Lassi Kaleva (ps)- Kaupunginvaltuutettu, Tampere- Valtuustoryhmän puheenjohtaja - Kaupunginhallituksen varsinainen jäsen
-------------------- * Kaleva sanoi viimeisen sanan Tampereen elokuvajuhlien 9-minuuttisessa lyhytelokuvassa "Puheenvuoro". Katso tästä! |
23.4.2018 valtuusto. Valtuustoryhmän puheenjohtajan puheMaanantai 23.4.2018 - Lassi Kaleva
Arvoisa puheenjohtaja, pormestari, valtuutetut, viranhaltijat, konsultti Eero Laesterä ja arvoisat kuulijat Tampereen menoa kuluneina vuosina voisi verrata villivarsan laukkaan. Pormestari Lauri Lyly taas on ikänsä ja kokemuksensa avulla vienyt kaudellaan kaupungin rauhallisempaan käyntiin. Elämässä ehtii myöhemminkin. Ei Tampere tule valmiiksi vaikka tekisimme velalla heti kaiken mitä haluamme. Tulee niitä tarpeita myöhemminkin. Massiivisella investointiohjelmalla ei pidä viedä tulevaisuuden sukupolvilta kaikkea liikkumavaraa. Investointiohjelma tuleekin käsiteltäväksi myöhemmin. Odotan silloin malttia niin päätöksentekijöiltä kuin virkamiesvalmistelijoilta, kun keskustelemme siitä mihin on varaa ja mihin ei ole varaa. Kuntalaisilta on tullut tiukkaa palautetta joistakin nyt esitetyistä säästöistä. Onkin äärimmäisen valitettavaa, että osana talouden tasapainottamista joudumme nostamaan terveydenhuollon asiakasmaksuja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa Suomen sosiaalinen tila 1/2018. todetaan, että useampi kuin joka kymmenes alimpaan tuloviidennekseen kuuluvasta ikääntyneestä jättää käymättä lääkärissä heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Aamulehti uutisoi taannoin, että 40 000 köyhyysrajan alapuolella elävää tamperelaista joutuu päivittäin miettimään mihin raha riittää, ruokaan, lääkkeisiin vai lääkäriin. Kaikkeen se ei riitä. Nekalalaisilta on tullut runsaasti palautetta kylän omasta kirjastosta. On äärimmäisen ikävää, että 67 vuotta toiminut Nekalan kirjasto on yksi osa talouden säästötalkoita. Kuten eräs kuntalainen toteaa: ”Nekalan kirjasto on varsin hyvä esimerkki siitä, miten pienillä kustannuksilla on vuosien saatossa saavutettu mittaamattoman paljon hyvinvointia… Lopettamispäätös aiheuttaisi pahoinvointia, johon Tampereen kaupungilla tuskin on varaa.” (lainaus päättyy). Kiitämme runsaasta kuntalaispalautteesta Nekalan kirjastoon liittyen. Tampereen talous ei voi hyvin. Suhteellisen velkaantuneisuuden mittarilla täytämme jo nyt kriisikunnan määritelmän. Jotakin on tehtävä. Nykyisiä valtuutettuja ei kannata nykymenosta syyttää. Paitsi jos he ovat olleet valtuutettuja aikaisemminkin, ja tehneet kaupunkimme suohon vieneitä päätöksiä. Ei ole salaisuus, että nyt päätettävät 3 vuoden säästöt ovat suurin piirtein sama summa kuin jatkossa 3 vuoden aikana ratikan nielemät rahat. Kaikki eivät tästä pidä, mutta sanon sen vielä selkokielellä. Se mikä säästöohjelmassa säästetään, menee melko tarkkaan ratikkaan. Ryhmämme mielestä olisi ollut paljon viisaampaa ratikan vuosittain vaatimalla rahalla vaikkapa tarjota kaikille alle 25-vuotiaille sekä kaikille 65-vuotta täyttäneille pysyvästi ilmaiset joukkoliikennematkat. Tai vaihtoehtoisesti alentaa bussin lipunhintoja 30-40 % kaikilta käyttäjäryhmiltä. Emme voi muuttaa mennyttä, joten nyt voimme vain toimia annetussa tilanteessa. Perussuomalaisten valtuustoryhmä on yksimielisesti neuvotellun talouden tasapainottamisohjelman takana. Näkisimme kuitenkin mielellämme, että mm. heikoimpiin iskevät sote-maksujen korotukset voitaisiin jatkossa perua, mikäli sote-uudistusta ei tule. Ja että talousarvion yhteydessä voisimme yhdessä löytää Nekalan kirjastolle jatkoa lähipalveluna. Aikaisemmin persuja on syytetty siitä, että huutelette puskista, missä ovat vaihtoehdot. Nyt tilanne on eri. Olemme yhteistyöhakuisia, mutta tilanteen niin vaatiessa rakentavan kriittisiä. Mikäli olette seuranneet valtuuston kokouksia tai kannanottojamme julkisuudessa, niin olette varmasti huomanneet, että valtuustoryhmämme jäsenet esittävät vastuullisia vaihtoehtoja ehkä selvästi enemmän kuin monen muun suuremmankin valtuustoryhmän jäsenet. Olemme olleet mukana aktiivisesti mm. siinä, että Asunto- ja maapolitiikan linjaukset vievät eteenpäin kaupunkimme taloutta. Kasvavassa kaupungissa rakennetaan. On poliitikkojen tehtävä varmistaa, että jokaisen kaavoitetun neliön jopa tuhansien eurojen arvonnoususta asiallinen osuus kanavoituu kuntalaisten hyväksi. Yhdessä muiden ryhmien kanssa tekemämme muutokset lisäävät kaupungin kaavoituksesta saamia tuloja arviolta 1–5 miljoonaa euroa vuodessa, mahdollisesti enemmänkin, riippuen linjausten soveltamisesta. Kyseinen summa lisää taloutemme liikkumavaraa ja helpottaa kuntalaisten hyvinvointipalveluiden järjestämistä. Taloutemme tasapainottamisessa mukana ollut konsultti Eero Laesterä on todennut, että: ei-lakisääteisissä palveluissa on suuri sopeutumisen mahdollisuus vaarantamatta peruspalveluiden järjestämistä. Näitä paketin ulkopuolella jääviä palveluita on Laesterän mukaan vaikea sopeuttaa, koska juuri nämä rakenteet ovat poliittisesti rakentuneet ja sementoituneet. Tämä on valitettavasti linjassa sen tosiasian kanssa, että OECD:n mukaan julkisektorin kulut suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Suomessa nyt OECD-maiden suurimmat. Olisiko jossakin vaiheessa jatkossa aiheellista kysyä kuntalaisilta haluavatko nämä laadukkaat ja edulliset peruspalvelut, jossa myös ei-kiireelliseen hoitoon pääsee pikaisesti. Vai haluavatko kuntalaiset selvästi muitakin kaupunkeja raskaamman, poliittisesti sementoituneen palvelurakenteen. Tamperelaisten kuntapoliitikkojen tulee pitää kuntalaisten puolia, koska muiden kuntien poliitikot eivät Tampereen etua aja. Turvataksemme kaupungin talouden ja hyvinvointipalvelut, meidän pitää luottamushenkilöinä ja virkamiehinä vetää kotiinpäin, toki rehdisti ja lain sallimilla tavoilla tietenkin. Esimerkiksi, mikäli julkisten hankintojen kilpailutuksissa voittaa paikallinen yritys, vaikutus kunnan talouteen on kolminkertainen kunnan käyttämän hankinnan rahamäärään verrattuna. Tutkimuksen mukaan yksi euro muuttuu kolmeksi euroksi paikallisesti. Tämä on seurausta paikallistaloudesta, koska yrityksen kulut maksetaan paikkakunnalle joko suoraan tai välillisesti. Kiitos Eero Laesterälle, pormestarille, kaupunginhallitukselle, lautakunnille, valtuustoryhmille ja valtuutetuille ja myös virkamiehille työstänne Tampereen talouden tasapainottamiseksi. Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä on esityksen takana. Kiitos. Lassi KalevaKaupunginvaltuutettu (ps) Kaupunginhallituksen jäsen |
AL 21.4. Rakennusliikkeet mukaan ratikan kustannuksiinLauantai 21.4.2018 - Lassi Kaleva
|
Maakunta- ja sote-uudistuksessa vakava demokratiavajeKeskiviikko 11.4.2018 - Lassi Kaleva Maakunta- ja sote-uudistuksessa vakava demokratiavajeSuomen kuuden suurimman kaupungin Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun johtavat luottamushenkilöt kokoontuivat Turussa 10.-11.4.2018. Sorvasimme Turussa suurten kaupunkien luottamushenkilöjohdon yhteisen julkilausuman, josta osa käsitteli maakunta- ja soteuudistuksen vakavaa demokratiavajetta: |
Tamperelainen 24.2.2018: Tampere tarvitsee tiekarhujaTiistai 27.2.2018 klo 16:18
|
Tampereen kaupungin edustajana kutsuntatilaisuudessa 15.12.2017Perjantai 15.12.2017 klo 17:15 - Lassi Kaleva
|
Vaalit on käyty - Kiitos kannatuksesta.Maanantai 10.4.2017 - Lassi Kaleva
Perussuomalaisten äänikuningas Lassi Kaleva: Näin me kääntäisimme Tampereen budjetin voitolleTiina Ellilä - Aamulehti Kuvateksti: - On tärkeää säilyttää muihin keskusteluyhteys. Poliitikoille tulee väärinymmärryksiä niin kuin muillekin, eikä niitä voida ratkaista, ellei ole keskusteluyhteyttä, Lassi Kaleva (ps) sanoo. - Meidän politiikkamme on ollut maltillista, linjakasta, johdonmukaista, rohkeaa ja sovittelevaa. Jotenkin se on henkilöitynyt valtuustoryhmän puheenjohtajaan eli minuun. Mutta kyllä koko valtuustoryhmämme tämän työn on tehnyt ja on saanut yhdessä äänet. Millä tavalla sovittelevaa politiikkasi on ollut? ”Presidentti soittaa”Lassi Kalevan puhelin soi sunnuntai-iltana Tampereella Pub á la Pispalassa, jossa perussuomalaiset olivat viettämässä vaalivalvojaisiaan. Luurissa lukee ”Tasavallan presidentti ”. - Se oli veli. Onnitteli, Kaleva kertoo. Mitä hyvää sinä olet saanut aikaan Tampereella päättyvällä valtuustokaudellasi? - Olen tuonut esille ideoita, jotka lisäisivät Tampereella työpaikkoja. Yksi niistä oli jo valtuustokauden alussa esille tuomani asia, että hankintojen pitäisi kohdistua pääasiassa tamperelaisiin yrityksiin ja tamperelaisiin veronmaksajiin. Näin Tampere plussalleMiten te perussuomalaiset kääntäisitte Tampereen budjetin voitolliseksi? - Harvoin on selkeitä yksittäisiä keinoja, mutta nyt meillä on yksi: Jos me perumme ratikkahankkeen, joka on kannattamaton ja turmiollinen Tampereelle. On selkeästi pelko, että budjetti ylittyy, kuten Länsi-Metrossakin. Voidaan keskittyä kumipyöräliikennettä. - Lisäksi kaupunkiin pitää saada lisää työpaikkoja ja parantaa Tampereella nykyisin toimivien yritysten toimintaedellytyksiä, etteivät yritykset karkaa ympäristökuntiin. Niistä tulee hyvinvointia, niistä tulee verotuloja. Tässä tappion selitysPerussuomalaisille tuli näissä vaaleissa rökäletappio sekä Tampereella että koko valtakunnassa. Miksette ole kyenneet vakuuttamaan äänestäjiä? - Meillä on ollut paikallisesti todella hyvää politiikkaa kaupunkikehityksen ja keskustan elinvoimaisuuden kannalta. Valtakunnallisesti hallitusvastuu on syönyt niitä ääniä. Ongelma ei ole, ettemmekö olisi kyenneet saamaan hallituksessa mitään aikaiseksi, vaan emme ole kyenneet riittävästi kommunikoimaan niitä kansalaisille. Mikä on se ykkösasia: mitä hyvää puolueenne on saanut aikaan Tampereella neljässä vuodessa? - Ollaan tuotu opposition kanssa keskustelun ytimeen sitä ajatusta, että kaupunki kuuluu kaikille ja että kaupungin tulee keskittyä perustoimintoihin ja unohtaa ökyinvestoinnit, jotka rasittavat kaupungin taloutta suunnattomasti. Mitä tarkoitat sillä, että keskusta kuuluu kaikille? - Keskusta on nyt haluttu paljolti pyhittää jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Autoliikenne keskustaan on aika hyvin estetty. Keskustaan tulee päästä myös henkilöautolla. - Ulkopaikkakuntalaisetkin ovat asioineet Tampereen keskustassa merkittävästi. Jos keskusta suljetaan yksityisautoilta, ei ulkopaikkakuntalaisia kiinnosta tulla katsomaan, millaiset liikenneratkaisut Tampereella tänään on. ”Kasvukipuja ei Tampereella”Perussuomalaisten välillä on leiskunut välillä kovastikin. Miten ratkaisisit tällaiset sisäiset ristiriidat? - Viime kuntavaalien jälkeen perussuomalaisilla oli merkittäviä kasvukipuja, jotka tulivat myös tiedotusvälineiden kautta esiin. Mutta paikallinen yhteistyö on täällä sujunut [viimeiset kaksi vuotta] saumattomasti. Perussuomalaiset mielletään edelleen maahanmuuttoa vastustavaksi puolueeksi. Miten laajentaisit puolueen kantavia teemoja? - Kuntatasolla maahanmuuton vastustaminen ei ole ollut meillä kantava teema. Enemmänkin olemme ajaneet isoja suuntaviioja, kuten, että ei keskitytä ylikalliisiin investointeihin, vaan ylläpidetään kaupungin palveluverkkoja. |
Tamperelainen 5.4.2017: PS piti vaalilupauksensa hallituksessaKeskiviikko 5.4.2017 - Lassi Kaleva Tavallisen kansalaisen mielikuva Perussuomalaisten maahanmuuttokannasta on selvästi muuttunut kuluneiden vuosien aikana. Yhä useampi ymmärtää, että Perussuomalaiset hyväksyvät tulijan, joka on valmis ja halukas sopeutumaan uuden kotimaansa lakeihin ja yhteiskuntaan, tekemään työtä ja maksamaan veronsa. |
Mitä mieltä olet Itsenäisyydenkadun lehmusrivistön hävittämisestä ratikan tieltä?Tiistai 4.4.2017 - Lassi Kaleva (klikkaa kuvat suuremmaksi) --------- --------- Joku oli tuonut 3.4.2017 kannolle muistokynttilän, jossa vielä liekki lepatti. Käy jättämäsi surunvalittelusi facebookin poliitikko-seinälleni osoitteessa https://www.facebook.com/LassiKalevaPoliitikko/ |
Riittääkö mielestäsi kotona olevien vanhempien lapsille puolipäivähoito?Maanantai 3.4.2017 - Lassi Kaleva
|
Tamperelainen 1.-2.4.2017, Vaaliareena: Ratikkapäätöksen voi vielä peruaLauantai 1.4.2017 - Lassi Kaleva
Kirjoitus on julkaistu 1.-2.4.2017 Tamperelainen-lehden Vaaliareena-palstalla -----------------
|
AL 30.3.2017, Lassi Kaleva: PS torjui eläkeläisten asumistuen leikkauksenTorstai 30.3.2017 - Lassi Kaleva
|
Tamperelainen-lehden kuntavaalien 2017 vaalikonevastaukseniKeskiviikko 29.3.2017 - Lassi Kaleva 1. Tampereen tulee tarjota työttömien ja kotona olevien lapsille ainoastaan osapäiväistä hoitoa Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 80 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Uusi varhaiskasvatuslaki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lasten päivähoitoa 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona. Muutama kunta on ottanut päivähoidon 20 tunnin rajauksen käyttöön. Nyt olisikin hyvä kerätä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä asiasta. Tulee selvittää tilanteet ja edellytykset, joissa rajaus 20 viikkotuntiin on toimiva ratkaisu. Samalla tulee tarkastella ratkaisuja tilanteissa, joissa 20 viikkotuntia varhaiskasvatusta ei riitä. Selvennyksenä vaalikoneen vastaukseen: Tampereen tulee tarjota työttömien ja kotona olevien lapsille myös kokopäivähoitoa silloin kun lapsen tuen tarve tai perheen olosuhteet sitä vaativat. Myös opiskelijoiden ja yrittäjien lapsilla tulisi lähtökohtaisesti olla oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon. 2. Koulurauhan turvaamiseksi ryhmäkokoja on pienennettävä nykyisestä, vaikka se vaatii enemmän rahaa kouluille. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 60 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Järjestyshäiriöt koulussa ovat monen tekijän summa. Koulurauhan säilymiseen voi vaikuttaa ryhmäkokojen pienentämisen lisäksi myös monilla muilla keinoilla. Koulujen ja oppilaitosten tulee tehdä oma kiusaamisen ja väkivallan ennalta ehkäisemisen ohjelma. Kiusaamista ei tule lainkaan sallia, vaan siihen on puututtava välittömästi. 3. Olen valmis laittamaan lapseni luokkaan, jossa maahanmuuttajaoppilaita on yli kolmannes. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Viitaten Helsingin Uutisten 1.6.2015 raportoimaan tutkimukseen: mikäli maahanmuuttajaoppilaiden määrä aiheuttaa koulutuksen tason merkittävää heikkenemistä ja järjestyshäiriöitä koulussa, en ole valmis laittamaan lastani luokkaan, oli tulijoiden määrä mikä tahansa. Toisaalta, mikäli maahanmuuttajaoppilaiden määrä ei aiheuta koulutuksen tason merkittävää heikkenemistä ja järjestyshäiriöitä koulussa, olen valmis laittamaan lapseni luokkaan, oli tulijoiden määrä kuinka korkea hyvänsä. ”Linné-ylipiston tutkija Emma Neuman havaitsi, että kantaväestö alkaa kartella vanhoja asuinalueita jo siinä vaiheessa, kun alueelle Euroopan ulkopuolelta saapuvien maahanmuuttajien osuus nousee 3–4 prosenttiin… ilmiön syynä näyttäisi olevan ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien karttaminen. Vastaavaa efektiä ei havaittu, kun maahanmuuttajat olivat eurooppalaista syntyperää… Kantaväestön poismuuton syyksi Neuman luettelee muun muassa huolen asuntohintojen laskusta ja koulujen tason heikentymisestä.” 4. Kouluruoan on oltava useammin lähiruokaa ja ympäristöarvot on otettava paremmin huomioon, vaikka se maksaisi enemmän. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 100 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Suomalainen ruoka on tuoretta, puhdasta, terveellistä ja eettisesti tuotettua. Lähiruoan käyttäminen lisää myös alueellista ja kansallista omavaraisuutta. Asialla on työllistävä merkitys. Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan tai vähintään oman maakunnan asukkaita. Hankintayksikkömme tulisi selvittää miten se voisi työllistää laillisesti oman kunnan hankintoihin sijoitetuilla euroilla entistä tehokkaammin oman kunnan asukkaita. Jos hankintalaissa on porsaanreikiä, meidän tulee ottaa ne käyttöön. Eduskunnan taannoisen lähetekeskustelun mukaan hankintalaki antaa mahdollisuuden korostaa vaikkapa ruuan tuoreutta ja turvallisuutta. Tämä tulkinta helpottaa kotimaisten elintarvikkeiden hankintaa ja käyttöä. 5. Eutanasia tulee laillistaa Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Vastaan tähän kysymykseen vakavasti sairaan Jussi Aurenin sanoin: ”Minä yksinkertaisesti uskon että jos me nyt hyväksymme eutanasian, avaamme oven jota on myöhemmin vaikea enää sulkea. Ajan myötä avustetetusta itsemurhasta tulee hoitomuoto muiden joukossa, ja se millä oli kaunis lähtökohta, muuttuu vähitellen hyytäväksi painajaiseksi. Niin vain maailma tapaa kauniit ajatukset uuteen uskoon muokata.” (AL 3.3.2017, s. A9). 6. Kuntalaisten on saatava valita kunnanjohtaja tai pormestari suoralla vaalilla. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Lakihan ei vielä mahdollista pormestarin suoraa valintaa. Kunnissa vaalien välissä ylintä valtaa käyttävät edelleen valtuustot. Helsingin ”pormestarivaalit” kuntavaalien 2017 yhteydessä osoittavat selvästi, että pormestaria valittaessa politiikka ja vaalikamppailun fokus saattavat hämärtyä. Huomio kiinnittyy henkilöihin, sen sijaan että keskityttäisiin asiakysymyksiin. Suora pormestarivaali saattaa epäonnistua tapauksissa, joissa kansa valitsee pormestariksi henkilön, joka ei nauti valtuuston luottamusta. Syntynyttä umpisolmua on ehkä mahdotonta avata. 7. Mietojen huumeiden kuten kannabiksen käyttö ja myynti on tehtävä lailliseksi. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Kannabiksen laillistaminen lisäisi kannabiksen käyttöä ja sen mukanaan tuomia haittoja, joita ovat julkisen sektorin kuormittaminen, ja kannabiksen käyttäjille ja heidän läheisilleen aiheutuneet kärsimykset. Kannabiksen käyttö saattaisi myös madaltaa kynnystä kokeilla vahvempia huumausaineita. 8. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen perusturva, kuten toimeentulotuki pitäisi katkaista heti. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 100 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Sisäministeriö teetti keväällä 2017 Vaasan yliopistossa mielipidetutkimuksen turvapaikka-asioihin liittyen. Selvä enemmistö kokee ilman oleskelulupaa maassa oleskelevat turvapaikanhakijat turvallisuusuhaksi ja haluaa heidät pois maasta. Olen samaa mieltä kuin 76 % vastaajista, eli että kielteisen päätöksen saaneella turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta jäädä oleskelemaan Suomeen. Olen samaa mieltä kuin 78 % vastaajista, joiden mielestä viranomaisten tulee palauttaa ne kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti. Lähde: Uusi Suomi 9. Tampereen veroprosentti on 19,75. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Veroprosentin nostaminen on vaarallista. Suurin haasteemme on liki 20 % työttömyys. Professori Vesa Routamaa on todennut, että ”työpaikkoja ei synny, jos ei ole kysyntää. Ja kysyntää ei ole, jos ei ole ostovoimaa. Ongelma ei siis ole työttömyys. Ostovoiman puute on ongelma.” Kaupungin tulisi pyrkiä turvaamaan kuntalaisten ostovoima. Elämällä yli varojemme olemme pakotettuja nostamaan veroja ja erilaisia palvelumaksuja, jolloin ostovoiman vähentymisen myötä samalla tahattomasti lisäämme työttömyyttä. Ylisuuret tunnelin ja ratikan kaltaiset investoinnit tulisi tulevaisuudessa unohtaa ja keskittyä työllisyyttä pysyvästi lisääviin investointeihin. Helsinki-Vantaan alue työllistää 20 000 henkilöä. Tehdään Tampere-Pirkkalasta kansainvälinen rahti- ja logistiikkakeskus sekä kansallinen halpalento- ja charter-lentojen keskus. Kaupungin hankintojen tulisi, lain puitteissa toimien, työllistää oman kunnan yrityksiä ja asukkaita. http://www.lassi.fi/blogi/2017/02/28/17232 10. Tampereen kaupunkiseudun elinvoiman lisäämiseksi on muodostettava Suur-Tampere, johon naapurikunnat liittyvät. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kunnallistieteen professorin Arto Haverin mukaan on unohtunut se, miksi kunnat ovat olemassa. Alueiden erilaisuuden vuoksi kuntia tarvitaan ottamaan huomioon paikalliset olosuhteet ja toteuttamaan paikalliset pyrkimykset (Kuntalehti 2/2014). Lähidemokratia ei toimi silloin, kun siitä tulee kaukodemokratiaa. Päätöksentekijöiden tulee todella olla läheltä, omasta kunnasta. Tampereen Keskustorilta on hankala nähdä tai ymmärtää teiskolaisten tarvetta katuvalaistukseen, tai Oriveden reilun sadan oppilaan lukion merkitystä syrjäkylien nuorisolle tai Ylöjärven/Kurun perukoiden maankäyttötarpeita. Esimerkki Keski-Suomesta. Äänekosken kupeessa sijaitsevalle Sumiaiselle luvattiin, että 2007 kuntaliitoksen myötä mikään ei muutu. Yksi toisensa jälkeen palveluita kuitenkin on karsittu. Lääkäripalvelut loppuivat 2014. http://www.lassi.fi/blogi/2014/04/07/37 11. Tampereen keskustan kävelypainotteisuutta pitää lisätä nykyisestä. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Kaupungissamme on vallalla ideologinen hullutus, jonka mukaan autot ovat pahasta ja ne tulee häätää pois ihmisten ilmoilta. Tämän johdosta kaupunkimme keskustan henkilöautoliikennettä on haitattu jo vuosien ajan. Tämän tietoisen politiikan tarkoituksena on ollut kepin avulla nostaa muiden liikkumistapojen suosiota. Perussuomalaisten mielestä kaupunkimme keskustaan sopivat aivan mainiosti niin kävelijät, pyöräilijät kuin joukkoliikenteellä ja henkilöautolla matkustavat. Kaikille avoin Hämppi houkuttelee myös ulkopaikkakuntalaisia asioimaan kaupunkimme keskustaan. Joukkoliikennekatu ynnä muun näpertelyn sijaan kaupungin pitäisi satsata vanhusten hyvinvointiin ja peruspalvelujen kunniakkaaseen hoitamiseen sekä työpaikkojen lisäämiseen ja tuottavan yritystoiminnan ja pienen ja keskisuuren teollisuuden edistämiseen. http://www.lassi.fi/blogi/2014/01/07/32 12. Tampereen raitiotien rakentamispäätös oli väärä. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 100 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Ratikkahanke peruttava – mennään Nyssellä. Mikäli valtuustoon saadaan enemmistö ratikkakriittisiä valtuutettuja, on ryhmämme sitoutunut perumaan kaupungillemme ja sen asukkaille haitallisen ratikkapäätöksen ja kehittämään toimivaa ja sujuvaa, joukkoliikennettä nykyiseltä pohjalta edullisemmilla lipunhinnoilla. Raitiotie palvelee parhaimmillaankin vain pientä osaa kuntalaisista. Autioituva keskustamme saa lopullisen kuolonsuudelman, kun se laitetaan osa kerrallaan pakettiin 4-6 vuotta kestävien rakennustöiden ajaksi. Lopulta ratikan budjetti vie kaupungin taloudelliseen perikatoon. Toimiva joukkoliikenne voidaan toteuttaa ottamalla käyttöön dynaaminen tai joustava hinnoittelu. VR, lentoyhtiöt, hotelliketjut ja matkanjärjestäjät ovat jo menestyksekkäästi testanneet mallin toimivuuden. Kumipyörä-Nysseissä tämä tarkoittaisi sitä, että ruuhka-aikoina, kun kysyntä on tapissaan, ovat hinnat nykyiset. Muina aikoina olisi voimassa 50 % alennus. http://www.lassi.fi/43 13. Tampereen Sähkölaitos pitää myydä. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Tampere elää yli varojensa. Toiminnan ja investointien rahavirta, joka kuvaa parhaiten kunnan taloustilannetta, on viimeisen 5 vuoden osalta miinuksella miltei 600 miljoonaa euroa. Olemme siis kaupunkina syöneet n. 600 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä olemme tienanneet. Ratkaisu ei ole sähkölaitoksen tai sen osien myyminen. Ratkaisu on sovittaa menot tulojen mukaan ja keskittyä kunnan perustehtäviin. Toimiva energiahuolto on kuntalaisten perustarve, jonka tulee pysyä oman kunnan hallinnassa. On valitettavaa, että Tampereen kaupunginvaltuuston selkeä enemmistö antoi 2015 lokakuussa luvan ryhtyä valmistelemaan sähkölaitoksen tai sen osien myyntiä. Sähkölaitoksen myynnin valmistelua kannattivat Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton pormestarikoalitio sekä myös Tapu, KD ja Keskusta. Tamperelaisen lukijaraati (Tamperelainen 22.2.2017) on kanssamme samaa mieltä: Vain 6 % kannattaa sähkölaitoksen myyntiä. Enemmistöllä on tiukka kanta asiaan: ”Tästä ei kannata luopua.” 14. Yhteiskunnan pitää tuottaa sote-palvelut itse eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 50 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Toimivat sote-palvelut ovat Suomessa perinteisestikin olleet yhdistelmä yksityistä ja julkista sektoria. Se osa palveluista, joka voidaan tuottaa kustannustehokkaasti kuntalaisten veroeuroja säästäen voidaan tuottaa yksityisesti. Päävastuu palveluiden tuottamisesta tulee kuitenkin olla kunnalla itsellään, tai tulevaisuudessa sote-alueella. Yksityistä tahoa ei tule päästää sote-palveluissa valta- tai monopoliasemaan. 15. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi Tampereelle tarvitaan merkittävästi nykysuunnitelmia enemmän korkeita tornitaloja. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 80 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Kaupunkisuunnittelu tulee tehdä arkitehtoonisesti oikein ja kaupunkikuva- maisema- ym. arvoja kunnioittaen. Satojen tamperelaisten kanssa keskusteltuani on täysin selvää, että ylivoimainen enemmistö ei halua slummiuttaa asuinympäristöään ylitehokkaalla rakentamisella. Vastustan esimerkiksi Tampereen kaupungin suunnitelmia laajamittaisen täydennysrakentamisen nimissä pilata peruuttamattomasti nykyinen avara, valoisa, ilmava ja vehreä Tammelan asuinalue rakentamalla se täyteen. On kuitenkin alueita, johon korkea rakentaminen sopii. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Niemenranta kakkonen tai Kauppi-Niihaman alue, osat keskustasta tai mikä tahansa alue, jossa olemassa olevan asujamiston oikeuksia ei poljeta. Tällaisilla alueilla vaikkapa 12-16-kerroksiset kerrostalot ovat perusteltuja maankäytön tehokkuuden maksimoimiseksi ja edullisen asuntojen hintatason tai vuokratason takaamiseksi. 16. Tampereen seutukunnan junaliikennettä tulee lisätä ja vauhdittaa mm. siten, että Tesomalta ja Kangasalta on keskustaan säännöllinen junayhteys. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 80 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Raideliikennettä on kehitettävä paikallisjunavetoisesti, ei ratikkavetoisesti. Paikallisjunan operointikustannukset ovat huomattavasti ratikkaa edullisemmat. Lähijunan kilometrihinta on vain kymmenesosa ratikan kilometrihinnasta. Pääkaupunkiseudun toimiva ja kiitelty paikallisjunajärjestelmä on mahdollisuus saada myös omaan maakuntaamme. Tämän tulee näkyä maankäytön ja uusien asuinalueiden suunnittelussa. 17. Päätös Rantaväylän tunnelin Näsinkallion liittymän rakentamisesta tulee tehdä seuraavalla valtuustokaudella. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Näsikallion liittymän rakentamatta jättäminen on osa likaista poliittista valtapeliä, jossa kuntalaiset joutuvat maksumiehiksi. Taannoinen Kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, valtuutettu Riitta Koskinen toi julki (AL 30.12.), että senaikainen XL-ryhmä oli linjannut, että Näsikallion liittymästä tulisi liikaa kustannuksia ja että ”ellemme olisi tehneet nahkapäätöstä, Rantatunnelia ei olisi saatu lainkaan.” Valtuutettu Aarne Raevaara tuo 2017 kuntavaalilehdessään esille sen valitettavan tosiasian, että ”Näsinkallion maanalaisen tunneliliittymän louhiminen ja sen rakentaminen Satakunnankadulle edellyttää myös Kunkun parkin rakentamista. Hanke maksaisi yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Jokainen Satakunnankatua liikkunut ymmärtää, että sinne johdettu tunneliliittymä puurouttaisi lopullisesti Tampereen keskustan liikenteen… Luopumalla Näsinkallion liittymästä sekä katujen välityskykyä heikentävistä hankkeista Tampereen kaupunki säästää yli puoli miljardia euroa.” 18. Sekä Tampereen taidemuseolle että Sara Hildenin taidemuseolle tulee rakentaa uudisrakennukset. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 50 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Taide, kulttuuri ja musiikki on olennainen osa ihmisen hyvinvointia. Kaikkea ei voida alistaa tehokkuusajattelulle. Tampereen taidemuseon ja Sara Hildenin taidemuseon tarpeet tulee ottaa huomioon. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa voisi tutkia vaihtoehtoja, joissa toteuttamiskelpoiset suunnitelmat eivät merkittävästi rasita kunnan taloutta tai aiheuta leikkaustarpeita tai palvelumaksujen ja verojen korotuspaineita toisaalla. 19. Ratinanniemessä järjestetään jo liikaa tapahtumia. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 30 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Kaupunki tarvitsee vetovoimaisia tapahtumia alueelleen. Kullekin tapahtumalle tulee löytää keskeinen sijainti ja parhaiten sopiva paikka. Tapahtumien järjestelyissä tulee varmistua siitä, että alueen asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta haittaa. Tapahtumien järjestäjät tulee velvoittaa siivoamaan tapahtuma-alue lähialueineen tapahtuman päätyttyä. 20. Kauppi-Niihaman alue pitää pyhittää urheilu- ja liikuntakäyttöön. Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 30 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä) Perustelut: Kauppi-Niihaman alue on tärkeä osa kaupungin keuhkoja ja viheralueverkostoa ja sen tulisi sellaisena pysyäkin. Sen sijaan nykyisen Ruotulan golf-kentän alueelle sopisi rakentaa koti jopa 10 000 asukkaalle. Tämä olisi ekologisesti hyvinkin kannattavaa, koska alueella sijaitsee kaupungin merkittävin oppilaitos- ja työpaikkakeskittymä. Tämä myös antaisi mahdollisuuden vähentää paineita täydennysrakentamiseen alueilla, joihin täydennysrakentaminen ei sovi. Asiassa tulee käydä rakentavaa keskustelua golfareitten kanssa, joille tulee löytää mieleinen korvaava alue. -------------------- EHDOKKAAN ESITTELY: Olen tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä. Tampereen kaupunginvaltuustossa olen ollut tammikuusta 2013 lähtien. Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajaksi minut valittiin kesäkuussa 2015. Saat äänelläsi käyttöösi laajan ammatillisen ja poliittisen osaamiseni ja kokemukseni sekä neuvottelutaitoni ja yhteistyökykyni Tampereen hyväksi. Jos haluat, olen valtuustossa sinun oma, henkilökohtainen edustajasi, johon voit olla yhteydessä aina kun sinulla on kysyttävää tai kerrottavaa, tai haluat että vien sinulle tärkeitä asioita eteenpäin. Monesti äänestäjä valitsee ehdokkaansa viime tipassa, mielikuviin luottaen. Jos haluat tietää, ajaako edustajasi kaupunkisi parasta, älä katso mitä hän tekee tai sanoo ennen vaaleja. Katso mitä hän tekee tai sanoo vaalien välillä. Kotisivuiltani osoitteessa www.lassi.fi löydät hyvän otannan teemoja ja asioita, joita olen vienyt eteenpäin luottamushenkilönä toimiessani. Perussuomalaiset ovat valtuustossa johdonmukaisesti vastustaneet niin tunnelia kuin ratikkaa, mutta me kannatamme sellaisia investointeja, jotka kaupungin taloudellinen kantokyky sallii, joilla on kuntalaisten tuki, ja joilla on merkittävä työllistävä vaikutus. Kuluneen valtuustokauden aikana tehdyt mittavat investointipäätökset heikentävät kaupunkimme taloustilannetta merkittävästi. Rahoittaakseen ökyinvestointejaan kaupunki velkaantuu rankasti, joutuu nostamaan veroja ja korottamaan asiakasmaksuja. Elämällä yli varojemme olemme pakotettuja nostamaan veroja ja erilaisia palvelumaksuja, jolloin ostovoiman vähentymisen myötä samalla tahattomasti lisäämme työttömyyttä. Tulevan valtuustokauden tärkeimpiä asioita on työllisyyden lisääminen, talouden tasapainottaminen ja peruspalveluiden turvaaminen. Ota yhteyttä ja kysy rohkeasti lisää lassi@lassi.fi www.lassi.fi p. 0400-778845. -------------------- |
Vuoden paras lehti. Katso ja ylläty. Tampereen Perussuomalaisten kuntavaalilehti ilmestynytTiistai 28.3.2017 - Lassi Kaleva (klikkaa kuvaa)
Katso mitä asioita PS ajaa. Vuoden paras lehti. Katso ja ylläty. |
2017 Tampereen elokuvajuhlien valtuuston ratikkakokouksesta kertovassa 9-minuuttisessa lyhytelokuvassa "Puheenvuoro" viimeisen sanan sai valtuutettu KalevaKeskiviikko 8.3.2017 - Lassi Kaleva 2017 Tampereen elokuvajuhlien valtuuston ratikkakokouksesta kertovassa 9-minuuttisessa lyhytelokuvassa "Puheenvuoro" viimeisen sanan sai valtuutettu Kaleva Syksyn 2016 ratikkavaltuustosta kertoo Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen lyhytelokuva Puheenvuoro. -Se nähdään avajaisissa. Ja siinä on yksi esimerkki siitä, miten suomalainen demokratia käytännössä toteutuu, Jukka-Pekka Laakso sanoo. |
AL 28.2.2017, Kaleva: Tampere söi 600 miljoonaaTiistai 28.2.2017 - Lassi Kaleva Aamulehden yleisönosastossa 28.2.2017 ilmestynyt kirjoitukseni, jossa mm. kerrotaan kaupungille mahdollisesta tavasta vähentää työttömyyttä alueellamme. (Klikkaa kirjoitus suuremmaksi). ----------------- Tampereen kaupunginvaltuuston iltakoulun 20.2. pitivät yrittäjäjärjestöjen edustajat. Professori Vesa Routamaan alustuksessa kiteytyi kaupunkimme suurin haaste eli miltei 20 prosentin työttömyys. |
VALTUUSTOALOITE, Kaleva: Koiraveron perimisen lopettaminen vuoden 2018 alustaMaanantai 20.2.2017 - Lassi Kaleva 20.2. Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa jätetty valtuustoaloite sai tuekseen yli 40 valtuutetun allekirjoitukset ”Koiraveroa alettiin periä Suomessa 1800-luvun lopulla. Sen tuotolla maksettiin vahingonkorvauksia kulkukoirien levittämään vesikauhuun kuolleista kotieläimistä.” (YLE). Koiravero on sosiaalisesti kestämätön ja epäoikeudenmukainen, koska kyseessä on käytännössä vapaaehtoinen vero. Kennelliiton lukuihin perustuen vain joka kolmas tai joka neljäs tamperelainen koiranomistaja maksaa veron lemmikistään. Tampereella on noin 12 000 koiraa, joista noin 3 000:n odotetaan olevan merkitty veroluetteloihin. Kaupungin väkiluku sen kuin kasvaa, mutta koirien määrä veroluetteloissa vähenee nopeasti. Hallinnollisten kulujen jälkeen koiraveron nettotuotto tulee olemaan vuonna 2017 Tampereen kaupungille n. 85 000 euroa. Keskustellessani koiraveroasiasta kaupunkimme talousjohtajan, Jukka Männikön kanssa, tämä totesi, että summalla ei ole mitään merkitystä kaupungin taloustilanteeseen. Tampereen kaupungille on tärkeää rohkaista asukkaitaan liikkumaan. Koiraihmiset ovat liikkuvaista porukkaa – iästä riippumatta. Kaksi kertaa päivässä. Koiraveron poisto rohkaisee ihmisiä liikkumaan koiriensa kanssa – hyvällä omallatunnolla, verovapaasti. Kansalaistottelemattomuuden johdosta, koiraveron hallinnolliset kustannukset tulevat lähitulevaisuudessa ylittämään sen tuoton. Veron laiminlyöjien määrä kasvaa niin Tampereella kuin Helsingissä vuosi vuodelta. Lassi Kaleva |
AL 6.1.2017 - Kaupunki vastuussa liikennekaaoksestaLauantai 7.1.2017 klo 22:14 - Lassi Kaleva
Tiedustelin samalla kaupungilta, johtuiko Näsikallion keskustaliittymän karsiminen tunnelisuunnitelmista edes osittain siitä syystä, että kohonneet kustannukset olisivat kaataneet tunnelipäätöksen. Kaupunki ei myöntänyt tapahtuneen minkäänlaista taktikointia, vaan totesi kyselytuntivastauksessaan, että tunnelin rakentamista ei haluttu viivästyttää ja että ”eritasoliittymää yhteyksineen ei jätetty pois vain sen vuoksi, että näin säästettäisiin kustannuksia.” Valtuutetulla tulee olla oikeus saada kyselyynsä selkeä ja paikkansapitävä vastaus. Luin kuitenkin vasta Aamulehdestä asian oikean laidan. Silloinen kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, valtuutettu Riitta Koskinen toi julki (AL 30.12.), että senaikainen XL-ryhmä oli nimenomaan linjannut, että Näsikallion liittymästä tulisi liikaa kustannuksia ja että ”ellemme olisi tehneet nahkapäätöstä, Rantatunnelia ei olisi saatu lainkaan.” On kiistaton tosiasia, että tunnelin aiheuttamat ruuhkat ovat selvästi pahemmat, kuin ne ruuhkat, joihin tunnelin luvattiin aikoinaan tuovan helpotusta. On kiistaton tosiasia, että valtuuston kokouksessa, jossa tunnelin rakentamisesta päätettiin 16.9.2013, tuotiin esille se tosiasia, että ruuhkia syntyy, jos Näsikallion keskustaliittymää ei rakenneta. Minusta on vaikea uskoa, että asianomaiset luottamushenkilöt niin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa kuin kaupunginvaltuustossa eivät olisi ymmärtäneet mistä tunnelin yhteydessä olivat päättämässä. Kaupunginvaltuuston tunnelikokouksesta on videotallenne, josta jokainen voi todeta, että tietoa päätöksen seurauksista on todellakin ollut. Tällä hetkellä ainoa oikea ratkaisu on, että kaupunki ja sen luottamushenkilöt kantavat vastuunsa ja helpottavat keskustan liikenteellistä kaaosta avaamalla Hämeenkadun henkilöautoliikenteelle. Lassi KalevaKaupunginvaltuutettu (ps) Tampere Kirjoitus on julkaistu Aamulehden 6.1.2017 Lukijalta-palstalla ------------------------ |
PS-ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa 14.11.2016Maanantai 14.11.2016 - Lassi Kaleva Talousarviokokous 14.11.2016 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro Lassi Kaleva (ps) valtuustoryhmän puheenjohtaja
TALOUTEMME EI OLE RAITEILLAANMinä rakastan teitä! Minä rakastan teitä! Minä rakastan yksisuuntaisia teitä! Minä rakastan kaksisuuntaisia teitä! Minä rakastan moottoriteitä! Minä rakastan valtateitä! Minä rakastan kaikenlaisia teitä! Minä rakastan jopa raitioteitä! On vain ikävä tosiasia, että juuri 460 miljoonan euron raitiotiehankkeen johdosta taloutemme suistuu raiteiltaan. Heti tiistaina valtuuston maanantaisen ratikkapäätöksen jälkeen Aamulehti järjesti tietynlaisen kunnallisen neuvoa antavan kansanäänestyksen kysymyksellään: ”Tekikö Tampereen valtuusto oikean ratikkaratkaisun?” Vastaajista kaksi kolmasosaa (64 %) piti päätöstä huonona. Aamulehden seuraavana päivänä, keskiviikkona, esittämässä Päivän kysymyksessä haluttiin selvittää päätöksentekijöiden fiksuutta kysymyksellä: ”Onko Tampereella fiksu valtuusto?”. 83 % vastaajista vastasi tylysti, että ”Ei”. Kiitän Aamulehteä rohkeudesta kysyä kansalaisilta sitä mitä valtuusto ei uskaltanut kysyä kuntalaisilta tulevana keväänä järjestettävien kuntavaalien yhteydessä. TYÖLLISTÄMISEN JA TYÖPAIKKOJEN TULEE OLLA KAUPUNGIN YKKÖSPRIORITEETTIElämme vaikean, miltei 20 % työttömyyden kourissa. Prioriteettimme tässä kaupungissamme tulee olla työllisyyden lisääminen kestävästi. Voimme ottaa mallia Helsinki-Vantaan lentokentästä, joka työllistää lentoasema-alueella 20 000 ihmistä. Voimme panostaa siihen, että Tampere-Pirkkalan lentokentästä tulee kansainvälinen halpalentohubi, kansainvälinen logistiikkakeskus, ja kotimainen charter-lentojen keskus. Jos teemme oikeita asioita, alueemme työllisyys ja elinvoima on taattu. Jotain on jo tehtykin ansiokkaasti, mm Tredea Oy:n lentoliikenteen kehittämisen johtaja Marja Aallon ja Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Timo Antikaisen toimesta. Lentoyhteyksien määrä on kääntynyt nousukiitoon. Onnittelut kaupungille erinomaisesta toiminnasta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Kaupungin tulee välttää itseaiheutettua työttömyyttä Kaupungin tulee välttää itseaiheutettua työttömyyttä. Tarkoitan tällä sitä, että kaupunki välttää toimia, jotka johtavat kuntalaisten ostovoiman pienenemiseen. Toimia, jotka vähentävät kuntalaisten ostovoimaa ovat esimerkiksi terveyspalvelu-, vanhuspalvelu- ym. maksujen ja kiinteistöveron korotukset. On arvioitu, että jokainen yhden prosentin romahdus alueen ihmisten ostovoimassa aiheuttaa Tampereen kokoisessa kaupungissa 700 työtöntä lisää. Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan asukkaita Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan asukkaita. Ehdotan, että pormestari kokoaa asiantuntijatyöryhmän selvittämään miten oma hankintayksikkömme voisi työllistää laillisesti oman kunnan hankintoihin sijoitetuilla euroilla entistä tehokkaammin oman kunnan asukkaita. Jos hankintalaissa on porsaanreikiä, meidän tulee ottaa ne käyttöön ja työllistää oman kaupunkimme väkeä.
SUBJEKTIIVISEN PÄIVÄHOITO-OIKEUDEN RAJAUS TUO TALOUTEEMME NELJÄ MILJOONAA EUROA – NIISTÄ PUOLELLA ELI KAHDELLA MILJOONALLA EUROLLA PARANNETAAN PERHETYÖN, VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄUuden varhaiskasvatuslain tarjoamat mahdollisuudet Uusi varhaiskasvatuslaki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lasten päivähoitoa 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona. Opiskelijoiden ja yrittäjien lapsilla olisi kuitenkin oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon. Kokopäiväinen päivähoito on mahdollista myös silloin, kun lapsen tuen tarve tai perheen olosuhteet sitä vaativat. Laki antaa tähän tiettyjä perusteita, mutta tarkemmat linjaukset tehdään kuntatasolla. Lakia ja sen vaikutuksia ei tunneta – Vantaalla on jo kokemusta asiasta Lakia ja sen vaikutuksia ei tunneta. Käytännössä tilanne voi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksella jopa parantua. Vantaan kaupungilla on tästä jo kokemuksia. Siimapuiston päiväkodin johtaja Leena Lahtinen totesi MTV:n haastattelussa seuraavaa: ”Tuntuu siltä, että se on tehostanut hyvää varhaiskasvatuksen laatua. Aikaisemmin osa-aikaiset lapset ovat saattaneet olla eri ryhmissä. Nyt osa-aikaisilla lapsilla on samanaikaisesti pysyvät kaverisuhteet. Se on lapsen edun mukaista.” Kysymykseen: ”Mutta miten subjektiivisen päivähoidon rajaaminen tuo sitä paljon keskusteltua laatua?” Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen toteaa: ”Nyt kasvattajan todella täytyy paneutua. Meillä ei ole aikaa enää näihin perushoidollisiin tilanteisiin niin paljon. Lepohetket jäävät pois. Ulkoilua on vähän vähemmän ja nämä toiminnot siirtyvät sitten kotiin.” Sole Askola-Vehviläinen totesi, että vanhempien rooli korostuu, ja että se on hänen mielestään hyvä asia. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus on kuntataloudellisesti kannattavaa Rajaus tuntuu olevan myös kuntataloudellisesti kannattavaa. MTV jatkaa: ”Odotetut säästöt voivat peräti ylittyä, sillä arvio on tehty oletuksella, että noin 400 lasta siirtyisi osapäivähoitoon. Elokuussa lapsia siirtyi kuitenkin yhteensä 1160. Vantaalla uskotaan, että suosio kasvaa. –Perheet huomaavat, kuinka hyvälaatuista tuo varhaiskasvatus on ja se on tietysti hinnaltaan edullisempaa kuin kokoaikainen varhaiskasvatus. Uskon, että kysyntä nousee. Arvio Tampereella saavutettavissa olevasta säästöstä – 4 miljoonaa euroa vuodessa Tampereella arvio subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen tuomista säästöistä on neljä miljoonaa euroa vuodessa. Kertyvistä säästöistä puolella valtuusto haluaa parantaa perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilannetta. Itse asiassa tämä ehto sisältyy tekemäämme muutosesitykseen. Tarjolla on hyvä diili – puolet säästöistä eli n. 2 miljoonaa euroa osoitetaan parantamaan perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaedellytyksiä Ilman subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta tulevia säästöjä meillä ei ole mitään mahdollisuutta osoittaa kahden miljoonan euron lisäpanostusta perhetyöhön, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Valtuutetut ja kuntalaiset saavat nyt paremman diilin. Vuosi sitten toteutettuna säästöt olisivat hävinneet kaupungin pohjattomaan kassaan. Nyt kertyvistä säästöistä puolella eli kahdella miljoonalla eurolla parannetaan perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaedellytyksiä. Uskon, että puheenvuoroissaan valtuutetut tulevat kertomaan esimerkkejä siitä, mitä tuolla 2 miljoonalla eurolla voidaan saada aikaan. Valtuutetut: kyseessä on neljän miljoonan euron vuosittaiset säästöt kahden miljoonan euron korvamerkinnällä. Tällaista diiliä tuskin tulee jatkossa. Tehkäämme riippumattomasti kuntalaisten kannalta paras ratkaisu.
KOIRAVERON POISTOLLA EDISTETÄÄN SOSIAALISTA OIKEUDENMUKAISUUTTA, LAINKUULIAISUUTTA SEKÄ KAIKENIKÄISTEN KANSALAISTEN LIIKKUMISTA”Koiraveroa alettiin periä Suomessa 1800-luvun lopulla. Sen tuotolla maksettiin vahingonkorvauksia kulkukoirien levittämään vesikauhuun kuolleista kotieläimistä.” (YLE) Sadat kunnat ovat lopettaneet koiraveron perimisen. Itse asiassa vuonna 2016 Suomessa on 313 kuntaa, joista enää vain kaksi perii koiraveroa, Helsinki ja Tampere. Vero on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, ja se rapauttaa yleistä veronmaksumoraalia ja lainkuuliaisuutta – vain joka neljännestä tamperelaisesta koirasta maksetaan koiraveroa Koiravero on sosiaalisesti kestämätön ja epäoikeudenmukainen, koska kyseessä on käytännössä vapaaehtoinen vero. Kennelliiton lukuihin perustuen vain joka kolmas tai joka neljäs tamperelainen koiranomistaja maksaa veron lemmikistään. Tampereella on noin 12 000 koiraa, joista noin 3 000:n odotetaan olevan merkitty veroluetteloihin. Kaupungin väkiluku sen kuin kasvaa, mutta koirien määrä veroluetteloissa vähenee nopeasti. Mikään vero ei saa perustua vapaaehtoisuuteen, koska silloin se osaltaan rapauttaa veronmaksumoraalia ja kansalaisten lainkuuliaisuutta. Koiravero ei kohtele kuntalaisia tasapuolisesti, koska ei ole olemassa kustannustehokasta järjestelmää veron valvomiseen ja perimiseen. Itse asiassa edes sen osoittaminen, että onko ihmisellä koira rekisterissä on mahdotonta. Koska sanktioita ei käytännössä määrätä, nykyinen verokäytäntö suorastaan rohkaisee kansalaistottelemattomuuteen. Koiravero on myös valtakunnallisesti epätasa-arvoinen, koska suurin osa koiranomistajista ei maksa eikä heidän tarvitse maksaa veroa lemmikistään. Valtakunnan noin 650 000 koirasta vain 2 prosentista maksetaan koiravero. Koiraverolla ei ole fiskaalista merkitystä Juttelin asiasta kaupunkimme talousjohtajan Jukka Männikön kanssa. Hallinnollisten kulujen jälkeen koiraveron nettotuotto tulee olemaan vuonna 2017 Tampereen kaupungille n. 85 000 euroa. Männikön mukaan summalla ei ole mitään merkitystä kaupungin taloustilanteeseen. Koiraveron poisto edistää kuntalaisten liikkumista Tampereen kaupungille on tärkeää rohkaista asukkaitaan liikkumaan. Koiraihmiset ovat liikkuvaista porukkaa – iästä riippumatta. Kaksi kertaa päivässä. Koiraveron poisto rohkaisee ihmisiä liikkumaan koiriensa kanssa – hyvällä omallatunnolla, verovapaasti. Koiraveron poisto antaa positiivisen signaalin kuntalaisille Kansalaistottelemattomuuden johdosta, koiraveron hallinnolliset kustannukset tulevat lähitulevaisuudessa ylittämään sen tuoton. Veron laiminlyöjien määrä kasvaa niin Tampereella kuin Helsingissä vuosi vuodelta. Haluammeko me olla kunta, joka saa kyseenalaisen kunnian luopua koiraverosta viimeisenä kuntana Suomessa? Vai haluammeko me antaa nykyisille ja tuleville tamperelaisille positiivisen signaalin koiraystävällisenä kuntana, joka rohkaisee ihmisiä hyvän harrastuksen pariin liikkumaan? Unohtaa ei sovi myöskään vanhusväestöä, jonka ainoa motiivi liikkumiseen ja omaehtoiseen selviytymiseen kotona saattaa olla oma, rakas lemmikki. Lemmikki, joka on aina läsnä ja jolle vanhus puhuu niin huolensa, murheensa kuin ilon aiheensakin. Eikö tämä ole tavoiteltavan arvoinen asia? Sen voivat valtuutetut päättää. --------------------------------- |
AL: Ratikkaäänestys nostaisi kunnallista äänestysaktiivisuuttaPerjantai 28.10.2016 - Lassi Kaleva
Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta -palstalla 28.10.2016, sivu B5 |
AL: Perussuomalaisen valtuutetun raju ehdotus kuumensi tunteet Tampereella - Nyt puhuu lakimiesKeskiviikko 26.10.2016 - Lassi Kaleva
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva esitti yllättävän ehdotuksen Tampereen kaupunginvaltuustossa maanantaina. Kaleva ehdotti, että ratikan kannattajat joutuisivat maksumiehiksi, jos raitiotien hinta ylittyy arvioidusta. Ei välttämättä oteta äänestykseenRatikkapäätös jätettiin pöydälle maanantain kokouksessa. Asiaa käsitellään uudelleen 7. marraskuuta. Myös Kalevan ponsiehdotuksen kohtalo ratkeaa silloin. Valtuuston työjärjestyksen mukaan kaupunginhallitukselle osoitetuista toivomusponsista äänestetään sen jälkeen, kun varsinainen päätös ratikasta on tehty. Kaupunginlakimies Jouko Aarnio toteaa Aamulehdelle, että valtuuston puheenjohtajan ei tarvitse edes ottaa äänestettäväksi toivomuspontta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle. – Voi olla, että tämä jää hyvinkin äänestyksen ulkopuolelle. Jos päätetään ratikasta, niin tällaiset vastuukysymykset eivät kuulu siihen asiaan. Vastuut määräytyvät lainsäädännön mukaan, eikä vastuista voi päättää toivomusponnella kaupunginvaltuustossa, Aarnio sanoo. Päätöksen siitä, otetaanko Kalevan toivomusponsi kahden viikon päästä äänestykseen, tekee valtuuston puheenjohtaja kaupunginlakimiehen esityksestä. – Nyt sitten harkitaan, miten tässä toimitaan. Ratkaisu kerrotaan 7. marraskuuta keskustelun päätteeksi. Monenlaisia muitakin toivomusponsia voi vielä tulla. Raitiotien infran hinta-arvio on 282,9 miljoonaa euroa. Lisäksi kaluston arvioidaan maksavan 97,5 miljoonaa. Lähde: Aamulehden netti 26.10.2016 |
AL: Matkalippuja alennuksella ruuhka-ajan ulkopuolellaSunnuntai 23.10.2016 - Lassi Kaleva
Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta -palstalla su 23.10.2016, sivu B13 ----------------- |
Kaupungilla, jolla on varaa investoida, tulee olla varaa pitää huolta myös kaikista heikoimmistaanMaanantai 16.5.2016 - Lassi Kaleva
|
Kiitos luottamuksesta osuuskauppavaaleissaMaanantai 25.4.2016 - Lassi Kaleva Kiitos luottamuksesta Pirkanmaan osuuskaupan edustajiston vaaleissa. Listaltamme (Tampereen jäsenalue, lista C) meni läpi 7 ehdokasta: Yrjö Schafeitel, Leena Rauhala, Veltto Virtanen, Sari Tanus, Lassi Kaleva, Satu Sipilä, Terhi Kiemunki. |
Kaikki omistajat POK:n vaaleissa äänestämäänTorstai 31.3.2016 31.3.2016 Aamulehden Lukijalta-palstalla julkaistu teksti:
|
AL: Sulkavuorta parempia paikkoja puhdistamolle olisiMaanantai 21.3.2016 - Lassi Kaleva Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.3., että Tampereen kaupunki osallistuu Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakeantiin. Seppo Silvennoinen Kirjoitus on julkaistu 21.3.2016 Aamulehden Lukijalta-palstalla |
TIEDOTE: joukkoliikenteen lipunhinnoista jouduttiin äänestämäänKeskiviikko 13.1.2016 - Lassi Kaleva Tampereen seudullinen joukkoliikennelautakunta päätti kokouksessaan 13.1.2016 kaupunkiseudun vyöhyketariffien hinnoista 6.6.2016 alkaen. Päätös ei ollut yksimielinen. Perussuomalaisten Lassi Kaleva teki ensin palautusesityksen Veijo Niemen (ps) ja Tuomo Räihän (Kesk) kannattamana. Tämän jälkeen Kalevan tekemän hylkäysesityksen puolesta äänesti Kaleva ja Räihä. |
Hyvää joulua sekä rauhallista ja siunauksellista uutta vuotta!Keskiviikko 23.12.2015 - Lassi Kaleva Kiitos kuluneesta vuodesta. Ja kiitos yhteydenotoistanne, kysymyksistänne, asiavinkeistänne ja toiveistanne. Niitä kannattaa edelleen lähettää. Tämä kaikki luonnollisesti täysin luottamuksellisesti. Lähdettä en paljasta arkaluonteisissa asioissa edes omalle ryhmälleni. |
PS-ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa 16.11.2015Maanantai 16.11.2015 - Lassi Kaleva PERUSSUOMALAISTEN RYHMÄPUHEENVUORO 16.11.2015
|
Hyvät ja huonot uutiset 14.10.2015. Valtuutettu Kaleva ja delfiinit...Keskiviikko 14.10.2015 - Lassi Kaleva Hyvät ja huonot uutiset keskusteli 14.10.2015 esitetyssä jaksossaan (kausi 7, jakso 6) mm. delfinaariosta ja delfiineistä. Katso mitä mieltä siellä oltiin valtuutettu Lassi Kalevan valtuustopuheenvuorosta, jossa Kaleva tiedustelee laitosteatterien näyttelijöiden asemaa delfiineihin verrattuna… valtuuston kokouksessa kun joku ajatteli, että on väärin "pakottaa" delfiinit esiintymään ihmisille näytöksissään (40 sekunnin pituinen klippi). |
AL 25.9.2015: Kerrostalossa uusi käytäntö pakolaisten takia - PS:n valtuutettu esitti poliisille kysymyksenPerjantai 25.9.2015 - Lassi Kaleva Tuukka Välimäki, Aamulehden netti 25.9.2015 |
Perussuomalainen-lehti 9/2015: Tampereella jalkaudutaan lähiöihinPerjantai 25.9.2015 - Lassi Kaleva Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä tarjosi kuntalaisille hernekeittoa 5.9.2015 K-supermarket Nekalan Suurjaon pihassa. Tämä on osa valtuustoryhmän ns. kaupunginosakiertuetta, jossa vaalien välillä jalkaudutaan ja kierretään kaikki merkittävät tamperelaiset lähiöt. ----------------- |
AL-Lukijalta 10.9.2015 - Ei vastaanottokeskusta TampereelleTorstai 10.9.2015 - Lassi Kaleva
Koska tuon uutisen tuoma mielikuva Tampereen kuntapäättäjien yksimielisyydestä saattoi hämmentää monen lukijan mielen, toteamme että Tampereen perussuomalaisten valtuustoryhmä ei kannata vastaanottokeskuksen perustamista kaupunkiimme. Presidentti Tarja Halosen mukaan sotilaallisista konflikteista kärsivät usein eniten naiset ja tytöt, ja että sotien aikana monet naiset joutuvat raiskausten ja julman väkivallan uhriksi. Meidän tulee tunnustaa resurssiemme rajallisuus. Apu tulisi tietoisestikin kohdistaa pääasiassa konflikteista raskaimmin kärsiviin ryhmiin, kuten lapsiin, naisiin ja vanhuksiin. Lassi KalevaValtuustoryhmän pj (ps), Tampere Seppo Silvennoinen |
AL, Lukijalta 24.8.2015 - Teiskoon TasataksaMaanantai 24.8.2015 klo 13:56 - Lassi Kaleva Kirjoitus on julkaista 24.8.2015 Aamulehden Lukijalta-palstalla |
AL 16.6.2015 Ratikasta ei tule kansanäänestystä / Kaupunginvaltuusto 15.6.2015Tiistai 16.6.2015 - Lassi Kaleva ![]() ---------------- Tein pykälässä 131 myös seuraavan toivomusponsiehdotuksen: ”Koska raitiotiehankkeessa on kyse asiasta, joka vaikuttaa merkittävästi ja pitkäaikaisesti Tampereen kaupungin talouteen ja sen asukkaiden elämään, tulee päätös raitiotien toteutusvaiheesta siirtää keväällä 2017 järjestettävien kuntavaalien yli. Kuntavaalien yhteydessä kaupunki järjestää neuvoa antavan kunnallisen kansanäänestyksen, jossa kuntalaiset voivat ilmaista oman mielipiteensä hankkeen toteutuksesta.” Ponsiesitystä kannatti 20 valtuutettua ja vastusti 43 valtuutettua. ---------------- Tein pykälässä 140, jossa keskusteltiin tavara-aseman siirtämisestä seuraavan toivomusponsiehdotuksen: ”Kaupunki pyrkii siihen, että sen kustannukset tavara-asemaan liittyen ovat korkeintaan n. 1,2 miljoonaa euroa rakennuksen siirtoon liittyvän kustannusarvion mukaisesti.” Toivomusponsiesitystä kannatti 17 valtuutettua ja vastusti 47 valtuutettua. ---------------- Oheinen Aamulehden uutinen on julkaistu 16.6.2015 sivulla A8 |
AL 9.6.2015Tiistai 9.6.2015 - Lassi Kaleva Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä vaihtoi puheenjohtajansaILKKA LAITINEN/Aamulehden arkisto
Lassi Kaleva (oik.) on valittu Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän uudeksi puheenjohtajaksi. Kuvassa myös Heikki Luoto ja Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja Terhi Kiemunki. Arkistokuva. 1Aamulehti Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän johto vaihtui maanantaina. Valtuustoryhmä valitsi yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi Lassi Kalevan ja varapuheenjohtajaksi Seppo Silvennoisen. Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Terhi Kiemunki arvioi, että uudet valinnat antavat uuden pohjan yhteisten asioiden hoitamiseen muiden valtuustoryhmien kanssa. –Nykyisten hallituspuolueiden hyvän vuoropuhelun tavoin, uskon Tampereen perussuomalaisten tekevän jatkossa entistä parempaa yhteistyötä kaupungin päätöksenteossa. Paikallisyhdistys ja valtuustoryhmä tulevat nyt myös lähemmäs toisiaan, Kiemunki kertoo. Vastavalittu valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva on valmis rakentavaan yhteistyöhön. –Uusi puheenjohtajisto pyrkii entistä rakentavammin vaikuttamaan yhteisiin kaupungin asioihin, tuoden esille perussuomalaisia tavoitteita. Puolueen kentän ääni kuuluu nyt paremmin myös kaupunginvaltuustossa, kuvailee Kaleva. Aarne Raevaara ja Ilmari Rostila jättivät puheenjohtajapaikkansa henkilökohtaisista syistä maanantaina. Uutinen on julkaistu AL-netissä tiistana 9.6.2015 (klikkaa tästä) |
Kirjoitukseni 15.5.2015 Maaseudun tulevaisuudessa: Kotimaista energiaa ja työpaikkojaPerjantai 15.5.2015 - Lassi Kaleva Meillä on maassamme suuri, Norjan öljyyn verrattavissa oleva energiareservi turpeessa ja puussa. Käyttäkäämme sitä ylpeästi oman maamme hyväksi.Jos haluamme, kotimainen energia voi tuoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian vuosittaista kulutusta miljardeilla euroilla ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme. Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen onkin kruunumiljonääri. Sanoisiko joku norjalaisille, että kyllä teidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonne, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara? Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää käytettävissä olevat resurssinsa omien kansalaistensa hyväksi. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja kaksi kolmasosaa Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Olemme eurooppalaisittain rikkaita: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 90 prosenttia sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Me istumme öljylähteen päällä. Suomen teollinen tuotanto ja vienti sakkaa. Nykytilanteessa teollisen tuotannon ja viennin lisääminen on haasteellista. Tuonnin merkittävä vähentäminen on paljon yksinkertaisempaa. Koko Suomen energiataseesta noin 70 prosenttia tulee ulkomailta. Tuontienergiasta noin 80 prosenttia on venäläistä kivihiiltä, maakaasua, öljyä, sähköä ja ydinpolttoainetta. Tuontienergia maksaa Suomelle nettona vuodesta riippuen noin kahdeksan miljardia euroa. Suositaan kotimaista On sulaa hulluutta olla käyttämättä kotimaisia lähipolttoaineita, kuten puuta ja turvetta, joita meillä on riittävästi omasta takaa. Voimme halutessamme korvata jopa yli puolet nettotuontienergiastamme kotimaisilla vaihtoehdoilla. Kotimaisilla energiaratkaisuilla (puu, turve) voimme edistää myös oman kunnan ja maakunnan elinvoimaisuutta. Esimerkiksi Pirkanmaalla Lempäälän energiantuotannossa säästetään jopa yli puolet jokaista megawattia kohti, joka tuotetaan nykyään maakaasun sijaan kotimaisilla polttoaineilla. Vesilahden kunta Pirkanmaalla säästää rahallisesti noin 20–25 prosenttia siirryttyään 2003 alkaen lämmöntuotannossaan kevyestä polttoöljystä hakkeeseen. Lisäksi, kun noin 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä korvataan hakkeella, niin koko rahamäärä jää kiertämään paikallisesti. Terveyskeskus, vanhainkoti, koulu ja päiväkoti lämpiävät nyt uusiutuvalla kotimaisella lähienergialla. Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty jo vuodesta 1973 lähtien öljystä ja maakaasusta kohti kotimaisia energiamuotoja, haketta, turvetta ja pellettiä. Joissakin tapauksissa kasvihuoneiden energiakustannukset ovat sen seurauksena jopa puolittuneet. Kansallista politiikkaaTarvitsemme kansallisesta energiapolitiikasta selvän ja pitkäjänteisen näkemyksen, joka suosii kotimaista energiaa – kolmesta syystä. Ensiksi, että saisimme työttömille työpaikkoja. Turpeen ja energiapuun hinnasta noin puolet on suomalaista työtä. Toiseksi, että estäisimme rahan karkaamisen ulkomaille, eli pitäisimme sen mieluummin kiertämässä ja elävöittämässä omaa kansantalouttamme. Kolmanneksi, parantaaksemme EU-maiden alhaisimmasta päästä olevaa huoltovarmuuttamme. Tällä hetkellä turvetuotannon piirissä on vain noin 0,7 prosenttia turvemaiden pinta-alasta. On arvioitu, että mikäli me nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa maakuntiemme miehille ja naisille. Kauppataseemme paranisi samalla arviolta neljällä miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme. Turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin ainoastaan noin viisi prosenttia Suomen koko suo- ja turvealasta. Kestävän kehityksen mukaisesti turvetuotantoon otettaisiin vain luonnontilaltaan muuttuneita, pääasiassa metsäojitettuja turvemaita, ei lainkaan luonnonsoita tai avosoita. Jo suojeltuihin suoaloihin ei saa koskea nyt eikä tulevaisuudessa. Tuulivoima ei ratkaisuTietyt tahot tarjoavat tuulivoimaa vaihtoehtona maamme energiatarpeeseen. Tuulivoimasta puhuttaessa annetaan ymmärtää toiveikkaasti sen olevan vastaus miltei kaikkeen. Itse asiassa tuulivoimalla tuotetaan ainoastaan sähköä. Eikä sitäkään silloin, kun tuulee liian hiljaa tai liian lujaa. 2,7 miljoonan suomalaisen kodin lämmittää sen sijaan suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu kaukolämpö. Suomalaiset kodit ja julkiset rakennukset tulevat jatkossakin lämpiämään jollakin muulla kuin tuulivoimalla. Kysymys kuuluu: vaikenemmeko me nolona siitä tosiasiasta, että energianlähteitämme tulevat myös tulevaisuudessa olemaan kalliilla Venäjältä tuomamme, energiariippuvuutta aiheuttavat, huoltovarmuuttamme vähentävät, ja saastuttavat fossiiliset polttoaineet? Vai otammeko me saatavissamme olevan hyödyn ja käytämme lähienergiaa, tilanteesta riippuen puuta ja turvetta? Emme voi enää jatkaa vanhalla mallilla ja toivoa että lopputulos olisi erilainen. Leikkausten tie on tuhon tie. On aika, että kansanedustajat puoluekannasta riippumatta tekevät sellaisia ratkaisuja, jotka takaavat elämisen mahdollisuudet myös jälkipolville. Tulevilla lainsäätäjillä on mahdollisuus tehdä jotakin suurta oman maansa hyväksi. Uskon, että he ovat halukkaita sen tekemään. LASSI KALEVAKirjoittaja on tamperelainen yrittäjä Kirjoitus on julkaistu 15.5.2015 Maaseudun tulevaisuuden yliö-kirjoituksena |
UPEA TULOS !!!Maanantai 20.4.2015 - Lassi Kaleva Hyvät ystävät. Eduskuntavaalit on nyt käyty. Alustavan ääntenlaskun mukaan sain n. 3000 ääntä, mikä on ensikertalaisen äänisaaliiksi todella hyvä tulos. Pirkanmaalla säilytimme 4 paikkaamme. Läpi eduskuntaan meiltä menivät Lea Mäkipää, Sami Savio, Martti Mölsä ja Tiina Elovaara. Tästä, Ylen vaalitulospalvelusta, näet koko maan äänimäärät. Itse olin koko maan ehdokkaista äänimäärien mukaisessa järjestyksessä sijaluvulla 311. |
AL 17.4. Emme voi pelastaa koko maailmaaPerjantai 17.4.2015 klo 11:52 - Lassi Kaleva
Lassi Kaleva Keskustelu Turpeesta tuulivoimaan. Lassi Kalevan (ps) kirjoituksellaan (26.3.) aloittama turvekeskustelu laajeni runsaissa jatkoissa tuuli- ja aurinkoenergiaankin. Kirjoitus julkaistu 17.4.2015 Aamulehden Näkökulman jatkoissa. |
Lassista sanottua / saamaani palautetta:Torstai 16.4.2015 - Lassi Kaleva Lassi. Kävin juuri uurnilla. Sain mainoksesi postiluukkuuni, kirjekuoressa, nimikoituna. Se jotenkin "kolahti". Monissa asioissa emme ole ihan samaa mieltä. Uskon kuitenkin että olet asioissa tosissasi. Äänestin ensimmäistä kertaa 40 vuoteen muuta kuin kokoomuksen edustajaa. Äänestin Sinua. JOS pääsisit, tee eduskunnassa hyvää työtä. |
Haastattelu Hervannan Sanomissa 15.4.2015Keskiviikko 15.4.2015 - Lassi Kaleva
|
Pirkanmaan Yrittäjien haastattelu 15.4.2015Keskiviikko 15.4.2015 - Lassi Kaleva
Pitäisi tehdä sellainen konkurssilaki, että menee talot ja tavarat, mutta ei tulevaisuus. Nyt yrittäjältä menee talot, tavarat ja tulevaisuus, jolloin hänellä on käytännössä vaihtoehtoina heittäytyä yhteiskunnan elätiksi tai alkaa harjoittamaan harmaata taloutta.
Elämässäni on ollut paljon haastavia tilanteita. Mutta se on vain eduksi. Miten muuten voisi ymmärtää kanssaihmisiä heidän haasteissaan. Lähihistorian haastavimmat tilanteet liittyvät politiikkaan, sen raakuuteen ja siinä vallitseviin tavalliseen elämään kuulumattomiin lainalaisuuksiin. Tämän hyväksyminen on kuitenkin se hinta, joka on maksettava kutsumuksesta hoitaa yhteisiä asioita. Haastattelu julkaistu Pirkanmaan Yrittäjät -lehdessä 15.4.2015 ------------- |
AL 15.4.2015: Autojen merkitystä ei voi yliarvioidaKeskiviikko 15.4.2015 - Lassi Kaleva
Lassi Kaleva kaupunginvaltuutettu, Tampere Kirjoitus on julkaistu 15.4.2015 Aamulehden Lukijalta-palstalla ------------- |
Seutulainen 4/2015 - Kotimainen energia vie Suomen nousuunPerjantai 10.4.2015 - Lassi Kaleva
Kirjoitus on julkaistu aluelehti Seutulaisen huhtikuun 2015 numerossa ------------ |
AL 1.4. Tuulivoima ei ole vastausKeskiviikko 1.4.2015 klo 19:20 AL-kirjoitukseni ”Mekin istumme öljylähteen päällä” on kirvoittanut kovasti kommentteja. Tämänpäiväisessä vastineessani kommentteihin (AL 1.4.) käsittelen erästä tarjottua vaihtoehtoa, tuulivoimaa. Tuulivoima ei ole vastausOn hyvä, että poliittinen päätöksenteko sai Satu Hassin kommentin myötä kasvot. Kansalaisten tuleekin tietää eri ryhmittymien ajamat energia-agendat ja niiden seuraukset voidakseen valita niistä itselleen sopivimman. Tuulivoimasta puhuttaessa annetaan ymmärtää toiveikkaasti sen olevan vastaus miltei kaikkeen. Itse asiassa tuulivoimalla tuotetaan ainoastaan sähköä. Eikä sitäkään silloin, kun tuulee liian hiljaa tai liian lujaa. 2,7 miljoonan suomalaisen kodin lämmittää sen sijaan fossiilisesti suurelta osin tuotettu kaukolämpö. Tuulivoimatuottaja E.onin julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoima voikin huonosti korvata perinteistä voimantuotantoa. Vuonna 2015 kokonaisenergiastamme tuulivoiman osuus on noin puoli prosenttia. Nykyisilläkin vähäisillä tuotantomäärillä tuulivoiman saama syöttötariffituki on jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa. Avokätinen syöttötariffi onkin houkutellut lukuisan määrän sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia, jotka saavat takuuvarmasti valtion kassasta erinomaisen tuoton sijoitukselleen. Suomen kunnianhimoisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä kasvattaa tuulivoiman osuudeksi hieman reilut kaksi prosenttia. Tuulivoima täyttää siis suosiollisissa tuuliolosuhteissa silloin verrannollisesti Kuopion energiantarpeen. Entä muu Suomi? Pitääkö sen palata takaisin kivikauteen? Raskaasti tuettuna energiamuotona tuulivoima tulee nostamaan sähkölaskua merkittävästi. Esimerkiksi tuulivoiman unelmamaassa Saksassa kotitalouksien maksama sähkönhinta on miltei kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Suomalaiset kodit ja julkiset rakennukset tulevat jatkossakin lämpiämään jollakin muulla kuin tuulivoimalla. Kysymys kuuluu: vaikenemmeko me nolona siitä tosiasiasta, että energianlähteitämme tulevat myös tulevaisuudessa olemaan kalliilla Venäjältä tuomamme, energiariippuvuutta aiheuttavat, huoltovarmuuttamme vähentävät, ja saastuttavat fossiiliset polttoaineet? Vai otammeko me saatavissamme olevan hyödyn ja käytämme lähienergiaa, kuten puuta ja turvetta? Jo suojeltuihin suoaloihin ei saa koskea nyt eikä tulevaisuudessa. Kun otamme jo luonnontilansa menettäneitä soita käyttöön vaivaiset 5 prosenttia koko suo- ja turvealastamme ja jätämme koskemattomiksi 95 prosenttia, saamme silti 25 vuoden aikana 100 miljardia euroa plussaa vaihtotaseeseemme ja 30 000 uutta työpaikkaa. Lassi Kaleva |
AL 26.3.2015 Puheenaihe: Mekin istumme öljylähteen päälläTorstai 26.3.2015 - Lassi Kaleva PAULA NIKULA/KL
Suomalaisten aarre? Norjalla on runsaat öljyvaransa, Suomella on öljyyn verrattava energiareservi: turve. Turpeen käyttöä poltoaineena pitäisi kirjoittajan mielestä lisätä reilusti. Puheenaihe: Mekin istumme öljylähteen päällä1
Jos haluamme, kotimainen energia voi tuoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian vuosittaista kulutusta miljardeilla euroilla ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme. Norjan öljyvarat ovat nostaneet maan taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen on kruunumiljonääri. Sanoisiko joku norjalaisille, että teidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonne, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara? Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää resurssinsa omien kansalaistensa hyväksi. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 terawattituntia (TWh). Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa.
Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna, kaksi kolmasosaa Norjan tunnetuista öljyvaroistaMaamme on eurooppalaisittain rikas: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 9/10 sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Me istumme öljylähteen päällä. Suomen teollinen tuotanto ja vienti sakkaavat. Nykytilanteessa niiden lisääminen on haasteellista. Tuonnin merkittävä vähentäminen on paljon yksinkertaisempaa. Koko Suomen energiataseesta noin 70 prosenttia tulee ulkomailta. Tuontienergiasta noin 80 prosenttia on venäläistä kivihiiltä, maakaasua, öljyä, sähköä ja ydinpolttoainetta. Tuontienergia maksaa Suomelle nettona vuodesta riippuen noin 8 miljardia euroa. On sulaa hulluutta olla käyttämättä kotimaisia lähipolttoaineita, kuten puuta ja turvetta, joita meillä on riittävästi omasta takaa. Ja tuoda samalla maahan fossiilisia polttoaineita. Kotimaisilla energiaratkaisuilla (puu, turve) voimme edistää myös oman kunnan ja maakunnan elinvoimaisuutta.
Lempäälän energiantuotannossa säästetään jopa yli 50 prosenttia jokaista megawattia kohti, joka tuotetaan nykyään maakaasun sijaan kotimaisilla polttoaineilla. Vesilahden kunta säästää rahallisesti noin 20–25 prosenttia siirryttyään vuodesta 2003 alkaen lämmöntuotannossaan kevyestä polttoöljystä hakkeeseen. Kun noin 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä korvataan hakkeella, niin koko rahamäärä jää kiertämään kuntaan paikallisesti. Terveyskeskus, vanhainkoti, koulu ja päiväkoti lämpiävät nyt uusiutuvalla kotimaisella lähienergialla. Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty jo vuodesta 1973 lähtien öljystä ja maakaasusta kohti kotimaisia energiamuotoja, haketta, turvetta ja pellettiä. Joissakin tapauksissa energiakustannukset ovat jopa puolittuneet. Tarvitsemme kansallisesta energiapolitiikasta selvän ja pitkäjänteisen näkemyksen, joka suosii kotimaista energiaa – kolmesta syystä. Ensiksi, että saisimme työttömille työpaikkoja. Turpeen ja energiapuun hinnasta noin puolet on suomalaista työtä. Ja kolmanneksi, parantaaksemme EU-maiden alhaisimmasta päästä olevaa huoltovarmuuttamme, mikä on huolestuttanut kansalaisia muun muassa Ukrainan tapahtumien johdosta. Turvetuotannon piirissä on nyt vain noin 0,7 prosenttia turvemaiden pinta-alasta.
Jos nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa miehille ja naisille alueilla, joilla muuta työtä ei useinkaan ole helposti löydettävissä. Kauppataseemme paranisi samalla arviolta 4 miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi kansantalouteen säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme. Samana aikana turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin ainoastaan noin 5 prosenttia Suomen koko suo- ja turvealasta. Kestävän kehityksen mukaisesti tuotantoon otettaisiin vain luonnontilaltaan muuttuneita, pääasiassa metsäojitettuja turvemaita, ei lainkaan luonnonsoita tai avosoita. Emme voi enää jatkaa vanhalla mallilla ja toivoa että lopputulos olisi erilainen.
Leikkausten tie on tuhon tie. Kansanedustajien puoluekannasta riippumatta on aika tehdä ratkaisuja, jotka takaavat elämisen mahdollisuudet myös jälkipolville. Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (ps). Keskustele Voiko turve pelastaa talouden ja työpaikat? Kommentoi: aamulehti.fi Kirjoita Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi Julkaistu Aamulehden Näkökulma-palstalla 26.3.2015 Kirjoitus ladattavana pdf-muodossa tästä klikkaamalla --------------- |
YLE:n vaaligalleria avautui - Katso haastatteluKeskiviikko 11.3.2015 - Lassi Kaleva
|
YLE Tampereen haastattelu 12.2.2015Torstai 12.2.2015 - Lassi Kaleva Kansanedustajaehdokkaat ottavat Vaaligallerian tosissaan – samoin esiintymisvalmentajatYlen Vaaligalleria esittelee verkossa ehdokkaat äänestäjille. Tiukka aikataulu on saanut miettimään, miten televisiossa oikein pitää esiintyä.Neljä minuuttia ja kerralla purkkiin. Jokainen kansanedustajaksi pyrkivä saa oivan mahdollisuuden kertoa itsestään ajatuksistaan Ylen Vaaligalleriassa. Tunnelma on avoin mutta tiheä. – Sehän on hyvin samantapainen haastattelu, johon ehdokas voi joutua oman kotikaupunkinsa torikahvilassa. Eli häneltä kysytään, miksi hän on ehdolla, mitä hän ajattelee puolueen edustamista asioista, mitä asioita hän pitää tärkeänä ja niin edelleen, kertoo Riikka Uosukainen Ylen vaaliohjelmista. Kylmään veteen"Kameran edessä voi olla rento ja oma itsensä, kun puhuu oikeasti sitä mitä ajattelee. Silloin se viestikin menee perille." – Lassi KalevaYlen Vaaligalleria on mittava mediatapahtuma. Ääneen pääsevät kaikki yli 2 000 ehdokasta, jotka nähdään sekä Vaaligalleria-verkkopalvelussa että Yle Areenassa. Haastattelut tehdään kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Vaalitentit liitetään osaksi ehdokkaiden vaalikonevastausten yhteydessä muodostuvaa profiilia. – Televisioesiintyminen kyllä jännittää ja varsinkin nyt kun tiedetään, että se on kertaotto, kuvailee Pirkanmaan Sosiaalidemokraattien järjestösihteeri Hanna Plattonen. – Kysymyksiä ei tiedetä ennakkoon eli ehdokkaat tiputetaan tavallaan kylmään veteen. Ole oma itsesiMoni ehdokas on kääntynyt Vaaligallerian vuoksi viestintäasiantuntijoiden puoleen. Perinteisillä puolueilla on omaa esiintymiskoulutusta, mutta nopeat toimiijat ovat löytäneet uusia markkinoita.– Kyllähän tämä iso mahdollisuus on. Isoista puolueista on neuvottu, että valmistautukaa seuraavaan vaaliin jo monta kuukautta ennen, sanoo esiintymiskoulutusta ehdokkaille järjestävä yrittäjä Jyri Makkonen. ![]() – Nythän galleriasta ei tiedetty etukäteen mitään täällä kentällä. Mekin otimme koulutuksen heti samana aamuna ohjelmaan, kun kuulimme tästä. Julkaistu Yle/Tampere-nettisivuilla (klikkaa tästä alkuperäiseen uutiseen) |
AL 16.1.2015 Lassi Kaleva: Puhujatilasto ei kerro kaikkea valtuutetuistaPerjantai 16.1.2015 - Lassi Kaleva Aamulehti julkaisi 13.1. Tampereen kaupunginvaltuuston vuoden 2014 puhujatilastot. Tilaston kärkeä pitävät edelleen valtuutetut Aarne Raevaara (ps) ja Lassi Kaleva (ps). |
AL 13.1.2015 - Valtuuston puhujatilastot 2014Tiistai 13.1.2015 - Lassi Kaleva PIRKANMAA | 12.1.2015 | 16:37 | PÄIVITETTY 16:40Suulain oli äänessä yhteensä yli kolme ja puoli tuntia. Kampman ja Koskela olivat valtuuston vähäpuheisimmat. Aki Taponen / Aamulehti Perussuomalaisista keskustaan syksyllä loikannut valtuutettu Laila Koskela ja sdp:n valtuutettu Ulla Kampman olivat Tampereen kaupunginvaltuuston hiljaisimmat jäsenet viime vuonna. Kaupungilta saadun tilaston mukaan kumpikin käytti koko vuoden aikana valtuustossa vain kaksi puheenvuoroa. Laila Koskela selittää vähäpuheisuuttaan sillä, että hän kuului suurimman osan vuotta sellaiseen valtuustoryhmään, johon hän ei kokenut lainkaan kuuluvansa. - Siksi en nähnyt aiheelliseksi tuoda mielipiteitäni julki, hän perustelee. Ulla Kampman ei lue omaa vähäpuheisuuttaan itselleen kunniaksi. Hän sanoo jopa pohtineensa, pitäisikö toimintatapoja muuttaa, jottei joutuisi selittelemään asiaa. - Puheenvuoroja otetaan aina valtavasti, ja kaikki puhuvat samat asiat. Minusta on aivan turha toistaa niitä kymmeniä kertoja, Kampman perustelee hiljaisuuttaan. Sen sijaan kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa ja muissa toimielimissä Kampman kertoo käyttäneensä enemmän puheenvuoroja. Hän kokee, että siellä niillä on merkitystä. - Ensimmäisen kauden valtuutettuna olen pohtinut, mikä on kaupunginvaltuuston istuntojen merkitys. Kaupunginhallitus ja muut toimielimethän ovat jo käytännössä keskustelleet, miten asioita viedään eteenpäin, Kampman on pannut merkille. Kampmanin mielestä valtuuston puhekoneet Aarne Raevaara (ps) ja Lassi Kaleva (ps) toistelevat asioita liikaa. - Lisäksi Raevaara jumittuu puheissaan yksityiskohtiin ja ottaa aina uuden puheenvuoron vakuuttaakseen yksityiskohdan todellisuutta. Perussuomalaisten valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Aarne Raevaara käytti valtuustossa viime vuonna peräti 152 puheenvuoroa. Yhteensä niille tuli mittaa 3 tuntia 38 minuuttia. Raevaaran mukaan puheajasta huomattavan osan vei talousarviokokouksen ryhmäpuheenvuoro. Muuten hän selittää puheliaisuuttaan sillä, että hän edustaa valtuuston suurinta oppositioryhmää. - Annoimme kuntavaaleissa äänestäjille lupauksia joidenkin asioiden esiin nostamisesta. Olen pyrkinyt noudattamaan lupauksia, Raevaara sanoo ja viittaa muun muassa kriittiseen suhtautumiseen ratikkaan. Hän on tietoinen siitä, että monet valtakoalitioon kuuluvat valtuutetut kokevat hänen lukuisat puheenvuoronsa rasittaviksi. - Se johtuu siitä, että pormestariohjelman yksityiskohtaisuus estää muita harkitsemasta niitä näkemyksiä, joita oppositio tuo esille, Raevaara tulkitsee. Tampereen valtuuston puheenjohtajalle Sanna Marinille (sd) ei kirjattu ainuttakaan varsinaista puheenvuoroa. Hänen tapoihinsa kuuluu pitää ainoastaan vuoden viimeisen valtuustokokouksen päätteeksi yhteenvetokatsaus. Muuten hän on kyllä valtuuston kokouksissa äänessä puheenjohtajan ominaisuudessa. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) käytti valtuustossa 35 puheenvuoroa. Apulaispormestareista eniten äänessä olivat Pekka Salmi (sd) 66 kertaa ja Mikko Aaltonen 49 kertaa. Eniten poissaoloja Tampereen valtuustosta kertyi sotilastarkkailijana Lähi-idässä toimivalle Juhana Suoniemelle (vihr), joka oli poissa seitsemästä kokouksesta. Viisi poissaoloa kirjattiin ministeri Pia Viitaselle (sd), Matti Helinille (kok) ja Sirkkaliisa Virtaselle (vas). TAMPERE 2014 Valtuutettujen puheenvuorotMikko Aaltonen (vas) 49. Harri Airaksinen (kok) 8. Mikko Alatalo (kesk) 4. Atanas Aleksovski (sd) 94. Ulla-Leena Alppi (vas) 15. Erkki Axén (kok) 10. Aila Dündar-Järvinen (sd) 36. Tiina Elovaara (ps) 17. Jukka Gustafsson (sd) 18. Hanna Hakko (vihr) 6. Timo Hanhilahti (kesk) 46. Satu Hassi (vihr) 16. Matti Heinivaho (kok) 7. Jari Heinonen (skp) 52. Anna-Kaisa Heinämäki (vihr) 23. Matti Helin (kok) 10. Kalle Hyötynen (vas) 16. Matti Höyssä (kok) 50. Anna-Kaisa Ikonen (kok) 35. Antti Ivanoff (kok) 12. Harri Jaskari (kok) 11. Tarja Jokinen (sd) 5. Varpu Jutila (vas) 13. Aleksi Jäntti (kok) 14. Maija Kajan (vihr) 12. Lassi Kaleva (ps) 126. Ulla Kampman (sd) 2. Anneli Kivistö (sd) 29. Anna Kontula (vas) 12. Laila Koskela (nyk. kesk) 2. Riitta Koskinen (kok) 5. Leena Kostiainen (kok) 24. Johanna Loukaskorpi (sd) 42. Heikki Luoto (ps) 7. Peter Löfberg (rkp) 8. Sanna Marin (sd) 0. Jouni Markkanen (kok) 4. Minna Minkkinen (vas) 20. Jaakko Mustakallio (vihr) 24. Jari Niemelä (sd) 6. Lasse Oksanen (tapu) 14. Riitta Ollila (sd) 31. Olli-Poika Parviainen (vihr) 26. Aarne Raevaara (ps) 152. Jarmo Rantanen (sd) 13. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk) 32. Leena Rauhala (kd) 11. Irene Roivainen (vihr) 10. Ilmari Rostila (ps) 25. Pekka Salmi (sd) 66. Seppo Salminen (sd) 28. Ilkka Sasi (kok) 37. Yrjö Schafeitel (ent. kok) 45. Kirsikka Siik (vihr) 8. Seppo Silvennoinen (ps) 8. Satu Sipilä (kd) 48. Elina Sirén (kok) 4. Ilpo Sirniö (sd) 10. Juhana Suoniemi (vihr) 17. Hanna Tainio (sd) 5. Irja Tulonen (kok) 5. Oras Tynkkynen (vihr) 22. Pia Viitanen (sd) 3. Sofia Vikman (kok) 9. Pertti "Veltto" Virtanen (ps) 4. Sirkkaliisa Virtanen (vas) 40. Timo Vuohensilta (nyk. kesk) 19. Julkaistu Aamulehdessä 13.1.2015. |
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta - Sydämeeni joulun teenKeskiviikko 24.12.2014 klo 9:20 - Lassi Kaleva Tämän laulun sanojen ja Juha Tapion 18.12.2014 tulkinnan myötä toivotan sinulle oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä menestyksellistä uutta vuotta! ------
-------- On jouluyö, sen hiljaisuuttaYksin kuuntelen, Ja sanaton on sydämeni kieli Vain tähdet öistä avaruutta Pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli Näin sydämeeni joulun teen Ja mieleen hiljaiseen Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen On jouluyö ja lumihuntuun Pukeutunut maa – Kun yhtä puhdas itse olla voisin! Se ajatukset joulun tuntuun Virittymään saa, Kuin harras sävel sisälläni soisi Näin sydämeeni joulun teen Ja mieleen hiljaiseen Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen On jouluyö, sen syvä rauha Leijuu sisimpään, Kuin oisin osa suurta kaikkeutta Vain kynttilät ja kultanauhat Loistaa hämärään, Vaan mieleni on täynnä kirkkautta Näin sydämeeni joulun teen Ja mieleen hiljaiseen Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen ------ |
Perussuomalaiset: jotain rajaa sote-jättien ahneudelle! (31.01.2019)
|
Katso tv-mainos - Voit saada ilmaisen lounaan kaupunginvaltuutetun seurassa (12.09.2018)
|
PS-vappujuhla ti 1.5. klo 11-14 Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmassa. (27.04.2018)
|
Tiekarhujen esittelytilaisuus luottamushenkilöille ke 21.2.2018 (21.02.2018)
|
Porokeittoa Tammelantorilla la 17.12. klo 11 alkaen (15.12.2017)
|
Viikonlopun muistilista - kolme askelta onnistuneeseen viikonloppuun (08.04.2017)
|
Tule tapaamaan meitä vaalimökille la klo 19-21 ja su klo 12-14 (08.04.2017)
|
Oletko mielensäpahoittaja? Osallistu kilpailuun. Palkintona pahan mielen karvahattu. (05.04.2017)
|
04.04.2017
Mitä mieltä olet Itsenäisyydenkadun lehmusrivistön hävittämisestä ratikan tieltä?
|
29.03.2017
Ennakkoäänestys Tampereella 29.3.-4.4.
|
28.03.2017
Vuoden paras lehti. Katso ja ylläty. PS-TRE-kuntavaalilehti ilmestynyt
|
21.03.2017
Kutsu pe 24.3. klo 15.00 Tampereen Keskustorille vaalimökkeilykauden avajaisiin
|
08.03.2017
2017 Tampereen elokuvajuhlien ratikkakokousta käsittelevässä lyhytelokuvassa "Puheenvuoro" viimeisen sanan sai valtuutettu Kaleva
|
01.03.2017
Perussuomalaisten peukalonjälkiä hallituksessa
|
17.02.2017
Valtuustoryhmä jakaa keittoa Tammelantorilla la 25.2. klo 11 alkaen
|
17.12.2016
La 17.12. klo 11.00 riistakeittoa Tammelantorilla
|