Riittääkö mielestäsi kotona olevien vanhempien lapsille puolipäivähoito?

Maanantai 3.4.2017 - Lassi Kaleva

Kerro mielipiteesi asiasta sivulla https://www.facebook.com/LassiKalevaPoliitikko/ ja lue samalla Tamperelaisen 1.4.2017 lehdessä julkaisema artikkeli, jossa Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva ja Vihreiden apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki väittelivät siitä pitäisikö kaupungin kustantaa kotona olevien vanhempien lapsille kokopäiväistä päivähoitoa.
 
Tamperelaisen artikkeli oli jatkoa vaalienalusajan artikkelisarjalle, jossa tunnetut poliitikot väittelevät jostakin tietystä vaalikoneen teemasta.
 
Tamperelaisessa julkaistun artikkelin näet kokonaisuudessaan Lassi Kalevan FB-seinällä osoitteessa https://www.facebook.com/LassiKalevaPoliitikko/
 
-------------

Tamperelainen 1.-2.4.2017, Vaaliareena: Ratikkapäätöksen voi vielä perua

Lauantai 1.4.2017 - Lassi Kaleva

Ratikkapäätöksen voi vielä perua
 
Ryhmiemme yhteisenä vaaliteemana on ratikan peruminen ja tukeutuminen tutuksi ja turvalliseksi koetun Nyssen kyytiin. Vaalimökillä ja vaalikentillä yksi yleisimmistä kysymyksistä on, että voiko ratikan vielä perua.
 
Vastaus on suoraan lakikirjasta. Kunnan ylin päättävä elin on valtuusto (Kuntalaki 410/2015, §14). Käytännössä valtuusto voi perua minkä tahansa aiemman tekemänsä päätöksen tai tehdä asiasta uuden, paremman päätöksen.
 
Sen tiedämme, että ratikkapäätöksen peruminen on paljon pienempi haitta kuin toteuttamiskelvottoman hankkeen junttaaminen väkisin eteenpäin. Jo aloitetuille tiepohjille voidaan laittaa modernit pitkät hybridibussit kulkemaan. Mitään ei ole hävitty.
 
Miksi ratikkapäätös sitten pitäisi kumota? Tampere on jo nyt syvällä suossa sekä talouden että työttömyyden mittareilla mitattuna. Suuruudenhulluna hankkeena ratikka aiheuttaa tulevaisuudessa verojen ja asiakasmaksujen korotuksia ja mahdollisesti sähkölaitoksen tai sen osien myymisen. Saatamme joutua myymään jopa upeat puistomme rakennusmaaksi maksaaksemme ratikkavelkaa.
 
Tampereen talous ei kestä nykyisen investointisuman keskellä ratikan 600-700 miljoonan euron kustannusta, joka koostuu alkuperäisestä budjetista kalustoineen, mittavista budjetinylityksistä, erillisestä 56 miljoonan euron ratikkaan liittyvästä infrabudjetista sekä Hämeensillan saattamisesta ratikkakelpoiseksi.
 
Ratikka heikentää lisääntyneiden vaihtojen myötä joukkoliikenteen palvelutasoa ja esteettömyyttä. Ratikka on vanhentunutta tekniikkaa, hybridi-sähköbussit ym. ratkaisut ovat tulevaisuutta.
 
Ratikkatyömaat sekoittavat kaupunkimme 5-6 vuoden ajaksi, jolloin aika pysähtyy. Ulkopaikkakuntalaiset ja paikallisetkin tulevat karttamaan kaupunkimme keskustaa. Useat keskustassa toimivat liikkeet ja toimistot ovat pakotettuja lopettamaan toimintansa tai muuttamaan muualle.
 
Unohtaa ei myöskään sovi, että valtaosa tamperelaisista vastustaa ratikkaa. Ja että tehty ratikkapäätös ei ole edes lainvoimainen ennen valitusten käsittelemistä hallinto-oikeudessa.
 
Mikäli valtuustoon saadaan enemmistö ratikkakriittisiä valtuutettuja, ovat ryhmämme sitoutuneet perumaan kaupungillemme ja sen asukkaille haitallisen ratikkapäätöksen ja kehittämään toimivaa ja sujuvaa, joukkoliikennettä nykyiseltä pohjalta edullisemmilla lipunhinnoilla.
 
Lasse Oksanen
Tampereen Puolesta ry, valtuustoryhmän puheenjohtaja
 
Veikko Vallin
Pormestariehdokas, Tampereen Puolesta ry.
 
Aarne Raevaara
VaihtoehtoTampere, valtuustoryhmän puheenjohtaja
 
Lassi Kaleva
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 1.-2.4.2017 Tamperelainen-lehden Vaaliareena-palstalla

-----------------

 

 

AL 30.3.2017, Lassi Kaleva: PS torjui eläkeläisten asumistuen leikkauksen

Torstai 30.3.2017 - Lassi Kaleva

Perussuomalaiset on toripuolue

Toreilla kuulemme usein kommentteja hallitustaipaleestamme. Kysytään, että onko takki kääntynyt. Jokainen aikuisikäisenä vaaleja ja vaalilupauksia seurannut on varmasti joutunut pettymään. Lupaukset ja tehdyt teot eivät useinkaan ole hallitusvastuussa olevan puolueen osalta kohdanneet – puolueesta riippumatta.

Ilmeinen epäsuhta lupausten ja käytännön toimien välillä johtuu ps:n kohdalla tiedottamisesta ja kompromisseista. Eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Sampo Terho on selventänyt jälkimmäistä: ”Monipuoluejärjestelmässä ei mitään asiaa voi siirtää suoraan puolueohjelmasta hallitusohjelmaan. Joka ainut asia etenee kompromissien kautta tai se ei etene ollenkaan. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.”

Yksi kymmenistä peukalonjäljistämme hallituksessa liittyy hallituksen päätökseen lakkauttaa eläkkeensaajien erillinen asumistuki ja siirtää eläkeläiset yleisen asumistuen piiriin. Tämä olisi laskenut monen pieneläkeläisen eläkettä merkittävästi. Yhtäkkiä hallitus perui suunnitelmansa. Iäkkään sukulaiseni kertoessa minulle ilouutista kysyin häneltä, että kerrottiinko uutisissa miksi eläkeläisten asumistuen leikkaus sitten peruttiin. Tämä totesi, että kyllä kerrottiin, joku nainen oli kuulemma kerännyt asumistuen leikkausta vastustavaan adressiin allekirjoituksia. Kertomatta oli jäänyt, että kyseessä oli vain tylsää poliittista vaikuttamista, että Perussuomalaiset eivät suostuneet leikkaukseen, ja estivät sen.

Perussuomalaiset ovat olleet luvattoman huonoja kommunikoimaan menestyksensä median välityksellä kansalaisille. Jos tiedottamisemme olisi onnistunut, iltapäivälehtien lööpit olisivat huutaneet: ”Perussuomalaiset pelastivat Suomen eläkeläiset asumistuen leikkaukselta”. Positiivisen uutisoinnin seurauksena kannatuksemme olisi noussut välittömästi ja selkeästi jo seuraavasta gallupista lähtien. Aamulehden netti uutisoi todellisuuden osuvasti: ”Perussuomalaisten poliittinen tragedia on ollut hallituksessa se, että he ovat onnistuneet estämään leikkaukset eläkeläisten asumistukeen ja yleissitovuuden romuttamisen työmarkkinoilla ilman poliittista palkintoa. Eläkeläiset tai ay-henkiset työntekijät eivät ole palkinneet perussuomalaisia gallupsuosiolla.”
 
LASSI KALEVA
ehdokas (ps), Tampere
 
Julkaistu Aamulehden Mielipide-palstalla 30.3.2017
 

Tamperelainen-lehden kuntavaalien 2017 vaalikonevastaukseni

Keskiviikko 29.3.2017 - Lassi Kaleva

1. Tampereen tulee tarjota työttömien ja kotona olevien lapsille ainoastaan osapäiväistä hoitoa

Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 80 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)

Perustelut:

Uusi varhaiskasvatuslaki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lasten päivähoitoa 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona. Muutama kunta on ottanut päivähoidon 20 tunnin rajauksen käyttöön.

 
Nyt olisikin hyvä kerätä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä asiasta. Tulee selvittää tilanteet ja edellytykset, joissa rajaus 20 viikkotuntiin on toimiva ratkaisu. Samalla tulee tarkastella ratkaisuja tilanteissa, joissa 20 viikkotuntia varhaiskasvatusta ei riitä.
 
Selvennyksenä vaalikoneen vastaukseen: Tampereen tulee tarjota työttömien ja kotona olevien lapsille myös kokopäivähoitoa silloin kun lapsen tuen tarve tai perheen olosuhteet sitä vaativat. Myös opiskelijoiden ja yrittäjien lapsilla tulisi lähtökohtaisesti olla oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon.
 
 
2. Koulurauhan turvaamiseksi ryhmäkokoja on pienennettävä nykyisestä, vaikka se vaatii enemmän rahaa kouluille.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 60 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Järjestyshäiriöt koulussa ovat monen tekijän summa. Koulurauhan säilymiseen voi vaikuttaa ryhmäkokojen pienentämisen lisäksi myös monilla muilla keinoilla. Koulujen ja oppilaitosten tulee tehdä oma kiusaamisen ja väkivallan ennalta ehkäisemisen ohjelma. Kiusaamista ei tule lainkaan sallia, vaan siihen on puututtava välittömästi.
 
 
3. Olen valmis laittamaan lapseni luokkaan, jossa maahanmuuttajaoppilaita on yli kolmannes.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Viitaten Helsingin Uutisten 1.6.2015 raportoimaan tutkimukseen: mikäli maahanmuuttajaoppilaiden määrä aiheuttaa koulutuksen tason merkittävää heikkenemistä ja järjestyshäiriöitä koulussa, en ole valmis laittamaan lastani luokkaan, oli tulijoiden määrä mikä tahansa. Toisaalta, mikäli maahanmuuttajaoppilaiden määrä ei aiheuta koulutuksen tason merkittävää heikkenemistä ja järjestyshäiriöitä koulussa, olen valmis laittamaan lapseni luokkaan, oli tulijoiden määrä kuinka korkea hyvänsä.
 
”Linné-ylipiston tutkija Emma Neuman havaitsi, että kantaväestö alkaa kartella vanhoja asuinalueita jo siinä vaiheessa, kun alueelle Euroopan ulkopuolelta saapuvien maahanmuuttajien osuus nousee 3–4 prosenttiin… ilmiön syynä näyttäisi olevan ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien karttaminen. Vastaavaa efektiä ei havaittu, kun maahanmuuttajat olivat eurooppalaista syntyperää… Kantaväestön poismuuton syyksi Neuman luettelee muun muassa huolen asuntohintojen laskusta ja koulujen tason heikentymisestä.”
 
 
4. Kouluruoan on oltava useammin lähiruokaa ja ympäristöarvot on otettava paremmin huomioon, vaikka se maksaisi enemmän.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 100 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Suomalainen ruoka on tuoretta, puhdasta, terveellistä ja eettisesti tuotettua. Lähiruoan käyttäminen lisää myös alueellista ja kansallista omavaraisuutta.
 
Asialla on työllistävä merkitys. Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan tai vähintään oman maakunnan asukkaita. Hankintayksikkömme tulisi selvittää miten se voisi työllistää laillisesti oman kunnan hankintoihin sijoitetuilla euroilla entistä tehokkaammin oman kunnan asukkaita. Jos hankintalaissa on porsaanreikiä, meidän tulee ottaa ne käyttöön.
 
Eduskunnan taannoisen lähetekeskustelun mukaan hankintalaki antaa mahdollisuuden korostaa vaikkapa ruuan tuoreutta ja turvallisuutta. Tämä tulkinta helpottaa kotimaisten elintarvikkeiden hankintaa ja käyttöä.
 
 
5. Eutanasia tulee laillistaa
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Vastaan tähän kysymykseen vakavasti sairaan Jussi Aurenin sanoin: ”Minä yksinkertaisesti uskon että jos me nyt hyväksymme eutanasian, avaamme oven jota on myöhemmin vaikea enää sulkea. Ajan myötä avustetetusta itsemurhasta tulee hoitomuoto muiden joukossa, ja se millä oli kaunis lähtökohta, muuttuu vähitellen hyytäväksi painajaiseksi. Niin vain maailma tapaa kauniit ajatukset uuteen uskoon muokata.” (AL 3.3.2017, s. A9).
 
 
6. Kuntalaisten on saatava valita kunnanjohtaja tai pormestari suoralla vaalilla.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Lakihan ei vielä mahdollista pormestarin suoraa valintaa. Kunnissa vaalien välissä ylintä valtaa käyttävät edelleen valtuustot. Helsingin ”pormestarivaalit” kuntavaalien 2017 yhteydessä osoittavat selvästi, että pormestaria valittaessa politiikka ja vaalikamppailun fokus saattavat hämärtyä. Huomio kiinnittyy henkilöihin, sen sijaan että keskityttäisiin asiakysymyksiin.
 
Suora pormestarivaali saattaa epäonnistua tapauksissa, joissa kansa valitsee pormestariksi henkilön, joka ei nauti valtuuston luottamusta. Syntynyttä umpisolmua on ehkä mahdotonta avata.
 
 
7. Mietojen huumeiden kuten kannabiksen käyttö ja myynti on tehtävä lailliseksi.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Kannabiksen laillistaminen lisäisi kannabiksen käyttöä ja sen mukanaan tuomia haittoja, joita ovat julkisen sektorin kuormittaminen, ja kannabiksen käyttäjille ja heidän läheisilleen aiheutuneet kärsimykset.
 
Kannabiksen käyttö saattaisi myös madaltaa kynnystä kokeilla vahvempia huumausaineita.
 
 
8. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen perusturva, kuten toimeentulotuki pitäisi katkaista heti.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 100 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Sisäministeriö teetti keväällä 2017 Vaasan yliopistossa mielipidetutkimuksen turvapaikka-asioihin liittyen. Selvä enemmistö kokee ilman oleskelulupaa maassa oleskelevat turvapaikanhakijat turvallisuusuhaksi ja haluaa heidät pois maasta. Olen samaa mieltä kuin 76 % vastaajista, eli että kielteisen päätöksen saaneella turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta jäädä oleskelemaan Suomeen.
 
Olen samaa mieltä kuin 78 % vastaajista, joiden mielestä viranomaisten tulee palauttaa ne kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti.
 
Lähde: Uusi Suomi
 
 
9. Tampereen veroprosentti on 19,75. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Veroprosentin nostaminen on vaarallista. Suurin haasteemme on liki 20 % työttömyys. Professori Vesa Routamaa on todennut, että ”työpaikkoja ei synny, jos ei ole kysyntää. Ja kysyntää ei ole, jos ei ole ostovoimaa. Ongelma ei siis ole työttömyys. Ostovoiman puute on ongelma.”
 
Kaupungin tulisi pyrkiä turvaamaan kuntalaisten ostovoima. Elämällä yli varojemme olemme pakotettuja nostamaan veroja ja erilaisia palvelumaksuja, jolloin ostovoiman vähentymisen myötä samalla tahattomasti lisäämme työttömyyttä.
 
Ylisuuret tunnelin ja ratikan kaltaiset investoinnit tulisi tulevaisuudessa unohtaa ja keskittyä työllisyyttä pysyvästi lisääviin investointeihin.
 
Helsinki-Vantaan alue työllistää 20 000 henkilöä. Tehdään Tampere-Pirkkalasta kansainvälinen rahti- ja logistiikkakeskus sekä kansallinen halpalento- ja charter-lentojen keskus.
 
Kaupungin hankintojen tulisi, lain puitteissa toimien, työllistää oman kunnan yrityksiä ja asukkaita.
 
http://www.lassi.fi/blogi/2017/02/28/17232
 
 
10. Tampereen kaupunkiseudun elinvoiman lisäämiseksi on muodostettava Suur-Tampere, johon naapurikunnat liittyvät.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kunnallistieteen professorin Arto Haverin mukaan on unohtunut se, miksi kunnat ovat olemassa. Alueiden erilaisuuden vuoksi kuntia tarvitaan ottamaan huomioon paikalliset olosuhteet ja toteuttamaan paikalliset pyrkimykset (Kuntalehti 2/2014).
 
Lähidemokratia ei toimi silloin, kun siitä tulee kaukodemokratiaa. Päätöksentekijöiden tulee todella olla läheltä, omasta kunnasta.
 
Tampereen Keskustorilta on hankala nähdä tai ymmärtää teiskolaisten tarvetta katuvalaistukseen, tai Oriveden reilun sadan oppilaan lukion merkitystä syrjäkylien nuorisolle tai Ylöjärven/Kurun perukoiden maankäyttötarpeita.
 
Esimerkki Keski-Suomesta. Äänekosken kupeessa sijaitsevalle Sumiaiselle luvattiin, että 2007 kuntaliitoksen myötä mikään ei muutu. Yksi toisensa jälkeen palveluita kuitenkin on karsittu. Lääkäripalvelut loppuivat 2014.
 
http://www.lassi.fi/blogi/2014/04/07/37
 
 
11. Tampereen keskustan kävelypainotteisuutta pitää lisätä nykyisestä.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Kaupungissamme on vallalla ideologinen hullutus, jonka mukaan autot ovat pahasta ja ne tulee häätää pois ihmisten ilmoilta. Tämän johdosta kaupunkimme keskustan henkilöautoliikennettä on haitattu jo vuosien ajan. Tämän tietoisen politiikan tarkoituksena on ollut kepin avulla nostaa muiden liikkumistapojen suosiota.
 
Perussuomalaisten mielestä kaupunkimme keskustaan sopivat aivan mainiosti niin kävelijät, pyöräilijät kuin joukkoliikenteellä ja henkilöautolla matkustavat. Kaikille avoin Hämppi houkuttelee myös ulkopaikkakuntalaisia asioimaan kaupunkimme keskustaan.
 
Joukkoliikennekatu ynnä muun näpertelyn sijaan kaupungin pitäisi satsata vanhusten hyvinvointiin ja peruspalvelujen kunniakkaaseen hoitamiseen sekä työpaikkojen lisäämiseen ja tuottavan yritystoiminnan ja pienen ja keskisuuren teollisuuden edistämiseen.
 
http://www.lassi.fi/blogi/2014/01/07/32
 
 
12. Tampereen raitiotien rakentamispäätös oli väärä.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 100 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Ratikkahanke peruttava – mennään Nyssellä. Mikäli valtuustoon saadaan enemmistö ratikkakriittisiä valtuutettuja, on ryhmämme sitoutunut perumaan kaupungillemme ja sen asukkaille haitallisen ratikkapäätöksen ja kehittämään toimivaa ja sujuvaa, joukkoliikennettä nykyiseltä pohjalta edullisemmilla lipunhinnoilla.
 
Raitiotie palvelee parhaimmillaankin vain pientä osaa kuntalaisista. Autioituva keskustamme saa lopullisen kuolonsuudelman, kun se laitetaan osa kerrallaan pakettiin 4-6 vuotta kestävien rakennustöiden ajaksi. Lopulta ratikan budjetti vie kaupungin taloudelliseen perikatoon.
 
Toimiva joukkoliikenne voidaan toteuttaa ottamalla käyttöön dynaaminen tai joustava hinnoittelu. VR, lentoyhtiöt, hotelliketjut ja matkanjärjestäjät ovat jo menestyksekkäästi testanneet mallin toimivuuden. Kumipyörä-Nysseissä tämä tarkoittaisi sitä, että ruuhka-aikoina, kun kysyntä on tapissaan, ovat hinnat nykyiset. Muina aikoina olisi voimassa 50 % alennus.
 
http://www.lassi.fi/43
 
 
13. Tampereen Sähkölaitos pitää myydä.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 0 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Tampere elää yli varojensa. Toiminnan ja investointien rahavirta, joka kuvaa parhaiten kunnan taloustilannetta, on viimeisen 5 vuoden osalta miinuksella miltei 600 miljoonaa euroa. Olemme siis kaupunkina syöneet n. 600 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä olemme tienanneet.
 
Ratkaisu ei ole sähkölaitoksen tai sen osien myyminen. Ratkaisu on sovittaa menot tulojen mukaan ja keskittyä kunnan perustehtäviin.
 
Toimiva energiahuolto on kuntalaisten perustarve, jonka tulee pysyä oman kunnan hallinnassa. On valitettavaa, että Tampereen kaupunginvaltuuston selkeä enemmistö antoi 2015 lokakuussa luvan ryhtyä valmistelemaan sähkölaitoksen tai sen osien myyntiä. Sähkölaitoksen myynnin valmistelua kannattivat Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton pormestarikoalitio sekä myös Tapu, KD ja Keskusta.
 
Tamperelaisen lukijaraati (Tamperelainen 22.2.2017) on kanssamme samaa mieltä: Vain 6 % kannattaa sähkölaitoksen myyntiä. Enemmistöllä on tiukka kanta asiaan: ”Tästä ei kannata luopua.”
 
 
14. Yhteiskunnan pitää tuottaa sote-palvelut itse eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 50 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Toimivat sote-palvelut ovat Suomessa perinteisestikin olleet yhdistelmä yksityistä ja julkista sektoria. Se osa palveluista, joka voidaan tuottaa kustannustehokkaasti kuntalaisten veroeuroja säästäen voidaan tuottaa yksityisesti.
 
Päävastuu palveluiden tuottamisesta tulee kuitenkin olla kunnalla itsellään, tai tulevaisuudessa sote-alueella. Yksityistä tahoa ei tule päästää sote-palveluissa valta- tai monopoliasemaan.
 
 
15. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi Tampereelle tarvitaan merkittävästi nykysuunnitelmia enemmän korkeita tornitaloja.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 80 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Kaupunkisuunnittelu tulee tehdä arkitehtoonisesti oikein ja kaupunkikuva- maisema- ym. arvoja kunnioittaen.
 
Satojen tamperelaisten kanssa keskusteltuani on täysin selvää, että ylivoimainen enemmistö ei halua slummiuttaa asuinympäristöään ylitehokkaalla rakentamisella. Vastustan esimerkiksi Tampereen kaupungin suunnitelmia laajamittaisen täydennysrakentamisen nimissä pilata peruuttamattomasti nykyinen avara, valoisa, ilmava ja vehreä Tammelan asuinalue rakentamalla se täyteen.
 
On kuitenkin alueita, johon korkea rakentaminen sopii. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Niemenranta kakkonen tai Kauppi-Niihaman alue, osat keskustasta tai mikä tahansa alue, jossa olemassa olevan asujamiston oikeuksia ei poljeta. Tällaisilla alueilla vaikkapa 12-16-kerroksiset kerrostalot ovat perusteltuja maankäytön tehokkuuden maksimoimiseksi ja edullisen asuntojen hintatason tai vuokratason takaamiseksi.
 
 
16. Tampereen seutukunnan junaliikennettä tulee lisätä ja vauhdittaa mm. siten, että Tesomalta ja Kangasalta on keskustaan säännöllinen junayhteys.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 80 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Raideliikennettä on kehitettävä paikallisjunavetoisesti, ei ratikkavetoisesti. Paikallisjunan operointikustannukset ovat huomattavasti ratikkaa edullisemmat. Lähijunan kilometrihinta on vain kymmenesosa ratikan kilometrihinnasta.
 
Pääkaupunkiseudun toimiva ja kiitelty paikallisjunajärjestelmä on mahdollisuus saada myös omaan maakuntaamme. Tämän tulee näkyä maankäytön ja uusien asuinalueiden suunnittelussa.
 
 
17. Päätös Rantaväylän tunnelin Näsinkallion liittymän rakentamisesta tulee tehdä seuraavalla valtuustokaudella.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 20 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Näsikallion liittymän rakentamatta jättäminen on osa likaista poliittista valtapeliä, jossa kuntalaiset joutuvat maksumiehiksi. Taannoinen Kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, valtuutettu Riitta Koskinen toi julki (AL 30.12.), että senaikainen XL-ryhmä oli linjannut, että Näsikallion liittymästä tulisi liikaa kustannuksia ja että ”ellemme olisi tehneet nahkapäätöstä, Rantatunnelia ei olisi saatu lainkaan.”
 
Valtuutettu Aarne Raevaara tuo 2017 kuntavaalilehdessään esille sen valitettavan tosiasian, että ”Näsinkallion maanalaisen tunneliliittymän louhiminen ja sen rakentaminen Satakunnankadulle edellyttää myös Kunkun parkin rakentamista. Hanke maksaisi yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Jokainen Satakunnankatua liikkunut ymmärtää, että sinne johdettu tunneliliittymä puurouttaisi lopullisesti Tampereen keskustan liikenteen… Luopumalla Näsinkallion liittymästä sekä katujen välityskykyä heikentävistä hankkeista Tampereen kaupunki säästää yli puoli miljardia euroa.”
 
 
18. Sekä Tampereen taidemuseolle että Sara Hildenin taidemuseolle tulee rakentaa uudisrakennukset.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 50 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Taide, kulttuuri ja musiikki on olennainen osa ihmisen hyvinvointia. Kaikkea ei voida alistaa tehokkuusajattelulle.
 
Tampereen taidemuseon ja Sara Hildenin taidemuseon tarpeet tulee ottaa huomioon. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa voisi tutkia vaihtoehtoja, joissa toteuttamiskelpoiset suunnitelmat eivät merkittävästi rasita kunnan taloutta tai aiheuta leikkaustarpeita tai palvelumaksujen ja verojen korotuspaineita toisaalla.
 
 
19. Ratinanniemessä järjestetään jo liikaa tapahtumia.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 30 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Kaupunki tarvitsee vetovoimaisia tapahtumia alueelleen. Kullekin tapahtumalle tulee löytää keskeinen sijainti ja parhaiten sopiva paikka. Tapahtumien järjestelyissä tulee varmistua siitä, että alueen asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta haittaa. Tapahtumien järjestäjät tulee velvoittaa siivoamaan tapahtuma-alue lähialueineen tapahtuman päätyttyä.
 
 
20. Kauppi-Niihaman alue pitää pyhittää urheilu- ja liikuntakäyttöön.
 
Asteikolla 0-100 oma vastaukseni on 30 (0=eri mieltä, 100=samaa mieltä)
 
Perustelut:
 
Kauppi-Niihaman alue on tärkeä osa kaupungin keuhkoja ja viheralueverkostoa ja sen tulisi sellaisena pysyäkin.
 
Sen sijaan nykyisen Ruotulan golf-kentän alueelle sopisi rakentaa koti jopa 10 000 asukkaalle. Tämä olisi ekologisesti hyvinkin kannattavaa, koska alueella sijaitsee kaupungin merkittävin oppilaitos- ja työpaikkakeskittymä. Tämä myös antaisi mahdollisuuden vähentää paineita täydennysrakentamiseen alueilla, joihin täydennysrakentaminen ei sovi.
 
Asiassa tulee käydä rakentavaa keskustelua golfareitten kanssa, joille tulee löytää mieleinen korvaava alue.
 
--------------------
 
EHDOKKAAN ESITTELY:
 
Olen tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä. Tampereen kaupunginvaltuustossa olen ollut tammikuusta 2013 lähtien. Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajaksi minut valittiin kesäkuussa 2015.
 
Saat äänelläsi käyttöösi laajan ammatillisen ja poliittisen osaamiseni ja kokemukseni sekä neuvottelutaitoni ja yhteistyökykyni Tampereen hyväksi. Jos haluat, olen valtuustossa sinun oma, henkilökohtainen edustajasi, johon voit olla yhteydessä aina kun sinulla on kysyttävää tai kerrottavaa, tai haluat että vien sinulle tärkeitä asioita eteenpäin.
 
Monesti äänestäjä valitsee ehdokkaansa viime tipassa, mielikuviin luottaen. Jos haluat tietää, ajaako edustajasi kaupunkisi parasta, älä katso mitä hän tekee tai sanoo ennen vaaleja. Katso mitä hän tekee tai sanoo vaalien välillä. Kotisivuiltani osoitteessa www.lassi.fi löydät hyvän otannan teemoja ja asioita, joita olen vienyt eteenpäin luottamushenkilönä toimiessani.
 
Perussuomalaiset ovat valtuustossa johdonmukaisesti vastustaneet niin tunnelia kuin ratikkaa, mutta me kannatamme sellaisia investointeja, jotka kaupungin taloudellinen kantokyky sallii, joilla on kuntalaisten tuki, ja joilla on merkittävä työllistävä vaikutus.
 
Kuluneen valtuustokauden aikana tehdyt mittavat investointipäätökset heikentävät kaupunkimme taloustilannetta merkittävästi. Rahoittaakseen ökyinvestointejaan kaupunki velkaantuu rankasti, joutuu nostamaan veroja ja korottamaan asiakasmaksuja.
 
Elämällä yli varojemme olemme pakotettuja nostamaan veroja ja erilaisia palvelumaksuja, jolloin ostovoiman vähentymisen myötä samalla tahattomasti lisäämme työttömyyttä.
 
Tulevan valtuustokauden tärkeimpiä asioita on työllisyyden lisääminen, talouden tasapainottaminen ja peruspalveluiden turvaaminen.
 
Ota yhteyttä ja kysy rohkeasti lisää lassi@lassi.fi www.lassi.fi p. 0400-778845.
 
--------------------

Vuoden paras lehti. Katso ja ylläty. Tampereen Perussuomalaisten kuntavaalilehti ilmestynyt

Tiistai 28.3.2017 - Lassi Kaleva (klikkaa kuvaa)

Tampereen Perussuomalaisten kuntavaalilehti 2017 on ilmestynyt. Lehdessä on mm. kaikkien nykyisten valtuutettujen kirjoitukset sekä kuntavaaliteemojamme ja myös puolueemme saavutuksia hallituksessa.

Katso mitä asioita PS ajaa.

Vuoden paras lehti. Katso ja ylläty.

Lue pdf-muodossa tästä klikkaamalla.

2017 Tampereen elokuvajuhlien valtuuston ratikkakokouksesta kertovassa 9-minuuttisessa lyhytelokuvassa "Puheenvuoro" viimeisen sanan sai valtuutettu Kaleva

Keskiviikko 8.3.2017 - Lassi Kaleva

2017 Tampereen elokuvajuhlien valtuuston ratikkakokouksesta kertovassa 9-minuuttisessa lyhytelokuvassa "Puheenvuoro" viimeisen sanan sai valtuutettu Kaleva

Syksyn 2016 ratikkavaltuustosta kertoo Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen lyhytelokuva Puheenvuoro. -Se nähdään avajaisissa. Ja siinä on yksi esimerkki siitä, miten suomalainen demokratia käytännössä toteutuu, Jukka-Pekka Laakso sanoo.
 
Kunnanvaltuustoon ja nopeasti! "Olen päätökseni tehnyt, älkää sekoittako minua faktoilla ja tosiasioilla..." - katso!

AL 28.2.2017, Kaleva: Tampere söi 600 miljoonaa

Tiistai 28.2.2017 - Lassi Kaleva

Aamulehden yleisönosastossa 28.2.2017 ilmestynyt kirjoitukseni, jossa mm. kerrotaan kaupungille mahdollisesta tavasta vähentää työttömyyttä alueellamme. (Klikkaa kirjoitus suuremmaksi).

-----------------

Tampereen kaupunginvaltuuston iltakoulun 20.2. pitivät yrittäjäjärjestöjen edustajat. Professori Vesa Routamaan alustuksessa kiteytyi kaupunkimme suurin haaste eli miltei 20 prosentin työttömyys.
 
Vaasan yliopiston yrittäjyysprofessori totesi yksiselitteisesti, että ”työpaikkoja ei synny, jos ei ole kysyntää. Ja kysyntää ei ole, jos ei ole ostovoimaa. Ongelma ei siis ole työttömyys. Ostovoiman puute on ongelma. Yhtälö onkin kauniin yksinkertainen. Yritykset kyllä työllistävät, mikäli alueella riittää ostovoimaa ja kysyntää.”
 
Kaupungin tulisi kaikin tavoin pyrkiä turvaamaan kuntalaisten ostovoima. Tämä tarkoittaa pidättäytymistä tontinvuokrien ylisuurista korotuksista, kiinteistöverojen korotuksista, kunnallisveron korotuksesta sekä erinäisten vanhuspalvelumaksujen ja asiakasmaksujen korotuksista.
 
Toiminnan ja investointien rahavirta, joka kuvaa parhaiten kunnan taloustilannetta, on viimeisen 5 vuoden osalta miinuksella miltei 600 miljoonaa euroa. Olemme siis kaupunkina syöneet n. 600 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä olemme tienanneet.
 
Elämällä yli varojemme olemme pakotettuja nostamaan veroja ja maksuja, jolloin ostovoiman vähentymisen myötä samalla tahattomasti lisäämme työttömyyttä.
 
Ratkaisu ei ole sähkölaitoksen tai sen osien myyminen. Ratkaisu on sovittaa menot tulojen mukaan ja keskittyä kunnan perustehtäviin. Ylisuuret tunnelin ja ratikan kaltaiset investoinnit tulisi unohtaa ja keskittyä työllisyyttä pysyvästi lisääviin maltillisiin investointeihin.
 
Tampere-Pirkkalasta on kehitettävä kansainvälinen rahti- ja logistiikka- sekä kansallinen halpalento- ja charter-lentokeskus.
 
Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (ps)

VALTUUSTOALOITE, Kaleva: Koiraveron perimisen lopettaminen vuoden 2018 alusta

Maanantai 20.2.2017 - Lassi Kaleva

20.2. Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa jätetty valtuustoaloite sai tuekseen yli 40 valtuutetun allekirjoitukset
 
KOIRAVERO on aikansa elänyt vero, jonka vuosittaisella tuotolla (n. 85 000 euroa kulujen jälkeen) ei ole mitään merkitystä Tampereen kaupungin budjetissa. Vero on alueellisesti epäoikeudenmukainen, koska sitä peritään enää vain Tampereella (34 euroa/koira) ja Helsingissä (50 euroa/koira). Kaikki muut kunnat ovat jo lopettaneet koiraveron perimisen. Vero on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, koska arviolta vain joka neljäs koira on Tampereella ilmoitettu koiraverorekisteriin.
 
ESITÄN / ESITÄMME, että Tampereen kaupunki lopettaa koiraveron perimisen vuoden 2018 alusta. Kaupunki voi näin antaa positiivisen viestin sekä nykyisille ja tuleville koiranomistajille, ja edistää kaikenikäisten kuntalaisten liikkumista ja kuntoilua hyvän ja tervehenkisen harrastuksen parissa.
 
TAUSTATIETOA JA PERUSTELUITA

”Koiraveroa alettiin periä Suomessa 1800-luvun lopulla. Sen tuotolla maksettiin vahingonkorvauksia kulkukoirien levittämään vesikauhuun kuolleista kotieläimistä.” (YLE).
 
Sadat kunnat ovat lopettaneet koiraveron perimisen. Itse asiassa vuonna 2017 Suomen 311 kunnasta edelleen vain kaksi perii koiraveroa, Helsinki ja Tampere.
 
”Veroa perivien kuntien lukumäärä on romahtanut vuodesta 1991, jolloin kunnat saivat oikeuden päättää itsenäisesti sen perimättä jättämisestä. Päätökset luopumisesta ovat perustuneet pieneen tuottoon nähden korkeisiin perintäkustannuksiin sekä mahdottomuuteen ylläpitää ajantasaista veroluetteloa verotettavista koirista.” (Tampereen kaupunki, Talousarvio 2017, s. 119).
 
Vero on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, ja se rapauttaa yleistä veronmaksumoraalia ja lainkuuliaisuutta – vain joka neljännestä tamperelaisesta koirasta maksetaan koiraveroa

Koiravero on sosiaalisesti kestämätön ja epäoikeudenmukainen, koska kyseessä on käytännössä vapaaehtoinen vero. Kennelliiton lukuihin perustuen vain joka kolmas tai joka neljäs tamperelainen koiranomistaja maksaa veron lemmikistään. Tampereella on noin 12 000 koiraa, joista noin 3 000:n odotetaan olevan merkitty veroluetteloihin. Kaupungin väkiluku sen kuin kasvaa, mutta koirien määrä veroluetteloissa vähenee nopeasti.
 
Mikään vero ei saa perustua vapaaehtoisuuteen, koska silloin se osaltaan rapauttaa veronmaksumoraalia ja kansalaisten lainkuuliaisuutta. Koiravero ei kohtele kuntalaisia tasapuolisesti, koska ei ole olemassa kustannustehokasta järjestelmää veron valvomiseen ja perimiseen. Koska sanktioita ei käytännössä määrätä, nykyinen verokäytäntö suorastaan rohkaisee kansalaistottelemattomuuteen.
 
Koiravero on myös valtakunnallisesti epätasa-arvoinen, koska suurin osa koiranomistajista ei maksa, eikä heidän tarvitse maksaa veroa lemmikistään. Valtakunnan noin 650 000 koirasta vain 2 prosentista maksetaan koiravero.
 
Koiraverolla ei ole fiskaalista merkitystä

Hallinnollisten kulujen jälkeen koiraveron nettotuotto tulee olemaan vuonna 2017 Tampereen kaupungille n. 85 000 euroa. Keskustellessani koiraveroasiasta kaupunkimme talousjohtajan, Jukka Männikön kanssa, tämä totesi, että summalla ei ole mitään merkitystä kaupungin taloustilanteeseen.
 
Koiraveron poisto edistää kuntalaisten liikkumista – verovapaasti

Tampereen kaupungille on tärkeää rohkaista asukkaitaan liikkumaan. Koiraihmiset ovat liikkuvaista porukkaa – iästä riippumatta. Kaksi kertaa päivässä. Koiraveron poisto rohkaisee ihmisiä liikkumaan koiriensa kanssa – hyvällä omallatunnolla, verovapaasti.
 
Koiraveron poisto antaa positiivisen signaalin kuntalaisille

Kansalaistottelemattomuuden johdosta, koiraveron hallinnolliset kustannukset tulevat lähitulevaisuudessa ylittämään sen tuoton. Veron laiminlyöjien määrä kasvaa niin Tampereella kuin Helsingissä vuosi vuodelta.
 
Haluammeko me olla kunta, joka saa kyseenalaisen kunnian luopua koiraverosta viimeisenä kuntana Suomessa? Vai haluammeko me antaa nykyisille ja tuleville tamperelaisille positiivisen signaalin koiraystävällisenä kuntana, joka rohkaisee ihmisiä hyvän harrastuksen pariin liikkumaan?
 
Unohtaa ei sovi myöskään vanhusväestöä, jonka ainoa motiivi liikkumiseen ja omaehtoiseen selviytymiseen kotona saattaa olla oma, rakas lemmikki. Lemmikki, joka on aina läsnä ja jolle vanhus puhuu niin huolensa, murheensa kuin ilon aiheensakin. Eikö tämä ole tavoiteltavan arvoinen asia? Sen voivat päättää tämän aloitteen käsittelyyn osallistuvat viranhaltijat, kaupunginhallituksen jäsenet ja viime kädessä kaupunginvaltuutetut tulevan talousarviokokouksen yhteydessä.
 
Tampereella 20.2.2017

Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (ps)
Tampere

AL 6.1.2017 - Kaupunki vastuussa liikennekaaoksesta

Lauantai 7.1.2017 klo 22.14 - Lassi Kaleva

Tein Tampereen valtuuston kyselytunnilla 19.12.2016 valtuustokyselyn, jossa tiedustelin kaupungin halukkuutta kantaa vastuunsa ja ratkaista keskustan liikennekaaos avaamalla Hämeenkatu henkilöautoliikenteelle.

Tiedustelin samalla kaupungilta, johtuiko Näsikallion keskustaliittymän karsiminen tunnelisuunnitelmista edes osittain siitä syystä, että kohonneet kustannukset olisivat kaataneet tunnelipäätöksen.

Kaupunki ei myöntänyt tapahtuneen minkäänlaista taktikointia, vaan totesi kyselytuntivastauksessaan, että tunnelin rakentamista ei haluttu viivästyttää ja että ”eritasoliittymää yhteyksineen ei jätetty pois vain sen vuoksi, että näin säästettäisiin kustannuksia.”

Valtuutetulla tulee olla oikeus saada kyselyynsä selkeä ja paikkansapitävä vastaus.

Luin kuitenkin vasta Aamulehdestä asian oikean laidan. Silloinen kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, valtuutettu Riitta Koskinen toi julki (AL 30.12.), että senaikainen XL-ryhmä oli nimenomaan linjannut, että Näsikallion liittymästä tulisi liikaa kustannuksia ja että ”ellemme olisi tehneet nahkapäätöstä, Rantatunnelia ei olisi saatu lainkaan.”

On kiistaton tosiasia, että tunnelin aiheuttamat ruuhkat ovat selvästi pahemmat, kuin ne ruuhkat, joihin tunnelin luvattiin aikoinaan tuovan helpotusta. On kiistaton tosiasia, että valtuuston kokouksessa, jossa tunnelin rakentamisesta päätettiin 16.9.2013, tuotiin esille se tosiasia, että ruuhkia syntyy, jos Näsikallion keskustaliittymää ei rakenneta.

Minusta on vaikea uskoa, että asianomaiset luottamushenkilöt niin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa kuin kaupunginvaltuustossa eivät olisi ymmärtäneet mistä tunnelin yhteydessä olivat päättämässä.

Kaupunginvaltuuston tunnelikokouksesta on videotallenne, josta jokainen voi todeta, että tietoa päätöksen seurauksista on todellakin ollut.

Tällä hetkellä ainoa oikea ratkaisu on, että kaupunki ja sen luottamushenkilöt kantavat vastuunsa ja helpottavat keskustan liikenteellistä kaaosta avaamalla Hämeenkadun henkilöautoliikenteelle.

Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (ps)
Tampere

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden 6.1.2017 Lukijalta-palstalla

------------------------

PS-ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa 14.11.2016

Maanantai 14.11.2016 - Lassi Kaleva

Talousarviokokous 14.11.2016

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro

Lassi Kaleva (ps)

valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

TALOUTEMME EI OLE RAITEILLAAN

Minä rakastan teitä! Minä rakastan teitä! Minä rakastan yksisuuntaisia teitä! Minä rakastan kaksisuuntaisia teitä! Minä rakastan moottoriteitä! Minä rakastan valtateitä! Minä rakastan kaikenlaisia teitä! Minä rakastan jopa raitioteitä!

On vain ikävä tosiasia, että juuri 460 miljoonan euron raitiotiehankkeen johdosta taloutemme suistuu raiteiltaan. Heti tiistaina valtuuston maanantaisen ratikkapäätöksen jälkeen Aamulehti järjesti tietynlaisen kunnallisen neuvoa antavan kansanäänestyksen kysymyksellään: ”Tekikö Tampereen valtuusto oikean ratikkaratkaisun?” Vastaajista kaksi kolmasosaa (64 %) piti päätöstä huonona. Aamulehden seuraavana päivänä, keskiviikkona, esittämässä Päivän kysymyksessä haluttiin selvittää päätöksentekijöiden fiksuutta kysymyksellä: ”Onko Tampereella fiksu valtuusto?”. 83 % vastaajista vastasi tylysti, että ”Ei”. Kiitän Aamulehteä rohkeudesta kysyä kansalaisilta sitä mitä valtuusto ei uskaltanut kysyä kuntalaisilta tulevana keväänä järjestettävien kuntavaalien yhteydessä.

TYÖLLISTÄMISEN JA TYÖPAIKKOJEN TULEE OLLA KAUPUNGIN YKKÖSPRIORITEETTI

Elämme vaikean, miltei 20 % työttömyyden kourissa. Prioriteettimme tässä kaupungissamme tulee olla työllisyyden lisääminen kestävästi.

Voimme ottaa mallia Helsinki-Vantaan lentokentästä, joka työllistää lentoasema-alueella 20 000 ihmistä. Voimme panostaa siihen, että Tampere-Pirkkalan lentokentästä tulee kansainvälinen halpalentohubi, kansainvälinen logistiikkakeskus, ja kotimainen charter-lentojen keskus. Jos teemme oikeita asioita, alueemme työllisyys ja elinvoima on taattu. Jotain on jo tehtykin ansiokkaasti, mm Tredea Oy:n lentoliikenteen kehittämisen johtaja Marja Aallon ja Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Timo Antikaisen toimesta. Lentoyhteyksien määrä on kääntynyt nousukiitoon. Onnittelut kaupungille erinomaisesta toiminnasta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Kaupungin tulee välttää itseaiheutettua työttömyyttä

Kaupungin tulee välttää itseaiheutettua työttömyyttä. Tarkoitan tällä sitä, että kaupunki välttää toimia, jotka johtavat kuntalaisten ostovoiman pienenemiseen. Toimia, jotka vähentävät kuntalaisten ostovoimaa ovat esimerkiksi terveyspalvelu-, vanhuspalvelu- ym. maksujen ja kiinteistöveron korotukset. On arvioitu, että jokainen yhden prosentin romahdus alueen ihmisten ostovoimassa aiheuttaa Tampereen kokoisessa kaupungissa 700 työtöntä lisää.

Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan asukkaita

Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan asukkaita. Ehdotan, että pormestari kokoaa asiantuntijatyöryhmän selvittämään miten oma hankintayksikkömme voisi työllistää laillisesti oman kunnan hankintoihin sijoitetuilla euroilla entistä tehokkaammin oman kunnan asukkaita. Jos hankintalaissa on porsaanreikiä, meidän tulee ottaa ne käyttöön ja työllistää oman kaupunkimme väkeä.

 

SUBJEKTIIVISEN PÄIVÄHOITO-OIKEUDEN RAJAUS TUO TALOUTEEMME NELJÄ MILJOONAA EUROA – NIISTÄ PUOLELLA ELI KAHDELLA MILJOONALLA EUROLLA PARANNETAAN PERHETYÖN, VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ

Uuden varhaiskasvatuslain tarjoamat mahdollisuudet

Uusi varhaiskasvatuslaki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lasten päivähoitoa 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona. Opiskelijoiden ja yrittäjien lapsilla olisi kuitenkin oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon. Kokopäiväinen päivähoito on mahdollista myös silloin, kun lapsen tuen tarve tai perheen olosuhteet sitä vaativat. Laki antaa tähän tiettyjä perusteita, mutta tarkemmat linjaukset tehdään kuntatasolla.

Lakia ja sen vaikutuksia ei tunneta – Vantaalla on jo kokemusta asiasta

Lakia ja sen vaikutuksia ei tunneta. Käytännössä tilanne voi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksella jopa parantua. Vantaan kaupungilla on tästä jo kokemuksia. Siimapuiston päiväkodin johtaja Leena Lahtinen totesi MTV:n haastattelussa seuraavaa: ”Tuntuu siltä, että se on tehostanut hyvää varhaiskasvatuksen laatua. Aikaisemmin osa-aikaiset lapset ovat saattaneet olla eri ryhmissä. Nyt osa-aikaisilla lapsilla on samanaikaisesti pysyvät kaverisuhteet. Se on lapsen edun mukaista.”

Kysymykseen: ”Mutta miten subjektiivisen päivähoidon rajaaminen tuo sitä paljon keskusteltua laatua?” Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen toteaa: ”Nyt kasvattajan todella täytyy paneutua. Meillä ei ole aikaa enää näihin perushoidollisiin tilanteisiin niin paljon. Lepohetket jäävät pois. Ulkoilua on vähän vähemmän ja nämä toiminnot siirtyvät sitten kotiin.” Sole Askola-Vehviläinen totesi, että vanhempien rooli korostuu, ja että se on hänen mielestään hyvä asia.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus on kuntataloudellisesti kannattavaa

Rajaus tuntuu olevan myös kuntataloudellisesti kannattavaa. MTV jatkaa: ”Odotetut säästöt voivat peräti ylittyä, sillä arvio on tehty oletuksella, että noin 400 lasta siirtyisi osapäivähoitoon. Elokuussa lapsia siirtyi kuitenkin yhteensä 1160. Vantaalla uskotaan, että suosio kasvaa. –Perheet huomaavat, kuinka hyvälaatuista tuo varhaiskasvatus on ja se on tietysti hinnaltaan edullisempaa kuin kokoaikainen varhaiskasvatus. Uskon, että kysyntä nousee.

Arvio Tampereella saavutettavissa olevasta säästöstä – 4 miljoonaa euroa vuodessa

Tampereella arvio subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen tuomista säästöistä on neljä miljoonaa euroa vuodessa. Kertyvistä säästöistä puolella valtuusto haluaa parantaa perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilannetta. Itse asiassa tämä ehto sisältyy tekemäämme muutosesitykseen.

Tarjolla on hyvä diili – puolet säästöistä eli n. 2 miljoonaa euroa osoitetaan parantamaan perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaedellytyksiä

Ilman subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta tulevia säästöjä meillä ei ole mitään mahdollisuutta osoittaa kahden miljoonan euron lisäpanostusta perhetyöhön, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Valtuutetut ja kuntalaiset saavat nyt paremman diilin. Vuosi sitten toteutettuna säästöt olisivat hävinneet kaupungin pohjattomaan kassaan. Nyt kertyvistä säästöistä puolella eli kahdella miljoonalla eurolla parannetaan perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaedellytyksiä. Uskon, että puheenvuoroissaan valtuutetut tulevat kertomaan esimerkkejä siitä, mitä tuolla 2 miljoonalla eurolla voidaan saada aikaan.

Valtuutetut: kyseessä on neljän miljoonan euron vuosittaiset säästöt kahden miljoonan euron korvamerkinnällä. Tällaista diiliä tuskin tulee jatkossa. Tehkäämme riippumattomasti kuntalaisten kannalta paras ratkaisu.

 

KOIRAVERON POISTOLLA EDISTETÄÄN SOSIAALISTA OIKEUDENMUKAISUUTTA, LAINKUULIAISUUTTA SEKÄ KAIKENIKÄISTEN KANSALAISTEN LIIKKUMISTA

”Koiraveroa alettiin periä Suomessa 1800-luvun lopulla. Sen tuotolla maksettiin vahingonkorvauksia kulkukoirien levittämään vesikauhuun kuolleista kotieläimistä.” (YLE)

Sadat kunnat ovat lopettaneet koiraveron perimisen. Itse asiassa vuonna 2016 Suomessa on 313 kuntaa, joista enää vain kaksi perii koiraveroa, Helsinki ja Tampere.

Vero on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, ja se rapauttaa yleistä veronmaksumoraalia ja lainkuuliaisuutta – vain joka neljännestä tamperelaisesta koirasta maksetaan koiraveroa

Koiravero on sosiaalisesti kestämätön ja epäoikeudenmukainen, koska kyseessä on käytännössä vapaaehtoinen vero. Kennelliiton lukuihin perustuen vain joka kolmas tai joka neljäs tamperelainen koiranomistaja maksaa veron lemmikistään. Tampereella on noin 12 000 koiraa, joista noin 3 000:n odotetaan olevan merkitty veroluetteloihin. Kaupungin väkiluku sen kuin kasvaa, mutta koirien määrä veroluetteloissa vähenee nopeasti.

Mikään vero ei saa perustua vapaaehtoisuuteen, koska silloin se osaltaan rapauttaa veronmaksumoraalia ja kansalaisten lainkuuliaisuutta. Koiravero ei kohtele kuntalaisia tasapuolisesti, koska ei ole olemassa kustannustehokasta järjestelmää veron valvomiseen ja perimiseen. Itse asiassa edes sen osoittaminen, että onko ihmisellä koira rekisterissä on mahdotonta. Koska sanktioita ei käytännössä määrätä, nykyinen verokäytäntö suorastaan rohkaisee kansalaistottelemattomuuteen.

Koiravero on myös valtakunnallisesti epätasa-arvoinen, koska suurin osa koiranomistajista ei maksa eikä heidän tarvitse maksaa veroa lemmikistään. Valtakunnan noin 650 000 koirasta vain 2 prosentista maksetaan koiravero.

Koiraverolla ei ole fiskaalista merkitystä

Juttelin asiasta kaupunkimme talousjohtajan Jukka Männikön kanssa. Hallinnollisten kulujen jälkeen koiraveron nettotuotto tulee olemaan vuonna 2017 Tampereen kaupungille n. 85 000 euroa. Männikön mukaan summalla ei ole mitään merkitystä kaupungin taloustilanteeseen.

Koiraveron poisto edistää kuntalaisten liikkumista

Tampereen kaupungille on tärkeää rohkaista asukkaitaan liikkumaan. Koiraihmiset ovat liikkuvaista porukkaa – iästä riippumatta. Kaksi kertaa päivässä. Koiraveron poisto rohkaisee ihmisiä liikkumaan koiriensa kanssa – hyvällä omallatunnolla, verovapaasti.

Koiraveron poisto antaa positiivisen signaalin kuntalaisille

Kansalaistottelemattomuuden johdosta, koiraveron hallinnolliset kustannukset tulevat lähitulevaisuudessa ylittämään sen tuoton. Veron laiminlyöjien määrä kasvaa niin Tampereella kuin Helsingissä vuosi vuodelta.

Haluammeko me olla kunta, joka saa kyseenalaisen kunnian luopua koiraverosta viimeisenä kuntana Suomessa? Vai haluammeko me antaa nykyisille ja tuleville tamperelaisille positiivisen signaalin koiraystävällisenä kuntana, joka rohkaisee ihmisiä hyvän harrastuksen pariin liikkumaan?

Unohtaa ei sovi myöskään vanhusväestöä, jonka ainoa motiivi liikkumiseen ja omaehtoiseen selviytymiseen kotona saattaa olla oma, rakas lemmikki. Lemmikki, joka on aina läsnä ja jolle vanhus puhuu niin huolensa, murheensa kuin ilon aiheensakin. Eikö tämä ole tavoiteltavan arvoinen asia? Sen voivat valtuutetut päättää.

---------------------------------

AL: Ratikkaäänestys nostaisi kunnallista äänestysaktiivisuutta

Perjantai 28.10.2016 - Lassi Kaleva

”Edustuksellisen kansanvallan suurimpia haasteita ovat vaalien äänestysaktiivisuus ja kansalaisten osallistuminen puolueiden toimintaan. Suomen yleisten vaalien äänestysprosentit ovat kansainvälisesti vertailtuna melko matalia… Suomalaiset ja etenkin nuoret haluaisivat osallistua enemmän kansanäänestyksiin ja muihin suoriin vaikuttamiskeinoihin.” (Lähde: vaalitutkimus.fi).
 
Vuoden 2012 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli Tampereella 56,3 %. Erot äänestysalueiden välillä olivat kuitenkin selkeitä. Matalin äänestysaktiivisuus, 41,5 %, toteutui Pohjois-Hervannan koululla (äänestysalue 54).
 
Hälyttävintä on nuorimman ikäluokan äänestysaktiivisuus. 18–24-vuotiaista ehti Tampereella vuoden 2012 kuntavaaleissa vaaliuurnille vain 32,4 % (6 % vähemmän kuin 2008).
 
Nukkuvien joukko on kaupungissamme harmillisen suuri. Edustuksellinen demokratia ei näin ollen toteudu. Monet saattavat kokea, etteivät pysty äänestämällä vaikuttamaan, koska asiat on kuitenkin jo etukäteen sovittu. Kun äänestäminen ei kiinnosta, on ehkä syrjäytymisen vaarakin suurempi.
 
Etenkin nuorille ja miksei myös vanhemmille on tärkeää kokea, että heidän mielipiteellään on merkitystä, ja että he voivat omalla äänellään vaikuttaa itseänsä koskeviin päätöksiin.
 
Monet poliitikot ovat juhlapuheissa huolestuneita äänestysinnon romahtamisesta. Nyt vaaditaan tekoja. Päätös raitiotien rakentamisesta on juuri sopiva asia kuntalaisten ratkaistavaksi kuntavaalien 9.4.2017 yhteydessä neuvoa antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä. Valtuutettujen tulee luottaa siihen, että kuntalaiset ovat kykeneviä tekemään itseänsä koskevassa asiassa parhaan mahdollisen päätöksen.
 
Tampereella on kuninkaantekijän paikka. Me voimme palauttaa kuntalaisten luottamuksen siihen, että heidän äänellään on merkitystä. Me voimme innostaa kuntavaaleissa niin nuoret, kuin hervantalaiset ja kaikki muutkin vaaliuurnille sellaisissa määrin, mitä ei Tampereella ole nähty. Onko tähän halua? Onko tähän uskallusta? Sen voi valtuusto päättää tulevassa marraskuisessa ratikkakokouksessaan.
 
Lassi Kaleva
Valtuustoryhmän pj (ps.)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta -palstalla 28.10.2016, sivu B5

AL: Perussuomalaisen valtuutetun raju ehdotus kuumensi tunteet Tampereella - Nyt puhuu lakimies

Keskiviikko 26.10.2016 - Lassi Kaleva

Katso 2 minuutin video valtuustosalista Aamulehden uutisen yhteydessä (keskellä artikkelia) tästä klikkaamalla.
 
Tuukka Välimäki, Tatu Airo Aamulehti 26.10.2016
 
Katso 2 minuutin video valtuustosalista Aamulehden uutisen yhteydessä (keskellä artikkelia) tästä klikkaamalla.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva esitti yllättävän ehdotuksen Tampereen kaupunginvaltuustossa maanantaina. Kaleva ehdotti, että ratikan kannattajat joutuisivat maksumiehiksi, jos raitiotien hinta ylittyy arvioidusta.
 
Kaleva vaati ponsiehdotuksessaan, että virkamiehet ja ratikkaa kannattavat valtuutetut joutuisivat henkilökohtaiseen taloudelliseen vastuuseen, jos kustannusarvio ylittyy.
 
Lisäksi hän haluaisi budjettikellon, joka näyttää ratikkahankkeen kustannukset reaaliaikaisesti. Kello tulisi Keskustorille.
 
Ehdotus herätti huvittuneisuutta, mutta myös närkästystä. Vihreiden Petri Siuron mielestä Kalevan ponsiehdotus sisälsi jopa uhkauksen piirteitä. Hänen mukaansa valtuutettu tai virkamies voi joutua korvausvastuuseen vain, jos syyllistyy virkarikokseen tai tahalliseen väärinkäytökseen.
 
– Varmaankin valtuutettu voi ehdottaa millaista pontta hyvänsä, mutta tarvitseeko tällaista pontta hyväksyä pöytäkirjaan. Haluan myös kysyä Lassi Kalevalta, onko ponnessa uhkauksellinen elementti ratikan kannattajia kohtaan, Siuro latasi.
 
Valtuuston puheenjohtaja vastasi, että kaupunginlakimies saa ottaa kantaa ponsiehdotuksen laillisuuteen.
 

Ei välttämättä oteta äänestykseen

 
Ratikkapäätös jätettiin pöydälle maanantain kokouksessa. Asiaa käsitellään uudelleen 7. marraskuuta. Myös Kalevan ponsiehdotuksen kohtalo ratkeaa silloin.
 
Valtuuston työjärjestyksen mukaan kaupunginhallitukselle osoitetuista toivomusponsista äänestetään sen jälkeen, kun varsinainen päätös ratikasta on tehty. Kaupunginlakimies Jouko Aarnio toteaa Aamulehdelle, että valtuuston puheenjohtajan ei tarvitse edes ottaa äänestettäväksi toivomuspontta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle.
 
– Voi olla, että tämä jää hyvinkin äänestyksen ulkopuolelle. Jos päätetään ratikasta, niin tällaiset vastuukysymykset eivät kuulu siihen asiaan. Vastuut määräytyvät lainsäädännön mukaan, eikä vastuista voi päättää toivomusponnella kaupunginvaltuustossa, Aarnio sanoo.
 
Päätöksen siitä, otetaanko Kalevan toivomusponsi kahden viikon päästä äänestykseen, tekee valtuuston puheenjohtaja kaupunginlakimiehen esityksestä.
 
– Nyt sitten harkitaan, miten tässä toimitaan. Ratkaisu kerrotaan 7. marraskuuta keskustelun päätteeksi. Monenlaisia muitakin toivomusponsia voi vielä tulla.
 
Raitiotien infran hinta-arvio on 282,9 miljoonaa euroa. Lisäksi kaluston arvioidaan maksavan 97,5 miljoonaa.
 
Lähde: Aamulehden netti 26.10.2016

AL: Matkalippuja alennuksella ruuhka-ajan ulkopuolella

Sunnuntai 23.10.2016 - Lassi Kaleva

Tampere voi olla innovatiivinen ja tehdä uutta mitä kaupunkiliikenteessä ei ole tiettävästi koskaan tehty. Tai voimme olla taantumuksellisia ja tyytyä ratikkaan jälkijunassa.
 
Raitiotie palvelee parhaimmillaankin vain pientä osaa kuntalaisista. Autioituva keskustamme saa lopullisen kuolonsuudelman, kun se laitetaan osa kerrallaan pakettiin vuosien rakennustöiden ajaksi. Lopulta ratikan budjetti vie kaupungin taloudelliseen perikatoon.
 
Toimiva joukkoliikenne voidaan toteuttaa ottamalla käyttöön dynaaminen tai joustava hinnoittelu. VR, lentoyhtiöt, hotelliketjut ja matkanjärjestäjät ovat jo menestyksekkäästi testanneet mallin toimivuuden. Nysseissä tämä tarkoittaisi sitä, että ruuhka-aikoina, kun kysyntä on tapissaan, ovat hinnat nykyiset. Muina aikoina olisi voimassa 50 % alennus.
 
Tampere on hinnoittelumallia jo testannutkin. 65-vuotta täyttäneet matkustavat joukkoliikenteessä puoleen hintaan ruuhka-ajan ulkopuolella klo 09-14. Hinnalla on ohjausvaikutusta, 2/3 tuon asiakasryhmän matkoista tehdään alennustuntien aikana.
 
VR:n junaliikenteessä ja Pirkkalan bussiliikenteessä toteutetut 25-30 % lipunhintojen keskimääräiset alennukset ovat houkutelleet runsaasti uusia joukkoliikenteen käyttäjiä. Nyssen joustava hinnanalennus lisäisi ekotekona joukkoliikenteen käyttäjämääriä merkittävästi myös Tampereella.
 
Ratikkaäänestyksestä povataan tiukkaa. Näin merkittävää päätöstä ei pitäisi tehdä pienellä äänten enemmistöllä. Nyt tulisi pikemminkin ottaa vähintään 2 kuukauden aikalisä todellisten kustannusten ja hyötyjen sekä vaihtoehtojen tarkastelemiseksi. Meidän tulee ennen ratikkapäätöstä saada kokemusta siitä, kuinka marraskuun puolivälissä avautuva rantaväylän tunneli vaikuttaa keskustan liikennejärjestelyiden toimivuuteen.
 
Parasta olisi kuunnella kuntalaisia kuntavaalien 2017 yhteydessä järjestettävässä neuvoa antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä. Kysymys voisi jopa kuulua, että haluatko ratikan vai haluatko mieluummin bussilipun puoleen hintaan ruuhkatunteja lukuun ottamatta. Onko tähän uskallusta?
 
Lassi Kaleva
Valtuustoryhmän pj (ps.)
Joukkoliikennelautakunnan jäsen
 

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta -palstalla su 23.10.2016, sivu B13

-----------------

Kaupungilla, jolla on varaa investoida, tulee olla varaa pitää huolta myös kaikista heikoimmistaan

Maanantai 16.5.2016 - Lassi Kaleva

Tampereen kaupunginvaltuusto 16.5.2016. Tilinpäätöskokous, pykälät 83 ja 84. Valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro (ps). Lassi Kaleva, valtuustoryhmän pj
 
Näkökulmamme ratkaisee suhteemme ympäröivään maailmaan.
 
Syrjäiseen kylään Intiassa saapuneet tutkimusmatkailijat näyttivät kyläläisille kuvaa New Yorkissa sijaitsevasta Empire State Buildingistä. Tarkoituksenaan matkailijoilla oli esitellä länsimaisen sivistyksen huippusaavutusta. Kyläläisten ensimmäinen kysymys oli, että kuinka paljon siihen mahtuu lampaita.
 
Kyläläisillä oli tietty taustastaan johtuva katsantokanta ja suhtautuminen todellisuuteen. He näkivät sen omista lähtökohdistaan katsottuna täysin oikein.
 
Valtuutettuina me edustamme tiettyjä sidosryhmiä. Pienten lasten isät ja äidit peilaavat kaikkeen lapsinäkökulman. Eläkeläisvaltuutetut ymmärtävät eläkeläisten tarpeet ja tilanteen. Opiskelijat miettivät Tamperetta opiskelukaupunkina ja työttömät - onko täällä työttömiä valtuutettuja? - ymmärtävät työttömän arkea.
 
Länsimaisen yhteiskunnan ytimessä on heikoimmista huolen pitäminen. On meidän valtuutettujen kunnia-asia ajaa myös niiden asioita, jotka eivät siihen itse kykene, joilla ei ole taloudellisia tai muita mahdollisuuksia tehokkaaseen lobbaamiseen. Päätöksenteon ei tule olla huutokilpailu, jossa vahvin sidosryhmä voittaa. Meidän tulisi valtuutettuina edustaa kaikkia kuntalaisia riippumatta taustastamme. Meidän tulisi pyrkiä löytämään ratkaisu, joka on hyvä ja tasapuolinen kaikille. Samalla tulee pitää hyvää huolta kaupungin taloudesta.
 
 
Vuoden 2015 tilinpäätös oli epäonnistunut
 
Tampereen vuoden 2015 tilinpäätös oli epäonnistunut. Tilintarkastuspöytäkirjassa sen allekirjoittaja Pasi Leppänen toteaa, että "Tampereen kaupungin tulorahoitus ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen, vaikka kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää. Tulorahoitukseen tulee edelleen kiinnittää huomiota, jotta investoinnit on mahdollista rahoittaa pitkällä aikavälillä."
 
Tilikauden tulos on 38 miljoonaa euroa miinuksella. Oikeampi mittari kuvaamaan kunnan taloustilannetta on kuitenkin toiminnan ja investointien rahavirta. Alijäämäinen tai negatiivinen tunnusluku ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran tunnusluvun olisi tullut olla viimeisen viiden vuoden osalta positiivinen. Olemme kuitenkin viimeisen viiden vuoden osalta miinuksella 451 miljoonaa euroa. Olemme siis syöneet enemmän kuin kulutamme - 451 miljoonaa euroa viimeisten viiden vuoden aikana. Tampereen sähkölaitoksen lainan takaisinmaksusta saadut rahatkin on syöty.
 
Valitettavasti nyt näyttää siltä, että talouden sopeuttamista ei aloiteta leikkaamalla investointeja. Investointikatto on rampa, koska se ei koske esimerkiksi ratikkaa. Joustot tehdäänkin leikkaamalla palveluista ja nostamalla asiakasmaksuja. Kuten ollaan tehty tähänkin asti.
 
 
Kaupungilla, jolla on varaa investoida, tulee olla varaa pitää huolta myös kaikista heikoimmistaan.
 
On häpeällistä, että kaupunki toteuttaa kunnianhimoista investointisuunnitelmaa ja samaan aikaan nostaa juuri pienituloisiin pahiten kohdistuvia asiakasmaksuja. Kaupunki korotti ikäihmisille kotiin viedyn ateriapalvelun hintaa eurolla. Kaupunki säilytti palvelukeskuskortin tulosidonnaisuuden, jonka seurauksena ikäihmiset lopettivat omaehtoisen liikkumisen ja päivittäisen lämpimän aterian syömisen Tammela-keskuksessa. On häpeällistä, että pormestariohjelmassa mainittu hyvinvointierojen kaventaminen salli Teiskolaisten lipunhintojen moninkertaistumisen. On häpeällistä, että valtuutettujen Sipilän ja Schafeitelin esittämä eläkeläisten puolen hinnan bussilippujen toteuttaminen ilta-aikaan ei saanut riittävää kannatusta. On häpeällistä, että kaupungin 500 eurosta 3000 euroon kohonneet tonttivuokrat rasittavat pienellä eläkkeellä elävien omakotiasujien taloutta kohtuuttomasti. On häpeällistä, että myös kunta- ja kiinteistöveroja nostettiin taannoin kaupungin taloutta paikkaamaan.
 
On ajattelematonta, että kaupunki toimillaan vähentää tehokkaasti juuri sitä ostovoimaa, joka kohdistuisi paikallisiin, työllistäviin palveluihin. Eli toimillaan kaupunki vähentää ostovoimaa ja aiheuttaa siten merkittävästi sekä inhimillistä kärsimystä kaikista heikoimmille, että työttömyyttä alueellemme. Erään arvion mukaisesti jokaisen prosentin ostovoiman leikkaus aiheuttaa aina 700 työtöntä lisää Tampereelle.
 
Tampereen talous on kuralla. Nyt voimme katsoa vain eteenpäin. Esitän puheessani muutaman toimenpide-ehdotuksen kaupunkimme tilanteen, talouden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi.
 
 
Kaupungille tarjolla 100 miljoonan katsojan näkyvyys
 
Mielenkiintoisimman mahdollisuuden tuo meille netti, some ja valtuutettu Vuohensilta. Youtubessa voi perustaa kanavan, johon voi luoda videoita, jotka sitten saavat katsojia ja seuraajia. Tamperelainen ammattilukion käynyt ja pian diplomi-insinööriksi valmistuva Lauri Vuohensilta perusti Hydraulic Press Channel -nimisen youtube-kanavan https://www.youtube.com/c/hydraulicpresschannel, joka on saanut 100 miljoonaa katsojaa. Eli voitaisiin sanoa, että 100 miljoonaa katsojaa maailmalla ei tiedä Tapparan mestaruudesta yhtään mitään. Mutta ne tietävät Hydraulic Press Channelin. Se on kanava, jossa hydraulisella puristimella tuhotaan ihan mitä vain. Viimeisin video, jossa hydraulisella puristimella tuhottiin 1,2 karaatin timantti https://www.youtube.com/watch?v=69fr5bNiEfc sai vuorokaudessa eli eiliseen mennessä 3 miljoonaa katsojaa.
 
Onneksi meillä on Tredea Oy, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö. Tredea toimii operatiivisena voimana, kun seudulle houkutellaan uusia yrityksiä, investointeja, pääomia, matkailijoita ja osaajia. Näin he itseään nettisivuillaan kuvaavat.
 
Laurin isä, valtuutettu Timo Vuohensilta lähettikin asiasta sähköpostia 10:lle Tredean avainhenkilölle jo joku aika sitten. Tredealle tarjottiin mahdollisuutta tehdä Tamperetta kuuluisaksi tällaisen kaverin avulla. Kaksi vastasi, että hyvä video. Siihen se sitten jäikin. Vai jäikö?
 
Lauri kertoikin isälleen, että Tredeasta ei ole kuulunut mitään, mutta valkoisesta talosta otettiin yhteyttä. Isä totesi, että hyvä kun kaupunki vihdoin heräsi. Poika totesi, että ei Tampereen valkoisesta talosta, vaan jenkkien valkoisesta talosta Washingon DC:stä. Obamalla on kampanja, joka tähtää kaapelitelevisiomonopolin purkamiseen. Sieltä pyysivät murskamaan kaapeliboxin, jota videota sitten ajettiin some-kavavissa uutisen yhteydessä. Juttu julkaistiin youtubessa, twitterissa ja instargammissa. Ja sillä on nyt miljoonia katsojia.
 
Valkoisessa talossa ymmärrettiin some-ilmiön huima mainosarvo, ja nykyisen trendin mukaisen tuotesijoittelun suunnaton arvo. Ehkä Tampere voisi tulla perässä. Tredealta kannattaisi jopa siirtää muutama henkilö kokopäiväiseen projektiin miettimään täysipäiväisesti uuden ilmiön käyttöä Tampereen hyväksi. Ehkä Särkänniemessä voitaisiin kuukausittain murskata kävijöiden äänestämä asia painetunkilla.
 
Jos ilmiön merkitys ei ole vielä avautunut kaikille kuulijoille, niin todettakoon, että miljoonaa tilaajaa menee juuri puhki. Duudsonit kävivät viime viikolla. Duudsonien tuottaja sanoi, että ei ole nähnyt mitään vastaan netissä ja somessa koskaan. Ja että tätä menestystarinaa on upeaa seurata. Australiasta joku toimittajaisä otti yhteyttä, että voisi tulla perheen kanssa Suomeen lomalle, jos voisi tulla samalla katsomaan miten videoita tehdään. Discovery Chanal tuli pari viikkoa sitten tekemään pätkän kanavalleen. On arvioitu, että syyskuussa kaverilla on youtube-tilaajia enemmän kuin kenelläkään muulla Suomessa, mukaan lukien Duudsonit ja Angry Birds. Eräs toimittaja ottikin Lauriin yhteyttä ja totesi, että kaikki mitä hän tietää Suomesta on tullut Hydraulic Press Channel -kanavan kautta.
 
Tavallista, tylsää mainosvideopätkää katsoo arviolta 146 henkilöä, jos siinä puhuu joku tunnettu kaupungin napamies tai napanainen. Laurin videolla saadaan miljoonia katsojia. Jos ette ymmärrä some-maailman arvoa, niin kysykää vaikka lapsiltanne. Ne tietää missä mennään.
 
 
Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksella tuhansia työpaikkoja
 
Tampere on raskasta ja synkkää työttömyysaluetta. Parikymmentä prosenttia työttömiä ei ole hyväksyttävä luku. Miksi emme tee oikeita asioita. Oikea asia voisi olla Tampere-Pirkkalan kehittäminen Suomen logistiikkakeskukseksi. Otetaan itsellemme Helsinki-Vantaan 20 000 työpaikkaa. Laitetaan ratikka tauolle ja lähetetään 200 ratikkasuunnittelijaa suunnittelemaan meille 20 000 työntekijän logistiikkakeskus ja lisäksi 2 miljoonan matkustajan tuomat 2 000 työpaikkaa. Kun meillä on ensin työtä, verotuloja ja elinvoimaa, voimme hankkia vaikka kuinka monta ratikkaa.
 
Lisäksi, meidän tulee käyttää julkiset hankinnat oman alueemme hyväksi lisäämään verotuloja ja työpaikkoja. Pormestari voisi halutessaan lähettää delegaatioita selvittämään miten hankintayksiköt muissa maissa toimivat. Miten ne vetävät laillisesti kotiinpäin? Koska sitähän ne tekevät.
 
 
Uuno Turhapuro kävi työkaverin kanssa kaljalla
 
Uuno Turhapuro sanoi aikanaan vaimolle, että hän menee työkaverin kanssa kaljalle. Vaimo sanoi, että ethän sää oo ees töissä. En niin, totesi Uuno, mutta mun kaveri on töissä. Toivottavasti tulevaisuudessa tamperelaiset eivät ole uunoja, joiden ainoa kosketus työelämään on kaveri, joka on töissä.
 
Perussuomalaisten valtuustoryhmä kiittää informatiivisesta arviointikertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Kiitos.

Kiitos luottamuksesta osuuskauppavaaleissa

Maanantai 25.4.2016 - Lassi Kaleva

Kiitos luottamuksesta Pirkanmaan osuuskaupan edustajiston vaaleissa. Listaltamme (Tampereen jäsenalue, lista C) meni läpi 7 ehdokasta: Yrjö Schafeitel, Leena Rauhala, Veltto Virtanen, Sari Tanus, Lassi Kaleva, Satu Sipilä, Terhi Kiemunki.
 
Olen käytettävissänne seuraavan 4 vuoden ajan osuuskaupan edustajistossa. Otan mielelläni vastaan kysymyksiänne, toiveitanne ja ehdotuksianne Pirkanmaan osuuskaupan ja sen toimipaikkojen toimintaan liittyen.
 
-------------

Kaikki omistajat POK:n vaaleissa äänestämään

Torstai 31.3.2016

31.3.2016 Aamulehden Lukijalta-palstalla julkaistu teksti:
 
----------------------------------
 
Kaikki omistajat POK:n vaaleissa äänestämään

Pirkanmaan osuuskaupassa järjestetään edustajiston vaalit 1.-17.4.2016. Monelta 180 000:lta pirkanmaalaiselta S-etukortin varsinaiselta haltijalta eli asiakasomistajalta ovat vaalit menneet perinteisesti ohi. Viime edustajistovaaleissa äänestysprosentti jäi maakunnassamme vain noin 20 % tuntumaan.

Pirkanmaalla perinteisen kotiin postitse toimitettavan äänestyslipukkeen lisäksi nyt ensimmäistä kertaa käyttöön otettava sähköinen äänestys pankkitunnuksilla tulee todennäköisesti lisäämään äänestysaktiivisuutta merkittävästi. Linkki äänestykseen löytyy osoitteesta www.osuuskauppavaalit.fi, josta valitaan Pirkanmaan Osuuskauppa. Samasta osoitteesta löytyy 1.4. vaalien alkaessa myös vaalikone, jossa jokainen 15-vuotta täyttänyt asiakasomistaja voi etsiä itselleen sopivaa ehdokasta.
 
Kannattaako osuuskauppavaaleissa sitten äänestää? Kannattaa, jos haluaa vaikuttaa. Vaaleilla valittava edustajisto huolehtii, että osuuskaupan palveluita ja etuja kehitetään asiakasomistajien toiveitten mukaan. Nyt voit omalta osaltasi vaikuttaa siihen, missä suhteessa kauppasi panostaa esimerkiksi bonusjärjestelmään, edullisempaan hinnoitteluun, palveluverkostoon, valikoimalaajuuteen ja investointeihin.
 
Suomessa vähittäiskauppa on kaikkein keskittyneintä Euroopan unionissa. Taloustieteen professori Vesa Kanniaisen mukaan tämä vähentää kilpailua ja mahdollistaa korkeat hinnat. Ruoan hinta onkin kallistunut Suomessa vuodesta 2010 lähtien EU:n keskiarvoa selvästi enemmän. Jos sinulle on tärkeää edullinen ruoan hinta tai tuntuvammat bonukset ostoksistasi, niin valitse itsellesi ehdokas, joka on asiasta samaa mieltä kanssasi.
 
Mikäli haluat hukkaruoan menevän sitä tarvitsevalle roskakorin sijaan, niin lähetä ehdokkaasi viemään viestiä eteenpäin.
 
Jos haluat, että S-ryhmä panostaa myös lähiruokaan, luomuruokaan ja reiluun korvaukseen ruoan alkutuottajalle, niin edustajisto toimii tässäkin asiassa viestin viejänä.
 
Mikäli olet S-ryhmän työntekijä, valitse itsellesi edustaja, joka ymmärtää jokaisen yrityksen voiman ja menestyksen kumpuavan hyvin ja asiallisesti kohdellun henkilöstön työhyvinvoinnista.
 
Että alueellinen edustus toteutuisi mahdollisimman hyvin, on Pirkanmaa jaettu kolmeen jäsenalueeseen, joita ovat Pohjois-Pirkanmaa, Etelä-Pirkanmaa ja Tampere. Kaikki valitut valitaan samaan yhteiseen edustajistoon, mutta esimerkiksi Lempäälässä asuva voi äänestää vain Etelä-Pirkanmaan listalla olevaa ehdokasta ja Tampereella asuva voi äänestää vain jäsenalueen 3 eli Tampereen ehdokasta.
 
Osuuskauppavaalit eivät ole puoluepoliittiset vaalit, minkä huomaa vaikkapa siitä, että samalla listalla saattaa olla usean eri puolueen edustajia, mutta myös lukuisia perinteisen puoluetoiminnan ulkopuolella olevia ehdokkaita. Kaikki ehdokkaat ovat jollain ehdokaslistalla. Ääni annetaan ehdokkaalle, mutta läpipääsyyn vaikuttaa sekä ehdokkaan itse saamat äänet että koko ehdokaslistan äänimäärä.
 
Osuuskauppa on voimatekijä. Äänestämällä vaikutat Pirkanmaalla 2015 noin miljardin myynnin tehneen ja noin 3 000 työllistäneen yrityksen toimintaan.
 
TOIMITUKSEN FAKTALAATIKKO:
Vaalit. S-ryhmä. Lähde: S-kanava.

• Sinä voit omistaa yhden osuuden osuuskaupastasi. Samoin kuin muut asiakasomistajat. Eikä muita omistajia ole.
• Osuuskaupan tehtävä on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen. Eduista tärkein on palvelujen käytöstä palkitseva Bonus.
• Osuuskauppa hyödyttää sinua ja muita asiakasomistajia.
• Sinulla on mahdollisuus saada osasi myös osuuskaupan tuloksesta osuusmaksun korkona tai ylijäämänpalautuksena. Joka tapauksessa suurin osa rahoista jää lähiseudulle.
• Vaaleissa huhtikuun alussa asiakasomistaja[na] vaikutat.

Toimituksen nosto: "Edustajisto huolehtii, että palveluita ja etuja kehitetään asiakasomistajien mukaan. Osuuskauppavaalit eivät ole puoluepoliittiset vaalit."
 
LASSI KALEVA
valtuutettu ja yrittäjä, Tampere
osuuskauppavaaliehdokas
 
-------------

AL: Sulkavuorta parempia paikkoja puhdistamolle olisi

Maanantai 21.3.2016 - Lassi Kaleva

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.3., että Tampereen kaupunki osallistuu Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakeantiin.
 
KÄYTÄNNÖSSÄ tämä tarkoittaa päätöstä Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon rakentamisesta. Kuntakenttä sote- ja aluehallintouudistuksineen ja itsehallintoalueineen on myllerryksen kourissa.
 
Keskuspuhdistamohanke olisi valtuustoryhmämme mielestä nykylaitoksia saneeraamalla tullut siirtää myöhäisempään ajankohtaan, kunnes kuntakenttäasiat ovat selkiytyneet.
 
SULKAVUORTA selvästi parempiakin sijoituspaikkoja olisi ollut mahdollista löytää mm. Nokialta ja Pirkkalasta. Kunnon aikalisä olisi mahdollistanut muiden vaihtoehtojen asianmukaisen tarkastelun. Sulkavuoren toteutus aiheuttaa selkeitä korotuspaineita kuntalaisten maksaman peruspalvelun eli jäteveden hintaan.
 
ERÄÄN arvion mukaan n. 30 vuoden kuoletus tarkoittaa keskimääräisen vedenkulutuksen mukaan 35 euron lisämaksua vuositasolla (0,7 e/m3). Nelihenkisen perheen vesimaksuun tulisi siten korotusta 140 euroa vuodessa.
 
Ostovoiman leikkaaminen kohonneiden jätevesimaksujen muodossa ei ole Tampereen vaikeassa työttömyystilanteessa järkevää.
 
Ostovoiman kutistuminen kun aiheuttaa suoraviivaisesti myös lisääntyvää työttömyyttä alueellemme.
 
KAUPUNKI voisi halutessaan helpottaa tilannetta keventämällä investointitaakkaa ja määrittämällä kaikkia investointeja - myös ratikkaa - koskevan investointikaton. Kaikkeen ei ole varaa. Suomalaiset eivät ole valmiita kunnallisen vesihuollon siirtymiseen voittoa tavoittelevien sijoitusyhtiöiden omistukseen.
 
OSAKEYHTIÖMALLI aiheuttaa riskin peruspalvelun yksityistämisestä tulevaisuudessa, mikäli esimerkiksi osakassopimuksen keinoin ei tehdä riittäviä suojauksia. Lisäksi yhtiöjärjestykseen voidaan vaikkapa kirjoittaa, että yhtiön osakkeita voivat omistaa vain suomalaiset kunnat.
 
VESIHUOLLON tulee aina olla kunnallinen, kunnan hallintavallassa tai lähellä kunnallista päätäntävaltaa oleva peruspalvelu.
 
Lassi Kaleva
Valtuustoryhmän puheenjohtaja (ps)

Seppo Silvennoinen
Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja (ps)

Kirjoitus on julkaistu 21.3.2016 Aamulehden Lukijalta-palstalla

TIEDOTE: joukkoliikenteen lipunhinnoista jouduttiin äänestämään

Keskiviikko 13.1.2016 - Lassi Kaleva

Tampereen seudullinen joukkoliikennelautakunta päätti kokouksessaan 13.1.2016 kaupunkiseudun vyöhyketariffien hinnoista 6.6.2016 alkaen. Päätös ei ollut yksimielinen. Perussuomalaisten Lassi Kaleva teki ensin palautusesityksen Veijo Niemen (ps) ja Tuomo Räihän (Kesk) kannattamana. Tämän jälkeen Kalevan tekemän hylkäysesityksen puolesta äänesti Kaleva ja Räihä.
 
Kalevan mukaan Tampereen tulee ratkaista Teiskon asia teiskolaisia tyydyttävällä tavalla ennen kaupunkiseudun vyöhyketariffien hintojen päättämistä joukkoliikennelautakunnassa. Teisko on osa Tamperetta. Teiskolaisten joukkoliikenteen lipun hinnan tulee olla sama kuin lipunhinta muussakin Tampereen sisäisessä liikenteessä. Kyse on tasapuolisuudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Kyseessä on Tampereen sisäinen asia, koska ns. ”Sama taksa, sama kaupunki” -malli edellyttää kaupungilta taloudellista panostusta asiaan. Kustannusvaikutus tai lisätuen määrä tämänhetkisillä pohjatiedoilla esitettyyn malliin verrattuna on arviolta vuositasolla noin 200 000 euroa.
 
Lautakunnan tekemän päätöksen mukaan joukkoliikenteen lipunhinnat tulevat nousemaan huomattavastikin Teiskoon tai Teiskosta suuntautuvilla matkoilla.
 
Kohtuulliset lipunhinnat edistävät kuntalaisten sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja erityisesti pienituloisten, työttömien, lapsiperheiden ja eläkeläisten arjessa selviytymistä. Päätöksenteossa tulisikin ottaa huomioon hinnankorotusten ylilautakunnalliset ja sosiaaliset kerrannaisvaikutukset.
 
Ohessa (klikkaa tästä) päätökseen jätetty eriävä mielipide kokonaisuudessaan.
 
Ystävällisin terveisin,
Lassi Kaleva (ps)
Kaupunginvaltuutettu, Tampere
Joukkoliikennelautakunnan jäsen

Hyvää joulua sekä rauhallista ja siunauksellista uutta vuotta!

Keskiviikko 23.12.2015 - Lassi Kaleva

Kiitos kuluneesta vuodesta. Ja kiitos yhteydenotoistanne, kysymyksistänne, asiavinkeistänne ja toiveistanne. Niitä kannattaa edelleen lähettää. Tämä kaikki luonnollisesti täysin luottamuksellisesti. Lähdettä en paljasta arkaluonteisissa asioissa edes omalle ryhmälleni.
 
Ohessa kuva Tampereen joulutorilta 22.12.2015 juuri joulurauhan julistamisen jälkeen. Minä olen kuvassa se oikean puoleinen henkilö, joulupukki on vasemmalla.

--------------
 

PS-ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa 16.11.2015

Maanantai 16.11.2015 - Lassi Kaleva

PERUSSUOMALAISTEN RYHMÄPUHEENVUORO 16.11.2015
LASSI KALEVA (PS), VALTUUSTORYHMÄN PUHEENJOHTAJA
 

Kun tulin mukaan politiikkaan / Politiikka on yhteistyötä

Kun tulin mukaan politiikkaan, halusin muuttaa kaiken heti. Opin kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa, että politiikka on kestävyyslaji, jossa ei pikavoittoja jaella.

Opin myös sen, että laiha sopu on monesti parempi kuin mehevä riita. Tämä saattaa olla äänestäjille ja medialle vaikea paikka. Jos puolue saa vaikkapa lähelle puolet ajamistaan asioista läpi, viljellään helposti mielikuvaa takinkäännöstä, vaikka todellisuudessa onkin kyse huimasta tuloksesta ja saavutuksesta, esimerkkinä PS:n hallitustaival.

Olen oppinut, että politiikka on yhteispeliä, niin oman ryhmän kuin muiden ryhmien kanssa. On turvallista sanoa, että yksin kukaan ei ole yhtään mitään. Jokaisen ryhmän kanssa löytyy asioita, joita molemmat puolueet voivat vilpittömästi ajaa yhdessä eteenpäin. Vaikeina taloudellisina aikoina yli puoluerajojen tapahtuvan yhteispelin ja yhteistoiminnan merkitys vain kasvaa. Kokoomuksen kanssa voimme ajaa työpaikkojen ja yritysten elinkelpoisuuden säilymistä. Vasemmiston kanssa varmistamme että vähäosaisilta ei leikata eikä vanhusten ja pienituloisten elämää kurjisteta. Vihreiden kanssa voimme ajaa lähijunaa. Ja Keskustan kanssa voimme pelastaa Teiskon.

 
Kehut muutamalle valitulle valtuutetulle / Voisin äänestää heitä yli puoluerajojen

Minulle oli suuri yllätys uutena valtuutettuna kolme vuotta sitten, että myös muissa poliittisissa ryhmittymissä on upeita, asiaansa vihkiytyneitä ja yhteisen edun edessä uhrautuvia henkilöitä. Itse asiassa nuo luottamushenkilöt ovat tehneet minuun niin suuren vaikutuksen, että voisin äänestää heitä vaikka yli puoluerajojen, edes tutkimatta tarkemmin heidän vaaliohjelmaansa.

Kokoomuksen Leena Kostiainen on henkilö, jonka kanssa on aina ilo työskennellä. Haluan nähdä Leenan tulevaisuudessa korkeimmilla mahdollisilla luottamuspaikoilla myös valtakunnallisella tasolla.

Demareitten Anneli Kivistö ei hae omaa kunniaansa. Rautarouva ei kumartele ketään, vaan ajaa kaupunkilaisten parasta. Haluan Anneli nähdä sinut täällä valtuustossa vielä tulevaisuudessakin. Hyväksyn vain myöntävän vastauksen tuleville ehdokkuuksillesi.

Vasemmistoliiton Anna Kontula on yksi rohkeimmista tuntemistani nuorista naisista. Toisinaan olemme ehkä joistakin asiakysymyksistä eri mieltä, mutta niin tulee politiikassa ollakin. Tämä on demokratiaa, mielipiteiden ja värien kirjoa.

 
Kiitokset kaupungille ja valtakoalitiolle hyvästä toiminnasta

Hyvä osoitus valtakoalition halusta johtaa yhdessä kaupunkiamme on niin kutsuttu pormestarinvartti. Pormestari, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja virkamiehet kokoontuvat viikoittain keskustelemaan ajankohtaisista kaupungin hallintoa koskevista asioista ja suunnitelmista. On olennaista, että informaatio kulkee yli koalitiorajojen. Kiitos tästä pormestarille. Ryhmänjohtajien kokous valtuustoa edeltävänä perjantaina on myös osoitus halusta tehdä yhdessä parempaa Tamperetta.

Yhteisölliseen käyttötarkoitukseen tuleva Perttulan tila Teiskossa on osoitus yli puoluerajojen toteutuneesta halusta kuunnella tavallisia kuntalaisia ja mahdollistaa kaupungin alueella olevien yhteisöjen ja yhdistysten toiminta oman asuinympäristönsä parhaaksi.

Positiivista pormestarin talousarviossa on se, että niin kunnallisveroprosentti kuin kiinteistöverokannat pysyvät ennallaan. Kiitos tästä valtakoalition edustajille.

Kiitos valtakoalitiolle myös siitä, että olette lopultakin ajamassa alas surullisenkuuluisaa tilaaja-tuottaja-mallia ja uudistamassa konsernijohtoa ja -hallintoa. Tämä on erinomainen esimerkki tiedolla johtamisesta, jota tietoa nykymallin toimimattomudesta olette saaneet perussuomalaisten valtuustoryhmältä runsain mitoin kuluneiden vuosien aikana.

 
Linjauksia muutamasta valitusta asiasta

Käsittelen tässä ryhmäpuheenvuorossani vain muutamaa valikoitua talousarvioon ja taloussuunnitelmaan liittyvää aihetta. Valtuutettumme ottavat yleiskeskustelun puheenvuoroissaan laajemmin kantaa budjettikirjan asioihin ja tekemiimme muutosesityksiin.

• Tampere-Pirkalan lentokentän hankkiminen kunnalliseen omistukseen
• Ratikkahanke siirrettävä 2040-luvulle
• 65-vuotta täyttäneiden joukkoliikenteen alennuskauden jatkaminen ilta-aikaan klo 18-23
• Konsernihallinnon uudistus
• Maahanmuutto

 
Tampere-Pirkalan lentokentän hankkiminen kunnalliseen omistukseen

Helsinki-Vantaan alueella on lähes 20 000 työpaikkaa. Ei ole mikään ihme, että kultamunia muniva kana halutaan pitää visusti omissa käsissä. Pirkanmaalaisten käsiin ollaan työntämässä mustaapekkaa. Merkittävänä kasvukeskuksena kansainvälisen lentoaseman status on Tampereen kaupunkiseudulle keskeinen asia. Sisäministeriön esitys, jonka mukaan meiltä otettaisiin pois kansainvälisen lentokentän status, olisi tuhoisaa niin elinkeinoelämällemme kansainvälisine yrityksineen, kuin Tampereelle konferenssi- ja matkailukaupunkina. Pääkaupunkiseudulla puhutaankin puolijulkisesti, että niillä on niin hyvät juna-, bussi ym. yhteydet Helsinki-Vantaalle, että eivät ne siellä Pirkanmaalla tarvitse omaa kenttää.

Entä halpalentoturistit? Ottavatko ne kalliin junamatkan Helsingistä edestakaisin Tampereelle piristääkseen paikallista liike-elämäämme?

Tulemme tekemään ryhmä 17 kanssa esityksen, jonka mukaan Tampereen kaupunki ryhtyy valmistelemaan Tampere-Pirkkalan lentokentän hankkimista kunnalliseen omistukseen. Tämä ei toki ratkaise mahdollisen valtioneuvoston asetuksen lentopaikkastatusasiaa, mutta antaa meille jatkossa tarvittaessa vapaat kädet kentän kehittämiseen omista lähtökohdistamme. Mahdollisuuksia on paljon: miljoona vuosittaista halpalentomatkustajaa / halpalentoturistia, satoja charter-lentoja ja lukuisia työpaikkoja tarjoava kansallinen logistiikka- ja rahtikeskus.

  
Ratikkahanke siirrettävä 2040-luvulle

Monesti sanotaan, että kaiken takana on nainen. Tampereella kaiken takana on ratikka. Se alkoi siitä, kun teknisen lautakunnan jäsenet saivat vuosia sitten ratikkareseptin tuomisina Saarbrykenin matkaltansa. Heille todettiin, että ratikka toteutui vasta sitten, kun kaupunginisät älysivät haitata kaikkea muuta kaupunkiin saapuva liikennettä. Resepti on ollut käytössä nyt myös Tampereella. Harmi vain, että resepti on huono ja tuloksena on lässähtävä, pohjan palanut, aineksiltaan kallis pannukakku. Ratikka on syynä myös Hämeenkadun autioittamiskokeiluun, joka on jo vienyt monelta liikkeeltä paljon asiakkaita. Tulemme esittämään raitiotiehankkeen siihen liittyvine suunnittelumäärärahoineen poistamista budjetista, ja niin ikään raitiotiehankeen siirtämistä 2040-luvulle ja Hämeenkadun avaamista yksityisautoliikenteelle.

 
65-vuotta täyttäneiden joukkoliikenteen alennuskauden jatkaminen ilta-aikaan klo 18-23

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevä työ sekä kotona asumista tukevat palvelut nielevät budjetistamme yli 180 miljoonaa euroa. 150 000 eurolla voimme laajentaa nykyisen 65-vuotta täyttäneitä kuntalaisia koskevan klo 09-14 voimassaolevan 50 % joukkoliikenteen arvolipun seniorialennuksen koskemaan myös ilta-aikaa klo 18-23. Me annamme budjetissa keppiä. Miksemme antaisi myös porkkanaa. Moni 65-vuotta täyttänyt ei iltapimeällä halua ajaa autoa, mutta he kansoittaisivat teatterit, ravintolat, kielikurssit, harrastuspiirit, jumpparyhmät ja taidepiirit, mikäli heille tarjotaan siihen mahdollisuus. Mikäli on tarkoitus pitää 65-vuotta täyttäneet hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa, niin tämä on siihen erinomainen askel.

 
Konsernihallinnon uudistus / Henkilöstön irtisanomiset

Tilaaja-tuottaja-mallin alasajon ja konsernihallinnon uudistuksen myötä meillä on tuhannen taalan paikka karsia pöhöttynyttä virkakoneistoamme. Normaalissa yrityksissä tämä tarkoittaisi yt-menettelyä ja tarvittaessa mittaviakin irtisanomisia. Ei ole kuitenkaan uskottavaa, että johtava virkamiehistömme kykenisi tai haluaisi vapauttaa tehtävistään henkilöitä, joiden kanssa heillä on sukulaisuussuhde tai vuosikymmeniä kestänyt ystävyys tms. suhde.

Talouden tasapainottamisen edellyttämä konsernihallinnon henkilöstön vähentäminen tulee oleman lähinnä kosmeettista puuhastelua, ellei tehtävään palkata vaikkapa ulkopuolista konsulttia. Paikallista osaamistakin löytyy. Asiaa tapetilla pitänyt valtuutettu Yrjö Schaweitel olisi erinomainen valinta, Yrjö saattaisi toki tehdä työn vaikka ilman palkkaa, talkooperiaatteella. Tekeviä käsiä sen sijaan ei tule vähentää. Ryhmä 17 esitys koskeekin ainoastaan konsernihallintoa.

 
Maahanmuutto

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro ei olisi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro ilman maahanmuuttoulottuvuutta. Tilanteessa, jossa Euroopan maat rakentavat piikkilanka-aitoja, sulkevat rajojansa ja niinkin lähellä kuin Ruotsissa majoittavat yksin tulleita miespuolisia turvapaikanhakijoita kadulle, Perussuomalaisten maahanmuuttokanta ei välttämättä enää herätä intohimoja puoleen tai toiseen. Kantamme rajojen sulkemisen suhteen on sama kuin MTV:n uutisten kyselyssä 88 %:lla vastaajista, eli että Suomen rajat tulisi sulkea. Kantamme paikallisiin tamperelaisiin vastaanottokeskuksiin on niin ikään kielteinen. Päätösvalta sellaisen perustamisesta tulisi olla ylimmällä kunnallisella päätöksentekoelimellä eli kaupunginvaltuustolla.
 
MTV.fi äänestys (klikkaa tästä)

 
Lopuksi - Herkkusieniä ja potaskaa

Yrjö Shaweitelin aikaan jotkut virkamiehet vitsailivat että luottamushenkilöt ovat kuin herkkusieniä. Niitä pidetään pimeässä ja niille syötetään potaskaa. Ennen kaikki olikin toisin. Itse olen sitä mieltä, että molempia tarvitaan. Niin virkamiehillä kuin luottamushenkilöillä on oma, tärkeä ja olennainen roolinsa. Virkamiehet tuottavat hyvää, puolueetonta ja aidosti eri ratkaisuvaihtoehdot huomioonottavaa valmistelua päätöksenteon tueksi. Ja luottamushenkilöt ohjaavat tuota valmistelua ja tekevät päätöksiä sillä mandaatilla, jonka ovat äänestäjiltään saaneet.

Valtuutetut. Kansalaiset ovat antaneet teille vallan päättää heitä koskevista asioista täällä paikallisesti. Aivan samalla tavalla, kuin muinaisesti he antoivat vallan nuotion ympärillä kokoontuneille heimoneuvostoille. Valtanne on pyhää ja voitte tehdä sillä paljon hyvää. Ottakaa tuo teille annettu valta itsellenne, ja käyttäkää sitä viisaasti niiden ihmisten parhaaksi, jotka ovat teidät täällä Tampereella valinneet luottamustehtäväänne.