaan myös ilta-aikaa klo 18-23. Me annamme budjetissa keppiä. Miksemme antaisi myös porkkanaa. Moni 65-vuotta täyttänyt ei iltapimeällä halua ajaa autoa, mutta he kansoittaisivat teatterit, ravintolat, kielikurssit, harrastuspiirit, jumpparyhmät ja taidepiirit, mikäli heille tarjotaan siihen mahdollisuus. Mikäli on tarkoitus pitää 65-vuotta täyttäneet hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa, niin tämä on siihen erinomainen askel.
Tilaaja-tuottaja-mallin alasajon ja konsernihallinnon uudistuksen myötä meillä on tuhannen taalan paikka karsia pöhöttynyttä virkakoneistoamme. Normaalissa yrityksissä tämä tarkoittaisi yt-menettelyä ja tarvittaessa mittaviakin irtisanomisia. Ei ole kuitenkaan uskottavaa, että johtava virkamiehistömme kykenisi tai haluaisi vapauttaa tehtävistään henkilöitä, joiden kanssa heillä on sukulaisuussuhde tai vuosikymmeniä kestänyt ystävyys tms. suhde.
Talouden tasapainottamisen edellyttämä konsernihallinnon henkilöstön vähentäminen tulee oleman lähinnä kosmeettista puuhastelua, ellei tehtävään palkata vaikkapa ulkopuolista konsulttia. Paikallista osaamistakin löytyy. Asiaa tapetilla pitänyt valtuutettu Yrjö Schaweitel olisi erinomainen valinta, Yrjö saattaisi toki tehdä työn vaikka ilman palkkaa, talkooperiaatteella. Tekeviä käsiä sen sijaan ei tule vähentää. Ryhmä 17 esitys koskeekin ainoastaan konsernihallintoa.
Maahanmuutto
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro ei olisi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro ilman maahanmuuttoulottuvuutta. Tilanteessa, jossa Euroopan maat rakentavat piikkilanka-aitoja, sulkevat rajojansa ja niinkin lähellä kuin Ruotsissa majoittavat yksin tulleita miespuolisia turvapaikanhakijoita kadulle, Perussuomalaisten maahanmuuttokanta ei välttämättä enää herätä intohimoja puoleen tai toiseen. Kantamme rajojen sulkemisen suhteen on sama kuin MTV:n uutisten kyselyssä 88 %:lla vastaajista, eli että Suomen rajat tulisi sulkea. Kantamme paikallisiin tamperelaisiin vastaanottokeskuksiin on niin ikään kielteinen. Päätösvalta sellaisen perustamisesta tulisi olla ylimmällä kunnallisella päätöksentekoelimellä eli kaupunginvaltuustolla.
Yrjö Shaweitelin aikaan jotkut virkamiehet vitsailivat että luottamushenkilöt ovat kuin herkkusieniä. Niitä pidetään pimeässä ja niille syötetään potaskaa. Ennen kaikki olikin toisin. Itse olen sitä mieltä, että molempia tarvitaan. Niin virkamiehillä kuin luottamushenkilöillä on oma, tärkeä ja olennainen roolinsa. Virkamiehet tuottavat hyvää, puolueetonta ja aidosti eri ratkaisuvaihtoehdot huomioonottavaa valmistelua päätöksenteon tueksi. Ja luottamushenkilöt ohjaavat tuota valmistelua ja tekevät päätöksiä sillä mandaatilla, jonka ovat äänestäjiltään saaneet.
Valtuutetut. Kansalaiset ovat antaneet teille vallan päättää heitä koskevista asioista täällä paikallisesti. Aivan samalla tavalla, kuin muinaisesti he antoivat vallan nuotion ympärillä kokoontuneille heimoneuvostoille. Valtanne on pyhää ja voitte tehdä sillä paljon hyvää. Ottakaa tuo teille annettu valta itsellenne, ja käyttäkää sitä viisaasti niiden ihmisten parhaaksi, jotka ovat teidät täällä Tampereella valinneet luottamustehtäväänne.
Hyvät ja huonot uutiset keskusteli 14.10.2015 esitetyssä jaksossaan (kausi 7, jakso 6) mm. delfinaariosta ja delfiineistä. Katso mitä mieltä siellä oltiin valtuutettu Lassi Kalevan valtuustopuheenvuorosta, jossa Kaleva tiedustelee laitosteatterien näyttelijöiden asemaa delfiineihin verrattuna… valtuuston kokouksessa kun joku ajatteli, että on väärin "pakottaa" delfiinit esiintymään ihmisille näytöksissään (40 sekunnin pituinen klippi).
Tamperelainen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva ihmettelee, pitääkö kerrostalojen ulko-ovet nyt lukita Tampereella päiväsaikaan. Hänen mukaansa ihmiset kokevat turvattomuutta, kun kaupunkiin on saapunut runsaasti turvapaikanhakijoita.
Kaleva puhui eilen torstaina turvapaikanhakijoiden hätämajoitusta käsitelleessä yleisötilaisuudessa Tampereen valtuustosalissa. Hän kertoi, että Koukkuniemen vanhainkodin lähellä sijaitsevissa Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (Toas) kerrostaloissa lukitaan nyt ulko-ovet myös päiväsaikaan. Asukastiedotteessa on Kalevan mukaan kerrottu, että Rauhaniemen talojen ulko-ovet pidetään nyt lukittuina ympäri vuorokauden asukkaiden pyynnöstä.
Koukkuniemen vanhainkodin alueelle on hiljattain perustettu turvapaikanhakijoiden hätämajoituspaikka.
- Kansalaisten keskuudessa on tietynlaista turvattomuutta. Mitä heille pitäisi vastata? Pitäisikö ne ovet avata uudestaan vai pitää myös päivällä lukittuina, Kaleva kysyi.
Kysymykseen vastasi Sisä-Suomen poliisilaitoksen komisario Ismo Rajala. Hänen mukaansa ovien lukitsemiskäytäntöjen tiukentamiselle ei ole mitään perusteita. Hän arvioi, että ratkaisu perustuu tietämättömyyteen.
Toasin toimitusjohtaja Timo Lehto vahvistaa Aamulehdelle, että Rauhaniemen asuntokohteessa pidetään nyt ulko-ovet lukoissa ympäri vuorokauden. Näin on toimittu viime viikonlopusta asti. Aiemmin ovet pantiin säppiin vasta illalla.
Päätöksen taustalla on asukkaan lähettämä palaute. Asukkaan mukaan talossa on ollut levottomuutta viime aikoina, ja käytävillä on kulkenut ihmisiä, jotka eivät asu kohteessa. Palautteen mukaan asukkaat kokevat turvattomuutta myös ulkoillessaan. Palautteen lähettäjä sanoi puhuvansa useampien asukkaiden puolesta.
- Turvapaikanhakijoita liikkuu useiden henkilöiden porukoissa. Nuoret opiskelijat haluavat nyt turvaa myös päiväaikana, ettei sisään pääsisi ketään, joka ei asu talossa, Lehto sanoo.
Lehto sanoo, että Toasin tietoon ei ole tullut mitään välikohtauksia. Hänen mukaansa ei ole voitu vahvistaa, että Rauhaniemen käytävillä liikkuneet ihmiset olivat turvapaikanhakijoita, eivätkä esimerkiksi talossa asuvia vaihto-opiskelijoita.
Lehdon mukaan jotkut tuntemattomat henkilöt ovat kuitenkin käyneet kokeilemassa Rauhaniemen talojen ulko-ovia päiväsaikaan.
Komisario Ismo Rajalan arvioihin Lehto vastaa, että Toas vain kuuntelee asukkaidensa toiveita.
- Meillä on normaali käytäntö, että jos asukkaat haluavat, lukitsemme ulko-ovet. Jos asukkaat kokevat turvattomuutta, niin kyllähän me pyrimme estämään sivullisten pääsyn taloihin.
Rajala muistuttaa, että myös Toasin keskustakohteissa ja osassa Hervannan kohteita ovet pidetään säpissä ympäri vuorokauden.
Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä tarjosi kuntalaisille hernekeittoa 5.9.2015 K-supermarket Nekalan Suurjaon pihassa. Tämä on osa valtuustoryhmän ns. kaupunginosakiertuetta, jossa vaalien välillä jalkaudutaan ja kierretään kaikki merkittävät tamperelaiset lähiöt.
Mukana kiertueen toteutuksessa ovat valtuustoryhmän lisäksi paikallisyhdistyksen aktiivit, Pirkanmaan PS-nuoret ja pirkanmaalaiset PS-kansanedustajat. Tulevaisuudessa arvovaltaiset vieraat myös Pirkanmaan ulkopuolelta ovat tervetulleita tapahtumien vetonauloiksi.
Hernekeitto ostettiin kilpailutettuun hintaan yrittäjältä ostopalveluna. Itse grillattu makkarakin toimisi tosin yhtä hyvin. Vapaavalintainen kahvitarjoilu ja kaikki muu tehtiin yhteisenä talkootyönä. Paikallisyhdistyksen toimistolta saimme kokoontaitettavat penkit, tuolit ja pöydät varsinkin seniori-ikäisten ruokailijoiden iloksi.
Mainostamisen suhteen halusimme erottua positiivisesti muista paikallisista valtuustoryhmistä. Tilasimme paikalliselta jakeluyhtiöltä jakelun ympäristön 7500 talouteen. Sen lisäksi 500 kappaletta mainosta jaettiin PS-nuorten toimesta kädestä käteen. Värillisen A-nelosen mainoksen painoksen ja jakelun hinnalla ei olisi päivälehteen saanut kummoistakaan ilmoitusta. Jos kaikki onnistuu suunnitelmien mukaisesti, on tarkoituksena kiertää valtaosa Tampereen lähiöistä vuosien 2015-2016 aikana, noin 7000-12000 talouden alue kerrallaan.
A4-kokoiseen jaettavaan mainokseen mahtuu hyvin tekstiä. Kutsuimme mainoksessa kuntalaiset kertomaan valtuutetuille mielipiteensä paikallisista ajankohtaisista asioista ja tulevan vuoden budjetista.
Väkeä tuli paikalle satamäärin. Keskustelua riitti. Uusia jäsenhakemuksia puolue sai samalla 2 kpl, minkä lisäksi yksi henkilö jäi vielä miettimään jäsenyyttään PS-nuorissa.
Yksityiskohtia kaupunginosakiertueen toteutuksesta ja vaikkapa kilpailuttamistamme hinnoista saa allekirjoittaneelta.
Olemme Tampereella huomanneet, että ainoastaan yhteen hiileen puhaltamalla voimme saada aikaan merkittäviä asioita. Kun on uskoa siihen, että loppujen lopuksi myös kaikki muut toiminnassa mukana olevat haluavat pohjimmiltaan ajaa perussuomalaisuuden mukaisia arvoja, löydämme keskuudestamme vahvuutta ja yhtenäisyyttä, jota emme me tai meidän vastustajammekaan uskoneet meistä löytyvän.
Lassi Kaleva Valtuustoryhmän puheenjohtaja (ps) Tampere
Artikkelista (Aamulehti 5.9.) ”Pirkanmaan kuntapäättäjistä neljä ei haluaisi vastaanottokeskusta” sai sellaisen kuvan, että kaikki Tampereen kuntapäättäjät suhtautuvat myönteisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittamiseen kuntaansa.
Koska tuon uutisen tuoma mielikuva Tampereen kuntapäättäjien yksimielisyydestä saattoi hämmentää monen lukijan mielen, toteamme että Tampereen perussuomalaisten valtuustoryhmä ei kannata vastaanottokeskuksen perustamista kaupunkiimme.
Tulee ennemminkin aktiivisesti toimien löytää keinoja lievittää inhimillistä tragediaa ja auttaa hätää kärsiviä omilla lähialueillaan.
Tämä tarkoittaa paitsi voimakasta poliittista painetta kriisialueita lähellä sijaitsevien valtioiden suuntaan, myös yhteistyötä niiden ja EU:n välillä. Hädän lievittäminen kriisialueiden tuntumassa olisi huomattavasti tehokkaampaa, kuin myöntää muutamalle onnekkaalle vaarallisesta merimatkasta hengissä selvinneelle lottovoitto, ja jättää muut oman onnensa nojaan.
Presidentti Tarja Halosen mukaan sotilaallisista konflikteista kärsivät usein eniten naiset ja tytöt, ja että sotien aikana monet naiset joutuvat raiskausten ja julman väkivallan uhriksi. Meidän tulee tunnustaa resurssiemme rajallisuus.
Apu tulisi tietoisestikin kohdistaa pääasiassa konflikteista raskaimmin kärsiviin ryhmiin, kuten lapsiin, naisiin ja vanhuksiin.
Lassi Kaleva Valtuustoryhmän pj (ps), Tampere
Seppo Silvennoinen Valtuustoryhmän varapj (ps), Tampere
Valtuusto voi päättää Teiskon joukkoliikenteen tasataksasta
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 24.6. kokouksessaan 6.6.2016 käyttöön otettavasta lippu- ja tariffijärjestelmästä, joka perustuu vyöhykemalliin. Malli nostaa joukkoliikenteen asiakashintoja Teiskon alueella 2–3-kertaisiksi. Koska mahdollinen Teiskon tasataksamalli on Tampereen sisäinen talousarvioasia, ei seudullinen lautakunta voi siihen ottaa kantaa. Asia on yksin Tampereen kaupunginvaltuuston päätettävissä.
Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita on todennut, että Teiskon liikenteen taksojen pitäminen samalla tasolla muun Tampereen kanssa aiheuttaa noin 200 000 euron lisäkustannuksen verrattuna tilanteeseen, jossa teiskolaisten taksat nousevat esitetyn vyöhykemallin mukaisesti. Kaupungin maksamaan 11 miljoonan euron joukkoliikennetukeen Teisko-asialla ei ole sanottavasti merkitystä.
Asialla on kuitenkin merkitystä Teiskossa asuvan vanhusväestön omaehtoiseen kotona selviytymiseen. Hintojen moninkertaistuminen saattaa masentaa monen ikäihmisen mielen, millä on negatiivisia seurauksia. Mikäli neljä seniori-ikäistä teiskolaista siirtyy ennenaikaisesti ympärivuorokautiseen hoitoon, siitä aiheutuu kaupungille yhteensä noin 227 000 euron vuotuiset kustannukset.
Koska maan hallitus on päättänyt viedä läpi sote-uudistuksen, tullaan palveluja varmasti jossakin määrin keskittämään. Kuntalaki ja terveydenhuoltolaki edellyttävät palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta. Tampereella tämä voisi tarkoittaa sitä, että myös Teiskon alueen asukkaiden tulisi voida matkustaa kuntansa palveluiden luo samalla taksalla muiden kuntalaisten kanssa.
Ei sovi unohtaa Teiskon ja Tampereen kuntaliitoksen kaupungille tuomaa mittavaa omaisuutta. Tampereen kaupungilla on Teisko-Aitolahden alueella metsää 3 060 ha, josta talousmetsiä 856,2 ha. Harvennushakkuu toisi kaupungille jopa 2 miljoonaa euroa. Päätehakkuusta se saisi maksimissaan jopa 12 miljoonaa.
Teiskolaiset ovat valinneet asuinpaikkansa vallitsevien olosuhteiden mukaan. He ovat mitoittaneet taloudelliset resurssinsa jo pitkään voimassa olleen joukkoliikenteen tasataksan pohjalta. Muutoksella saattaa olla rajuja seurannaisvaikutuksia niin yksilöiden kuin välillisesti kaupunginkin talouteen.
Valtuustolla on tulevissa talousarvioneuvotteluissa mahdollisuus tehdä päätös, joka antaa toivoa tulevasta ja joka on kokonaistaloudellisesti koko Tampereen etu.
LASSI KALEVA joukkoliikennelautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu (ps), Tampere
Tein pykälässä 131, jossa keskusteltiin ratikan aikataulusta seuraavan muutosesityksen: ”Että taloustilanne, valtion osuuden epävarmuus ja joukkoliikenteen käyttäjien aleneva suunta huomioon ottaen, suunnittelussa on otettava huomioon mahdollisuus, että hanke siirretään myöhäisempään ajankohtaan.” Muutosesitystä kannatti 23 valtuutettua ja vastusti 43 valtuutettua.
----------------
Tein pykälässä 131 myös seuraavan toivomusponsiehdotuksen: ”Koska raitiotiehankkeessa on kyse asiasta, joka vaikuttaa merkittävästi ja pitkäaikaisesti Tampereen kaupungin talouteen ja sen asukkaiden elämään, tulee päätös raitiotien toteutusvaiheesta siirtää keväällä 2017 järjestettävien kuntavaalien yli. Kuntavaalien yhteydessä kaupunki järjestää neuvoa antavan kunnallisen kansanäänestyksen, jossa kuntalaiset voivat ilmaista oman mielipiteensä hankkeen toteutuksesta.” Ponsiesitystä kannatti 20 valtuutettua ja vastusti 43 valtuutettua.
----------------
Tein pykälässä 140, jossa keskusteltiin tavara-aseman siirtämisestä seuraavan toivomusponsiehdotuksen: ”Kaupunki pyrkii siihen, että sen kustannukset tavara-asemaan liittyen ovat korkeintaan n. 1,2 miljoonaa euroa rakennuksen siirtoon liittyvän kustannusarvion mukaisesti.” Toivomusponsiesitystä kannatti 17 valtuutettua ja vastusti 47 valtuutettua.
----------------
Oheinen Aamulehden uutinen on julkaistu 16.6.2015 sivulla A8
Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä vaihtoi puheenjohtajansa
ILKKA LAITINEN/Aamulehden arkisto
Lassi Kaleva (oik.) on valittu Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän uudeksi puheenjohtajaksi. Kuvassa myös Heikki Luoto ja Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja Terhi Kiemunki. Arkistokuva.
Kotimaa | 9.6.2015 | 20:04 | Päivitetty 20:061
Aamulehti
Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän johto vaihtui maanantaina. Valtuustoryhmä valitsi yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi Lassi Kalevan ja varapuheenjohtajaksi Seppo Silvennoisen.
Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Terhi Kiemunki arvioi, että uudet valinnat antavat uuden pohjan yhteisten asioiden hoitamiseen muiden valtuustoryhmien kanssa.
–Nykyisten hallituspuolueiden hyvän vuoropuhelun tavoin, uskon Tampereen perussuomalaisten tekevän jatkossa entistä parempaa yhteistyötä kaupungin päätöksenteossa. Paikallisyhdistys ja valtuustoryhmä tulevat nyt myös lähemmäs toisiaan, Kiemunki kertoo.
Vastavalittu valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva on valmis rakentavaan yhteistyöhön.
–Uusi puheenjohtajisto pyrkii entistä rakentavammin vaikuttamaan yhteisiin kaupungin asioihin, tuoden esille perussuomalaisia tavoitteita. Puolueen kentän ääni kuuluu nyt paremmin myös kaupunginvaltuustossa, kuvailee Kaleva.
Aarne Raevaara ja Ilmari Rostila jättivät puheenjohtajapaikkansa henkilökohtaisista syistä maanantaina.
Uutinen on julkaistu AL-netissä tiistana 9.6.2015 (klikkaa tästä)
Meillä on maassamme suuri, Norjan öljyyn verrattavissa oleva energiareservi turpeessa ja puussa. Käyttäkäämme sitä ylpeästi oman maamme hyväksi.
Jos haluamme, kotimainen energia voi tuoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian vuosittaista kulutusta miljardeilla euroilla ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen onkin kruunumiljonääri.
Sanoisiko joku norjalaisille, että kyllä teidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonne, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara? Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää käytettävissä olevat resurssinsa omien kansalaistensa hyväksi.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa.
Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja kaksi kolmasosaa Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna.
Olemme eurooppalaisittain rikkaita: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 90 prosenttia sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Me istumme öljylähteen päällä.
Suomen teollinen tuotanto ja vienti sakkaa. Nykytilanteessa teollisen tuotannon ja viennin lisääminen on haasteellista. Tuonnin merkittävä vähentäminen on paljon yksinkertaisempaa.
Koko Suomen energiataseesta noin 70 prosenttia tulee ulkomailta. Tuontienergiasta noin 80 prosenttia on venäläistä kivihiiltä, maakaasua, öljyä, sähköä ja ydinpolttoainetta. Tuontienergia maksaa Suomelle nettona vuodesta riippuen noin kahdeksan miljardia euroa.
Suositaan kotimaista
On sulaa hulluutta olla käyttämättä kotimaisia lähipolttoaineita, kuten puuta ja turvetta, joita meillä on riittävästi omasta takaa. Voimme halutessamme korvata jopa yli puolet nettotuontienergiastamme kotimaisilla vaihtoehdoilla.
Kotimaisilla energiaratkaisuilla (puu, turve) voimme edistää myös oman kunnan ja maakunnan elinvoimaisuutta. Esimerkiksi Pirkanmaalla Lempäälän energiantuotannossa säästetään jopa yli puolet jokaista megawattia kohti, joka tuotetaan nykyään maakaasun sijaan kotimaisilla polttoaineilla.
Vesilahden kunta Pirkanmaalla säästää rahallisesti noin 20–25 prosenttia siirryttyään 2003 alkaen lämmöntuotannossaan kevyestä polttoöljystä hakkeeseen. Lisäksi, kun noin 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä korvataan hakkeella, niin koko rahamäärä jää kiertämään paikallisesti. Terveyskeskus, vanhainkoti, koulu ja päiväkoti lämpiävät nyt uusiutuvalla kotimaisella lähienergialla.
Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty jo vuodesta 1973 lähtien öljystä ja maakaasusta kohti kotimaisia energiamuotoja, haketta, turvetta ja pellettiä. Joissakin tapauksissa kasvihuoneiden energiakustannukset ovat sen seurauksena jopa puolittuneet.
Kansallista politiikkaa
Tarvitsemme kansallisesta energiapolitiikasta selvän ja pitkäjänteisen näkemyksen, joka suosii kotimaista energiaa – kolmesta syystä.
Ensiksi, että saisimme työttömille työpaikkoja. Turpeen ja energiapuun hinnasta noin puolet on suomalaista työtä. Toiseksi, että estäisimme rahan karkaamisen ulkomaille, eli pitäisimme sen mieluummin kiertämässä ja elävöittämässä omaa kansantalouttamme. Kolmanneksi, parantaaksemme EU-maiden alhaisimmasta päästä olevaa huoltovarmuuttamme.
Tällä hetkellä turvetuotannon piirissä on vain noin 0,7 prosenttia turvemaiden pinta-alasta. On arvioitu, että mikäli me nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa maakuntiemme miehille ja naisille.
Kauppataseemme paranisi samalla arviolta neljällä miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme.
Turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin ainoastaan noin viisi prosenttia Suomen koko suo- ja turvealasta. Kestävän kehityksen mukaisesti turvetuotantoon otettaisiin vain luonnontilaltaan muuttuneita, pääasiassa metsäojitettuja turvemaita, ei lainkaan luonnonsoita tai avosoita.
Jo suojeltuihin suoaloihin ei saa koskea nyt eikä tulevaisuudessa.
Tuulivoima ei ratkaisu
Tietyt tahot tarjoavat tuulivoimaa vaihtoehtona maamme energiatarpeeseen.
Tuulivoimasta puhuttaessa annetaan ymmärtää toiveikkaasti sen olevan vastaus miltei kaikkeen. Itse asiassa tuulivoimalla tuotetaan ainoastaan sähköä. Eikä sitäkään silloin, kun tuulee liian hiljaa tai liian lujaa. 2,7 miljoonan suomalaisen kodin lämmittää sen sijaan suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu kaukolämpö.
Suomalaiset kodit ja julkiset rakennukset tulevat jatkossakin lämpiämään jollakin muulla kuin tuulivoimalla.
Kysymys kuuluu: vaikenemmeko me nolona siitä tosiasiasta, että energianlähteitämme tulevat myös tulevaisuudessa olemaan kalliilla Venäjältä tuomamme, energiariippuvuutta aiheuttavat, huoltovarmuuttamme vähentävät, ja saastuttavat fossiiliset polttoaineet? Vai otammeko me saatavissamme olevan hyödyn ja käytämme lähienergiaa, tilanteesta riippuen puuta ja turvetta?
Emme voi enää jatkaa vanhalla mallilla ja toivoa että lopputulos olisi erilainen. Leikkausten tie on tuhon tie.
On aika, että kansanedustajat puoluekannasta riippumatta tekevät sellaisia ratkaisuja, jotka takaavat elämisen mahdollisuudet myös jälkipolville.
Tulevilla lainsäätäjillä on mahdollisuus tehdä jotakin suurta oman maansa hyväksi. Uskon, että he ovat halukkaita sen tekemään.
LASSI KALEVA
Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu (ps)
Kirjoitus on julkaistu 15.5.2015 Maaseudun tulevaisuuden yliö-kirjoituksena
Hyvät ystävät. Eduskuntavaalit on nyt käyty. Alustavan ääntenlaskun mukaan sain n. 3000 ääntä, mikä on ensikertalaisen äänisaaliiksi todella hyvä tulos. Pirkanmaalla säilytimme 4 paikkaamme. Läpi eduskuntaan meiltä menivät Lea Mäkipää, Sami Savio, Martti Mölsä ja Tiina Elovaara.
Perussuomalaisten saama äänimäärä on osoitus siitä, että kansa haluaa muutosta. Se on osoitus siitä, että äänestäjät haluavat Arkadianmäelle jonkun, joka on tavallisen pienen ihmisen puolella, ajaa oman maakunnan asioita ja pitää oman maan puolia.
Kiitos talkooporukalle ja kaikille teille, jotka olette minua tukeneet tässä elämäni suurimmassa koetuksessa. Kampanja-aika oli työtä aamusta iltaan tauotta usean kuukauden ajan. Kiitos puolueelle, piirille ja paikallisyhdistykselle sen antamasta tuesta. Kiitos muille ehdokkaille rehdistä kamppailusta. Ja kiitos äänestäjille osoittamastanne luottamuksesta.
Jatkan edelleen toimintaani Tampereen kaupunginvaltuutettuna kuntalaisten parhaaksi. Ja olen edelleenkin tavoitettavissa kuunnellen herkällä korvalla kysymyksiänne, toiveitanne ja ehdotuksianne kaupunkimme asioihin liittyen.
Vielä kerran kiitos, kiitos ja kiitos. Ja onnea kansanedustajillemme ja uudelle eduskunnalle vaativassa tehtävässänne.
Lassi Kaleva Kaupunginvaltuutettu, Tampere
Tästä, Ylen vaalitulospalvelusta, näet koko maan äänimäärät. Itse olin koko maan ehdokkaista äänimäärien mukaisessa järjestyksessä sijaluvulla 311.
Energiapolitiikka on ehkä merkittävin maamme hyvinvointiin, taloudelliseen itsenäisyyteen ja huoltovarmuuteen liittyvä asiakokonaisuus.
1960-luvulla vanhojen sellutehtaiden jätevedet horjuttivat luottamusta. Nyt olemme ylpeitä Äänekosken miljardiluokan sellutehdasinvestoinnista.
Turvetuotanto tuntuu kärsivän isien synneistä. Tietoisuus, lainsäädäntö ja tekniikka ovat kuitenkin kehittyneet uudelle tasolle.
Vesistöhaittojen minimoinnissa ollaan edetty. Tavoitteena on, että tulevaisuuden tuotantoalueet eivät aiheuta lisäkuormitusta alapuoliseen vesistöön.
Tulee hyödyntää tuotannon elinkaarimalleja, joiden mukaan turvetuotanto ohjataan hiilidioksidia jo nyt runsaasti päästäville, ojitetuille turvemaille. Tuotannon jälkeen nämä alueet sitten esimerkiksi metsitetään sitomaan hiilidioksidia.
Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea on linjannut, ettei turpeesta luovuta niin kauan kuin Suomeen tuodaan fossiilisia polttoaineita. Realistista suunnitelmaa fossiilisista luopumiseen ei kukaan olekaan esittänyt.
Kevyttä polttoöljyä korvaava koulun, sairaalan tai päiväkodin lämmittävä hake- tai pellettilämpölaitos saadaan pystyyn jo kolmessa kuukaudessa. Kotimainen energia luo maahamme kymmeniätuhansia työpaikkoja ja vähentää vuosittain miljardeilla euroilla riippuvuuttamme venäläisestä fossiilisesta tuontienergiasta.
Poliitikoilta tarvitaan vastuullisuutta poukkoilevan tukipolitiikan sijaan. Turvetuotantosuon elinkaari ja voimalaitoksen käyttöikä on arviolta 25–30 vuotta. Investointeja ei tule, mikäli ei voida luottaa toimintaympäristön pysyvyyteen.
Vientimme ja teollinen tuotantomme sakkaa. Miljoona suomalaista pienituloista miettii päivittäin rahan riittämistä ruokaan, asumiseen ja lääkkeisiin. Eläkeläisiä kuritetaan raippaveroilla, indekseillä ja maksukorotuksilla. 38 prosenttia vähävaraisista lapsista kertoi kyselyssä jääneensä pois luokkaretkiltä rahatilanteen vuoksi.
Emme voi pelastaa koko maailmaa. Mutta voimme tehdä sen paremmaksi omille kansalaisille.
Lassi Kaleva
Keskustelu Turpeesta tuulivoimaan. Lassi Kalevan (ps) kirjoituksellaan (26.3.) aloittama turvekeskustelu laajeni runsaissa jatkoissa tuuli- ja aurinkoenergiaankin.
Lassi. Kävin juuri uurnilla. Sain mainoksesi postiluukkuuni, kirjekuoressa, nimikoituna. Se jotenkin "kolahti". Monissa asioissa emme ole ihan samaa mieltä. Uskon kuitenkin että olet asioissa tosissasi. Äänestin ensimmäistä kertaa 40 vuoteen muuta kuin kokoomuksen edustajaa. Äänestin Sinua. JOS pääsisit, tee eduskunnassa hyvää työtä.
-Mies Pirkanmaalta
------------
Olen seurannu usein kaupunginvaltuuston kokouksia netistä ja sitä olet ehdottomasti perussuomalaisten ykkösehdokas Paljon onnea sinulle vaaleihin.
-Nainen Pirkanmaalta
------------
Sain juuri tietää, että Sinut on nimitetty Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin eduskuntavaaliehdokkaaksi. Aivan mahtavaa, sillä näyttösi kuntademokratiassa puhuvat puolestaan! Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina Suomi tarvitsee niitä, jotka uskaltavat sanoa asiat niin kuin ne ovat ja kykenevät tekemään faktojen pohjalta rationaalisia päätöksiä - vastuuta kun ei kanneta hyvä-veli verkostoilla eikä henkilökohtaista etua tavoitellen.
Ensimmäisen kerran piirsin perussuomalaisen ehdokkaan numeron vaalilipukkeeseen vuoden 2011 ”jytkykeväänä”, jonka jälkeen olen jatkossakin piirrellyt perussuomalaisia tukevia numeroita niin kuntavaaleissa, presidentinvaaleissa kuin eurovaaleissa.
Viime syksynä vanhempieni asuinalueella jaettiin poliittisia flyereita, jotka olivat erään kunnanvaltuutetun maksamia [klikkaa tästä]. Tuo flyeri jäi mieleeni erityisen vahvasti, sillä toisin kuin monissa muissa poliittisissa kampanjoissa, siinä ei suoranaisesti mitenkään erityisesti mainostettu kampanjan maksanutta poliitikkoa - tarkoituksena oli selvästi enemmänkin aktivoida ihmisiä kiinnostumaan ja ottamaan kantaa kunnalliseen päätöksentekoon! Mainos oli sinun kustantamasi, joten innostuin käymään verkkosivuillasi, ja viimeinkin löysin hyvistä perussuomalaisista ehdokkaista poliitikon, jonka kanssa olen myös kansainvälisyysasioissa erittäin samoilla linjoilla. Mieleeni tuosta flyerista ja visiitistä kotisivuillasi jäi analyyttinen otteesi politiikkaan, sekä tietty nöyryys, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys ja kansanläheisyys, joka valitettavasti osalta poliitikoista tuntuu olevan pahasti hukassa, puoluekannasta riippumatta.
Perussuomalaiset tarvitsevat Sinun kaltaistasi kovan luokan tekijää. Niin tarvitsee Suomikin. Täten tahdonkin toivottaa voimia ja tsemppiä eduskuntavaalikampanjaasi, toivottavasti pääset läpi!
Tulevan hallituskauden leikkaustarve huolestuttaa hervantalaisiakin
HerSa Perussuomalaisten ehdokas Lassi Kaleva kävi jututtamassa hervantalaisia torstaina 2.4.
–Ensimmäisen tunnin aikana puhuttiin paljon valtakunnan asioista, mutta myös paikallisesti tärkeistä aiheista, Kaleva kertoo.
–Hervantalaiset ovat tyytymättömiä siihen, että TE-keskus ja Kela ovat tällä hetkellä niin kaukana, näitä palveluja toivotaan takaisin Hervantaan. Lisäksi bussilinjojen viimekesäiset muutokset harmittavat edelleen etenkin Pohjois-Hervannan iäkkäämpää väestöä, joille muutokset ovat aiheuttaneet suurta haittaa.
Kaleva nostaa erityisesti esille linjan 4 reittimuutoksen.
–Joukkoliikennelautakunnan jäsenenä vastustin voimakkaasti linjastorakenteen muutoksia, perusteena muun muassa se, että monet kuntalaiset ovat valinneet jopa asuinpaikkansa sen mukaan, miten pääsevät sieltä bussilla haluamiinsa kohteisiin. Reittimuutoksilla monen vanhemman ihmisen elämän tärkeiden kohteiden saavutettavuus on miltei täysin tuhottu.
Valtakunnallisista asioista hervantalaisia puhutti eniten leikkausten tarve tulevalla hallituskaudella.
–Tulevat säästöt selvästi huolettavat ihmisiä. Leikkaukset ja esimerkiksi arvolisäveron nosto kohdistuisivat kaikkiin kansalaisiin, mikä tarkoittaa sitä, että pienituloisille isku on kovin. Mielestäni leikkausten tie on Kreikan tie, Kaleva toteaa.
Perussuomalaisista ehdokkaista hervantalainen Heikki Luoto kampanjoi kauppakeskus Duossa viime torstaina. Maahanmuuttopolitiikka on yksi Luodon vaaliteemoista, ja se nousi voimakkaasti esiin myös keskusteluissa.
–Nykyinen maahanmuuttopolitiikka selvästi kalvaa monia ihmisiä, Luoto toteaa. Luoto nostaa esille talousratkaisuista muun muassa hallinnon keventämisen.
KUVATEKSTI: Lassi Kaleva jututti hervantalaisia pari viikkoa sitten. - Paikallisista asioista nousi esiin etenkin tyytymättömyys bussireittien muutoksiin.
Olen toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta. Olen siis elättänyt itseni rehellisellä ja lisäarvoa tuottavalla työpanoksella koko elämäni. Yrittäjyyden ilot ja haasteet ovat hyvin tiedossani. Ymmärrän selvästi yksityisen sektorin elinvoimaisuuden merkityksen koko maan hyvinvoinnille.
Suomeen tarvitaan lisää työpaikkoja eli työllistäviä yrityksiä. Miten työnantajaksi ryhtymistä voitaisiin helpottaa?
Jokainen on varmasti tietoinen monista tavanomaisista tavoista helpottaa työnantajaksi ryhtymistä. Paikallisesti voisimme sen sijaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia työllistää kysyntää lisäämällä. Suomalaisen työn liiton laskelmien mukaan 10 euroa kultakin lisää suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin tuo 10000 työpaikkaa. Entäpä, jos kuntien hankintayksiköille voitaisiin löytää keinot antaa tavoitteeksi lisätä hankintoja niin suomalaisilta kuin paikallisilta pk-yrityksiltä?
Jatka lausetta: Kannustava verotus on mielestäni…
sellainen, ettei se näännytä yrityksiä kuoliaaksi. Meillä voisi olla myös opittavaa Viron käytännöistä. Lisäksi, monet suuryritykset ovat erittäin taitavia maksimoimaan voittonsa ja minimoimaan paikalliset veronsa. Mikäli voisimme enenevässä määrin suosia paikallista elinkeinoelämää hyödyttäviä ja paikallisesti veroja maksavia pk-yrityksiä, olisi meillä lisääntyneiden verokertymien ansioista mahdollisuus alentaa pk-yrityksiin tällä hetkellä kohdistuvia taloudellisia velvoitteita ja rasitteita.
Mitä mieltä olet yrittäjien tämänhetkisestä sosiaaliturvasta?
Yrittäjällä ei käytännössä ole sosiaaliturvaa. Lisäksi, erityisesti konkurssilainsäädäntö olisi uusittava. Meillä on edelleen 25 vuotta sitten konkurssin tehneitä, jotka ovat vielä perinnässä, ilman mitään toivoa velkojensa maksamisesta. Pitäisi tehdä sellainen konkurssilaki, että menee talot ja tavarat, mutta ei tulevaisuus. Nyt yrittäjältä menee talot, tavarat ja tulevaisuus, jolloin hänellä on käytännössä vaihtoehtoina heittäytyä yhteiskunnan elätiksi tai alkaa harjoittamaan harmaata taloutta.
Suomi on sääntelyn luvattu maa. Mainitse yksi laki, joka voitaisiin mielestäsi purkaa välittömästi. Perustele valintasi.
Paikallisiin yrittämisen esteisiin on usein helpompi puuttua. Tampereen Hämeenkadun itäpään sulkeminen henkilöautoliikenteeltä, samanaikaisesti tunnelityömaan ja yleisen kaupan laman ja murroksen kanssa, tuhoaa niin koko kaupungin kuin keskustan elinvoimaisuutta. Hankaloituneet liikennejärjestelyt ajavat asiakkaat automarketteihin, haitaten siten keskustan yritysten mahdollisuuksia palvella ja työllistää kuntalaisia. Hämeenkatu tulee avata pikaisesti jälleen henkilöautoliikenteelle.
Mikä on vaalilupauksesi pirkanmaalaisille yrittäjille?
Yrittäjien kannattaa ensinnäkin äänestää sellaisia ehdokkaita, jotka jo nykyisessä luottamustehtävässään ovat ajaneet yrittäjien asioita ja osoittaneet olevansa luottamuksen arvoisia. Olen itse Tampereen kaupunginvaltuustossa ajanut etenkin pk-yrittäjien asioita ja pyrkinyt omalta osaltani herkällä korvalla kuuntelemaan kentän tarpeita ja toiveita. Lupaan jatkaa tapaani toimia myös eduskunnassa. Pyrin tekemään yhteistyötä muiden yrittäjäkansanedustajien kanssa.
Mikä on ollut elämäsi haastavin tilanne?
Elämässäni on ollut paljon haastavia tilanteita. Mutta se on vain eduksi. Miten muuten voisi ymmärtää kanssaihmisiä heidän haasteissaan. Lähihistorian haastavimmat tilanteet liittyvät politiikkaan, sen raakuuteen ja siinä vallitseviin tavalliseen elämään kuulumattomiin lainalaisuuksiin. Tämän hyväksyminen on kuitenkin se hinta, joka on maksettava kutsumuksesta hoitaa yhteisiä asioita.
Hämeenkadun itäpään sulkeminen henkilöautoliikenteeltä, vieläpä samanaikaisesti tunnelityömaan ja yleisen kaupan laman ja murroksen kanssa, tuhoaa osaltaan niin koko kaupungin kuin keskustan elinvoimaisuutta. Hankaloituneet liikennejärjestelyt ajavat asiakkaat automarketteihin, ja siten haittaavat keskustan yritysten mahdollisuuksia palvella ja työllistää kuntalaisia.
Keskustan on vaikea kilpailla autoilevista asiakkaista. Menestymisen mahdollisuuksia olisi vain, jos keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten ja markettien parkkipaikat siirrettäisiin yli puolen kilometrin päähän maan alle ja laitettaisiin maksullisiksi.
Hyvän liikekeskustan tunnusmerkkeihin kuuluu asioinnin ja saavutettavuuden helppous. Suljetut pääkadut ja kalliit pysäköintipaikat näivettävät kaupunkimme keskustaa, eivätkä suinkaan lisää keskustassa asioivien määrää.
Vihreiden Jaakko Stenhäll (AL 7.4.) totesi keskustan yrittäjien yliarvioivan autoilun merkityksen. Eivät yrittäjät arvioi mitään pelkästään fiilisten perusteella. He katsovat myynnin kehittymistä. Syy- ja seuraussuhteita ei tarvitse kaukaa hakea, jos myynnin lasku ajoittuu päivälleen Hämeenkadun itäpään sulkemisen kanssa. Yksiselitteistä on myös asiakaspalaute: ”Emme enää tule keskustaan, koska siellä asioiminen on nykyisellään aivan liian vaivalloista ja kallista.”
Keskustassa asioivien lukumäärää voitaisiin lisätä sillä, että bussimatka maksaisi ruuhka-aikojen ulkopuolella vain 60 senttiä.
Lassi Kaleva
kaupunginvaltuutettu, Tampere eduskuntavaaliehdokas (ps)
Jos haluamme, voimme saada jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian kulutusta miljardeilla euroilla vuodessa ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen onkin kruunumiljonääri. Sanoisiko joku norjalaisille, että kyllä heidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonsa, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara? Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää omat rikkautensa oman maan hyväksi.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Maamme on rikas: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 9/10 sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
On sulaa hulluutta olla käyttämättä turvetta, joka on nurkan takana. Ja tuoda fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Järjettömästä satojen miljoonien eurojen vuotuisesta tuulivoimatuesta puhumattakaan.
Tällä hetkellä turvetuotannon piirissä on vain noin 0,7 % turvemaiden pinta-alasta. On arvioitu, että mikäli me nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa maakuntiemme miehille ja naisille alueilla, joilla muuta työtä ei useinkaan ole helposti löydettävissä.
Kauppataseemme paranisi arviolta 4 miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi kansantalouden säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme. Tänä samana aikana turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin vain 5 % Suomen koko suo- ja turvealasta.
Kotimaisten polttoaineiden käytön kasvu synnyttäisi Suomeen merkittävät investoinnit. Voisimme samalla luoda edellytykset myös puumateriaalin laajempaan energiakäyttöön.
Meidän tulee saada tulevaan eduskuntaan voimakas tahtotila toimia oman maan hyväksi. Maamme on rikas. Meillä on kaikki mahdollisuudet. Nyt on aika toimia.
Lassi Kaleva Yrittäjä, kaupunginvaltuutettu (ps), Tampere Eduskuntavaaliehdokas
Kirjoitus on julkaistu aluelehti Seutulaisen huhtikuun 2015 numerossa
On hyvä, että poliittinen päätöksenteko sai Satu Hassin kommentin myötä kasvot. Kansalaisten tuleekin tietää eri ryhmittymien ajamat energia-agendat ja niiden seuraukset voidakseen valita niistä itselleen sopivimman.
Tuulivoimasta puhuttaessa annetaan ymmärtää toiveikkaasti sen olevan vastaus miltei kaikkeen. Itse asiassa tuulivoimalla tuotetaan ainoastaan sähköä. Eikä sitäkään silloin, kun tuulee liian hiljaa tai liian lujaa. 2,7 miljoonan suomalaisen kodin lämmittää sen sijaan fossiilisesti suurelta osin tuotettu kaukolämpö. Tuulivoimatuottaja E.onin julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoima voikin huonosti korvata perinteistä voimantuotantoa.
Vuonna 2015 kokonaisenergiastamme tuulivoiman osuus on noin puoli prosenttia. Nykyisilläkin vähäisillä tuotantomäärillä tuulivoiman saama syöttötariffituki on jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa. Avokätinen syöttötariffi onkin houkutellut lukuisan määrän sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia, jotka saavat takuuvarmasti valtion kassasta erinomaisen tuoton sijoitukselleen.
Suomen kunnianhimoisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä kasvattaa tuulivoiman osuudeksi hieman reilut kaksi prosenttia. Tuulivoima täyttää siis suosiollisissa tuuliolosuhteissa silloin verrannollisesti Kuopion energiantarpeen. Entä muu Suomi? Pitääkö sen palata takaisin kivikauteen?
Raskaasti tuettuna energiamuotona tuulivoima tulee nostamaan sähkölaskua merkittävästi. Esimerkiksi tuulivoiman unelmamaassa Saksassa kotitalouksien maksama sähkönhinta on miltei kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Suomalaiset kodit ja julkiset rakennukset tulevat jatkossakin lämpiämään jollakin muulla kuin tuulivoimalla. Kysymys kuuluu: vaikenemmeko me nolona siitä tosiasiasta, että energianlähteitämme tulevat myös tulevaisuudessa olemaan kalliilla Venäjältä tuomamme, energiariippuvuutta aiheuttavat, huoltovarmuuttamme vähentävät, ja saastuttavat fossiiliset polttoaineet? Vai otammeko me saatavissamme olevan hyödyn ja käytämme lähienergiaa, kuten puuta ja turvetta?
Jo suojeltuihin suoaloihin ei saa koskea nyt eikä tulevaisuudessa. Kun otamme jo luonnontilansa menettäneitä soita käyttöön vaivaiset 5 prosenttia koko suo- ja turvealastamme ja jätämme koskemattomiksi 95 prosenttia, saamme silti 25 vuoden aikana 100 miljardia euroa plussaa vaihtotaseeseemme ja 30 000 uutta työpaikkaa.
Suomalaisten aarre? Norjalla on runsaat öljyvaransa, Suomella on öljyyn verrattava energiareservi: turve. Turpeen käyttöä poltoaineena pitäisi kirjoittajan mielestä lisätä reilusti.
Puheenaihe: Mekin istumme öljylähteen päällä
KOTIMAA | 25.3.2015 | 22:24 | PÄIVITETTY 22:261
Lassi Kaleva
Meillä on suuri, Norjan öljyyn verrattavissa oleva energiareservi turpeessa ja puussa. Käyttäkäämme sitä ylpeästi oman maamme hyväksi.
Jos haluamme, kotimainen energia voi tuoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian vuosittaista kulutusta miljardeilla euroilla ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
Norjan öljyvarat ovat nostaneet maan taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen on kruunumiljonääri.
Sanoisiko joku norjalaisille, että teidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonne, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara?
Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää resurssinsa omien kansalaistensa hyväksi.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 terawattituntia (TWh). Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa.
Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna, kaksi kolmasosaa Norjan tunnetuista öljyvaroista
Maamme on eurooppalaisittain rikas: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 9/10 sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Me istumme öljylähteen päällä.
Suomen teollinen tuotanto ja vienti sakkaavat. Nykytilanteessa niiden lisääminen on haasteellista. Tuonnin merkittävä vähentäminen on paljon yksinkertaisempaa.
Koko Suomen energiataseesta noin 70 prosenttia tulee ulkomailta. Tuontienergiasta noin 80 prosenttia on venäläistä kivihiiltä, maakaasua, öljyä, sähköä ja ydinpolttoainetta. Tuontienergia maksaa Suomelle nettona vuodesta riippuen noin 8 miljardia euroa.
On sulaa hulluutta olla käyttämättä kotimaisia lähipolttoaineita, kuten puuta ja turvetta, joita meillä on riittävästi omasta takaa. Ja tuoda samalla maahan fossiilisia polttoaineita. Voisimme korvata jopa yli puolet nettotuontienergiastamme kotimaisilla vaihtoehdoilla.
Kotimaisilla energiaratkaisuilla (puu, turve) voimme edistää myös oman kunnan ja maakunnan elinvoimaisuutta.
Lempäälän energiantuotannossa säästetään jopa yli 50 prosenttia jokaista megawattia kohti, joka tuotetaan nykyään maakaasun sijaan kotimaisilla polttoaineilla.
Vesilahden kunta säästää rahallisesti noin 20–25 prosenttia siirryttyään vuodesta 2003 alkaen lämmöntuotannossaan kevyestä polttoöljystä hakkeeseen.
Kun noin 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä korvataan hakkeella, niin koko rahamäärä jää kiertämään kuntaan paikallisesti. Terveyskeskus, vanhainkoti, koulu ja päiväkoti lämpiävät nyt uusiutuvalla kotimaisella lähienergialla.
Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty jo vuodesta 1973 lähtien öljystä ja maakaasusta kohti kotimaisia energiamuotoja, haketta, turvetta ja pellettiä. Joissakin tapauksissa energiakustannukset ovat jopa puolittuneet.
Tarvitsemme kansallisesta energiapolitiikasta selvän ja pitkäjänteisen näkemyksen, joka suosii kotimaista energiaa – kolmesta syystä. Ensiksi, että saisimme työttömille työpaikkoja. Turpeen ja energiapuun hinnasta noin puolet on suomalaista työtä. Toiseksi, että estäisimme rahan karkaamisen ulkomaille, eli pitäisimme sen mieluummin kiertämässä ja elävöittämässä omaa kansantalouttamme.
Ja kolmanneksi, parantaaksemme EU-maiden alhaisimmasta päästä olevaa huoltovarmuuttamme, mikä on huolestuttanut kansalaisia muun muassa Ukrainan tapahtumien johdosta.
Turvetuotannon piirissä on nyt vain noin 0,7 prosenttia turvemaiden pinta-alasta.
Jos nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa miehille ja naisille alueilla, joilla muuta työtä ei useinkaan ole helposti löydettävissä.
Kauppataseemme paranisi samalla arviolta 4 miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi kansantalouteen säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme.
Samana aikana turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin ainoastaan noin 5 prosenttia Suomen koko suo- ja turvealasta.
Kestävän kehityksen mukaisesti tuotantoon otettaisiin vain luonnontilaltaan muuttuneita, pääasiassa metsäojitettuja turvemaita, ei lainkaan luonnonsoita tai avosoita.
Emme voi enää jatkaa vanhalla mallilla ja toivoa että lopputulos olisi erilainen.
Leikkausten tie on tuhon tie. Kansanedustajien puoluekannasta riippumatta on aika tehdä ratkaisuja, jotka takaavat elämisen mahdollisuudet myös jälkipolville. Tulevilla lainsäätäjillä on mahdollisuus tehdä jotakin suurta oman maansa hyväksi. Uskon, että he ovat halukkaita sen tekemään.
Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (ps).
KeskusteleVoiko turve pelastaa talouden ja työpaikat? Kommentoi: aamulehti.fi Kirjoita Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi
Ylen vaaligalleriasta on nyt nähtävissä 18 pirkanmaalaisen perussuomalaisehdokkaan neliminuuttiset haastattelut. Ylen sivuilta näkee myös kaikkien muiden puolueiden ehdokkaiden haastattelut.
Haastattelut tehtiin Ylen Tampereen studiolla. Periaate oli raaka: Haastattelu otetaan yhdellä neljän minuutin otolla. Kysymyksiä ei kerrota etukäteen. Mitään ei editoida pois. Mitään ei lisätä. Mitään ei kuvata uudestaan. Oman haastattelun julkaisua ei voi estää.
Kansanedustajaehdokkaat ottavat Vaaligallerian tosissaan – samoin esiintymisvalmentajat
Ylen Vaaligalleria esittelee verkossa ehdokkaat äänestäjille. Tiukka aikataulu on saanut miettimään, miten televisiossa oikein pitää esiintyä.
Neljä minuuttia ja kerralla purkkiin. Jokainen kansanedustajaksi pyrkivä saa oivan mahdollisuuden kertoa itsestään ajatuksistaan Ylen Vaaligalleriassa. Tunnelma on avoin mutta tiheä.
– Sehän on hyvin samantapainen haastattelu, johon ehdokas voi joutua oman kotikaupunkinsa torikahvilassa. Eli häneltä kysytään, miksi hän on ehdolla, mitä hän ajattelee puolueen edustamista asioista, mitä asioita hän pitää tärkeänä ja niin edelleen, kertoo Riikka Uosukainen Ylen vaaliohjelmista. – Sitten voi tulla joitakin hankalia kysymyksiä liittyen puolueeseen tai ehdokkaaseen itseensä.
Kylmään veteen
"Kameran edessä voi olla rento ja oma itsensä, kun puhuu oikeasti sitä mitä ajattelee. Silloin se viestikin menee perille." – Lassi Kaleva
Ylen Vaaligalleria on mittava mediatapahtuma. Ääneen pääsevät kaikki yli 2 000 ehdokasta, jotka nähdään sekä Vaaligalleria-verkkopalvelussa että Yle Areenassa. Haastattelut tehdään kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Vaalitentit liitetään osaksi ehdokkaiden vaalikonevastausten yhteydessä muodostuvaa profiilia. – Televisioesiintyminen kyllä jännittää ja varsinkin nyt kun tiedetään, että se on kertaotto, kuvailee Pirkanmaan Sosiaalidemokraattien järjestösihteeri Hanna Plattonen. – Kysymyksiä ei tiedetä ennakkoon eli ehdokkaat tiputetaan tavallaan kylmään veteen.
Ole oma itsesi
Moni ehdokas on kääntynyt Vaaligallerian vuoksi viestintäasiantuntijoiden puoleen. Perinteisillä puolueilla on omaa esiintymiskoulutusta, mutta nopeat toimiijat ovat löytäneet uusia markkinoita. – Kyllähän tämä iso mahdollisuus on. Isoista puolueista on neuvottu, että valmistautukaa seuraavaan vaaliin jo monta kuukautta ennen, sanoo esiintymiskoulutusta ehdokkaille järjestävä yrittäjä Jyri Makkonen. Pekka Kinnunen haastattelee Kirsi Heliniä (ipu) Vaaligalleriaan Pasilassa. Kuva: Yle
– Nythän galleriasta ei tiedetty etukäteen mitään täällä kentällä. Mekin otimme koulutuksen heti samana aamuna ohjelmaan, kun kuulimme tästä. Ehdokkaalle Vaaligalleria voi olla jännittävä kokemus. Mutta olemalla oma itsensä pärjää, uskoo Perussuomalaisten tamperelaisehdokas Lassi Kaleva. – Kameran edessä voi olla rento ja oma itsensä, kun puhuu oikeasti sitä mitä ajattelee. Silloin se viestikin menee perille. Ei kannata yrittää olla muuta kuin mitä on.
Aamulehti julkaisi 13.1. Tampereen kaupunginvaltuuston vuoden 2014 puhujatilastot. Tilaston kärkeä pitävät edelleen valtuutetut Aarne Raevaara (ps) ja Lassi Kaleva (ps).
Kuntalaisten onkin hyvä tietää oman valtuutettunsa aktiivisuus, jota puheenvuorojen määrä osaltaan kuvaa. Puheenvuorojen määrä yksistään on kuitenkin rajallinen indikaattori valtuutetun kyvystä hoitaa luottamustehtäväänsä. Kannanottojen määrää tärkeämpi onkin niiden laatu.
Hyvä valtuustopuheenvuoro tai repliikki on perusteltu, pohjautuu tosiasioihin ja osoittaa ymmärrystä niin kokonaisuudesta kuin yksityiskohdista. Se tarjoaa usein selkeän ja innovatiivisen vaihtoehdon esitettyyn päätösasiaan. Hyvä puheenvuoro haastaa rohkeasti nykymenon silloin, kun siihen on aihetta.
Valtuutetut eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita, mutta kuntalaisia herkällä korvalla kuunnellen he voivat tuoda päätöksentekoon uusia ratkaisumalleja.
Puheenvuorojen laatu on subjektiivinen kysymys, jonka kuulija itse määrittää. Jokainen voi halutessaan kuunnella valtuutettunsa kannanottoja radiosta tai katsoa niitä netistä.
Näin kuulijalle selviää valtuutetun todellinen arvopohja: Ajaako oma valtuutettu tavallisen kuntalaisen parasta vai jonkun muun etuja? Onko valtuutetulle tärkeää hoitaa ensin kunnialla peruspalvelut ja vasta sitten tehdä kaupungin talouteen merkittävästi vaikuttavia ökyinvestointeja? Pyrkiikö valtuutettu löytämään innovatiivisia keinoja lisätä työllisyyttä? Vai kannattaako hän asioita, jotka mahdollisesti heikentävät yritystemme kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää?
Tietysti myös valtuutetun omat kotisivut verkossa ovat hyvä lähde tutkia aktiivisuutta etenkin vaalien välillä.
Suulain oli äänessä yhteensä yli kolme ja puoli tuntia. Kampman ja Koskela olivat valtuuston vähäpuheisimmat.
Aki Taponen / Aamulehti
Perussuomalaisista keskustaan syksyllä loikannut valtuutettu Laila Koskela ja sdp:n valtuutettu Ulla Kampman olivat Tampereen kaupunginvaltuuston hiljaisimmat jäsenet viime vuonna.
Kaupungilta saadun tilaston mukaan kumpikin käytti koko vuoden aikana valtuustossa vain kaksi puheenvuoroa.
Laila Koskela selittää vähäpuheisuuttaan sillä, että hän kuului suurimman osan vuotta sellaiseen valtuustoryhmään, johon hän ei kokenut lainkaan kuuluvansa.
- Siksi en nähnyt aiheelliseksi tuoda mielipiteitäni julki, hän perustelee.
Ulla Kampman ei lue omaa vähäpuheisuuttaan itselleen kunniaksi. Hän sanoo jopa pohtineensa, pitäisikö toimintatapoja muuttaa, jottei joutuisi selittelemään asiaa.
- Puheenvuoroja otetaan aina valtavasti, ja kaikki puhuvat samat asiat. Minusta on aivan turha toistaa niitä kymmeniä kertoja, Kampman perustelee hiljaisuuttaan.
Sen sijaan kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa ja muissa toimielimissä Kampman kertoo käyttäneensä enemmän puheenvuoroja. Hän kokee, että siellä niillä on merkitystä.
- Ensimmäisen kauden valtuutettuna olen pohtinut, mikä on kaupunginvaltuuston istuntojen merkitys. Kaupunginhallitus ja muut toimielimethän ovat jo käytännössä keskustelleet, miten asioita viedään eteenpäin, Kampman on pannut merkille.
Kampmanin mielestä valtuuston puhekoneet Aarne Raevaara (ps) ja Lassi Kaleva (ps) toistelevat asioita liikaa.
- Lisäksi Raevaara jumittuu puheissaan yksityiskohtiin ja ottaa aina uuden puheenvuoron vakuuttaakseen yksityiskohdan todellisuutta.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Aarne Raevaara käytti valtuustossa viime vuonna peräti 152 puheenvuoroa. Yhteensä niille tuli mittaa 3 tuntia 38 minuuttia.
Raevaaran mukaan puheajasta huomattavan osan vei talousarviokokouksen ryhmäpuheenvuoro. Muuten hän selittää puheliaisuuttaan sillä, että hän edustaa valtuuston suurinta oppositioryhmää.
- Annoimme kuntavaaleissa äänestäjille lupauksia joidenkin asioiden esiin nostamisesta. Olen pyrkinyt noudattamaan lupauksia, Raevaara sanoo ja viittaa muun muassa kriittiseen suhtautumiseen ratikkaan.
Hän on tietoinen siitä, että monet valtakoalitioon kuuluvat valtuutetut kokevat hänen lukuisat puheenvuoronsa rasittaviksi.
- Se johtuu siitä, että pormestariohjelman yksityiskohtaisuus estää muita harkitsemasta niitä näkemyksiä, joita oppositio tuo esille, Raevaara tulkitsee.
Tampereen valtuuston puheenjohtajalle Sanna Marinille (sd) ei kirjattu ainuttakaan varsinaista puheenvuoroa. Hänen tapoihinsa kuuluu pitää ainoastaan vuoden viimeisen valtuustokokouksen päätteeksi yhteenvetokatsaus. Muuten hän on kyllä valtuuston kokouksissa äänessä puheenjohtajan ominaisuudessa.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) käytti valtuustossa 35 puheenvuoroa. Apulaispormestareista eniten äänessä olivat Pekka Salmi (sd) 66 kertaa ja Mikko Aaltonen 49 kertaa.
Eniten poissaoloja Tampereen valtuustosta kertyi sotilastarkkailijana Lähi-idässä toimivalle Juhana Suoniemelle (vihr), joka oli poissa seitsemästä kokouksesta. Viisi poissaoloa kirjattiin ministeri Pia Viitaselle (sd), Matti Helinille (kok) ja Sirkkaliisa Virtaselle (vas).
Tämän laulun sanojen ja Juha Tapion 18.12.2014 tulkinnan myötä toivotan sinulle oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä menestyksellistä uutta vuotta!
------
--------
On jouluyö, sen hiljaisuutta Yksin kuuntelen, Ja sanaton on sydämeni kieli Vain tähdet öistä avaruutta Pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli Näin sydämeeni joulun teen Ja mieleen hiljaiseen Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen
On jouluyö ja lumihuntuun Pukeutunut maa – Kun yhtä puhdas itse olla voisin! Se ajatukset joulun tuntuun Virittymään saa, Kuin harras sävel sisälläni soisi Näin sydämeeni joulun teen Ja mieleen hiljaiseen Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen
On jouluyö, sen syvä rauha Leijuu sisimpään, Kuin oisin osa suurta kaikkeutta Vain kynttilät ja kultanauhat Loistaa hämärään, Vaan mieleni on täynnä kirkkautta Näin sydämeeni joulun teen Ja mieleen hiljaiseen Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen
Valtuutettujen ja varavaltuutettujen tekemät ja allekirjoittamat valtuustoaloitteet ovat osa poliittista vallankäyttöä. Monesti niissä saattaa olla jopa kymmeniä allekirjoittajia. Vallalla olevan ilmapiirin mukaan vallankäytön tulisi olla läpinäkyvää ja avointa.
Valtuustoaloitteet ovat julkisia asiakirjoja. Niitä toimitetaan tiedotusvälineille, ja myös tavalliset kansalaiset pääsevät halutessaan katsomaan niitä.
HALLINNON avoimuutta eivät kuitenkaan edistä aloitteisiin ilman nimenselvennystä tehdyt käsialanäytteet, joista monesti tavallinen valtuutettu tai kuntalainen ei ota mitään selvää. Ei ole siis käytännössä useinkaan mahdollisuutta tietää, kuka on kannattanut itselle tärkeää aloitetta ja kuka ei. Sen verran epäselviä monen valtuutetun nimikirjoitusnäytteet ovat.
En tee asiasta valtuustoaloitetta. Se kun vain synnyttäisi satoja tunteja kallista byrokratiaa aloitteen käsittelyn, valtuuston työjärjestyksen muutoksen ja tietysti asian toimeenpanon johdosta. Mikäli joku sitten unohtaisi nimenselvennyksen, sitä pitäisi virkamiesten työajalla metsästää vastineita pyydellen. Vai olisiko niin, että epäselvät nimenkirjoittajat hylättäisiin aloitteista kokonaan?
Luotan valistuksen ja vapaaehtoisuuden voimaan. On myös yksittäisten valtuutettujen etu, että he kirjoittavat rohkeasti ja suoraselkäisesti nimensä vaikka nimenselvennyksellä, että kuka tahansa sen voi siitä tunnistaa.
Eilisessä Tampereen kaupunginvaltuustossa oli jotain niin tuttua koko vuoden kokouksista. Perussuomalaisten Aarne Raevaara ja Lassi Kaleva härnäsivät, kunnes jotkut vihreät, demarit ja vasemmistoliittolaiset suuttuivat.
Tällä kertaa aiheena oli maaseuturakentaminen ja kaavoittaminen. Yleiskaavoitusohjelmaa käsiteltäessä Raevaara ehdotti, että Teiskon rakentamisen helpottamiseksi tutkittaisiin sellaisen yleiskaavan hyödyt, jonka perusteella voisi suoraan myöntää rakennuslupia.
Sitä ennen oli kiivailtu kaupunkien sosiaalisista ongelmista, maaseutuelämän ihanuudesta sekä vaadittu ja vastustettu ikuisuusteemana Kiikkistensalmen sillan rakentamista.
Raevaaran esitys ei mennyt läpi, kuten eivät hänen kymmenet vuoden mittaan tekemänsä muutosesitykset.
Erityisesti hänen puheensa kaavoituksen väitetyistä laittomuuksista saivat jälleen apulaispormestari Pekka Salmen (sd) ja sdp:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajan Atanas Aleksovskin hermostumaan. Lisäksi tarvittiin kaupunginlakimiestä selvittämään muutosesitysten sekasotkua.
VUODEN AIKANA keskusteltiin värikkäästi myös milloin Särkänniemen delfiineistä, ratikasta, kaupungin taloudesta tai muista tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista.
Ennen eilistä tehtyjen vuositilastojen mukaan eniten puheenvuoroja valtuustossa olivat käyttäneet nimenomaan Aarne Raevaara (134 puheenvuoroa), Lassi Kaleva (116) ja Atanas Aleksovski (89).
Äänestyksiä oli yhteensä 123, joista 83 valtuuston talousarviokokouksessa, nekin valtaosin perussuomalaisten muutosesityksistä. Kaikki hylättiin.
VALTUUSTON puheenjohtaja Sanna Marin (sd) totesikin vetäessään yhteen valtuustovuotta, että valtuusto oli tänä vuonna vähintään yhtä työteliäs kuin viime vuonna.Hän listasi vuoden suurimmiksi asioiksi muun muassa ratikan yleissuunnitelman hyväksymisen, M-Realin kanssa tehdyn maakaupan Lielahden teollisuusalueesta sekä toimintamallin arvioinnin etenemisen.
ITSE TOIVON, että puheenjohtajan nuija kopsahtelisi nykyistä enemmän silloin, kun keskustelu lähtee liian etäälle käsiteltävästä aiheesta.Lisäksi kovimmat suupaltit saisivat muistaa, että liiat puheet kärsivät helposti inflaation. Niitä ei noteerata, vaikka niissä olisi joskus asiaakin.
Eilenkin vihreiden valtuustoaloite Tampereen hakeutumisesta robottiautojen kokeilualueeksi sai aluksi liikuttavaa tukea jopa salin vastakkaiselta laidalta - kunnes alettiin kiistellä, voisivatko robottibussit korvata ratikan tai voisivatko robottiautot karkailla...
TOISAALTA vasta yksi puhekoneisiin lukeutuva valtuutettu on tähän mennessä päässyt Fingerpori-sarjakuvaan [klikkaa tästä] esittelemään valokuvaa siitä, kuinka hän aluksi silittää delfiiniä ja sitten tekee tempun delfiinin kanssa.
AL-Puheenaihe: Yksityisautot takaisin Hämeenkadulle
PIRKANMAA | 11.10.2014 | 19:18 | PÄIVITETTY 19:20
Vierailija: Kysely osoitti, että miltei kaikki autonkäyttäjät nuoresta aikuisesta ikäihmiseen vastustavat Hämeenkadun itäpään sulkemista. Liikkuminen sokkeloisessa keskustassa koetaan liian vaikeaksi ja aikaa vieväksi, kirjoittaa Lassi Kaleva.
Hämeenkadun itäpää suljettiin yksityisautoilta 30. kesäkuuta.
Koska hanke ilmiselvästi jakaa mielipiteitä, selvitin konseptin toimivuuden pelastuslaitokselta, poliisilta, toimitilavuokraajilta, yrittäjiltä ja yrittäjäjärjestöiltä sekä joukkoliikenteen käyttäjiltä. Olen myös haastatellut autoilijoita esimerkiksi Kalevan prismakeskuksessa, Turtolassa, Ylöjärven Elovainiolla, Pirkkalan Veskassa, Lielahtikeskuksessa sekä Ideaparkissa.
Kysyin vastaajilta muun muassa mielipidettä kokeilun onnistumisesta, kokeilun vaikutuksesta keskustan elinvoimaisuuteen, sekä sitä käykö vastaaja Tampereen keskustassa nyt aiempaa useammin vai harvemmin.
Miltei kaikki autonkäyttäjät nuoresta aikuisesta ikäihmiseen vastustavat Hämeenkadun itäpään sulkemista. Liikkuminen sokkeloisessa keskustassa koetaan liian vaikeaksi ja aikaa vieväksi.
Valtaosa suhtautuu varauksellisesti myös Hämpin parkkiin korkeiden pysäköintimaksujen ja pidentyneiden kävelymatkojen johdosta. Tampereen keskustassa käydäänkin nyt selvästi aiempaa harvemmin.
Miltei poikkeuksetta joukkoliikenteen käyttäjät nuoresta aikuisesta ikäihmiseen kannattavat Hämeenkadun itäpään sulkemista. Hankkeesta ei katsota olevan haittaa keskustan elinvoimaisuudelle. Keskustassa asiointia kokeilu ei kuitenkaan tässä ryhmässä lisää, joskaan se ei sitä myöskään vähennä.
Koska tällä hetkellä joukkoliikennettä käytetään kaupungissa vain 19 prosentissa matkoista ja ympäristökunnissa 5 prosentissa, on selvää miksi kansalaisten ei haluta antaa ilmaista kantaansa Hämeenkadun sulkemiseen esimerkiksi neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.
Toimitilavuokraajien näkökulmasta keskustan tilanne on verrannollinen pahimpiin lamavuosiin. Kun edelliset vuokralaiset lähtivät, niin silloinkaan ei uusista tulokkaista ollut juuri tietoa.
Pelastuslaitoksen kannalta haasteita asettaa se, että muuttuneet liikennejärjestelyt näkyvät liikenteessä lisääntyneinä ruuhkina ainakin Ratinan sillalla, Satakunnankadulla, Hämeenpuistossa ja Lapintiellä. Tällä saattaa olla tietyissä tilanteissa vaikutusta saavutettavuusaikoihin.
Yleisesti käytetty nyrkkisääntö on, että jokainen lisäminuutti ammattiapua odotellessa heikentää selviytymistä 10 prosenttia.
Poliisin hälytysajoja kokeilu ei haittaa, koska yksiköt ovat muutenkin hajallaan ympäri kaupunkia. Sen sijaan ruuhka-aikaan tapahtuva vakava liikenneonnettomuus, jossa väylä joudutaan kokonaan sulkemaan, saattaa aiheuttaa ennen näkemättömiä ongelmia.
Pirkanmaan yrittäjien lausunnossa Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnoksesta (6. kesäkuuta) todetaan, että yli 700:sta kyselyyn vastanneesta yrittäjästä enemmistö haluaa säilyttää autot Tampereen keskustassa.
Lausunnossa todettiin myös, että taannoisen Aleksis Kivenkadun katkaisemisen jälkeen 26 pientä erikoisliikettä joko lopetti toimintansa tai muutti pois.
Tavaratalot eivät yksin pärjää keskustassa. Ne tarvitsevat ympärilleen pikkuliikkeitä, mukaan lukien naisten ja miesten asusteita myyvät liikkeet. Keskustan elinvoimaisuus on sen kivijalkaliikkeiden monimuotoisuudessa.
Tulevaisuus näyttää karulta niille perinteisille kivijaloille, jotka eivät sijaitse aivan Hämpin parkin hissikuilujen vieressä. Esimerkiksi erään Hämeenkadun itäpäässä vuosikymmeniä toimineen kivijalan liikevaihto on pudonnut vuodentakaisesta viikkotasolla jopa 37,7 prosenttia. Useat työntekijät ovat jo saaneet lähteä. Pian saattaa lähteä kivijalkakin.
Toivottavasti emme joudu tulevaisuudessa ratkomaan ongelmaa, jonka Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toi esiin (HS 1.10.) sanoen: "On pubistumisilmiö. Ostareista on usein tullut paikkoja, joita kaikki pelkäävät, varsinkin lapset. Ostarin pitäisi olla paikka, johon kaikki kokoontuvat."
Hämeenkadun kokeilun on kaavailtu kestävän vuoden 2016 loppuun. Ehkä monen kivijalan rahkeet loppuvat ennen sitä.
Nykymenolle on myös vaihtoehto: Kieltojen ja rajoitusten sijaan lisätään joukkoliikenteen tukea, parannetaan palvelutasoa ja alennetaan merkittävästi bussien lipunhintoja joko halpalentoyhtiöiden ja VR:n tapaan ruuhka-aikojen ulkopuolella tai sitten kautta linjan.
Puretaan keskustaan rakennetut keinotekoiset liikenteelliset esteet ja avataan kapean kannaksemme pääkatu jälleen myös yksityisautoille. Näin sallimme kehityksen tapahtua luonnollisesti ja vapaaehtoisesti, kaikkia osapuolia kunnioittaen.
Kysymys kuuluu: haluammeko me Hämeenkadusta bilekansan, juoppojen ja aineiden käyttäjien juhlakadun, jonne tavallisella kansalaisella ei ole enää asiaa?
Vai haluammeko me elinvoimaisen ja vetovoimaisen keskustan täynnä ihania pikkuputiikkeja, keskustan, jossa me kaikki tunnemme olomme turvalliseksi ja tervetulleeksi?
Kirjoittaja on yrittäjä ja perussuomalainen Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen.
Ennakkoäänestys Tampereella 29.3.-4.4.(29.03.2017) Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017
Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut. Äänestää voi Tampereella 18 eri ennakkoäänestyspaikassa 29.3. – 4.4...
Tein pykälässä 131, jossa keskusteltiin ratikan aikataulusta seuraavan muutosesityksen: ”Että taloustilanne, valtion osuuden epävarmuus ja joukkoliikenteen käyttäjien aleneva suunta huomioon ottaen, suunnittelussa on otettava huomioon mahdollisuus, että hanke siirretään myöhäisempään ajankohtaan.” Muutosesitystä kannatti 23 valtuutettua ja vastusti 43 valtuutettua.
Kysymykset:
-----