Yhteystiedot

Lassi Kaleva
E-mail: lassi(ät)lassi.fi
Kotisivut: www.lassi.fi
Puh. 0400 778845
Twitter: @LassiKaleva
Instagram: lassikaleva

Uutiset

31.1.2019Perussuomalaiset: jotain rajaa sote-jättien ahneudelle!Lue lisää »12.9.2018Katso tv-mainos - Voit saada ilmaisen lounaan kaupunginvaltuutetun seurassaLue lisää »27.4.2018PS-vappujuhla ti 1.5. klo 11-14 Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmassa.Lue lisää »21.2.2018Tiekarhujen esittelytilaisuus luottamushenkilöille ke 21.2.2018Lue lisää »15.12.2017Porokeittoa Tammelantorilla la 17.12. klo 11 alkaenLue lisää »8.4.2017Viikonlopun muistilista - kolme askelta onnistuneeseen viikonloppuunLue lisää »8.4.2017Tule tapaamaan meitä vaalimökille la klo 19-21 ja su klo 12-14Lue lisää »5.4.2017Oletko mielensäpahoittaja? Osallistu kilpailuun. Palkintona pahan mielen karvahattu.Lue lisää »4.4.2017Mitä mieltä olet Itsenäisyydenkadun lehmusrivistön hävittämisestä ratikan tieltä?Lue lisää »29.3.2017Ennakkoäänestys Tampereella 29.3.-4.4.Lue lisää »28.3.2017Vuoden paras lehti. Katso ja ylläty. PS-TRE-kuntavaalilehti ilmestynytLue lisää »21.3.2017Kutsu pe 24.3. klo 15.00 Tampereen Keskustorille vaalimökkeilykauden avajaisiinLue lisää »

23.4.2018 valtuusto. Valtuustoryhmän puheenjohtajan puhe

Maanantai 23.4.2018 - Lassi Kaleva

AL_24.4.2018_AL-nosto_saastoohjelmasta_FB.JPGValtuustoryhmän puheenjohtajan puhe 23.4.2018 Tampereen kaupunginvaltuustossa päätettäessä talouden tasapainottamisohjelmasta:

Arvoisa puheenjohtaja, pormestari, valtuutetut, viranhaltijat, konsultti Eero Laesterä ja arvoisat kuulijat

Tampereen menoa kuluneina vuosina voisi verrata villivarsan laukkaan. Pormestari Lauri Lyly taas on ikänsä ja kokemuksensa avulla vienyt kaudellaan kaupungin rauhallisempaan käyntiin. Elämässä ehtii myöhemminkin. Ei Tampere tule valmiiksi vaikka tekisimme velalla heti kaiken mitä haluamme. Tulee niitä tarpeita myöhemminkin. Massiivisella investointiohjelmalla ei pidä viedä tulevaisuuden sukupolvilta kaikkea liikkumavaraa. Investointiohjelma tuleekin käsiteltäväksi myöhemmin. Odotan silloin malttia niin päätöksentekijöiltä kuin virkamiesvalmistelijoilta, kun keskustelemme siitä mihin on varaa ja mihin ei ole varaa.

Kuntalaisilta on tullut tiukkaa palautetta joistakin nyt esitetyistä säästöistä. Onkin äärimmäisen valitettavaa, että osana talouden tasapainottamista joudumme nostamaan terveydenhuollon asiakasmaksuja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa Suomen sosiaalinen tila 1/2018. todetaan, että useampi kuin joka kymmenes alimpaan tuloviidennekseen kuuluvasta ikääntyneestä jättää käymättä lääkärissä heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Aamulehti uutisoi taannoin, että 40 000 köyhyysrajan alapuolella elävää tamperelaista joutuu päivittäin miettimään mihin raha riittää, ruokaan, lääkkeisiin vai lääkäriin. Kaikkeen se ei riitä.

Nekalalaisilta on tullut runsaasti palautetta kylän omasta kirjastosta. On äärimmäisen ikävää, että 67 vuotta toiminut Nekalan kirjasto on yksi osa talouden säästötalkoita. Kuten eräs kuntalainen toteaa: ”Nekalan kirjasto on varsin hyvä esimerkki siitä, miten pienillä kustannuksilla on vuosien saatossa saavutettu mittaamattoman paljon hyvinvointia… Lopettamispäätös aiheuttaisi pahoinvointia, johon Tampereen kaupungilla tuskin on varaa.” (lainaus päättyy). Kiitämme runsaasta kuntalaispalautteesta Nekalan kirjastoon liittyen.

Tampereen talous ei voi hyvin. Suhteellisen velkaantuneisuuden mittarilla täytämme jo nyt kriisikunnan määritelmän. Jotakin on tehtävä. Nykyisiä valtuutettuja ei kannata nykymenosta syyttää. Paitsi jos he ovat olleet valtuutettuja aikaisemminkin, ja tehneet kaupunkimme suohon vieneitä päätöksiä.

Ei ole salaisuus, että nyt päätettävät 3 vuoden säästöt ovat suurin piirtein sama summa kuin jatkossa 3 vuoden aikana ratikan nielemät rahat. Kaikki eivät tästä pidä, mutta sanon sen vielä selkokielellä. Se mikä säästöohjelmassa säästetään, menee melko tarkkaan ratikkaan. Ryhmämme mielestä olisi ollut paljon viisaampaa ratikan vuosittain vaatimalla rahalla vaikkapa tarjota kaikille alle 25-vuotiaille sekä kaikille 65-vuotta täyttäneille pysyvästi ilmaiset joukkoliikennematkat. Tai vaihtoehtoisesti alentaa bussin lipunhintoja 30-40 % kaikilta käyttäjäryhmiltä.

Emme voi muuttaa mennyttä, joten nyt voimme vain toimia annetussa tilanteessa. Perussuomalaisten valtuustoryhmä on yksimielisesti neuvotellun talouden tasapainottamisohjelman takana. Näkisimme kuitenkin mielellämme, että mm. heikoimpiin iskevät sote-maksujen korotukset voitaisiin jatkossa perua, mikäli sote-uudistusta ei tule. Ja että talousarvion yhteydessä voisimme yhdessä löytää Nekalan kirjastolle jatkoa lähipalveluna.

Aikaisemmin persuja on syytetty siitä, että huutelette puskista, missä ovat vaihtoehdot. Nyt tilanne on eri. Olemme yhteistyöhakuisia, mutta tilanteen niin vaatiessa rakentavan kriittisiä. Mikäli olette seuranneet valtuuston kokouksia tai kannanottojamme julkisuudessa, niin olette varmasti huomanneet, että valtuustoryhmämme jäsenet esittävät vastuullisia vaihtoehtoja ehkä selvästi enemmän kuin monen muun suuremmankin valtuustoryhmän jäsenet.

Olemme olleet mukana aktiivisesti mm. siinä, että Asunto- ja maapolitiikan linjaukset vievät eteenpäin kaupunkimme taloutta. Kasvavassa kaupungissa rakennetaan. On poliitikkojen tehtävä varmistaa, että jokaisen kaavoitetun neliön jopa tuhansien eurojen arvonnoususta asiallinen osuus kanavoituu kuntalaisten hyväksi. Yhdessä muiden ryhmien kanssa tekemämme muutokset lisäävät kaupungin kaavoituksesta saamia tuloja arviolta 1–5 miljoonaa euroa vuodessa, mahdollisesti enemmänkin, riippuen linjausten soveltamisesta. Kyseinen summa lisää taloutemme liikkumavaraa ja helpottaa kuntalaisten hyvinvointipalveluiden järjestämistä.

Taloutemme tasapainottamisessa mukana ollut konsultti Eero Laesterä on todennut, että: ei-lakisääteisissä palveluissa on suuri sopeutumisen mahdollisuus vaarantamatta peruspalveluiden järjestämistä. Näitä paketin ulkopuolella jääviä palveluita on Laesterän mukaan vaikea sopeuttaa, koska juuri nämä rakenteet ovat poliittisesti rakentuneet ja sementoituneet. Tämä on valitettavasti linjassa sen tosiasian kanssa, että OECD:n mukaan julkisektorin kulut suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Suomessa nyt OECD-maiden suurimmat.

Olisiko jossakin vaiheessa jatkossa aiheellista kysyä kuntalaisilta haluavatko nämä laadukkaat ja edulliset peruspalvelut, jossa myös ei-kiireelliseen hoitoon pääsee pikaisesti. Vai haluavatko kuntalaiset selvästi muitakin kaupunkeja raskaamman, poliittisesti sementoituneen palvelurakenteen.

Tamperelaisten kuntapoliitikkojen tulee pitää kuntalaisten puolia, koska muiden kuntien poliitikot eivät Tampereen etua aja. Turvataksemme kaupungin talouden ja hyvinvointipalvelut, meidän pitää luottamushenkilöinä ja virkamiehinä vetää kotiinpäin, toki rehdisti ja lain sallimilla tavoilla tietenkin. Esimerkiksi, mikäli julkisten hankintojen kilpailutuksissa voittaa paikallinen yritys, vaikutus kunnan talouteen on kolminkertainen kunnan käyttämän hankinnan rahamäärään verrattuna. Tutkimuksen mukaan yksi euro muuttuu kolmeksi euroksi paikallisesti. Tämä on seurausta paikallistaloudesta, koska yrityksen kulut maksetaan paikkakunnalle joko suoraan tai välillisesti.

Kiitos Eero Laesterälle, pormestarille, kaupunginhallitukselle, lautakunnille, valtuustoryhmille ja valtuutetuille ja myös virkamiehille työstänne Tampereen talouden tasapainottamiseksi. Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä on esityksen takana.

Kiitos.

Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (ps)
Kaupunginhallituksen jäsen
 

Kommentoi kirjoitusta.

AL 21.4. Rakennusliikkeet mukaan ratikan kustannuksiin

Lauantai 21.4.2018 - Lassi Kaleva

AL_21.4.2018_KALEVA_-_rakennusliikkeet_mukaan_ratikan_kustannuksiin.JPG
Tampereen talouden tasapainottamisohjelmasta päätetään valtuustossa maanantaina 23.4. Vähemmälle huomiolle on jäänyt samassa kokouksessa päätettävä, päivitetty 72-sivuinen asiakirja nimeltään Asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018–2021 (myöhemmin: asiakirja). Asiakirja on todennäköisesti yksi tärkeimmistä linjauksista, joita nykyinen valtuusto käsittelee.
 
Asiakirjaa työstettiin useiden kuukausien ajan eri luottamuselimissä poliitikkojen ja viranhaltijoiden yhteistyönä. Tekemämme muutokset lisäävät kaupungin kaavoituksesta saamia tuloja arviolta 1–5 miljoonaa euroa vuodessa, mahdollisesti enemmänkin, riippuen linjausten soveltamisesta. Kyseinen summa lisää taloutemme liikkumavaraa ja helpottaa kuntalaisten hyvinvointipalveluiden järjestämistä.
 
On harvoja kaavoituksen veroisia tapoja luoda suuria omaisuusmassoja miltei tyhjästä. Kunnilla on kaavoitusmonopoli, eli ne voivat melko vapaasti päättää rakentamisesta alueellaan. Kaavan valmistelutyötä ohjaavat ja kaavasta viimeisen sanan sanovat poliitikot. Esimerkiksi Tampereen Eteläpuisto säästettiin pormestari Lauri Lylyn ja poliittisten ryhmien yhteisesti neuvotteleman pormestariohjelman mukaisesti.
 
Oikealla paikalla sijaitsevan maapläntin arvo kohoaa kohisten, kun kaupunki kaavoittaa sille (lisää) rakennusoikeutta. Esimerkiksi ratikkareitin varrelle lähelle keskustaa kaavoitettu kerrostaloasunto myydään 5000–8000 eurolla neliö. Kerrostalon rakentaminen ilman maankäyttökorvauksia tai tontinhintaa maksaa rakentajalle kaikkinensa neliöltä 3000 euroa tai enemmän. Voittopotentiaali on kuitenkin erittäin huomattava. Ei olekaan yllätys, että Tamperetta rakennetaan vauhdilla.
 
Myös kunta hyötyy kaavoittamistaan neliöistä. Tontin sijainnista riippuen kaupunki saa siitä myydessään 180–950 euroa per kaavoitettu neliö. Omalle maalleen vuokratonttia kaavoitettaessa tontin vuokratuloista ja kiinteistöveroista sen sijaan muodostuu kaupungille jatkuva, merkittävä tulovirta. On tosin valitettavaa, että sekä tontinvuokra että kiinteistövero lisäävät samalla asumisen kustannuksia selvästi.
 
Kaavoitettaessa kaupungin vuokratontille kaupungin kehittäjäkumppani osallistuu kynnysinvestointeihin, kuten esimerkiksi pilaantuneiden maiden puhdistamiseen tai olemassa olevan johtoinfran siirtoon. Hankekehittämisessä kaupunki myös ottaa synnyttämistään neliöistä noin kolmanneksen omaan luovutukseen, MAL-sopimuksen mukaiseen kohtuuhintaiseen asumiseen. Varsinaista kynnysrahaa kaupunki ei omalta maaltaan peri, mutta kaupungin vuokratonteille kaavoitetusta lisärakennusoikeudesta on sen sijaan alettu käydä kauppaa jälkimarkkinoilla.
 
Aamulehti uutisoi näyttävästi tammikuussa: "Kiinteistösijoittajat vuokrasivat Tampereen kaupungilta arvotontin kiinteistöosakeyhtiölleen... Kuukauden kuluttua vuokrauksesta kyseinen yhtiö myytiin rakennusliikkeelle." Opiskelija-asuntosäätiö TOAS luovutti Rauhaniementiellä rakennusoikeutta YIT:lle kovan rahan asuntoihin. Pyysin saada kaupunginhallituksessa ja valtuustossa tietooni YIT:n ja TOAS:n sopiman kauppasumman. Minulle ei kyseistä tietoa annettu.
 
Koska ei ole suotavaa, että kaupungin vuokratonttien rakennusoikeuden edelleen luovuttamisesta tehdään bisnestä, lisäsimme asiakirjaan maininnan: "Tapauskohtaisesti kaupunki voi periä 5 prosenttia vuokraoikeuden myynnin voitosta..." Tarvittaessa voimme ryhtyä asiassa vieläkin vahvempiin toimenpiteisiin.
 
Kun kaupunki kaavoittaa vieraan omistuksessa olevalle maalle, se saa kaavoituskorvausta keskusta-alueella noin 280 euroa neliö, mikä vastaa 40 prosenttia maanarvon laskennallisesta noususta. Mikäli kyse on täydennysrakentamisesta, maksusta saa alennusta jopa 85 prosenttia. Tosin nyt teimme asiakirjaan lisäyksen, jonka mukaan mm. ratikan läheisyydessä alennusta kaavoitusmaksuista ei välttämättä saa.
 
Tämä on linjassa tuoreen parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän loppuraportin kanssa, jossa todetaan, että "Hyötyjä maksaa -mallia kehitetään edelleen ja hyödynnetään nykyistä laajemmin... Käytännössä kyse on esimerkiksi maan arvon noususta hyötyvien tahojen osallistumisesta liikennehankkeen rahoittamiseen. Erityisen hyvin malli soveltuu kaupunkiseutujen ratahankkeisiin..."
 
Kasvavassa kaupungissa rakennetaan. On poliitikkojen tehtävä varmistaa, että jokaisen kaavoitetun neliön jopa tuhansien eurojen arvonnoususta asiallinen osuus kanavoituu kuntalaisten hyväksi.
 
Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (ps)
Kaupunginhallituksen jäsen
------------------------------
 
Kirjoitus julkaistu Aamulehden Näkökulma-palstalla 21.4.2018 otsikolla: Rakennusliikkeet mukaan ratikan kustannuksiin
 

Kommentoi kirjoitusta.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa vakava demokratiavaje

Keskiviikko 11.4.2018 - Lassi Kaleva

Maakunta- ja sote-uudistuksessa vakava demokratiavaje

Suomen kuuden suurimman kaupungin Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun johtavat luottamushenkilöt kokoontuivat Turussa 10.-11.4.2018. Sorvasimme Turussa suurten kaupunkien luottamushenkilöjohdon yhteisen julkilausuman, josta osa käsitteli maakunta- ja soteuudistuksen vakavaa demokratiavajetta:
 
”Suurten kaupunkien luottamusjohto kävi tapaamisessaan monipuolisen keskustelun koskien eduskunnan käsittelyssä olevaa maakunta- ja sote-uudistusta. Kaupungit ovat ottaneet uudistukseen osin erilaisia kantoja, mutta kaikki näkevät uudistuksessa vakavia huolia ja muutostarpeita.
 
Johtavien luottamushenkilöiden mukaan uudistuksella ei tule vaarantaa kaupunkien asukkaiden palvelutasoa eikä kaupunkien toimintakykyä. Arvioiden mukaan esitetyssä muodossa uudistus heikentää merkittävästi kaupunkien liikkumavaraa tulevaisuuden kasvun haasteisiin vastaamisessa ja samalla perustettavien maakuntien talouksiin kohdistuisi vakava sopeutuspaine jo niiden aloittaessa toimintansa.
 
Uusi sote-järjestelmä perustuu vahvaan palveluiden järjestäjään, mutta demokraattisesti valittujen maakuntapäättäjien mahdollisuudet vastata järjestämisestä ovat heikot. Todellinen valta näyttää keskittyvän valtiovarainministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön. On perusteltua kysyä, missä todellisuudessa on maakunnan demokraattinen taloudellinen valta ja kuka oikeastaan sotea ohjaa; valtio, liikelaitos vaiko maakunnan sote-järjestäjäorganisaatio?
 
Päättäjien näkemyksen mukaan yksi esimerkki uudistuksen ongelmista liittyy tukipalveluihin, joilla on merkittävä vaikutus kansalaisten saamien palveluiden tasoon. Keskitetyt tukipalveluratkaisut muun muassa ICT-palveluissa eivät mahdollista tarkoituksenmukaisia ja kilpailukykyisiä malleja maakuntien tarpeiden mukaisesti. Valtiojohtoisten ratkaisujen valmistelu on viivästynyt pahasti uudistuksen toteutuksen aikataulusta. On epäselvää, voidaanko valtiojohtoisella ratkaisulla ylipäätään saavuttaa uudistuksen tuottavuustavoitteet. Tukipalveluratkaisut tulee jättää alueiden ratkaistaviksi.
 
Nyt esitetyssä muodossaan lakikokonaisuus ei vastaa maakunta- ja sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita.”
 
(Ote Suomen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohtajien julkilausumasta Turussa 11.4.2018)
 
Lataa tästä klikkaamalla koko kannanotto.

Kommentoi kirjoitusta.

Tamperelainen 24.2.2018: Tampere tarvitsee tiekarhuja

Tiistai 27.2.2018 klo 16:18

Tamperelainen_24.2.2018_tiekarhut.JPGTamperelainen 24.2.2018: Infran aurausnäytös avasi silmät. Tampere tarvitsee uusia tiekarhuja teiden kunnossapitoon.

Kommentoi kirjoitusta.

Tampereen kaupungin edustajana kutsuntatilaisuudessa 15.12.2017

Perjantai 15.12.2017 klo 17:15 - Lassi Kaleva


Puheeni 15.12.2017 järjestetyssä kutsuntatilaisuudessa Tampereen kaupungin edustajan ominaisuudessa. Ohessa kuvituskuvina kuvat meille tarjotuista sotkun (sotilaskoti) munkeista ja tilaisuudessa myös tervehdyksensä esittäneestä ja jatkosodassa palvelleesta 94-vuotiaasta Aimo Reinikaisesta.
 
Sotkun_munkkeja.jpg----------------
Arvoisa sotiemme veteraani, hyvät kutsuttavat, kutsuntavirkailijat, naiset ja herrat! Minulla on ilo tuoda tähän kutsuntatilaisuuteen Tampereen kaupungin tervehdys.
 
Aluksi esitän kaupungin kiitokset kapteeni Juha Tapani Pohjolalle (s. 1965). Olette toiminut vuodesta 1999 lähtien Tampereen aluetoimiston vastuullisena kutsuntaupseerina. Ja tämä kutsuntapäivä tänään on varsinainen viimeinen työpäivänne ennen eläkkeelle siirtymistänne.
 
Olette toiminut esimerkillisesti ja suurta herkkyyttä osoittaen tamperelaisten nuorten hyväksi. Olette huomioineet kutsuttavan elämäntilanteen (koulutuspaikka, työ, työttömyys, huoltajuus yms.) siten, että kutsuttavan etu ja puolustusvoimien yhteinen etu on löytynyt. Teidän isällinen ja ymmärtävä suhtautumisenne on rauhoittanut jännittävän ja pelokkaan kutsuttavan. Te tunnette tamperelaisten nuorten olosuhteet, koulut ja oppilaitokset.
 
Teidän saappaitanne on vaikea täyttää, mutta uskon että se on mahdollista, ja että toimintatapanne heijastuu kutsunnoissa Tampereella jatkossakin.
 
Tampereen kaupunki haluaa muistaa ansiokasta toimintaanne. Kaupungin edustajana kunniatehtäväni on ojentaa teille tämä huomionosoitus ja lausua kiitokset tekemästänne työstä sekä isänmaamme että tamperelaisten asevelvollisuusikäisten parhaaksi. [Tampere lahjoitti Pohjolalle kirjan].
 
Hyvät asevelvolliset!
 
Kun olin teidän ikäisenne, politiikka ei voinut vähemmän kiinnostaa. Sitten pikku hiljaa ymmärsin, että kaikilla päätöksillä, joita kaupunginvaltuusto tekee, on vaikutuksensa. Siksi halusin itse mukaan politiikkaan ja kaupunginvaltuustoon, että voisin itse vaikuttaa oman kotikaupunkini asioihin.
 
Valtuuston päätökset luovat raamit mm. harrastusmahdollisuuksille, ne vaikuttavat koulutusmahdollisuuksiin, terveydenhoitoon, alueella oleviin työpaikkoihin ja moniin muihinkin asioihin. Kannustan teitä äänestämään aina kun siihen on mahdollisuus. Ja olkaa muutenkin aktiivisia siellä missä kulloinkin olette.
 
Toivon, että asevelvollisuuden suorittaminen on teille myönteinen kokemus. Siihen voitte toki itsekin vaikuttaa tekemällä parhaanne ja ottamalla positiivisen ja ennakkoluulottoman asenteen uuden oppimiseen. Tiedän tämän kokemuksesta. Uskon myös, että saamastanne koulutuksesta on teille hyötyä tulevaisuudessa. Toivon teille antoisaa asevelvollisuusaikaa. Tehkää siitä tähänastisen elämänne parasta aikaa!
 
Kiitos.
 
Aimo_Reinikainen.jpg----------------
Taustatietoa kutsunnoista:
”Asevelvollisuus Suomessa on miesten velvollisuus osallistua maanpuolustukseen. Asevelvollisuudesta määräävät asevelvollisuuslaki ja siviilipalveluslaki. Kyseessä on osa perustuslain 127 §:n määräämää maanpuolustusvelvollisuutta, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia. Asevelvollisuuteen kuuluu varusmiespalvelus tai siviilipalvelus.
 
Asevelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää kahdeksantoista vuotta ja jatkuu sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää kuusikymmentä vuotta.
 
Jokainen 18 vuotta täyttänyt mies – ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta – käsketään kutsuntoihin. Kutsunnoissa asevelvollinen määrätään yleensä vuoden tai kahden päästä alkavaan palvelukseen. Asevelvollinen voi myös vapaaehtoisena astua palvelukseen heti 18:tta syntymäpäiväänsä seuraavassa saapumiserässä. Kutsuntojen kautta henkilökohtaisten syiden vuoksi varusmies- tai siviilipalveluksen suorittamisen lykkäystä voi hakea aina sen vuoden loppuun asti, jona täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Lykkäystä ei tämän jälkeen myönnetä, ja asevelvollisen on astuttava palvelukseen ellei häntä vapauteta palveluksesta. Velvollisuus ase- ja siviilipalveluksen suorittamiseen päättyy sen vuoden lopussa jolloin henkilö täyttää 30 vuotta.
 
Vastuu varusmiespalveluksen järjestämisestä on puolustusvoimilla, jonka reserviin koulutetaan miehiä asevelvollisuuden avulla. Vastuu siviilipalveluksen järjestämisestä on Työministeriöllä. Vuosittain noin 2 600 henkilöä hakeutuu siviilipalvelukseen.
 
Vuosittain noin 70–80 miestä kieltäytyy asevelvollisuuspalveluksesta kokonaan. Heitä kutsutaan totaalikieltäytyjiksi, joiden palvelusvelvollisuus katsotaan suoritetuksi, kun totaalikieltäytymisestä määrätty ehdoton vankeusrangaistus on suoritettu. Jehovan todistajat ja ahvenanmaalaiset miehet ovat vapautettuja asevelvollisuudesta rauhan aikana. Naiset eivät ole asevelvollisia, mutta voivat hakeutua asepalvelukseen vapaaehtoisina.”
 
Lähde: wikipedia
----------------

Kommentoi kirjoitusta.

Vaalit on käyty - Kiitos kannatuksesta.

Maanantai 10.4.2017 - Lassi Kaleva


Vaalit on käyty - Kiitos kannatuksesta. Jatkan työtä valtuustossa Tampereen ja tamperelaisten hyväksi.
 
Lopullisen ääntenlaskennan mukaisesti sain 2017 kuntavaaleissa 862 ääntä ja tulin valituksi valtuustoon listamme korkeimmalla vertailuluvulla. Saamani ryhmämme äänikuninkuus oli uskoakseni osoitus tekemästäni pitkäjänteisestä, rohkeasta ja kantaaottavasta, mutta myös yhteistyöhakuisesta politiikasta.
 
Aamulehden vaalipäivänä tekemä haastattelu kuvaa hyvin tuntojani vaaleihin ja sen tuloksiin liittyen.

-----------------

Perussuomalaisten äänikuningas Lassi Kaleva: Näin me kääntäisimme Tampereen budjetin voitolle

Tiina Ellilä - Aamulehti
 
Lassi Kaleva on Tampereen perussuomalaisten äänikuningas. Kaleva uskoo saavuttaneensa äänikuninkaan paikan olemalla kaupunginvaltuustossa sovitteleva. Hän on valmis tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa, joilla on yhtenevät näkemykset.

Kuvateksti: - On tärkeää säilyttää muihin keskusteluyhteys. Poliitikoille tulee väärinymmärryksiä niin kuin muillekin, eikä niitä voida ratkaista, ellei ole keskusteluyhteyttä, Lassi Kaleva (ps) sanoo.

Lassi Kaleva on Tampereen perussuomalaisten äänikuningas. Kaleva uskoo saavuttaneensa äänikuninkaan paikan olemalla kaupunginvaltuustossa sovitteleva.

- Meidän politiikkamme on ollut maltillista, linjakasta, johdonmukaista, rohkeaa ja sovittelevaa. Jotenkin se on henkilöitynyt valtuustoryhmän puheenjohtajaan eli minuun. Mutta kyllä koko valtuustoryhmämme tämän työn on tehnyt ja on saanut yhdessä äänet.

 Millä tavalla sovittelevaa politiikkasi on ollut?
 
- Siten, että olen mennyt asiat edellä. Olen valmis tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa, joilla on yhtenevät näkemykset.
 
Eivätkö kaikki ole valmiita tekemään yhteistyötä niiden kanssa, joilla on samat näkemykset kuin itsellä?
 
- Eivät välttämättä, sillä henkilökemiat voivat mennä niin ristiin, että asioiden käsittely on vaikeaa.
 

”Presidentti soittaa”

 
Lassi Kalevan puhelin soi sunnuntai-iltana Tampereella Pub á la Pispalassa, jossa perussuomalaiset olivat viettämässä vaalivalvojaisiaan. Luurissa lukee ”Tasavallan presidentti ”.
 
- Se oli veli. Onnitteli, Kaleva kertoo.
 
Mitä hyvää sinä olet saanut aikaan Tampereella päättyvällä valtuustokaudellasi?
 
- Olen tuonut esille ideoita, jotka lisäisivät Tampereella työpaikkoja. Yksi niistä oli jo valtuustokauden alussa esille tuomani asia, että hankintojen pitäisi kohdistua pääasiassa tamperelaisiin yrityksiin ja tamperelaisiin veronmaksajiin.
 

Näin Tampere plussalle

 
Miten te perussuomalaiset kääntäisitte Tampereen budjetin voitolliseksi?
 
- Harvoin on selkeitä yksittäisiä keinoja, mutta nyt meillä on yksi: Jos me perumme ratikkahankkeen, joka on kannattamaton ja turmiollinen Tampereelle. On selkeästi pelko, että budjetti ylittyy, kuten Länsi-Metrossakin. Voidaan keskittyä kumipyöräliikennettä.
 
- Lisäksi kaupunkiin pitää saada lisää työpaikkoja ja parantaa Tampereella nykyisin toimivien yritysten toimintaedellytyksiä, etteivät yritykset karkaa ympäristökuntiin. Niistä tulee hyvinvointia, niistä tulee verotuloja.
 

Tässä tappion selitys

 
Perussuomalaisille tuli näissä vaaleissa rökäletappio sekä Tampereella että koko valtakunnassa. Miksette ole kyenneet vakuuttamaan äänestäjiä?
 
- Meillä on ollut paikallisesti todella hyvää politiikkaa kaupunkikehityksen ja keskustan elinvoimaisuuden kannalta. Valtakunnallisesti hallitusvastuu on syönyt niitä ääniä. Ongelma ei ole, ettemmekö olisi kyenneet saamaan hallituksessa mitään aikaiseksi, vaan emme ole kyenneet riittävästi kommunikoimaan niitä kansalaisille.
 
Mikä on se ykkösasia: mitä hyvää puolueenne on saanut aikaan Tampereella neljässä vuodessa?
 
- Ollaan tuotu opposition kanssa keskustelun ytimeen sitä ajatusta, että kaupunki kuuluu kaikille ja että kaupungin tulee keskittyä perustoimintoihin ja unohtaa ökyinvestoinnit, jotka rasittavat kaupungin taloutta suunnattomasti.
 
Mitä tarkoitat sillä, että keskusta kuuluu kaikille?
 
- Keskusta on nyt haluttu paljolti pyhittää jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Autoliikenne keskustaan on aika hyvin estetty. Keskustaan tulee päästä myös henkilöautolla.
 
- Ulkopaikkakuntalaisetkin ovat asioineet Tampereen keskustassa merkittävästi. Jos keskusta suljetaan yksityisautoilta, ei ulkopaikkakuntalaisia kiinnosta tulla katsomaan, millaiset liikenneratkaisut Tampereella tänään on.
 

”Kasvukipuja ei Tampereella”

 
Perussuomalaisten välillä on leiskunut välillä kovastikin. Miten ratkaisisit tällaiset sisäiset ristiriidat?
 
- Viime kuntavaalien jälkeen perussuomalaisilla oli merkittäviä kasvukipuja, jotka tulivat myös tiedotusvälineiden kautta esiin. Mutta paikallinen yhteistyö on täällä sujunut [viimeiset kaksi vuotta] saumattomasti.
 
Perussuomalaiset mielletään edelleen maahanmuuttoa vastustavaksi puolueeksi. Miten laajentaisit puolueen kantavia teemoja?
 
- Kuntatasolla maahanmuuton vastustaminen ei ole ollut meillä kantava teema. Enemmänkin olemme ajaneet isoja suuntaviioja, kuten, että ei keskitytä ylikalliisiin investointeihin, vaan ylläpidetään kaupungin palveluverkkoja.
 

Julkaistu Aamulehden netissä 9.4.2017 (klikkaa tästä)

Kommentoi kirjoitusta.

Tamperelainen 5.4.2017: PS piti vaalilupauksensa hallituksessa

Keskiviikko 5.4.2017 - Lassi Kaleva

Tamperelainen_5.4.2017_-_PS_piti_vaalilupauksensa_hallituksessa.jpg

Tavallisen kansalaisen mielikuva Perussuomalaisten maahanmuuttokannasta on selvästi muuttunut kuluneiden vuosien aikana. Yhä useampi ymmärtää, että Perussuomalaiset hyväksyvät tulijan, joka on valmis ja halukas sopeutumaan uuden kotimaansa lakeihin ja yhteiskuntaan, tekemään työtä ja maksamaan veronsa.
 
Sisäministeriön Vaasan yliopistolla teettämän mielipidetutkimuksen mukaan selvä enemmistö, eli 78 prosenttia kansalaisista, oli samaa tai vahvasti samaa mieltä perussuomalaisten kanssa siitä, että viranomaisten tulee palauttaa ne kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti. Lukua selittää se, että 69 prosenttia vastaajista koki nämä paperittomat henkilöt uhaksi yhteiskunnan sisäiselle turvallisuudelle ja vakaudelle.
 
Perussuomalaisten kädenjälki 2015 valmistuneessa hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa oli ratkaiseva. Pian astuivatkin voimaan uudet linjaukset, joiden mukaan Afganistan, Irak ja Somalia katsottiin aiempaa turvallisemmiksi paluukohteiksi.
 
Tilastot kertovat totuuden Perussuomalaisten vaikutuksesta hallituksessa. Vanhan hallituksen aikaan, vuonna 2014, edellä mainituista maista tulleiden turvapaikkahakemuksista hylättiin yhteenlaskettuna ainoastaan 18 prosenttia. Vuonna 2016 hylkäysprosentti oli kasvanut miltei nelinkertaiseksi, 71 prosenttiin. Molemmista luvuista on putsattu pois muun muassa Dublin-sopimuksen perusteella tutkimatta jätetyt, rauenneet ja ilmeisen perusteettomat tapaukset.
 
Kädenjäljellämme on erityisen suuri taloudellinen merkitys. Vuonna 2016 tehtiin 12 789 kielteistä turvapaikkapäätöstä koskien kolmea edellä mainittua maata. Jokainen tulija, joka ei työllisty, kustantaa elinaikanaan varovaisen arvion mukaan yhteiskunnalle miljoona euroa.
 
On kaikkien etu auttaa oikeasti avuntarpeessa olevia esimerkiksi turvallisissa maissa konfliktien lähialueilla sen sijaan, että tuhlaamme velalla eläen vähiä resurssejamme tapauksiin, joissa turvapaikan myöntämisen edellytykset eivät toteudu.
 
Lassi Kaleva
kaupunginvaltuutettu,
valtuustoryhmän puheenjohtaja,
kuntavaaliehdokas (ps)
 
------------------------------
Kirjoitus on julkaistu 5.4.2017 Tamperelaisen mielipidepalstalla

Kommentoi kirjoitusta.

Mitä mieltä olet Itsenäisyydenkadun lehmusrivistön hävittämisestä ratikan tieltä?

Tiistai 4.4.2017 - Lassi Kaleva (klikkaa kuvat suuremmaksi)

Lehmukset_3.4.2017_-_kuva_1.jpg

---------
Sain eräältä kuntalaiselta suruviestin. Itsenäisyydenkadun (Sampolan risteyksestä keskustaan päin) upea lehmusrivistö on kaadettu pois ratikan tieltä häiritsemästä.Lehmukset_3.4.2017_-_kuva_2.jpg

---------

Joku oli tuonut 3.4.2017 kannolle muistokynttilän, jossa vielä liekki lepatti. Käy jättämäsi surunvalittelusi facebookin poliitikko-seinälleni osoitteessa https://www.facebook.com/LassiKalevaPoliitikko/ Lehmukset_3.4.2017_-_kuva_3.jpg
 
---------

Kommentoi kirjoitusta.

Riittääkö mielestäsi kotona olevien vanhempien lapsille puolipäivähoito?

Maanantai 3.4.2017 - Lassi Kaleva


Kerro mielipiteesi asiasta sivulla https://www.facebook.com/LassiKalevaPoliitikko/ ja lue samalla Tamperelaisen 1.4.2017 lehdessä julkaisema artikkeli, jossa Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva ja Vihreiden apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki väittelivät siitä pitäisikö kaupungin kustantaa kotona olevien vanhempien lapsille kokopäiväistä päivähoitoa.
 
Tamperelaisen artikkeli oli jatkoa vaalienalusajan artikkelisarjalle, jossa tunnetut poliitikot väittelevät jostakin tietystä vaalikoneen teemasta.
 
Tamperelaisessa julkaistun artikkelin näet kokonaisuudessaan Lassi Kalevan FB-seinällä osoitteessa https://www.facebook.com/LassiKalevaPoliitikko/
 
-------------

Kommentoi kirjoitusta.

Tamperelainen 1.-2.4.2017, Vaaliareena: Ratikkapäätöksen voi vielä perua

Lauantai 1.4.2017 - Lassi Kaleva

Tamperelainen_1.4.2017_-_Ratikkapaatoksen_voi_viela_perua.jpg
Ratikkapäätöksen voi vielä perua
 
Ryhmiemme yhteisenä vaaliteemana on ratikan peruminen ja tukeutuminen tutuksi ja turvalliseksi koetun Nyssen kyytiin. Vaalimökillä ja vaalikentillä yksi yleisimmistä kysymyksistä on, että voiko ratikan vielä perua.
 
Vastaus on suoraan lakikirjasta. Kunnan ylin päättävä elin on valtuusto (Kuntalaki 410/2015, §14). Käytännössä valtuusto voi perua minkä tahansa aiemman tekemänsä päätöksen tai tehdä asiasta uuden, paremman päätöksen.
 
Sen tiedämme, että ratikkapäätöksen peruminen on paljon pienempi haitta kuin toteuttamiskelvottoman hankkeen junttaaminen väkisin eteenpäin. Jo aloitetuille tiepohjille voidaan laittaa modernit pitkät hybridibussit kulkemaan. Mitään ei ole hävitty.
 
Miksi ratikkapäätös sitten pitäisi kumota? Tampere on jo nyt syvällä suossa sekä talouden että työttömyyden mittareilla mitattuna. Suuruudenhulluna hankkeena ratikka aiheuttaa tulevaisuudessa verojen ja asiakasmaksujen korotuksia ja mahdollisesti sähkölaitoksen tai sen osien myymisen. Saatamme joutua myymään jopa upeat puistomme rakennusmaaksi maksaaksemme ratikkavelkaa.
 
Tampereen talous ei kestä nykyisen investointisuman keskellä ratikan 600-700 miljoonan euron kustannusta, joka koostuu alkuperäisestä budjetista kalustoineen, mittavista budjetinylityksistä, erillisestä 56 miljoonan euron ratikkaan liittyvästä infrabudjetista sekä Hämeensillan saattamisesta ratikkakelpoiseksi.
 
Ratikka heikentää lisääntyneiden vaihtojen myötä joukkoliikenteen palvelutasoa ja esteettömyyttä. Ratikka on vanhentunutta tekniikkaa, hybridi-sähköbussit ym. ratkaisut ovat tulevaisuutta.
 
Ratikkatyömaat sekoittavat kaupunkimme 5-6 vuoden ajaksi, jolloin aika pysähtyy. Ulkopaikkakuntalaiset ja paikallisetkin tulevat karttamaan kaupunkimme keskustaa. Useat keskustassa toimivat liikkeet ja toimistot ovat pakotettuja lopettamaan toimintansa tai muuttamaan muualle.
 
Unohtaa ei myöskään sovi, että valtaosa tamperelaisista vastustaa ratikkaa. Ja että tehty ratikkapäätös ei ole edes lainvoimainen ennen valitusten käsittelemistä hallinto-oikeudessa.
 
Mikäli valtuustoon saadaan enemmistö ratikkakriittisiä valtuutettuja, ovat ryhmämme sitoutuneet perumaan kaupungillemme ja sen asukkaille haitallisen ratikkapäätöksen ja kehittämään toimivaa ja sujuvaa, joukkoliikennettä nykyiseltä pohjalta edullisemmilla lipunhinnoilla.
 
Lasse Oksanen
Tampereen Puolesta ry, valtuustoryhmän puheenjohtaja
 
Veikko Vallin
Pormestariehdokas, Tampereen Puolesta ry.
 
Aarne Raevaara
VaihtoehtoTampere, valtuustoryhmän puheenjohtaja
 
Lassi Kaleva
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 1.-2.4.2017 Tamperelainen-lehden Vaaliareena-palstalla

-----------------

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

AL 30.3.2017, Lassi Kaleva: PS torjui eläkeläisten asumistuen leikkauksen

Torstai 30.3.2017 - Lassi Kaleva

AL_30.3.2017_PS_on_toripuolue_-_elakkeensaajien_asumistuki.jpgPerussuomalaiset on toripuolue

Toreilla kuulemme usein kommentteja hallitustaipaleestamme. Kysytään, että onko takki kääntynyt. Jokainen aikuisikäisenä vaaleja ja vaalilupauksia seurannut on varmasti joutunut pettymään. Lupaukset ja tehdyt teot eivät useinkaan ole hallitusvastuussa olevan puolueen osalta kohdanneet – puolueesta riippumatta.

Ilmeinen epäsuhta lupausten ja käytännön toimien välillä johtuu ps:n kohdalla tiedottamisesta ja kompromisseista. Eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Sampo Terho on selventänyt jälkimmäistä: ”Monipuoluejärjestelmässä ei mitään asiaa voi siirtää suoraan puolueohjelmasta hallitusohjelmaan. Joka ainut asia etenee kompromissien kautta tai se ei etene ollenkaan. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.”

Yksi kymmenistä peukalonjäljistämme hallituksessa liittyy hallituksen päätökseen lakkauttaa eläkkeensaajien erillinen asumistuki ja siirtää eläkeläiset yleisen asumistuen piiriin. Tämä olisi laskenut monen pieneläkeläisen eläkettä merkittävästi. Yhtäkkiä hallitus perui suunnitelmansa. Iäkkään sukulaiseni kertoessa minulle ilouutista kysyin häneltä, että kerrottiinko uutisissa miksi eläkeläisten asumistuen leikkaus sitten peruttiin. Tämä totesi, että kyllä kerrottiin, joku nainen oli kuulemma kerännyt asumistuen leikkausta vastustavaan adressiin allekirjoituksia. Kertomatta oli jäänyt, että kyseessä oli vain tylsää poliittista vaikuttamista, että Perussuomalaiset eivät suostuneet leikkaukseen, ja estivät sen.

Perussuomalaiset ovat olleet luvattoman huonoja kommunikoimaan menestyksensä median välityksellä kansalaisille. Jos tiedottamisemme olisi onnistunut, iltapäivälehtien lööpit olisivat huutaneet: ”Perussuomalaiset pelastivat Suomen eläkeläiset asumistuen leikkaukselta”. Positiivisen uutisoinnin seurauksena kannatuksemme olisi noussut välittömästi ja selkeästi jo seuraavasta gallupista lähtien. Aamulehden netti uutisoi todellisuuden osuvasti: ”Perussuomalaisten poliittinen tragedia on ollut hallituksessa se, että he ovat onnistuneet estämään leikkaukset eläkeläisten asumistukeen ja yleissitovuuden romuttamisen työmarkkinoilla ilman poliittista palkintoa. Eläkeläiset tai ay-henkiset työntekijät eivät ole palkinneet perussuomalaisia gallupsuosiolla.”
 
LASSI KALEVA
ehdokas (ps), Tampere
 
Julkaistu Aamulehden Mielipide-palstalla 30.3.2017
 

Kommentoi kirjoitusta.

Tamperelainen-lehden kuntavaalien 2017 vaalikonevastaukseni

Keskiviikko 29.3.2017 - Lassi Kaleva

1. Tampereen tulee tarjota työttömien ja kotona olevien lapsille ainoastaan osapäiväistä hoitoa

Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 80 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)

Perustelut:

Uusi varhaiskasvatuslaki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lasten päivähoitoa 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona. Muutama kunta on ottanut päivähoidon 20 tunnin rajauksen käyttöön.

 
Nyt olisikin hyvä kerätä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä asiasta. Tulee selvittää tilanteet ja edellytykset, joissa rajaus 20 viikkotuntiin on toimiva ratkaisu. Samalla tulee tarkastella ratkaisuja tilanteissa, joissa 20 viikkotuntia varhaiskasvatusta ei riitä.
 
Selvennyksenä vaalikoneen vastaukseen: Tampereen tulee tarjota työttömien ja kotona olevien lapsille myös kokopäivähoitoa silloin kun lapsen tuen tarve tai perheen olosuhteet sitä vaativat. Myös opiskelijoiden ja yrittäjien lapsilla tulisi lähtökohtaisesti olla oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon.
 
 
2. Koulurauhan turvaamiseksi ryhmäkokoja on pienennettävä nykyisestä, vaikka se vaatii enemmän rahaa kouluille.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 60 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Järjestyshäiriöt koulussa ovat monen tekijän summa. Koulurauhan säilymiseen voi vaikuttaa ryhmäkokojen pienentämisen lisäksi myös monilla muilla keinoilla. Koulujen ja oppilaitosten tulee tehdä oma kiusaamisen ja väkivallan ennalta ehkäisemisen ohjelma. Kiusaamista ei tule lainkaan sallia, vaan siihen on puututtava välittömästi.
 
 
3. Olen valmis laittamaan lapseni luokkaan, jossa maahanmuuttajaoppilaita on yli kolmannes.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Viitaten Helsingin Uutisten 1.6.2015 raportoimaan tutkimukseen: mikäli maahanmuuttajaoppilaiden määrä aiheuttaa koulutuksen tason merkittävää heikkenemistä ja järjestyshäiriöitä koulussa, en ole valmis laittamaan lastani luokkaan, oli tulijoiden määrä mikä tahansa. Toisaalta, mikäli maahanmuuttajaoppilaiden määrä ei aiheuta koulutuksen tason merkittävää heikkenemistä ja järjestyshäiriöitä koulussa, olen valmis laittamaan lapseni luokkaan, oli tulijoiden määrä kuinka korkea hyvänsä.
 
”Linné-ylipiston tutkija Emma Neuman havaitsi, että kantaväestö alkaa kartella vanhoja asuinalueita jo siinä vaiheessa, kun alueelle Euroopan ulkopuolelta saapuvien maahanmuuttajien osuus nousee 3–4 prosenttiin… ilmiön syynä näyttäisi olevan ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien karttaminen. Vastaavaa efektiä ei havaittu, kun maahanmuuttajat olivat eurooppalaista syntyperää… Kantaväestön poismuuton syyksi Neuman luettelee muun muassa huolen asuntohintojen laskusta ja koulujen tason heikentymisestä.”
 
 
4. Kouluruoan on oltava useammin lähiruokaa ja ympäristöarvot on otettava paremmin huomioon, vaikka se maksaisi enemmän.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 100 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Suomalainen ruoka on tuoretta, puhdasta, terveellistä ja eettisesti tuotettua. Lähiruoan käyttäminen lisää myös alueellista ja kansallista omavaraisuutta.
 
Asialla on työllistävä merkitys. Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan tai vähintään oman maakunnan asukkaita. Hankintayksikkömme tulisi selvittää miten se voisi työllistää laillisesti oman kunnan hankintoihin sijoitetuilla euroilla entistä tehokkaammin oman kunnan asukkaita. Jos hankintalaissa on porsaanreikiä, meidän tulee ottaa ne käyttöön.
 
Eduskunnan taannoisen lähetekeskustelun mukaan hankintalaki antaa mahdollisuuden korostaa vaikkapa ruuan tuoreutta ja turvallisuutta. Tämä tulkinta helpottaa kotimaisten elintarvikkeiden hankintaa ja käyttöä.
 
 
5. Eutanasia tulee laillistaa
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Vastaan tähän kysymykseen vakavasti sairaan Jussi Aurenin sanoin: ”Minä yksinkertaisesti uskon että jos me nyt hyväksymme eutanasian, avaamme oven jota on myöhemmin vaikea enää sulkea. Ajan myötä avustetetusta itsemurhasta tulee hoitomuoto muiden joukossa, ja se millä oli kaunis lähtökohta, muuttuu vähitellen hyytäväksi painajaiseksi. Niin vain maailma tapaa kauniit ajatukset uuteen uskoon muokata.” (AL 3.3.2017, s. A9).
 
 
6. Kuntalaisten on saatava valita kunnanjohtaja tai pormestari suoralla vaalilla.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Lakihan ei vielä mahdollista pormestarin suoraa valintaa. Kunnissa vaalien välissä ylintä valtaa käyttävät edelleen valtuustot. Helsingin ”pormestarivaalit” kuntavaalien 2017 yhteydessä osoittavat selvästi, että pormestaria valittaessa politiikka ja vaalikamppailun fokus saattavat hämärtyä. Huomio kiinnittyy henkilöihin, sen sijaan että keskityttäisiin asiakysymyksiin.
 
Suora pormestarivaali saattaa epäonnistua tapauksissa, joissa kansa valitsee pormestariksi henkilön, joka ei nauti valtuuston luottamusta. Syntynyttä umpisolmua on ehkä mahdotonta avata.
 
 
7. Mietojen huumeiden kuten kannabiksen käyttö ja myynti on tehtävä lailliseksi.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Kannabiksen laillistaminen lisäisi kannabiksen käyttöä ja sen mukanaan tuomia haittoja, joita ovat julkisen sektorin kuormittaminen, ja kannabiksen käyttäjille ja heidän läheisilleen aiheutuneet kärsimykset.
 
Kannabiksen käyttö saattaisi myös madaltaa kynnystä kokeilla vahvempia huumausaineita.
 
 
8. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen perusturva, kuten toimeentulotuki pitäisi katkaista heti.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 100 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Sisäministeriö teetti keväällä 2017 Vaasan yliopistossa mielipidetutkimuksen turvapaikka-asioihin liittyen. Selvä enemmistö kokee ilman oleskelulupaa maassa oleskelevat turvapaikanhakijat turvallisuusuhaksi ja haluaa heidät pois maasta. Olen samaa mieltä kuin 76 % vastaajista, eli että kielteisen päätöksen saaneella turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta jäädä oleskelemaan Suomeen.
 
Olen samaa mieltä kuin 78 % vastaajista, joiden mielestä viranomaisten tulee palauttaa ne kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti.
 
Lähde: Uusi Suomi
 
 
9. Tampereen veroprosentti on 19,75. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Veroprosentin nostaminen on vaarallista. Suurin haasteemme on liki 20 % työttömyys. Professori Vesa Routamaa on todennut, että ”työpaikkoja ei synny, jos ei ole kysyntää. Ja kysyntää ei ole, jos ei ole ostovoimaa. Ongelma ei siis ole työttömyys. Ostovoiman puute on ongelma.”
 
Kaupungin tulisi pyrkiä turvaamaan kuntalaisten ostovoima. Elämällä yli varojemme olemme pakotettuja nostamaan veroja ja erilaisia palvelumaksuja, jolloin ostovoiman vähentymisen myötä samalla tahattomasti lisäämme työttömyyttä.
 
Ylisuuret tunnelin ja ratikan kaltaiset investoinnit tulisi tulevaisuudessa unohtaa ja keskittyä työllisyyttä pysyvästi lisääviin investointeihin.
 
Helsinki-Vantaan alue työllistää 20 000 henkilöä. Tehdään Tampere-Pirkkalasta kansainvälinen rahti- ja logistiikkakeskus sekä kansallinen halpalento- ja charter-lentojen keskus.
 
Kaupungin hankintojen tulisi, lain puitteissa toimien, työllistää oman kunnan yrityksiä ja asukkaita.
 
http://www.lassi.fi/blogi/2017/02/28/17232
 
 
10. Tampereen kaupunkiseudun elinvoiman lisäämiseksi on muodostettava Suur-Tampere, johon naapurikunnat liittyvät.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kunnallistieteen professorin Arto Haverin mukaan on unohtunut se, miksi kunnat ovat olemassa. Alueiden erilaisuuden vuoksi kuntia tarvitaan ottamaan huomioon paikalliset olosuhteet ja toteuttamaan paikalliset pyrkimykset (Kuntalehti 2/2014).
 
Lähidemokratia ei toimi silloin, kun siitä tulee kaukodemokratiaa. Päätöksentekijöiden tulee todella olla läheltä, omasta kunnasta.
 
Tampereen Keskustorilta on hankala nähdä tai ymmärtää teiskolaisten tarvetta katuvalaistukseen, tai Oriveden reilun sadan oppilaan lukion merkitystä syrjäkylien nuorisolle tai Ylöjärven/Kurun perukoiden maankäyttötarpeita.
 
Esimerkki Keski-Suomesta. Äänekosken kupeessa sijaitsevalle Sumiaiselle luvattiin, että 2007 kuntaliitoksen myötä mikään ei muutu. Yksi toisensa jälkeen palveluita kuitenkin on karsittu. Lääkäripalvelut loppuivat 2014.
 
http://www.lassi.fi/blogi/2014/04/07/37
 
 
11. Tampereen keskustan kävelypainotteisuutta pitää lisätä nykyisestä.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Kaupungissamme on vallalla ideologinen hullutus, jonka mukaan autot ovat pahasta ja ne tulee häätää pois ihmisten ilmoilta. Tämän johdosta kaupunkimme keskustan henkilöautoliikennettä on haitattu jo vuosien ajan. Tämän tietoisen politiikan tarkoituksena on ollut kepin avulla nostaa muiden liikkumistapojen suosiota.
 
Perussuomalaisten mielestä kaupunkimme keskustaan sopivat aivan mainiosti niin kävelijät, pyöräilijät kuin joukkoliikenteellä ja henkilöautolla matkustavat. Kaikille avoin Hämppi houkuttelee myös ulkopaikkakuntalaisia asioimaan kaupunkimme keskustaan.
 
Joukkoliikennekatu ynnä muun näpertelyn sijaan kaupungin pitäisi satsata vanhusten hyvinvointiin ja peruspalvelujen kunniakkaaseen hoitamiseen sekä työpaikkojen lisäämiseen ja tuottavan yritystoiminnan ja pienen ja keskisuuren teollisuuden edistämiseen.
 
http://www.lassi.fi/blogi/2014/01/07/32
 
 
12. Tampereen raitiotien rakentamispäätös oli väärä.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 100 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Ratikkahanke peruttava – mennään Nyssellä. Mikäli valtuustoon saadaan enemmistö ratikkakriittisiä valtuutettuja, on ryhmämme sitoutunut perumaan kaupungillemme ja sen asukkaille haitallisen ratikkapäätöksen ja kehittämään toimivaa ja sujuvaa, joukkoliikennettä nykyiseltä pohjalta edullisemmilla lipunhinnoilla.
 
Raitiotie palvelee parhaimmillaankin vain pientä osaa kuntalaisista. Autioituva keskustamme saa lopullisen kuolonsuudelman, kun se laitetaan osa kerrallaan pakettiin 4-6 vuotta kestävien rakennustöiden ajaksi. Lopulta ratikan budjetti vie kaupungin taloudelliseen perikatoon.
 
Toimiva joukkoliikenne voidaan toteuttaa ottamalla käyttöön dynaaminen tai joustava hinnoittelu. VR, lentoyhtiöt, hotelliketjut ja matkanjärjestäjät ovat jo menestyksekkäästi testanneet mallin toimivuuden. Kumipyörä-Nysseissä tämä tarkoittaisi sitä, että ruuhka-aikoina, kun kysyntä on tapissaan, ovat hinnat nykyiset. Muina aikoina olisi voimassa 50 % alennus.
 
http://www.lassi.fi/43
 
 
13. Tampereen Sähkölaitos pitää myydä.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Tampere elää yli varojensa. Toiminnan ja investointien rahavirta, joka kuvaa parhaiten kunnan taloustilannetta, on viimeisen 5 vuoden osalta miinuksella miltei 600 miljoonaa euroa. Olemme siis kaupunkina syöneet n. 600 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä olemme tienanneet.
 
Ratkaisu ei ole sähkölaitoksen tai sen osien myyminen. Ratkaisu on sovittaa menot tulojen mukaan ja keskittyä kunnan perustehtäviin.
 
Toimiva energiahuolto on kuntalaisten perustarve, jonka tulee pysyä oman kunnan hallinnassa. On valitettavaa, että Tampereen kaupunginvaltuuston selkeä enemmistö antoi 2015 lokakuussa luvan ryhtyä valmistelemaan sähkölaitoksen tai sen osien myyntiä. Sähkölaitoksen myynnin valmistelua kannattivat Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton pormestarikoalitio sekä myös Tapu, KD ja Keskusta.
 
Tamperelaisen lukijaraati (Tamperelainen 22.2.2017) on kanssamme samaa mieltä: Vain 6 % kannattaa sähkölaitoksen myyntiä. Enemmistöllä on tiukka kanta asiaan: ”Tästä ei kannata luopua.”
 
 
14. Yhteiskunnan pitää tuottaa sote-palvelut itse eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 50 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Toimivat sote-palvelut ovat Suomessa perinteisestikin olleet yhdistelmä yksityistä ja julkista sektoria. Se osa palveluista, joka voidaan tuottaa kustannustehokkaasti kuntalaisten veroeuroja säästäen voidaan tuottaa yksityisesti.
 
Päävastuu palveluiden tuottamisesta tulee kuitenkin olla kunnalla itsellään, tai tulevaisuudessa sote-alueella. Yksityistä tahoa ei tule päästää sote-palveluissa valta- tai monopoliasemaan.
 
 
15. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi Tampereelle tarvitaan merkittävästi nykysuunnitelmia enemmän korkeita tornitaloja.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 80 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Kaupunkisuunnittelu tulee tehdä arkitehtoonisesti oikein ja kaupunkikuva- maisema- ym. arvoja kunnioittaen.
 
Satojen tamperelaisten kanssa keskusteltuani on täysin selvää, että ylivoimainen enemmistö ei halua slummiuttaa asuinympäristöään ylitehokkaalla rakentamisella. Vastustan esimerkiksi Tampereen kaupungin suunnitelmia laajamittaisen täydennysrakentamisen nimissä pilata peruuttamattomasti nykyinen avara, valoisa, ilmava ja vehreä Tammelan asuinalue rakentamalla se täyteen.
 
On kuitenkin alueita, johon korkea rakentaminen sopii. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Niemenranta kakkonen tai Kauppi-Niihaman alue, osat keskustasta tai mikä tahansa alue, jossa olemassa olevan asujamiston oikeuksia ei poljeta. Tällaisilla alueilla vaikkapa 12-16-kerroksiset kerrostalot ovat perusteltuja maankäytön tehokkuuden maksimoimiseksi ja edullisen asuntojen hintatason tai vuokratason takaamiseksi.
 
 
16. Tampereen seutukunnan junaliikennettä tulee lisätä ja vauhdittaa mm. siten, että Tesomalta ja Kangasalta on keskustaan säännöllinen junayhteys.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 80 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Raideliikennettä on kehitettävä paikallisjunavetoisesti, ei ratikkavetoisesti. Paikallisjunan operointikustannukset ovat huomattavasti ratikkaa edullisemmat. Lähijunan kilometrihinta on vain kymmenesosa ratikan kilometrihinnasta.
 
Pääkaupunkiseudun toimiva ja kiitelty paikallisjunajärjestelmä on mahdollisuus saada myös omaan maakuntaamme. Tämän tulee näkyä maankäytön ja uusien asuinalueiden suunnittelussa.
 
 
17. Päätös Rantaväylän tunnelin Näsinkallion liittymän rakentamisesta tulee tehdä seuraavalla valtuustokaudella.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Näsikallion liittymän rakentamatta jättäminen on osa likaista poliittista valtapeliä, jossa kuntalaiset joutuvat maksumiehiksi. Taannoinen Kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, valtuutettu Riitta Koskinen toi julki (AL 30.12.), että senaikainen XL-ryhmä oli linjannut, että Näsikallion liittymästä tulisi liikaa kustannuksia ja että ”ellemme olisi tehneet nahkapäätöstä, Rantatunnelia ei olisi saatu lainkaan.”
 
Valtuutettu Aarne Raevaara tuo 2017 kuntavaalilehdessään esille sen valitettavan tosiasian, että ”Näsinkallion maanalaisen tunneliliittymän louhiminen ja sen rakentaminen Satakunnankadulle edellyttää myös Kunkun parkin rakentamista. Hanke maksaisi yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Jokainen Satakunnankatua liikkunut ymmärtää, että sinne johdettu tunneliliittymä puurouttaisi lopullisesti Tampereen keskustan liikenteen… Luopumalla Näsinkallion liittymästä sekä katujen välityskykyä heikentävistä hankkeista Tampereen kaupunki säästää yli puoli miljardia euroa.”
 
 
18. Sekä Tampereen taidemuseolle että Sara Hildenin taidemuseolle tulee rakentaa uudisrakennukset.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 50 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Taide, kulttuuri ja musiikki on olennainen osa ihmisen hyvinvointia. Kaikkea ei voida alistaa tehokkuusajattelulle.
 
Tampereen taidemuseon ja Sara Hildenin taidemuseon tarpeet tulee ottaa huomioon. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa voisi tutkia vaihtoehtoja, joissa toteuttamiskelpoiset suunnitelmat eivät merkittävästi rasita kunnan taloutta tai aiheuta leikkaustarpeita tai palvelumaksujen ja verojen korotuspaineita toisaalla.
 
 
19. Ratinanniemessä järjestetään jo liikaa tapahtumia.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 30 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Kaupunki tarvitsee vetovoimaisia tapahtumia alueelleen. Kullekin tapahtumalle tulee löytää keskeinen sijainti ja parhaiten sopiva paikka. Tapahtumien järjestelyissä tulee varmistua siitä, että alueen asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta haittaa. Tapahtumien järjestäjät tulee velvoittaa siivoamaan tapahtuma-alue lähialueineen tapahtuman päätyttyä.
 
 
20. Kauppi-Niihaman alue pitää pyhittää urheilu- ja liikuntakäyttöön.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 30 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Kauppi-Niihaman alue on tärkeä osa kaupungin keuhkoja ja viheralueverkostoa ja sen tulisi sellaisena pysyäkin.
 
Sen sijaan nykyisen Ruotulan golf-kentän alueelle sopisi rakentaa koti jopa 10 000 asukkaalle. Tämä olisi ekologisesti hyvinkin kannattavaa, koska alueella sijaitsee kaupungin merkittävin oppilaitos- ja työpaikkakeskittymä. Tämä myös antaisi mahdollisuuden vähentää paineita täydennysrakentamiseen alueilla, joihin täydennysrakentaminen ei sovi.
 
Asiassa tulee käydä rakentavaa keskustelua golfareitten kanssa, joille tulee löytää mieleinen korvaava alue.
 
--------------------
 
EHDOKKAAN ESITTELY:
 
Olen tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä. Tampereen kaupunginvaltuustossa olen ollut tammikuusta 2013 lähtien. Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajaksi minut valittiin kesäkuussa 2015.
 
Saat äänelläsi käyttöösi laajan ammatillisen ja poliittisen osaamiseni ja kokemukseni sekä neuvottelutaitoni ja yhteistyökykyni Tampereen hyväksi. Jos haluat, olen valtuustossa sinun oma, henkilökohtainen edustajasi, johon voit olla yhteydessä aina kun sinulla on kysyttävää tai kerrottavaa, tai haluat että vien sinulle tärkeitä asioita eteenpäin.
 
Monesti äänestäjä valitsee ehdokkaansa viime tipassa, mielikuviin luottaen. Jos haluat tietää, ajaako edustajasi kaupunkisi parasta, älä katso mitä hän tekee tai sanoo ennen vaaleja. Katso mitä hän tekee tai sanoo vaalien välillä. Kotisivuiltani osoitteessa www.lassi.fi löydät hyvän otannan teemoja ja asioita, joita olen vienyt eteenpäin luottamushenkilönä toimiessani.
 
Perussuomalaiset ovat valtuustossa johdonmukaisesti vastustaneet niin tunnelia kuin ratikkaa, mutta me kannatamme sellaisia investointeja, jotka kaupungin taloudellinen kantokyky sallii, joilla on kuntalaisten tuki, ja joilla on merkittävä työllistävä vaikutus.
 
Kuluneen valtuustokauden aikana tehdyt mittavat investointipäätökset heikentävät kaupunkimme taloustilannetta merkittävästi. Rahoittaakseen ökyinvestointejaan kaupunki velkaantuu rankasti, joutuu nostamaan veroja ja korottamaan asiakasmaksuja.
 
Elämällä yli varojemme olemme pakotettuja nostamaan veroja ja erilaisia palvelumaksuja, jolloin ostovoiman vähentymisen myötä samalla tahattomasti lisäämme työttömyyttä.
 
Tulevan valtuustokauden tärkeimpiä asioita on työllisyyden lisääminen, talouden tasapainottaminen ja peruspalveluiden turvaaminen.
 
Ota yhteyttä ja kysy rohkeasti lisää lassi@lassi.fi www.lassi.fi p. 0400-778845.
 
--------------------

Kommentoi kirjoitusta.

Vuoden paras lehti. Katso ja ylläty. Tampereen Perussuomalaisten kuntavaalilehti ilmestynyt

Tiistai 28.3.2017 - Lassi Kaleva (klikkaa kuvaa)

PS-TRE-vaalilehti_etusivu.jpgTampereen Perussuomalaisten kuntavaalilehti 2017 on ilmestynyt. Lehdessä on mm. kaikkien nykyisten valtuutettujen kirjoitukset sekä kuntavaaliteemojamme ja myös puolueemme saavutuksia hallituksessa.

Katso mitä asioita PS ajaa.

Vuoden paras lehti. Katso ja ylläty.

Lue pdf-muodossa tästä klikkaamalla.

Kommentoi kirjoitusta.

2017 Tampereen elokuvajuhlien valtuuston ratikkakokouksesta kertovassa 9-minuuttisessa lyhytelokuvassa "Puheenvuoro" viimeisen sanan sai valtuutettu Kaleva

Keskiviikko 8.3.2017 - Lassi Kaleva

2017 Tampereen elokuvajuhlien valtuuston ratikkakokouksesta kertovassa 9-minuuttisessa lyhytelokuvassa "Puheenvuoro" viimeisen sanan sai valtuutettu Kaleva

Syksyn 2016 ratikkavaltuustosta kertoo Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen lyhytelokuva Puheenvuoro. -Se nähdään avajaisissa. Ja siinä on yksi esimerkki siitä, miten suomalainen demokratia käytännössä toteutuu, Jukka-Pekka Laakso sanoo.
 
Kunnanvaltuustoon ja nopeasti! "Olen päätökseni tehnyt, älkää sekoittako minua faktoilla ja tosiasioilla..." - katso!

Kommentoi kirjoitusta.

AL 28.2.2017, Kaleva: Tampere söi 600 miljoonaa

Tiistai 28.2.2017 - Lassi Kaleva

Aamulehden yleisönosastossa 28.2.2017 ilmestynyt kirjoitukseni, jossa mm. kerrotaan kaupungille mahdollisesta tavasta vähentää työttömyyttä alueellamme. (Klikkaa kirjoitus suuremmaksi).

AL_28.2.2017_KALEVA_-_Tampere_soi_600_miljoonaa.jpg

-----------------

Tampereen kaupunginvaltuuston iltakoulun 20.2. pitivät yrittäjäjärjestöjen edustajat. Professori Vesa Routamaan alustuksessa kiteytyi kaupunkimme suurin haaste eli miltei 20 prosentin työttömyys.
 
Vaasan yliopiston yrittäjyysprofessori totesi yksiselitteisesti, että ”työpaikkoja ei synny, jos ei ole kysyntää. Ja kysyntää ei ole, jos ei ole ostovoimaa. Ongelma ei siis ole työttömyys. Ostovoiman puute on ongelma. Yhtälö onkin kauniin yksinkertainen. Yritykset kyllä työllistävät, mikäli alueella riittää ostovoimaa ja kysyntää.”
 
Kaupungin tulisi kaikin tavoin pyrkiä turvaamaan kuntalaisten ostovoima. Tämä tarkoittaa pidättäytymistä tontinvuokrien ylisuurista korotuksista, kiinteistöverojen korotuksista, kunnallisveron korotuksesta sekä erinäisten vanhuspalvelumaksujen ja asiakasmaksujen korotuksista.
 
Toiminnan ja investointien rahavirta, joka kuvaa parhaiten kunnan taloustilannetta, on viimeisen 5 vuoden osalta miinuksella miltei 600 miljoonaa euroa. Olemme siis kaupunkina syöneet n. 600 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä olemme tienanneet.
 
Elämällä yli varojemme olemme pakotettuja nostamaan veroja ja maksuja, jolloin ostovoiman vähentymisen myötä samalla tahattomasti lisäämme työttömyyttä.
 
Ratkaisu ei ole sähkölaitoksen tai sen osien myyminen. Ratkaisu on sovittaa menot tulojen mukaan ja keskittyä kunnan perustehtäviin. Ylisuuret tunnelin ja ratikan kaltaiset investoinnit tulisi unohtaa ja keskittyä työllisyyttä pysyvästi lisääviin maltillisiin investointeihin.
 
Tampere-Pirkkalasta on kehitettävä kansainvälinen rahti- ja logistiikka- sekä kansallinen halpalento- ja charter-lentokeskus.
 
Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (ps)

Kommentoi kirjoitusta.

VALTUUSTOALOITE, Kaleva: Koiraveron perimisen lopettaminen vuoden 2018 alusta

Maanantai 20.2.2017 - Lassi Kaleva

20.2. Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa jätetty valtuustoaloite sai tuekseen yli 40 valtuutetun allekirjoitukset
 
KOIRAVERO on aikansa elänyt vero, jonka vuosittaisella tuotolla (n. 85 000 euroa kulujen jälkeen) ei ole mitään merkitystä Tampereen kaupungin budjetissa. Vero on alueellisesti epäoikeudenmukainen, koska sitä peritään enää vain Tampereella (34 euroa/koira) ja Helsingissä (50 euroa/koira). Kaikki muut kunnat ovat jo lopettaneet koiraveron perimisen. Vero on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, koska arviolta vain joka neljäs koira on Tampereella ilmoitettu koiraverorekisteriin.
 
ESITÄN / ESITÄMME, että Tampereen kaupunki lopettaa koiraveron perimisen vuoden 2018 alusta. Kaupunki voi näin antaa positiivisen viestin sekä nykyisille ja tuleville koiranomistajille, ja edistää kaikenikäisten kuntalaisten liikkumista ja kuntoilua hyvän ja tervehenkisen harrastuksen parissa.
 
TAUSTATIETOA JA PERUSTELUITA

”Koiraveroa alettiin periä Suomessa 1800-luvun lopulla. Sen tuotolla maksettiin vahingonkorvauksia kulkukoirien levittämään vesikauhuun kuolleista kotieläimistä.” (YLE).
 
Sadat kunnat ovat lopettaneet koiraveron perimisen. Itse asiassa vuonna 2017 Suomen 311 kunnasta edelleen vain kaksi perii koiraveroa, Helsinki ja Tampere.
 
”Veroa perivien kuntien lukumäärä on romahtanut vuodesta 1991, jolloin kunnat saivat oikeuden päättää itsenäisesti sen perimättä jättämisestä. Päätökset luopumisesta ovat perustuneet pieneen tuottoon nähden korkeisiin perintäkustannuksiin sekä mahdottomuuteen ylläpitää ajantasaista veroluetteloa verotettavista koirista.” (Tampereen kaupunki, Talousarvio 2017, s. 119).
 
Vero on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, ja se rapauttaa yleistä veronmaksumoraalia ja lainkuuliaisuutta – vain joka neljännestä tamperelaisesta koirasta maksetaan koiraveroa

Koiravero on sosiaalisesti kestämätön ja epäoikeudenmukainen, koska kyseessä on käytännössä vapaaehtoinen vero. Kennelliiton lukuihin perustuen vain joka kolmas tai joka neljäs tamperelainen koiranomistaja maksaa veron lemmikistään. Tampereella on noin 12 000 koiraa, joista noin 3 000:n odotetaan olevan merkitty veroluetteloihin. Kaupungin väkiluku sen kuin kasvaa, mutta koirien määrä veroluetteloissa vähenee nopeasti.
 
Mikään vero ei saa perustua vapaaehtoisuuteen, koska silloin se osaltaan rapauttaa veronmaksumoraalia ja kansalaisten lainkuuliaisuutta. Koiravero ei kohtele kuntalaisia tasapuolisesti, koska ei ole olemassa kustannustehokasta järjestelmää veron valvomiseen ja perimiseen. Koska sanktioita ei käytännössä määrätä, nykyinen verokäytäntö suorastaan rohkaisee kansalaistottelemattomuuteen.
 
Koiravero on myös valtakunnallisesti epätasa-arvoinen, koska suurin osa koiranomistajista ei maksa, eikä heidän tarvitse maksaa veroa lemmikistään. Valtakunnan noin 650 000 koirasta vain 2 prosentista maksetaan koiravero.
 
Koiraverolla ei ole fiskaalista merkitystä

Hallinnollisten kulujen jälkeen koiraveron nettotuotto tulee olemaan vuonna 2017 Tampereen kaupungille n. 85 000 euroa. Keskustellessani koiraveroasiasta kaupunkimme talousjohtajan, Jukka Männikön kanssa, tämä totesi, että summalla ei ole mitään merkitystä kaupungin taloustilanteeseen.
 
Koiraveron poisto edistää kuntalaisten liikkumista – verovapaasti

Tampereen kaupungille on tärkeää rohkaista asukkaitaan liikkumaan. Koiraihmiset ovat liikkuvaista porukkaa – iästä riippumatta. Kaksi kertaa päivässä. Koiraveron poisto rohkaisee ihmisiä liikkumaan koiriensa kanssa – hyvällä omallatunnolla, verovapaasti.
 
Koiraveron poisto antaa positiivisen signaalin kuntalaisille

Kansalaistottelemattomuuden johdosta, koiraveron hallinnolliset kustannukset tulevat lähitulevaisuudessa ylittämään sen tuoton. Veron laiminlyöjien määrä kasvaa niin Tampereella kuin Helsingissä vuosi vuodelta.
 
Haluammeko me olla kunta, joka saa kyseenalaisen kunnian luopua koiraverosta viimeisenä kuntana Suomessa? Vai haluammeko me antaa nykyisille ja tuleville tamperelaisille positiivisen signaalin koiraystävällisenä kuntana, joka rohkaisee ihmisiä hyvän harrastuksen pariin liikkumaan?
 
Unohtaa ei sovi myöskään vanhusväestöä, jonka ainoa motiivi liikkumiseen ja omaehtoiseen selviytymiseen kotona saattaa olla oma, rakas lemmikki. Lemmikki, joka on aina läsnä ja jolle vanhus puhuu niin huolensa, murheensa kuin ilon aiheensakin. Eikö tämä ole tavoiteltavan arvoinen asia? Sen voivat päättää tämän aloitteen käsittelyyn osallistuvat viranhaltijat, kaupunginhallituksen jäsenet ja viime kädessä kaupunginvaltuutetut tulevan talousarviokokouksen yhteydessä.
 
Tampereella 20.2.2017

Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (ps)
Tampere

Kommentoi kirjoitusta.

AL 6.1.2017 - Kaupunki vastuussa liikennekaaoksesta

Lauantai 7.1.2017 klo 22:14 - Lassi Kaleva

AL_6.1.2017_Kaupunki_vastuussa_liikennekaaoksesta_40.jpgTein Tampereen valtuuston kyselytunnilla 19.12.2016 valtuustokyselyn, jossa tiedustelin kaupungin halukkuutta kantaa vastuunsa ja ratkaista keskustan liikennekaaos avaamalla Hämeenkatu henkilöautoliikenteelle.

Tiedustelin samalla kaupungilta, johtuiko Näsikallion keskustaliittymän karsiminen tunnelisuunnitelmista edes osittain siitä syystä, että kohonneet kustannukset olisivat kaataneet tunnelipäätöksen.

Kaupunki ei myöntänyt tapahtuneen minkäänlaista taktikointia, vaan totesi kyselytuntivastauksessaan, että tunnelin rakentamista ei haluttu viivästyttää ja että ”eritasoliittymää yhteyksineen ei jätetty pois vain sen vuoksi, että näin säästettäisiin kustannuksia.”

Valtuutetulla tulee olla oikeus saada kyselyynsä selkeä ja paikkansapitävä vastaus.

Luin kuitenkin vasta Aamulehdestä asian oikean laidan. Silloinen kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, valtuutettu Riitta Koskinen toi julki (AL 30.12.), että senaikainen XL-ryhmä oli nimenomaan linjannut, että Näsikallion liittymästä tulisi liikaa kustannuksia ja että ”ellemme olisi tehneet nahkapäätöstä, Rantatunnelia ei olisi saatu lainkaan.”

On kiistaton tosiasia, että tunnelin aiheuttamat ruuhkat ovat selvästi pahemmat, kuin ne ruuhkat, joihin tunnelin luvattiin aikoinaan tuovan helpotusta. On kiistaton tosiasia, että valtuuston kokouksessa, jossa tunnelin rakentamisesta päätettiin 16.9.2013, tuotiin esille se tosiasia, että ruuhkia syntyy, jos Näsikallion keskustaliittymää ei rakenneta.

Minusta on vaikea uskoa, että asianomaiset luottamushenkilöt niin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa kuin kaupunginvaltuustossa eivät olisi ymmärtäneet mistä tunnelin yhteydessä olivat päättämässä.

Kaupunginvaltuuston tunnelikokouksesta on videotallenne, josta jokainen voi todeta, että tietoa päätöksen seurauksista on todellakin ollut.

Tällä hetkellä ainoa oikea ratkaisu on, että kaupunki ja sen luottamushenkilöt kantavat vastuunsa ja helpottavat keskustan liikenteellistä kaaosta avaamalla Hämeenkadun henkilöautoliikenteelle.

Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (ps)
Tampere

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden 6.1.2017 Lukijalta-palstalla

------------------------

Kommentoi kirjoitusta.

PS-ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa 14.11.2016

Maanantai 14.11.2016 - Lassi Kaleva

Talousarviokokous 14.11.2016

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro

Lassi Kaleva (ps)

valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

TALOUTEMME EI OLE RAITEILLAAN

Minä rakastan teitä! Minä rakastan teitä! Minä rakastan yksisuuntaisia teitä! Minä rakastan kaksisuuntaisia teitä! Minä rakastan moottoriteitä! Minä rakastan valtateitä! Minä rakastan kaikenlaisia teitä! Minä rakastan jopa raitioteitä!

On vain ikävä tosiasia, että juuri 460 miljoonan euron raitiotiehankkeen johdosta taloutemme suistuu raiteiltaan. Heti tiistaina valtuuston maanantaisen ratikkapäätöksen jälkeen Aamulehti järjesti tietynlaisen kunnallisen neuvoa antavan kansanäänestyksen kysymyksellään: ”Tekikö Tampereen valtuusto oikean ratikkaratkaisun?” Vastaajista kaksi kolmasosaa (64 %) piti päätöstä huonona. Aamulehden seuraavana päivänä, keskiviikkona, esittämässä Päivän kysymyksessä haluttiin selvittää päätöksentekijöiden fiksuutta kysymyksellä: ”Onko Tampereella fiksu valtuusto?”. 83 % vastaajista vastasi tylysti, että ”Ei”. Kiitän Aamulehteä rohkeudesta kysyä kansalaisilta sitä mitä valtuusto ei uskaltanut kysyä kuntalaisilta tulevana keväänä järjestettävien kuntavaalien yhteydessä.

TYÖLLISTÄMISEN JA TYÖPAIKKOJEN TULEE OLLA KAUPUNGIN YKKÖSPRIORITEETTI

Elämme vaikean, miltei 20 % työttömyyden kourissa. Prioriteettimme tässä kaupungissamme tulee olla työllisyyden lisääminen kestävästi.

Voimme ottaa mallia Helsinki-Vantaan lentokentästä, joka työllistää lentoasema-alueella 20 000 ihmistä. Voimme panostaa siihen, että Tampere-Pirkkalan lentokentästä tulee kansainvälinen halpalentohubi, kansainvälinen logistiikkakeskus, ja kotimainen charter-lentojen keskus. Jos teemme oikeita asioita, alueemme työllisyys ja elinvoima on taattu. Jotain on jo tehtykin ansiokkaasti, mm Tredea Oy:n lentoliikenteen kehittämisen johtaja Marja Aallon ja Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Timo Antikaisen toimesta. Lentoyhteyksien määrä on kääntynyt nousukiitoon. Onnittelut kaupungille erinomaisesta toiminnasta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Kaupungin tulee välttää itseaiheutettua työttömyyttä

Kaupungin tulee välttää itseaiheutettua työttömyyttä. Tarkoitan tällä sitä, että kaupunki välttää toimia, jotka johtavat kuntalaisten ostovoiman pienenemiseen. Toimia, jotka vähentävät kuntalaisten ostovoimaa ovat esimerkiksi terveyspalvelu-, vanhuspalvelu- ym. maksujen ja kiinteistöveron korotukset. On arvioitu, että jokainen yhden prosentin romahdus alueen ihmisten ostovoimassa aiheuttaa Tampereen kokoisessa kaupungissa 700 työtöntä lisää.

Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan asukkaita

Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan asukkaita. Ehdotan, että pormestari kokoaa asiantuntijatyöryhmän selvittämään miten oma hankintayksikkömme voisi työllistää laillisesti oman kunnan hankintoihin sijoitetuilla euroilla entistä tehokkaammin oman kunnan asukkaita. Jos hankintalaissa on porsaanreikiä, meidän tulee ottaa ne käyttöön ja työllistää oman kaupunkimme väkeä.

 

SUBJEKTIIVISEN PÄIVÄHOITO-OIKEUDEN RAJAUS TUO TALOUTEEMME NELJÄ MILJOONAA EUROA – NIISTÄ PUOLELLA ELI KAHDELLA MILJOONALLA EUROLLA PARANNETAAN PERHETYÖN, VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ

Uuden varhaiskasvatuslain tarjoamat mahdollisuudet

Uusi varhaiskasvatuslaki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lasten päivähoitoa 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona. Opiskelijoiden ja yrittäjien lapsilla olisi kuitenkin oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon. Kokopäiväinen päivähoito on mahdollista myös silloin, kun lapsen tuen tarve tai perheen olosuhteet sitä vaativat. Laki antaa tähän tiettyjä perusteita, mutta tarkemmat linjaukset tehdään kuntatasolla.

Lakia ja sen vaikutuksia ei tunneta – Vantaalla on jo kokemusta asiasta

Lakia ja sen vaikutuksia ei tunneta. Käytännössä tilanne voi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksella jopa parantua. Vantaan kaupungilla on tästä jo kokemuksia. Siimapuiston päiväkodin johtaja Leena Lahtinen totesi MTV:n haastattelussa seuraavaa: ”Tuntuu siltä, että se on tehostanut hyvää varhaiskasvatuksen laatua. Aikaisemmin osa-aikaiset lapset ovat saattaneet olla eri ryhmissä. Nyt osa-aikaisilla lapsilla on samanaikaisesti pysyvät kaverisuhteet. Se on lapsen edun mukaista.”

Kysymykseen: ”Mutta miten subjektiivisen päivähoidon rajaaminen tuo sitä paljon keskusteltua laatua?” Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen toteaa: ”Nyt kasvattajan todella täytyy paneutua. Meillä ei ole aikaa enää näihin perushoidollisiin tilanteisiin niin paljon. Lepohetket jäävät pois. Ulkoilua on vähän vähemmän ja nämä toiminnot siirtyvät sitten kotiin.” Sole Askola-Vehviläinen totesi, että vanhempien rooli korostuu, ja että se on hänen mielestään hyvä asia.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus on kuntataloudellisesti kannattavaa

Rajaus tuntuu olevan myös kuntataloudellisesti kannattavaa. MTV jatkaa: ”Odotetut säästöt voivat peräti ylittyä, sillä arvio on tehty oletuksella, että noin 400 lasta siirtyisi osapäivähoitoon. Elokuussa lapsia siirtyi kuitenkin yhteensä 1160. Vantaalla uskotaan, että suosio kasvaa. –Perheet huomaavat, kuinka hyvälaatuista tuo varhaiskasvatus on ja se on tietysti hinnaltaan edullisempaa kuin kokoaikainen varhaiskasvatus. Uskon, että kysyntä nousee.

Arvio Tampereella saavutettavissa olevasta säästöstä – 4 miljoonaa euroa vuodessa

Tampereella arvio subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen tuomista säästöistä on neljä miljoonaa euroa vuodessa. Kertyvistä säästöistä puolella valtuusto haluaa parantaa perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilannetta. Itse asiassa tämä ehto sisältyy tekemäämme muutosesitykseen.

Tarjolla on hyvä diili – puolet säästöistä eli n. 2 miljoonaa euroa osoitetaan parantamaan perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaedellytyksiä

Ilman subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta tulevia säästöjä meillä ei ole mitään mahdollisuutta osoittaa kahden miljoonan euron lisäpanostusta perhetyöhön, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Valtuutetut ja kuntalaiset saavat nyt paremman diilin. Vuosi sitten toteutettuna säästöt olisivat hävinneet kaupungin pohjattomaan kassaan. Nyt kertyvistä säästöistä puolella eli kahdella miljoonalla eurolla parannetaan perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaedellytyksiä. Uskon, että puheenvuoroissaan valtuutetut tulevat kertomaan esimerkkejä siitä, mitä tuolla 2 miljoonalla eurolla voidaan saada aikaan.

Valtuutetut: kyseessä on neljän miljoonan euron vuosittaiset säästöt kahden miljoonan euron korvamerkinnällä. Tällaista diiliä tuskin tulee jatkossa. Tehkäämme riippumattomasti kuntalaisten kannalta paras ratkaisu.

 

KOIRAVERON POISTOLLA EDISTETÄÄN SOSIAALISTA OIKEUDENMUKAISUUTTA, LAINKUULIAISUUTTA SEKÄ KAIKENIKÄISTEN KANSALAISTEN LIIKKUMISTA

”Koiraveroa alettiin periä Suomessa 1800-luvun lopulla. Sen tuotolla maksettiin vahingonkorvauksia kulkukoirien levittämään vesikauhuun kuolleista kotieläimistä.” (YLE)

Sadat kunnat ovat lopettaneet koiraveron perimisen. Itse asiassa vuonna 2016 Suomessa on 313 kuntaa, joista enää vain kaksi perii koiraveroa, Helsinki ja Tampere.

Vero on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, ja se rapauttaa yleistä veronmaksumoraalia ja lainkuuliaisuutta – vain joka neljännestä tamperelaisesta koirasta maksetaan koiraveroa

Koiravero on sosiaalisesti kestämätön ja epäoikeudenmukainen, koska kyseessä on käytännössä vapaaehtoinen vero. Kennelliiton lukuihin perustuen vain joka kolmas tai joka neljäs tamperelainen koiranomistaja maksaa veron lemmikistään. Tampereella on noin 12 000 koiraa, joista noin 3 000:n odotetaan olevan merkitty veroluetteloihin. Kaupungin väkiluku sen kuin kasvaa, mutta koirien määrä veroluetteloissa vähenee nopeasti.

Mikään vero ei saa perustua vapaaehtoisuuteen, koska silloin se osaltaan rapauttaa veronmaksumoraalia ja kansalaisten lainkuuliaisuutta. Koiravero ei kohtele kuntalaisia tasapuolisesti, koska ei ole olemassa kustannustehokasta järjestelmää veron valvomiseen ja perimiseen. Itse asiassa edes sen osoittaminen, että onko ihmisellä koira rekisterissä on mahdotonta. Koska sanktioita ei käytännössä määrätä, nykyinen verokäytäntö suorastaan rohkaisee kansalaistottelemattomuuteen.

Koiravero on myös valtakunnallisesti epätasa-arvoinen, koska suurin osa koiranomistajista ei maksa eikä heidän tarvitse maksaa veroa lemmikistään. Valtakunnan noin 650 000 koirasta vain 2 prosentista maksetaan koiravero.

Koiraverolla ei ole fiskaalista merkitystä

Juttelin asiasta kaupunkimme talousjohtajan Jukka Männikön kanssa. Hallinnollisten kulujen jälkeen koiraveron nettotuotto tulee olemaan vuonna 2017 Tampereen kaupungille n. 85 000 euroa. Männikön mukaan summalla ei ole mitään merkitystä kaupungin taloustilanteeseen.

Koiraveron poisto edistää kuntalaisten liikkumista

Tampereen kaupungille on tärkeää rohkaista asukkaitaan liikkumaan. Koiraihmiset ovat liikkuvaista porukkaa – iästä riippumatta. Kaksi kertaa päivässä. Koiraveron poisto rohkaisee ihmisiä liikkumaan koiriensa kanssa – hyvällä omallatunnolla, verovapaasti.

Koiraveron poisto antaa positiivisen signaalin kuntalaisille

Kansalaistottelemattomuuden johdosta, koiraveron hallinnolliset kustannukset tulevat lähitulevaisuudessa ylittämään sen tuoton. Veron laiminlyöjien määrä kasvaa niin Tampereella kuin Helsingissä vuosi vuodelta.

Haluammeko me olla kunta, joka saa kyseenalaisen kunnian luopua koiraverosta viimeisenä kuntana Suomessa? Vai haluammeko me antaa nykyisille ja tuleville tamperelaisille positiivisen signaalin koiraystävällisenä kuntana, joka rohkaisee ihmisiä hyvän harrastuksen pariin liikkumaan?

Unohtaa ei sovi myöskään vanhusväestöä, jonka ainoa motiivi liikkumiseen ja omaehtoiseen selviytymiseen kotona saattaa olla oma, rakas lemmikki. Lemmikki, joka on aina läsnä ja jolle vanhus puhuu niin huolensa, murheensa kuin ilon aiheensakin. Eikö tämä ole tavoiteltavan arvoinen asia? Sen voivat valtuutetut päättää.

---------------------------------

Kommentoi kirjoitusta.

AL: Ratikkaäänestys nostaisi kunnallista äänestysaktiivisuutta

Perjantai 28.10.2016 - Lassi Kaleva


AL_28.10._-_Ratikkaaanestys_nostaisi_kunnallista_aanestysaktiivisuutta.jpg”Edustuksellisen kansanvallan suurimpia haasteita ovat vaalien äänestysaktiivisuus ja kansalaisten osallistuminen puolueiden toimintaan. Suomen yleisten vaalien äänestysprosentit ovat kansainvälisesti vertailtuna melko matalia… Suomalaiset ja etenkin nuoret haluaisivat osallistua enemmän kansanäänestyksiin ja muihin suoriin vaikuttamiskeinoihin.” (Lähde: vaalitutkimus.fi).
 
Vuoden 2012 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli Tampereella 56,3 %. Erot äänestysalueiden välillä olivat kuitenkin selkeitä. Matalin äänestysaktiivisuus, 41,5 %, toteutui Pohjois-Hervannan koululla (äänestysalue 54).
 
Hälyttävintä on nuorimman ikäluokan äänestysaktiivisuus. 18–24-vuotiaista ehti Tampereella vuoden 2012 kuntavaaleissa vaaliuurnille vain 32,4 % (6 % vähemmän kuin 2008).
 
Nukkuvien joukko on kaupungissamme harmillisen suuri. Edustuksellinen demokratia ei näin ollen toteudu. Monet saattavat kokea, etteivät pysty äänestämällä vaikuttamaan, koska asiat on kuitenkin jo etukäteen sovittu. Kun äänestäminen ei kiinnosta, on ehkä syrjäytymisen vaarakin suurempi.
 
Etenkin nuorille ja miksei myös vanhemmille on tärkeää kokea, että heidän mielipiteellään on merkitystä, ja että he voivat omalla äänellään vaikuttaa itseänsä koskeviin päätöksiin.
 
Monet poliitikot ovat juhlapuheissa huolestuneita äänestysinnon romahtamisesta. Nyt vaaditaan tekoja. Päätös raitiotien rakentamisesta on juuri sopiva asia kuntalaisten ratkaistavaksi kuntavaalien 9.4.2017 yhteydessä neuvoa antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä. Valtuutettujen tulee luottaa siihen, että kuntalaiset ovat kykeneviä tekemään itseänsä koskevassa asiassa parhaan mahdollisen päätöksen.
 
Tampereella on kuninkaantekijän paikka. Me voimme palauttaa kuntalaisten luottamuksen siihen, että heidän äänellään on merkitystä. Me voimme innostaa kuntavaaleissa niin nuoret, kuin hervantalaiset ja kaikki muutkin vaaliuurnille sellaisissa määrin, mitä ei Tampereella ole nähty. Onko tähän halua? Onko tähän uskallusta? Sen voi valtuusto päättää tulevassa marraskuisessa ratikkakokouksessaan.
 
Lassi Kaleva
Valtuustoryhmän pj (ps.)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta -palstalla 28.10.2016, sivu B5

Kommentoi kirjoitusta.

AL: Perussuomalaisen valtuutetun raju ehdotus kuumensi tunteet Tampereella - Nyt puhuu lakimies

Keskiviikko 26.10.2016 - Lassi Kaleva


Katso 2 minuutin video valtuustosalista Aamulehden uutisen yhteydessä (keskellä artikkelia) tästä klikkaamalla.
 
Tuukka Välimäki, Tatu Airo Aamulehti 26.10.2016
 
AL_26.10.2016_-_Perussuomalaisen_valtuutetun_raju_ehdotus.jpgKatso 2 minuutin video valtuustosalista Aamulehden uutisen yhteydessä (keskellä artikkelia) tästä klikkaamalla.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva esitti yllättävän ehdotuksen Tampereen kaupunginvaltuustossa maanantaina. Kaleva ehdotti, että ratikan kannattajat joutuisivat maksumiehiksi, jos raitiotien hinta ylittyy arvioidusta.
 
Kaleva vaati ponsiehdotuksessaan, että virkamiehet ja ratikkaa kannattavat valtuutetut joutuisivat henkilökohtaiseen taloudelliseen vastuuseen, jos kustannusarvio ylittyy.
 
Lisäksi hän haluaisi budjettikellon, joka näyttää ratikkahankkeen kustannukset reaaliaikaisesti. Kello tulisi Keskustorille.
 
Ehdotus herätti huvittuneisuutta, mutta myös närkästystä. Vihreiden Petri Siuron mielestä Kalevan ponsiehdotus sisälsi jopa uhkauksen piirteitä. Hänen mukaansa valtuutettu tai virkamies voi joutua korvausvastuuseen vain, jos syyllistyy virkarikokseen tai tahalliseen väärinkäytökseen.
 
– Varmaankin valtuutettu voi ehdottaa millaista pontta hyvänsä, mutta tarvitseeko tällaista pontta hyväksyä pöytäkirjaan. Haluan myös kysyä Lassi Kalevalta, onko ponnessa uhkauksellinen elementti ratikan kannattajia kohtaan, Siuro latasi.
 
Valtuuston puheenjohtaja vastasi, että kaupunginlakimies saa ottaa kantaa ponsiehdotuksen laillisuuteen.
 

Ei välttämättä oteta äänestykseen

 
Ratikkapäätös jätettiin pöydälle maanantain kokouksessa. Asiaa käsitellään uudelleen 7. marraskuuta. Myös Kalevan ponsiehdotuksen kohtalo ratkeaa silloin.
 
Valtuuston työjärjestyksen mukaan kaupunginhallitukselle osoitetuista toivomusponsista äänestetään sen jälkeen, kun varsinainen päätös ratikasta on tehty. Kaupunginlakimies Jouko Aarnio toteaa Aamulehdelle, että valtuuston puheenjohtajan ei tarvitse edes ottaa äänestettäväksi toivomuspontta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle.
 
– Voi olla, että tämä jää hyvinkin äänestyksen ulkopuolelle. Jos päätetään ratikasta, niin tällaiset vastuukysymykset eivät kuulu siihen asiaan. Vastuut määräytyvät lainsäädännön mukaan, eikä vastuista voi päättää toivomusponnella kaupunginvaltuustossa, Aarnio sanoo.
 
Päätöksen siitä, otetaanko Kalevan toivomusponsi kahden viikon päästä äänestykseen, tekee valtuuston puheenjohtaja kaupunginlakimiehen esityksestä.
 
– Nyt sitten harkitaan, miten tässä toimitaan. Ratkaisu kerrotaan 7. marraskuuta keskustelun päätteeksi. Monenlaisia muitakin toivomusponsia voi vielä tulla.
 
Raitiotien infran hinta-arvio on 282,9 miljoonaa euroa. Lisäksi kaluston arvioidaan maksavan 97,5 miljoonaa.
 
Lähde: Aamulehden netti 26.10.2016

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »