LASSI KALEVA, valtuustokysely 31.1.2022: aiheuttavatko sote-henkilöstön rokotevaatimukset sote-palveluiden heikkenemistä 1.2.2022 lähtien?

------------------------

[SUURKIITOS niistä lukemattomista palautteista ja yhteydenotoista, joita teiltä sain. Teidän avullanne pystyin toivottavasti kysymään tässä valtuustokyselyssä juuri oikeat ja ajankohtaiset kysymykset.

Olemme hyvin isojen perusoikeudellisten kysymysten äärellä, jotka meidän täytyy ottaa huomioon, kun kyse on ihmisen oikeudesta tehdä töitä ja ansaita elantonsa, ja ihmisten oikeudesta oman kehonsa koskemattomuuteen.

Ei ole oikein, että tartuntatautilakia käytetään välineenä lukuisten sote-alalla nyt työskentelevien tosiasialliseen ajamiseen yhteiskunnan ulkopuolelle, ilman oikeutta tehdä työtä ja ansaita elantonsa. Samalla heikennetään merkittävästi jo nyt äärirajoilla toimivaa terveydenhoitojärjestelmäämme, ja aiheutetaan hoidon saannin ja hoidontason selvä heikkeneminen ja potilasturvallisuuden vaarantuminen.

Kysely tehtiin pikavauhtia tilanteen kehittyessä nopeasti. Odotan, että kaupunki ei keskity vastauksissaan jokaisen pilkun tai termin oikeaan paikkaan, vaan että se keskittyy itse ydinasiaan, joka on mahdollinen sote-palveluiden heikkeneminen ja potilasturvallisuuden vaarantuminen 1.2.2022 käyttöön otettavan sote-henkilöstön koronapassivaatimuksen johdosta sekä sote-henkilöstön oikeus tehdä töitä ja ansaita elantonsa.]

------------------------

 Katso myös toinen valtuustokyselyni (klikkaa tästä):

LASSI KALEVA: aiheuttavatko rokotevaatimukset Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintakyvyn heikkenemistä 1.2.2022 lähtien?

------------------------

 

Tässä varsinainen valtuustokysely (aiheuttavatko sote-henkilöstön rokotevaatimukset sote-palveluiden heikkenemistä 1.2.2022 lähtien?):

 

JOHDANTO

 

Saamani tiedon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten tehtävien hoitaminen heikkenee, mikäli potilas- ja asiakastyöstä siirretään pois henkilöt, joilla ei ole riittävää rokotteiden tai enintään 6 kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antamaa suojaa covid-19-tautia vastaan. (Jäljempänä tässä tekstissä käytän lain vaatimuksista yksinkertaisuuden vuoksi epätarkkaa ilmaisua: koronapassi / koronapassivaatimus).

 

Käsittääkseni Tampere uhkaa lopettaa edellä mainituin perustein usean sote-alan työntekijän käytön nykyisissä työtehtävissään 1.2.2022 alkaen. Lainsäädäntö ei Suomessa edellytä pakkorokotusta. Koronapassivaatimus asettaa työntekijät eriarvoiseen ja syrjivään asemaan. Kyse on henkilöistä, jotka ovat omistaneet oman elämänsä meidän muiden hyvinvoinnin, hengen ja terveyden pelastamiseksi.

 

Sote-palveluilla on useita tuottajia. Koska Tampereen kaupunki kuitenkin toimii tilaajana myös niissä palveluissa, joita se ei itse tuota, osoitan kysymykseni Tampereen kaupungille. Kysymykseni käsittää siis kaikki Tampereen kaupungin tuottamat ja ostamat sote-palvelut mukaan lukien esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Coxa, Sydänsairaala ja Fimlab.

 

TAUSTAA

 

Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan.

 

Kysymykset, joihin pyydetään vastausta Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunnilla ma 31.1.2022:

 

------------------------

1. Aiotaanko Tampereen sote-palveluissa lopettaa 1.2.2022 palkanmaksu henkilöstöltä, jolla ei ole työhön vaadittavaa koronapassia, ja joille ei löydetä korvaavaa työtehtävää?

 

• Onko selvitetty kuinka monelta tartuntatautilain määrittämältä sote-alalla työskentelevältä henkilöltä lain määrittämä suoja puuttuu?

 

• Onko henkilökunnan koronapassiselvitys tehty julkisesti vai yksityisesti?

 

• Onko mahdollisessa selvityksessä huomioitu tietosuoja-asiat, jotta terveydentilaan liittyvät tiedot eivät ole vahingossakaan joutuneet ulkopuolisten, esimerkiksi työkavereiden tietoon?

 

• Onko kaupunki varmistanut työlakimieheltä, että tässä tapauksessa syrjinnän tunnusmerkit eivät toteudu sote-yksiköiden linjauksissa?

 

------------------------

2. Lain toimeenpanon äkillinen aikataulu ei ole jättänyt työntekijöille eikä esihenkilöille varautumisaikaa. Mikäli joku jätetään palkatta 1.2.2022 alkaen, hänellä ei ole ollut aikaa varautua taloudelliseen muutokseen. Tämä olisi shokki työntekijälle ja saattaa kotitaloudet vakavaan taloudelliseen ahdinkoon ja suistaa työntekijät Kelan etuuksien ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen tai ruokajonojen varaan. Seurauksena on kokonaisia perheitä ja yhteiskuntaa koskettavia tragedioita sekä suoria ja välillisiä kustannuksia niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Esihenkilöillä ei ole ollut aikaa varautua äkilliseen rekrytointiin ja työjärjestelyihin. Nämä äkilliset muutokset vaikuttavat myös todella haitallisesti työyhteisöjen jaksamiseen ja hyvinvointiin.

 

• Miten kaupunki estää työntekijöidensä menettämisen lain toimeenpanon vuoksi tai muista syistä johtuen?

 

• Miten työnantaja huolehtii siitä, että lakisääteisten tehtävien hoitaminen tai asiakasturvallisuus ei vaarannu riittämättömän tai osaamattoman sote-henkilöstön vuoksi 1.2.2022 lähtien?

 

• Hyvinvointialueelle siirtyminen aiheuttaa työntekijöissä epävarmuutta, huolta, pelkoja, ahdistusta, kuormitusta ja lisäpainetta työhön. Sote-ala on siis jo valmiiksi kuormittunut monesta eri syystä, joten Tartuntatautilain toimeenpano haastaa lisää henkilöstön hyvinvointia ja täten asiakkaiden oikeuksien toteutumista. Miten työnantaja huolehtii velvollisuudestaan huolehtia, että työssä olevien henkilöiden työkuormitus ei kasva kohtuuttomaksi 1.2.2022 lähtien?

 

• Miten kaupunki varmistaa työntekijöiden oikeuden osaavaan ja oikeudenmukaiseen johtamiseen koronapassivaatimuksen koskiessa myös esihenkilöitä?

 

• Miten tartuntatautilaista aiheutuneita kustannuksia seurataan suhteessa hyötyihin? Kustannuksia aiheutuu esimerkiksi seuraavista asioista: toimeentulotuki tilanteessa jossa usean sote-alan työntekijän palkanmaksu loppuu 1.2.2022, sote-alan keskeytyneet opinnot, työnantajalle laista aiheutuvat hallinnolliset toimet, työvuorojen järjestäminen muuttuneessa tilanteessa, verotulojen alentuminen keskeytyneen palkanmaksun seurauksena, sote-alan työntekijöiden syrjäytyminen, sote-alan työntekijöiden työkykyä tukevat toimenpiteet tilanteessa jossa oma työ loppuu, uudelleen kouluttautuminen jollekin muulle alalle, heikentynyt potilasturvallisuus, peruuntuneet tai viivästyneet potilaiden hoidot ja tutkimukset.

 

• Onko kaupungille tärkeämpää turvata asiakkaiden ja potilaiden palvelut riittävällä ja osaavalla henkilöstöllä vai laittaa ulos yhteiskunnallisen linjauksen mukaan terveysvaarallisiksi leimatut sote-alan työntekijät?

 

• Miten paikkaava resurssi varmistetaan mitoitetuissa, lakisäteisissä työtehtävissä?

 

• Millä mittareilla työnantaja aikoo seurata 1.2.2022 alkaen sovellettavan lain vaikutusta työvoiman saatavuuteen? Millä aikataululla kaupunki aikoo reagoida työvoiman saatavuudessa tapahtuviin muutoksiin?

 

• Koronapassipakko aiheuttaa väistämättä työntekijäkatoa, jolloin kaupungin palveluksesta poistuu kymmeniä tai jopa satoja pitkän linjan sote-ammattilaisia, joiden työpanosta on mahdotonta korvata? Kuinka kaupunki tulee tähän ennakoitavaan ja etukäteen tietämäänsä tilanteeseen reagoimaan?

 

• Katsooko kaupunki, että ostopalveluyksiköiltä, kuten esimerkiksi optikkoliikkeiltä ja hammaslääkäriasemilta edellytetään henkilökunnan koronapassia 1.2.2022 alkaen? Aiheuttaako mahdollinen koronapassivaatimus muutoksia olemassa olevissa sopimuksissa?

 

------------------------

3. Laki valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (FInlex 340/2021). Lakiin lisättiin 23.4.2021 väliaikaisesti uusi 4 a ja 4 b § seuraavasti, jonka mukaan valtion virkamatkoilla tietyin edellytyksin sattuneesta covid-19-rokotevahingosta saa korvausta enintään neljä miljoonaa euroa kunkin vahingonkärsineen osalta.

 

• On tosiasia, että koronarokotteet ovat edelleen käytössä ehdollisella myyntiluvalla, ja ne ovat edelleen tutkimusten alaisena. Rokotteiden pitkäaikaisvaikutuksista, useiden eri tehosteiden ja useiden eri valmistajien rokotteiden sekoittamisesta ei ole vielä kertynyt pitkäaikaista tietoa.

 

• Mikäli työnantaja edellyttää covid-19-rokotetta ja siitä aiheutuu rokotevahinko, korvaako Tampereen kaupunki aiheutuneen vahingon työntekijälle?

 

• Korvataanko mahdollinen rokotevaurio ammattitautina vai työtapaturmana?

 

------------------------

4. Työnantajan velvollisuudet toteuttaa työtehtävien kartoitus työntekijän terveydentilan vuoksi.

 

• Työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa työntekijöille omaa toimeaan vastaavien työtehtävien hoitaminen.

 

• Onko työnantaja toteuttanut velvoitteensa vaihtoehtoisten työtehtävien kartoittamisessa?

 

• Kuinka monta tehtävää sote-alalla on, joissa ei tarvitse olla lähikontaktissa tai tavata tartuntatautilain 48a §:n 1 momentin mainitsemia vakaville seuraamuksille alttiita potilaita tai asiakkaita?

 

• Kuinka kattavasti vaihtoehtoisia työtehtäviä on henkilöstölle tarjottu? Onko vaihtoehtoisia työtehtäviä tarkasteltu myös kaupunkitasoisesti siten, että sote-henkilöstön nykyinen palkka, edut ja lisät eivät alene tai heikenny?

 

• Millä aikataululla vaihtoehtoisten työtehtävien kartoitus onnistuu?

 

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt Covid- 19-taudin ohessa lähikontaktin tarkoittavan tilanteita, joissa kohtaaminen on kestänyt yli 15 minuuttia alle 2 metrin etäisyydellä henkilöstä tai fyysinen kontakti henkilöön tai potilaan hoitaminen ilman asianmukaisia varusteita. Miten kaupunki tulkitsee lakia lähikontaktien suhteen? Minkä kaupunki katsoo olevan lähikontakti?

 

• Ovatko Tampereen kaupungin riskiryhmämäärittelyt linjassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen linjausten kanssa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluu mm. henkilöt, jotka ovat elinsiirrossa tai kantasolusiirrossa, joilla on aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, vaikea krooninen munuaissairaus, vaikea krooninen keuhkosairaus, lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes, Downin oireyhtymä, jatkuvaa lääkitystä vaativa astma, vaikea sydänsairaus, hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila, immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen, psykoosisairaus tai sairaalloinen lihavuus.

 

• Onko kaupungin määritelmä lain tarkoittamista vakaville seuraamuksille alttiista potilaista ja asiakkaista sama kuin THL:n listaus vakavan koronavirustaudin riskiryhmistä? Ketkä asiakkaista tai potilaista eivät ole kaupungin näkemyksen mukaan vakaville seuraamuksille alttiita potilaita ja asiakkaita, joita siis myös koronapassiton henkilökunta voi hoitaa lähikontaktissa?

 

• Pidetäänkö tiukasti huolta siitä, että lain tarkoittama suoja vaaditaan vain siltä sote-henkilöstöltä, joka on suorassa lähikontaktissa tartuntatautilain 48a §:n 1 momentin mainitsemien vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden tai asiakkaiden kanssa?

 

• Edellyttääkö kaupunki koronapassia esimerkiksi terveyspalveluiden puhelinneuvonnassa työskentelevältä sairaanhoitajalta, jonka tehtävänä on tamperelaisten hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi puhelimessa?

 

• Pitääkö paikkansa, että Tampereen kaupungin sote-paikkojen listalla, joissa koronapassia vaaditaan, on useita sellaisia palveluja, joissa ei ole lähikontaktia asiakkaiden kanssa (esimerkiksi aikuissosiaalityö, asiakasohjaus). Miksi näin?

 

• Miten Tampere aikoo toteuttaa ja turvata koronapassittoman sote-henkilöstön työtilat? Kysymyksellä tarkoitetaan koronapassitonta henkilökuntaa, joka ei lain mukaisen määritelmän mukaan aiheuta lähikontaktin kautta covid-19-tartuntariskiä vakaville seurauksille alttiille asiakkaille tai potilaille. Työskenteleekö koronapassiton ja koronapassillinen henkilökunta samoissa työtiloissa?

 

------------------------

5. Lomien pitäminen pois vuoden 2022 aikana. Usealla sote-alan työntekijällä on suuri määrä lomia, säästövapaita, kertyneitä saldotunteja. Pirkanmaan hyvinvointialueen perustamisen johdosta työntekijöitä mm. suositellaan pitämään saldotunnit, vanhat lomat ja osa uusista lomista sekä säästövapaat pois 31.12.2022 mennessä. Tämän vuoden puolella on siis painetta pitää paljon lomia ja saldoja pois.

 

• Mikäli työnantaja katsoo, ettei ole korvaava työtä tarjota, ja työntekijä jää ilman 1.2.2022 alkaen, voiko hän kuitenkin pitää pois kaikki kertyneet lomapäivät, säästövapaat ja saldovapaat? Vai maksetaanko ne kaikki hänelle rahana? Työnantajalle tämä toki tarkoittaa sitä, että on hankittava sijaisia kaksoispalkkauksella, jos työntekijät pitävät 1.2.2022 alkaen (tai myöhemmin oman suojan päättyessä) palkattoman sijaan pois kertyneitä vapaitaan jopa kuukausia putkeen. Tällöin ei pärjätä ilman sijaisia ja syntyy kaksoispalkkausta. Normaalisti kertyneitä lomia ja vapaita pidetään lyhyissä pätkissä ja esim. yksittäisinä päivinä, jolloin ei aina tarvita sijaisia eikä synny kaksoispalkkausta.

 

• Kuinka työnantaja vakiomitoitetuissa töissä huolehtii riittävästä työntekijäresurssista?

 

------------------------

6. Tartuntatautilain tämänhetkinen pykälä edellyttää sote-työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei lähikontaktin kautta aiheuta covid-19-tartuntariskiä vakaville seurauksille alttiille asiakkaille tai potilaille. THL:n nykyisen arvion mukaan sekä rokotettu että rokottamaton levittävät covid-19-tautia.

 

• Miten työnantaja varmistaa, etteivät koronapassilliset työntekijät tartuta potilaita ja työkavereita? Useissa uutiskanavissa sekä sote-alan työpaikoissa on todettu, että myös kolme rokotetta saaneet työntekijät ovat tartuttaneet koronaa potilaisiin ja työkavereihin. Edellä mainittu huomioiden, eroaako koronapassiton koronapassillisesta, kun kaikki voivat tartuttaa kaikkia?

 

• Useat sairaanhoitopiirit, terveysviranomaiset ja asiantuntijat Suomessa ja myös ulkomailla ovat todenneet, että korona tulisi poistaa yleisvaarallisten tautien listalta. Sairaanhoitopiirit ovat mm. muuttaneet täysin ohjeistustaan testauksesta, jäljityksestä, karanteeneista ja eristyksestä. Mikä merkitys silloin nykyisillä vaatimuksilla koronapassista enää on?

 

• Miten työnantaja varmistaa rokottamattoman työntekijän työturvallisuuden, jos henkilö ei voi ottaa koronarokotetta terveydellisistä syistä, ja hänellä on siitä lääkärinlausunto?

 

• Sote-alalla on useita monipaikkaisia työyhteisöjä. Voiko eri ammattiryhmien osalta asettaa erilaisia vaatimuksia koronapassin suhteen? Koronapassivaatimus kun ei koske esimerkiksi vartijoita tai huoltomiehiä, jotka saattavat viettää merkittäviä aikoja samassa tilassa asiakkaiden tai potilaiden kanssa? Onko sote-henkilöstön koronapassivaatimuksilla mitään merkitystä, jos samoissa tiloissa on luvallisesti myös koronapassittomia?

 

• Taustatietoa: THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kyseenalaisti passin tulevaisuuden MTV:n Uutisextrassa 15.1.2022. ”– Jos passi ei estä tartuntojen leviämistä, kyllä silloin voidaan kysyä, tarvitaanko koko passia ollenkaan. Edes matkustamisessa. – Jos on niin, että rokotteet eivät estä tartuntoja, vaikka ne estävät sairastumista, silloin pohja koko sen passin ympäriltä tippuu pois, Salminen jatkaa.”

 

------------------------

7. Sote-henkilöstön veto- ja pitovoima sekä saatavuus. Sosiaali- ja terveysalalla edellytetään riittävää työntekijämitoitusta. Kysymys on yhteiskunnan kriittisestä henkeen ja terveyteen liittyvästä palvelusta. Tampereen kaupungin sote-palveluissa ollaan tilanteessa, jossa työntekijävajauksia puuttuvien sijaisten tai työntekijöiden poissaolojen vuoksi. Työntekijöistä yhä suurempi osa on opiskelijoita, vastavalmistuneita tai työssä vähäisellä osaamisella ja kokemuksella olevia. Sijaisten perehdyttäminen ja opastaminen oman työn ohella lisää henkilökunnan kuormitusta ja työmäärää. Tampereen kaupungilla on hyvin tiedossa sote-alan rekrytointihaasteet ja vajeet tehtävissä. Esimerkiksi sosiaalityössä ei riitä enää päteviä hakijoita (ei välttämättä edes epäpäteviä) vakituisiin virkoihin. Useissa hauissa on jääty ilman hakijoita.

 

• Tampereen kaupungin tulee olla vetovoimainen työnantaja. Onko oikeutettua, että työntekijät joutuvat elämään jatkuvassa pelon ilmapiirissä palkanmaksun keskeyttämisen uhalla, mikäli he eivät ole viimeisen 6 kuukauden aikana sairastaneet laboratoriovarmistettua covid-19-tautia tai eivät halua ottaa vaadittuja rokotteita ja tehosterokotuksia, tai mikäli heille ei löydetä korvaavia työtehtäviä?

 

• Tulkitseeko sote-työnantaja lakia niin, että viimeisen 6 kuukauden aikana laboratoriovarmistetun covid-19-taudin sairastaneella on riittävä suoja covid-19-tautia vastaan? Tulkitaanko lakia kaikissa toimipaikoissa samalla tavalla, vai onko toimipaikkoja, joissa esimerkiksi muutaman kuukauden kuluttua vaaditaan työntekijää sairastetun taudin lisäksi ottamaan rokote?

 

• Pääsevätkö sote-alan opiskelijat työharjoitteluun sote-alan työhön ja sote-alan toimipisteisiin ilman koronapassia? Onko kaupunki tietoinen mahdollisesta koronapassivaatimuksen aiheuttamasta välillisestä haitasta opiskelijoille ja opintojen etenemiselle?

 

• Kuinka väistämätön työntekijäpula tulee näkymään niin koronapassillisten kuin koronapassittomien työntekijöiden hyvinvoinnissa sekä työnantajakuvassa, jolla on vaikutuksensa koko henkilöstön työkykyyn ja työsuoritukseen?

 

• Kuntakympin perusteella voimme työnantajana vaikuttaa sote-alan työntekijöiden työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyviin asioihin. Miten Tampere aikoo korjata koronapassivaatimuksen aiheuttaman luottamuspulan työntekijöilleen, asetettuaan heidät nyt terveysperusteisesti eriarvoiseen asemaan?

 

• Mitkä ovat työhyvinvointia ja työkykyä arvioivat mittarit? Onko saatavissa tietoa viimeisen kolmen vuoden ajalta mm. sairauspoissaoloista ja diagnoositiedoista kaupunkitasoisesti ja toimialoittain sote-alan työntekijät mukaan lukien?

 

------------------------

8. Kuntalaisille tarjottava lakisääteinen sote-palvelu.

 

• Miten palvelut aiotaan toteuttaa 1.2.2022 lähtien?

 

• Mikäli jo nyt tehdään yksiköissä töitä usein alimiehityksellä, tuleeko kaupungin sote-alan työntekijöille kohdistama koronapassivaatimus vaikuttamaan kuntalaisten palvelutasoon sitä edelleen heikentävästi?

 

• Onko kuntalaisilla luottamus siihen, että he kaikkien palveluntuottajien osalta riittävän laadukasta palvelua ilman pelkoa palvelupisteiden sulkemisesta esimerkiksi liian vähäisen henkilöstömäärän johdosta?

 

• Miten Tampere aikoo perustella kuntalaisille mahdollista heikentynyttä palvelutasoa sote-alan lakisääteisten tehtävien hoidossa 1.2.2022 voimaantulevan koronapassivaatimuksen johdosta?

 

• Tartuntatautilaissa keskitytään ainoastaan infektioturvallisuuteen jättäen huomiotta kokonaispotilasturvallisuus, johon keskeisesti liittyy mm. riittävä henkilöstö. Miten kaupunki aikoo varmistaa kokonaispotilasturvallisuuden toteutumisen etenkin henkilöstön määrän osalta? Saamani tiedon mukaan monessa yksikössä on merkittävää henkilöstöpulaa tälläkin hetkellä.

 

• Onko kaupunki selvittänyt tai tehnyt tutkimusta riskistä kuolla hoidon puutteeseen tilanteessa, jossa 1.2.2022 lähtien palo- ja pelastushenkilöstöä tai hoitohenkilökuntaa ei ole tarpeeksi käytettävissä?

 

• Miten varmistetaan lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden riittävä määrä, jotta saadaan lakisääteiset palvelut ja lastensuojeluselvitykset tehtyä määräaikaisesti?

 

• Miten kaupunki korvaa aiheuttamansa mahdollisesti peruuttamattomat vahingot lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille ja lapsiperheille, jotka jäävät ilman oikea-aikaisia lakisääteisiä palveluita johtuen koronapassivaatimuksen aiheuttamasta henkilöstövajeesta?

 

• Miten kaupunki korvaa aiheuttamansa mahdollisesti peruuttamattomat vahingot lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaille, joiden palvelutarpeen arviointi viivästyy, ja jotka eivät saa ajoissa tarvitsemaansa palvelua johtuen koronapassivaatimuksen aiheuttamasta henkilöstövajeesta?

 

------------------------

9. Riittävä suoja. Tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa oleva pykälä 48 a:n tarjoamat mahdollisuudet poikkeuksien käyttöön ottamisesta. Oikeus käydä työssä negatiivisella testituloksella. Työntekijöiden oikeus siirtyä esimerkiksi työkokeilun tai ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden kautta toisen työnantajan palvelukseen. Miten kaupunki suhtautuu seuraaviin kysymyksiin ja esityksiin?

 

• Laki sallii lääketieteellisistä syistä rokottamattoman osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan enintään 72-tuntia ennen työvuoroa tehdyn testin negatiivisella tuloksella. Mikäli sote-työntekijällä on ensimmäisestä rokotteesta aiheutunut esimerkiksi anafylaktinen reaktio eli vakava yliherkkyysreaktio, onko kaupungin mielestä käytännöllistä tai kohtuullista, että lääketieteellisestä syytä rokotevelvoitteesta vapautunut henkilö joutuu käymään testeissä 2-3 päivän välein? Miten taataan testauksen turvallisuus ja inhimillisyys? Toteutetaanko testaus työnantajan kustannuksella? Onko suunnitelmissa ottaa käyttöön pikatestit? Korvaako työnantaja työntekijöiden mahdollisesti kaupasta hakemat pikatestit?

 

• Ei ole varmaa, että kaikille covid-19-tautia vastaan rokotetulle kehittyisi riittävästi, lainkaan tai riittävän pitkäksi aikaa vasta-aineita covid-19-tautia vastaan. Seuraako kaupunki sote-henkilöstön vasta-aineiden tasoa kieltäen työnteon niiltä työntekijöiltä, joille rokotteet eivät suojaavaa ja riittävän pysyvää immuniteettia muodosta?

 

• Mikä on riittävä rokotesuoja tai rokotesarja sote-henkilöstölle? Miten ja millä perusteella kaupunki päättää vaadittavasta rokotesuojasta?

 

• Sosiaali- ja terveystoimessa lain vaatimukset täyttävä henkilöstö tulee olla nopeasti saatavilla. Nykyisessä tilanteessa ja esille tuotujen faktojen pohjalta esitän, että Tampereella voidaan sosiaali- ja terveysalan toiminta turvata. Tämä tarkoittaa sitä, että Tampere ottaa käyttöön tartuntatautilain mahdollistama ns. perälaudan. Laki kun mahdollistaa myös koronapassittoman henkilöstön käytön erityisesti tilanteessa, jossa lain vaatimukset täyttävää henkilöstöä ei ole nopeasti tai ylipäänsä saatavilla. Esitän siis, että Tampere toteaa ja ilmoittaa lakiin perustuvan erityisen painavan syyn olemassaolon, ja että se tulee sen nojalla käyttämään myös koronapassittomia työntekijöitä nykyisissä sote-alan työtehtävissä huomioiden asianmukaisen henkilösuojaimien käytön ja muut varotoimet.

 

• Missä tilanteissa kaupunki katsoo voivansa käyttää koronapassitonta työvoimaa, mikäli sote-palveluiden tuottaminen vaarantuu vähentyneen henkilöstön seurauksena? Millä perusteilla kaupunki valitsee koronapassittomat sote-työntekijät, jotka se ottaa takaisin töihin? Onko silloin kyseessä kokopäivätyö vai vain esimerkiksi parin tunnin keikka viikossa?

 

• Mikäli Tampere päättää olla ottamatta käyttöön lain mahdollistamaa koronapassittoman työvoiman käyttöoikeutta, sen tulee antaa lupa henkilökuntansa siirtymiseen kaupungin ulkopuolisen työnantajan, esimerkiksi toisen sote-alan työnantajan palvelukseen, väliaikaisesti koronapassivaatimuksen voimassa ollessa ilman seurauksia työntekijän varsinaiselle työ- tai virkasuhteelle.

 

Lassi Kaleva (ps)

Kaupunginvaltuutettu, Tampere

Kaupunginhallituksen jäsen

puh. 0400 778 845

lassi@lassi.fi

www.lassi.fi

----------------------------------

Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytuntisivu, klikkaa tästä