AL 13.1.2015 - Valtuuston puhujatilastot 2014Tiistai 13.1.2015 - Lassi Kaleva PIRKANMAA | 12.1.2015 | 16:37 | PÄIVITETTY 16:40 |
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta - Sydämeeni joulun teenKeskiviikko 24.12.2014 klo 9.20 - Lassi Kaleva Tämän laulun sanojen ja Juha Tapion 18.12.2014 tulkinnan myötä toivotan sinulle oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä menestyksellistä uutta vuotta! ------
-------- On jouluyö, sen hiljaisuuttaYksin kuuntelen, Ja sanaton on sydämeni kieli Vain tähdet öistä avaruutta Pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli Näin sydämeeni joulun teen Ja mieleen hiljaiseen Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen On jouluyö ja lumihuntuun Pukeutunut maa – Kun yhtä puhdas itse olla voisin! Se ajatukset joulun tuntuun Virittymään saa, Kuin harras sävel sisälläni soisi Näin sydämeeni joulun teen Ja mieleen hiljaiseen Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen On jouluyö, sen syvä rauha Leijuu sisimpään, Kuin oisin osa suurta kaikkeutta Vain kynttilät ja kultanauhat Loistaa hämärään, Vaan mieleni on täynnä kirkkautta Näin sydämeeni joulun teen Ja mieleen hiljaiseen Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen ------ |
AL 17.12.2014 Lassi Kaleva: Valtuustoaloitteisiin mukaan nimenselvennysKeskiviikko 17.12.2014 klo 18.43 - Lassi Kaleva
------ Valtuutettujen ja varavaltuutettujen tekemät ja allekirjoittamat valtuustoaloitteet ovat osa poliittista vallankäyttöä. Monesti niissä saattaa olla jopa kymmeniä allekirjoittajia. Vallalla olevan ilmapiirin mukaan vallankäytön tulisi olla läpinäkyvää ja avointa. LASSI KALEVAkaupunginvaltuutettu (ps) Kirjoitus julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 17.12.2014 |
AL-kolumni 16.12.2014: Kaksi puhuu ja provosoi, sitten joku suuttuuTiistai 16.12.2014 klo 21.28 - Lassi Kaleva
Toimittaja Aki Taponen - Aamulehti Eilisessä Tampereen kaupunginvaltuustossa oli jotain niin tuttua koko vuoden kokouksista. Perussuomalaisten Aarne Raevaara ja Lassi Kaleva härnäsivät, kunnes jotkut vihreät, demarit ja vasemmistoliittolaiset suuttuivat. VUODEN AIKANA keskusteltiin värikkäästi myös milloin Särkänniemen delfiineistä, ratikasta, kaupungin taloudesta tai muista tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista. Ennen eilistä tehtyjen vuositilastojen mukaan eniten puheenvuoroja valtuustossa olivat käyttäneet nimenomaan Aarne Raevaara (134 puheenvuoroa), Lassi Kaleva (116) ja Atanas Aleksovski (89). VALTUUSTON puheenjohtaja Sanna Marin (sd) totesikin vetäessään yhteen valtuustovuotta, että valtuusto oli tänä vuonna vähintään yhtä työteliäs kuin viime vuonna.Hän listasi vuoden suurimmiksi asioiksi muun muassa ratikan yleissuunnitelman hyväksymisen, M-Realin kanssa tehdyn maakaupan Lielahden teollisuusalueesta sekä toimintamallin arvioinnin etenemisen. ITSE TOIVON, että puheenjohtajan nuija kopsahtelisi nykyistä enemmän silloin, kun keskustelu lähtee liian etäälle käsiteltävästä aiheesta.Lisäksi kovimmat suupaltit saisivat muistaa, että liiat puheet kärsivät helposti inflaation. Niitä ei noteerata, vaikka niissä olisi joskus asiaakin. TOISAALTA vasta yksi puhekoneisiin lukeutuva valtuutettu on tähän mennessä päässyt Fingerpori-sarjakuvaan [klikkaa tästä] esittelemään valokuvaa siitä, kuinka hän aluksi silittää delfiiniä ja sitten tekee tempun delfiinin kanssa. |
Kuvasatoa 13.12.2014 hernekeittopäivästäLauantai 13.12.2014 klo 18.05 - Lassi Kaleva Kaupunki tarjoaa kansalaisille vain säästöjä ja leikkauksia. PS tarjoaa kansalaisille vatsan täyteen. Hernekeitto teki kauppansa pirteän räntäisessä talvisäässä la 13.12. Tampereen Kuninkaankadun kävelykadulla. Kiitos kaikille mukana olleille. Alla Veltto antaa keittoa kerjäläiselle. Klikkaa tästä tai klikkaa kuvaa nähdäksesi tapahtuman muut kuvat.
|
PS-valtuustoryhmän / Velton hernekeittopäivä la 13.12.2014 klo 11 alk.Perjantai 12.12.2014 - Lassi Kaleva
|
AL-Puheenaihe: Yksityisautot takaisin HämeenkadulleSunnuntai 12.10.2014 - Lassi Kaleva
AL-Puheenaihe: Yksityisautot takaisin HämeenkadullePIRKANMAA | 11.10.2014 | 19:18 | PÄIVITETTY 19:20 Vierailija: Kysely osoitti, että miltei kaikki autonkäyttäjät nuoresta aikuisesta ikäihmiseen vastustavat Hämeenkadun itäpään sulkemista. Liikkuminen sokkeloisessa keskustassa koetaan liian vaikeaksi ja aikaa vieväksi, kirjoittaa Lassi Kaleva.Hämeenkadun itäpää suljettiin yksityisautoilta 30. kesäkuuta. Koska hanke ilmiselvästi jakaa mielipiteitä, selvitin konseptin toimivuuden pelastuslaitokselta, poliisilta, toimitilavuokraajilta, yrittäjiltä ja yrittäjäjärjestöiltä sekä joukkoliikenteen käyttäjiltä. Olen myös haastatellut autoilijoita esimerkiksi Kalevan prismakeskuksessa, Turtolassa, Ylöjärven Elovainiolla, Pirkkalan Veskassa, Lielahtikeskuksessa sekä Ideaparkissa. Kysyin vastaajilta muun muassa mielipidettä kokeilun onnistumisesta, kokeilun vaikutuksesta keskustan elinvoimaisuuteen, sekä sitä käykö vastaaja Tampereen keskustassa nyt aiempaa useammin vai harvemmin. Miltei kaikki autonkäyttäjät nuoresta aikuisesta ikäihmiseen vastustavat Hämeenkadun itäpään sulkemista. Liikkuminen sokkeloisessa keskustassa koetaan liian vaikeaksi ja aikaa vieväksi. Valtaosa suhtautuu varauksellisesti myös Hämpin parkkiin korkeiden pysäköintimaksujen ja pidentyneiden kävelymatkojen johdosta. Tampereen keskustassa käydäänkin nyt selvästi aiempaa harvemmin. Miltei poikkeuksetta joukkoliikenteen käyttäjät nuoresta aikuisesta ikäihmiseen kannattavat Hämeenkadun itäpään sulkemista. Hankkeesta ei katsota olevan haittaa keskustan elinvoimaisuudelle. Keskustassa asiointia kokeilu ei kuitenkaan tässä ryhmässä lisää, joskaan se ei sitä myöskään vähennä. Koska tällä hetkellä joukkoliikennettä käytetään kaupungissa vain 19 prosentissa matkoista ja ympäristökunnissa 5 prosentissa, on selvää miksi kansalaisten ei haluta antaa ilmaista kantaansa Hämeenkadun sulkemiseen esimerkiksi neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä. Toimitilavuokraajien näkökulmasta keskustan tilanne on verrannollinen pahimpiin lamavuosiin. Kun edelliset vuokralaiset lähtivät, niin silloinkaan ei uusista tulokkaista ollut juuri tietoa. Pelastuslaitoksen kannalta haasteita asettaa se, että muuttuneet liikennejärjestelyt näkyvät liikenteessä lisääntyneinä ruuhkina ainakin Ratinan sillalla, Satakunnankadulla, Hämeenpuistossa ja Lapintiellä. Tällä saattaa olla tietyissä tilanteissa vaikutusta saavutettavuusaikoihin. Yleisesti käytetty nyrkkisääntö on, että jokainen lisäminuutti ammattiapua odotellessa heikentää selviytymistä 10 prosenttia. Poliisin hälytysajoja kokeilu ei haittaa, koska yksiköt ovat muutenkin hajallaan ympäri kaupunkia. Sen sijaan ruuhka-aikaan tapahtuva vakava liikenneonnettomuus, jossa väylä joudutaan kokonaan sulkemaan, saattaa aiheuttaa ennen näkemättömiä ongelmia. Pirkanmaan yrittäjien lausunnossa Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnoksesta (6. kesäkuuta) todetaan, että yli 700:sta kyselyyn vastanneesta yrittäjästä enemmistö haluaa säilyttää autot Tampereen keskustassa. Lausunnossa todettiin myös, että taannoisen Aleksis Kivenkadun katkaisemisen jälkeen 26 pientä erikoisliikettä joko lopetti toimintansa tai muutti pois. Tavaratalot eivät yksin pärjää keskustassa. Ne tarvitsevat ympärilleen pikkuliikkeitä, mukaan lukien naisten ja miesten asusteita myyvät liikkeet. Keskustan elinvoimaisuus on sen kivijalkaliikkeiden monimuotoisuudessa. Tulevaisuus näyttää karulta niille perinteisille kivijaloille, jotka eivät sijaitse aivan Hämpin parkin hissikuilujen vieressä. Esimerkiksi erään Hämeenkadun itäpäässä vuosikymmeniä toimineen kivijalan liikevaihto on pudonnut vuodentakaisesta viikkotasolla jopa 37,7 prosenttia. Useat työntekijät ovat jo saaneet lähteä. Pian saattaa lähteä kivijalkakin. Toivottavasti emme joudu tulevaisuudessa ratkomaan ongelmaa, jonka Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toi esiin (HS 1.10.) sanoen: "On pubistumisilmiö. Ostareista on usein tullut paikkoja, joita kaikki pelkäävät, varsinkin lapset. Ostarin pitäisi olla paikka, johon kaikki kokoontuvat." Hämeenkadun kokeilun on kaavailtu kestävän vuoden 2016 loppuun. Ehkä monen kivijalan rahkeet loppuvat ennen sitä. Nykymenolle on myös vaihtoehto: Kieltojen ja rajoitusten sijaan lisätään joukkoliikenteen tukea, parannetaan palvelutasoa ja alennetaan merkittävästi bussien lipunhintoja joko halpalentoyhtiöiden ja VR:n tapaan ruuhka-aikojen ulkopuolella tai sitten kautta linjan. Puretaan keskustaan rakennetut keinotekoiset liikenteelliset esteet ja avataan kapean kannaksemme pääkatu jälleen myös yksityisautoille. Näin sallimme kehityksen tapahtua luonnollisesti ja vapaaehtoisesti, kaikkia osapuolia kunnioittaen. Kysymys kuuluu: haluammeko me Hämeenkadusta bilekansan, juoppojen ja aineiden käyttäjien juhlakadun, jonne tavallisella kansalaisella ei ole enää asiaa? Vai haluammeko me elinvoimaisen ja vetovoimaisen keskustan täynnä ihania pikkuputiikkeja, keskustan, jossa me kaikki tunnemme olomme turvalliseksi ja tervetulleeksi? Kirjoittaja on yrittäjä ja perussuomalainen Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen. Julkaistu AL:ssä 12.10.2014 (linkki AL-nettisivuille, johon voi jättää kommentteja) |
Hesarin fingerpori 22.9.2014 Tampereen valtuuston puheenvuorosta delfiiniasiassaMaanantai 22.9.2014 - Lassi Kaleva
|
AL 14.9.2014 Mistä kysymys - Miksi patistelit kansaa 8000 eurolla?Sunnuntai 14.9.2014 - Lassi Kaleva Tiina Juujärvi, Aamulehti 14.9.2014 |
Tiedote kuntalaisillePerjantai 12.9.2014 - Lassi Kaleva Lauantaina 13.9.2014 jaetaan tamperelaisiin koteihin tiedote, jonka tarkoituksena on ohjata kuntalaisia seuraamaan poliittista päätöksentekoa ja osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon. (klikkaa kuva suuremmaksi). Lisätietoja: Lassi Kaleva 0400-778845 tai lassi@lassi.fi
|
Kirjoitukseni AL:ssä 16.7.2014 - Tampere tähyää vain tuleviin asukkaisiinKeskiviikko 16.7.2014 - Lassi Kaleva
Tamperetta tunnutaan rakennettavan tulevaisuuden tamperelaisille - nykyisten tamperelaisten oikeuksista tai mielipiteistä välittämättä. Lassi Kaleva Kaupunginvaltuutettu (ps)Tampere |
Kirjoitukseni Pirkkalaisessa ke 2.7.2014 - Lisää lentomatkustajia, lisää työpaikkojaKeskiviikko 2.7.2014 - Lassi Kaleva
On valitettavaa, että Tampereen kokoomus-demari-vihreä-vasemmistoliitto-akseli on kiinnittänyt mielenkiintonsa pormestariohjelman mukaisesti mm. tunneliin, ratikkaan, kansihankkeeseen ja täydennysrakentamiseen. Toivottavasti se voisi koko tarmollaan paneutua myös koko seutukuntaa hyödyttäviin ja työllisyyttä lisääviin hankkeisiin. Paljosta puheesta huolimatta, lentokenttämme matkustajamäärä on laskenut alle 500 000:een eli huipustaan jo n. 34 %. Kakkosterminaalin kehittämissuunnitelmat olivat pitkään jäissä. Ryanair on supistanut vuorotarjontaansa, ja se on jo ilmaissut mielenkiinnostaan keskittää lentojansa Helsinki-Vantaalle. Tarvitsemme vahvan yritysystävällisen tahtotilan kehittää lehtokenttäämme ja edistää halpalentoyhtiöiden toimintaa. Tampere-Pirkkalan kentältä operoivalla RyanAirilla on kokemusta lentomatkustajien alueelle tuomasta positiivisesta piristysruiskeesta. 100 000 matkustajaa vuodessa luo alueelle kuin alueelle 100 uutta työpaikkaa. Miljoona matkustajaa vuodessa tuo siten mukanaan 1 000 työpaikkaa, minimaalisella taloudellisella panostuksella. Kotimaassa on riittävästi esimerkkejä näivettyneistä lentokentistä. Toimivat lentoyhteydet maailmalle on edellytys toimivalle yritystoiminnallemme ja siten alueemme elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle. Matka Helsinki-Vantaalle kun lisää kustannuksia merkittävästi ja pidentää matka-aikaa kohtuuttomasti. Toimivat lentoyhteydet ovat monesti edellytys myös menestyksellisille kansainvälisille konferensseille. Lyhyen tähtäimen tavoitteenamme tulisi olla liike-elämän tärkeänä pitämä kohtuuhintainen, päivittäinen aamu- ja iltayhteys Kööpenhaminaan ja vaikkapa Frankfurtiin. Pohjois-Italiassa sijaitseva yli 100 000 asukkaan Bergamo on erinomainen esimerkki onnistuneesta ja toimivasta yhteistyöstä halpalentoyhtiöiden kanssa. RyanAirin tehtyä siitä hubi-kenttänsä seutukunnalle on suorastaan virrannut rahaa ja matkustajia. Alueen hotellit, taksit, ravintolat, kaupat, matkailuelinkeinot - ja liike-elämä muutenkin - kukoistavat ennennäkemättömällä intensiteetillä ja sykkeellä. Tätä mekin tarvitsemme: taloudellista toimeliaisuutta, työpaikkoja ja verotuloja, joiden avulla hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden ylläpitäminen ja rahoittaminen on mahdollista. Toimiva resepti on myös meidän käsiemme ulottuvilla. Ensiksikin, tehdään itsestämme liiketaloudellisesti kannattava ja houkutteleva kumppani Ryanairille, tavoitteena alkuvaiheessa miljoona vuosittaista halpalentomatkustajaa. Toiseksi, kehitetään matkaketjuja niin, että 2 miljoonasta vuosittaisesta charter-lentomatkustajasta osuutemme voisi nousta aluksi 10 %:iin eli 200 000 matkustajaan. Kolmanneksi, Malmin lentokentän sulkeutuessa 2016 voisimme tutkia mahdollisuuksia houkutella kentän yrityksiä ja toimintoja Tampere-Pirkkalaan. Frankfurt-Hahnin kenttä Saksassa selviää jopa 4 miljoonasta vuosittaisesta lentomatkustajasta kumipyöräliikenteellä, ilman raideliikenneyhteyttä. Myös me pystymme kehittämään kenttäämme jo nyt – ennen mahdollisia mittavia raideliikenneinvestointeja. Miljoona halpalentomatkustajaa tuo alueelle tuhat työpaikkaa. Toimiva charter-liikenne ehkä satoja lisää. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Työpaikka on tehokas keino estää kaikenikäisten syrjäytymistä. Jokainen uusi työpaikka on meille siis kullan – tai jopa tuon miljoonan euron – arvoinen. Katsommeko me vierestä kun muut vievät kamppailussa potin? Vai olemmeko me valmiita tekemään tarvittavat panostukset? Meillä on mahdollisuus olla ykkönen, jos sitä haluamme. Miksemme haluaisi? Lassi Kaleva Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (ps) ja yrittäjä Julkaistu 2.7.2014 Pirkkalaisessa Viikon vieras -palstalla (klikkaa tästä) |
Maailmanluokan musiikkielämys !!!Perjantai 27.6.2014 - Lassi Kaleva Tampereen kaupunginvaltuuston kuoro esiintyi 27.6.2014 klo 15.00 Tammerkosken sillalla -tapahtuman avajaisissa Tampereen Keskustorin juhlateltassa. Ohessa 4 minuutin videokooste esityksestä. -Lassi Kaleva |
Kirjoitukseni AL:ssä 19.6.2014 valtuuston ratikkapäätöksestäTorstai 19.6.2014 - Lassi Kaleva
------------- Julkaistu kirjoitukseni joiltakin osin laajennettuna: Ratikan suunnittelun jatkamisesta päätettiin Tampereen kaupunginvaltuustossa 16.6.2014. Ratikasta ei kuitenkaan ollut yhteistä poliittista tahtotilaa – ainoastaan poliittinen lehmänkauppa. Julkaistu mukailtuna Aamulehdessä 19.6.2014 Lukijalta-palstalla |
Tampere päätti Ratikan jatkosuunnittelusta 16.6.2014 kokouksessaanMaanantai 16.6.2014 - Lassi Kaleva Alla olevien linkkien kautta näet viisi merkittävää eri tarkastelukulmaa ratikka-asiaan. Näistä neljä löysi tiensä myös pitämiini puheenvuoroihin. Viides kannanotto voisi olla edelleen ajankohtainen myös jatkossa päätettäessä kaavoituksesta ja tietysti käsiteltäessä varsinaista ratikkapäätöstä vuonna 2016. |
AL 4.5.2014 - Tampere-Pirkkalan lentokentän etsikkoaika saattaa luisua ohiSunnuntai 4.5.2014 - Lassi Kaleva
Tampere-Pirkkalan lentoaseman etsikkoaika saattaa olla pian ohi Tampereen kokoomus-demari-vihreä-vasemmistoliitto-akselin kiinnittäessä mielenkiintonsa pormestariohjelman mukaisesti mm. tunneliin, ratikkaan, kansihankkeeseen ja täydennysrakentamiseen. |
Valtuustoaloite: Tampereelle 60-120 työpaikkaa uuteen 2014 perustettavaan puhelinpalvelukeskukseenMaanantai 14.4.2014 - Lassi Kaleva Tampereen kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva (ps) teki valtuuston maanantaisessa kokouksessa 14.4.2014 valtuustoaloitteen 60–120 työpaikan saamiseksi Tampereelle. Pankkikonserni Nordea on aloittanut yt-neuvottelut vähentääkseen 250–300 työpaikkaa Suomessa tämän ja ensi vuoden aikana. Nordea ilmoitti samalla, että se perustaa Suomeen uuden puhelinpalvelukeskuksen. Paikkakuntaa ei ole vielä päätetty, mutta päätös tehdään pikaisesti. Aluksi yhtiö aikoo palkata 60 työntekijää, mutta henkilöstömäärää on tarkoitus mahdollisesti lisätä myöhemmin aina noin 120 henkilöön asti. Valtuutettu Kaleva oli yhteydessä puhelinpalvelukeskuksen perustamisesta ja sijaintipaikan valinnasta vastuussa olevaan Nordean johtajaan tarkoituksenaan selvittää mahdollisuuksia saada puhelinpalvelukeskus Tampereelle. Hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva Tampere täyttää tarvittavat kriteerit, joita ovat mm. riittävä tarjonta työvoimaa yrityksen tarpeisiin sekä tarkoitukseensa sopivat toimitilat. Kaupungin talous on syöksykierteessä. Tampereen työttömyystilanne on vaikein kuuden suurimman kaupungin vertailussa. Nuorisotyöttömyysluvut ovat karua luettavaa. Leikkauslistat ovat loputtomat, ja inhimillinen kärsimys on jo käsin kosketeltavaa. Jos tahtotila on oikea, Tampereella on mahdollisuus voittaa kisa perustettavan puhelinpalvelukeskuksen sijaintipaikasta. Ja saada samalla alueelleen 60–120 uutta työpaikkaa. |
AL Puheenaihe: Iso kunta ei palvele ketäänMaanantai 7.4.2014 - Lassi Kaleva
Puheenaihe: Iso kunta ei palvele ketäänPIRKANMAA | 7.4.2014 | 06:59 | PÄIVITETTY 07:016 Seutuselvitys lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Kokemus kuntaliitoksista niin kotimaassa kuin ulkomailla osoittaa, että se on silkkaa toiveajattelua.Lassi Kaleva Kirjoittaja on tamperelainen perussuomalaisten valtuutettu ja yrittäjä Kahdeksan pirkanmaalaisen kunnan pakkonaittaminen selvitysmies Rauno Saaren ehdotusten mukaan on saamassa aikalisän. Syynä on valtakunnallinen sote-uudistus. Paras ratkaisu kuitenkin olisi seutuselvityksen siirtäminen suoraan unholaan. Aivan samoin kuin aikoinaan vaikutusvaltaisesti kannatettu Kaupin metsään suunniteltu ydinvoimala tai hanke kaupungin raatihuoneen jyräämiseksi maan tasalle. Saari päätyi seutuselvityksessään Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu suosittamaan ensisijaisesti yksi kunta -mallia. Se tarkoittaa käytännössä (pakko)liitosta Tampereen, Oriveden, Ylöjärven, Kangasalan, Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden kesken. Toissijaisesti selvitysmies suosittaa alueellemme seutukaupunki- ja palvelukuntamallia, jossa on kaksiportainen hallinto ja jossa seutukunta ottaa huolehtiakseen tärkeimmät nykyisin itsenäisten kuntien hoitamat tehtävät. Seutuselvitys lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Kokemus kuntaliitoksista niin kotimaassa kuin ulkomailla osoittaa, että se on silkkaa toiveajattelua. Kunnallisalan kehittämissäätiö ennustaa, että riitely vie helposti ensimmäiset 5 - 50 vuotta. Saaren vaihtoehtoja on turha puolustella säästöillä. Jo yksistään viiden vuoden irtisanomissuoja estää hallinnon rakenteiden tehokkaan kehittämisen, sanoo Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkija Jenni Airaksinen. Asiat vain jämähtävät ja betonoituvat paikoilleen, vaikka halua ja kykyä muutokseen saattaisi alussa ollakin. On totta, että hiljattaisessa Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa ylivoimainen enemmistö eli 71 prosenttia kansalaisista lakkauttaisi irtisanomissuojan.Yhtä varmasti totta on sekin, että ilman viiden vuoden irtisanomissuojaa Suomessa ei olisi toteutunut yksikään kuntaliitos. On ymmärrettävää, että Tampereen valtakoalitiota harmittaa suunnattomasti maksukykyisten omakotiasumista kannattavien lapsiperheiden tai vaikkapa kasvuyritysten valuminen ympäristökuntiin. Olisikin paikallaan katsoa peiliin ja aloittaa itsetutkiskelu siitä, mikä meni pieleen. Syytä muiden kuntien suosioon ei pidä hakea muualta kuin omasta toiminnasta, jos pientalojen tonttitarjonta on vähäistä, eikä yritysten tonttitiedusteluihin edes vastata. Ei, vaikka haluaisikin ympäristökunnista maksajia tunnelille ja muille korkealentoisille ökyinvestoinneille. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kunnallistieteen professorin Arto Haverin mukaan on unohtunut se, miksi kunnat ovat olemassa. Alueiden erilaisuuden vuoksi kuntia tarvitaan ottamaan huomioon paikalliset olosuhteet ja toteuttamaan paikalliset pyrkimykset (Kuntalehti 2/2014). Lähidemokratia ei toimi silloin, kun siitä tulee kaukodemokratiaa. Päätöksentekijöiden tulee todella olla läheltä, omasta kunnasta. Tampereen Keskustorilta on hankala nähdä tai ymmärtää teiskolaisten tarvetta katuvalaistukseen, tai Oriveden reilun sadan oppilaan lukion merkitystä syrjäkylien nuorisolle tai Ylöjärven/Kurun perukoiden maankäyttötarpeita. Otetaan esimerkki Keski-Suomesta. Äänekosken kupeessa sijaitsevalle Sumiaiselle luvattiin, että vuonna 2007 toteutetun kuntaliitoksen myötä mikään ei muutu. Yksi toisensa jälkeen palveluita kuitenkin on karsittu. Viimeiseksi loppuivat lääkäripalvelut tänä vuonna. Kun kunta autioituu, niin oman tönön hinta ei kasvukeskuksessa riitä edes uuden asunnon käsirahaan. Selvitysmies Saaren ehdottaman yhdistymisen jälkeen rakentamisesta keskusten ulkopuolelle saattaa olla turha haaveilla – edes omalle maalleen. Asioista kun päätetään keskitetysti. Jos haluaa kansallispuistoksi, niin liittyminen Tampereeseen saattaa kantaa hedelmää. Tampereelta on kuulunut jo vakavia ehdotuksia Teiskon kansallispuistohankkeen edistämiseksi. Taloustieteen professori Matti Virénin mukaan likipitäen kaikkien maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan pienet kunnat ovat tehokkaampia kuin suuret. Liian suuri kuntakoko ei ole ympäristökuntien eikä edes Tampereen etu. Ellei tavoitteena sitten ole kalliiksi tuleva jähmettävä byrokratia ja päätöksentekoa hidastavat hierarkiat. Pirkkalan pormestari Helena Rissanen kyseenalaisti 19.3. yleisötilaisuudessa Nokian lukiolla Saaren selvitystyön, koska se lähtee liikkeelle rakenteiden muuttamisesta. Eikö olisikin hyödyllisempää ensin selvittää mitä elinvoimaisuus ja sen lisääminen kunnissa tarkoittaa? Ja vasta sitten edetä tarvittavaan suuntaan. Rauno Saaren seutuselvitys joutaa romukoppaan. Pirkanmaan seutukunnan elinvoimaisuuden tae ovat nykyiset itsenäiset kunnat ja vankka kunnallinen identiteetti. Unohtamatta lisääntyvää vapaaehtoista seudullista yhteistyötä.
Tai kirjoita aiheesta Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi TAUSTA Tampereen seutuselvitysSelvitysmies Rauno Saari selvitti kaupunkiseudun kahdeksan kunnan yhteisestä toimeksiannosta seudun tulevaisuuden vaihtoehtoja. Työ valmistui tämän vuoden tammikuussa. Kärkeen nousivat yhden kunnan malli ja Eurooppalainen kaupunki -malli. Hallituksen esitys sote-uudistuksesta, eli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen viidellä erityisvastuualueella muutti suunnitelmia niin, että seutuselvitykselle on nyt otettu aikalisä. Sote-uudistuksen vaikutuksia kuntarakenneuudistukseen ei kyetä arvioimaan, ennen kuin sote-uudistuksesta saadaan tarkempi esitys. |
Kuntien pakkoliitokset - yleisötilaisuus Nokialla ke 19.3.2014Keskiviikko 19.3.2014 klo 22.02 - Lassi Kaleva Nokian Uutiset ja Nokian kaupunki järjestivät keskiviikkona 19.3.2014 kuntalaisille tarkoitetun, seutuselvitystä koskevan tilaisuuden. Tilaisuuden aiheena oli: Itsenäinen Nokia vai osaksi seutukaupunkia? Mikä on Nokian tulevaisuus? Kuntauudistuksesta ja sen eri vaihtoehdoista alusti asiantuntevasti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun yliopistonlehtori Jenni Airaksinen.
|
PS-ryhmän valtuustoaloite tunnelin kustannusten seurannasta 17.2.2014Tiistai 18.2.2014 klo 22.12 - Lassi Kaleva Valtuustoaloite 17.2.2014 A. Rantaväylän tunnelihankeen kulujen seuranta ja valvonta. Koska tunneli-investointi on taloudellisesti ja työllisyysvaikutuksiltaan eritäin merkittävä Tampereelle ja tamperelaisille veronmaksajille, on kokonaiskuvan selvittämiseksi jatkuva systemaattinen seuranta välttämätöntä. Tämä on osoitus hallinnon ja päätöksenteon avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä vallitsevan pormestariohjelman mukaisesti.
|
-----
