JOUKKOLIIKENTEELLINEN TARVE SAADAAN HOIDETTUA BUSSEILLA

Kiitos puheenvuorostasi, valtuutettu Anneli Kivistö. Valtakoalitiossa on sittenkin viisautta.
 
Raideliikenteen ydinteknologia on peräisin 1800-luvulta. Kalusto on painavaa, radan rakentaminen on kallista. Väylää ja asemia ei saada muutettua ilman suuria kustannuksia. Raiteella kulkeva ratikka on taloudellinen riippakivi, joka sitoo yhdyskunnan kehityksen kiskoihin ja jakaa maankäytön ja liikenteen hyödyt epäoikeudenmukaisesti.
 
Kuten ryhmäpuheenvuorossamme todettiin, liikenteellinen tarve saadaan vielä pitkälle tulevaisuuteen hoidettua nykyiseen tapaan eli busseilla. Ilman mittavia ja turhia megainvestointeja. Lähes sadassa kaupungissa ympäri maailmaa metrobussit eli omalla kaistallaan kulkeva kumipyöräliikenne on syrjäyttänyt raidemetron. Näin vältetään suuret investointikustannukset ja mahdollistetaan liikennejärjestelmien joustava kehitys.
 
Valtuutettu Mikko Leppälahti puhuu asiaa. Sen sijaan apulaispormestari Mikko Aaltonen ei uskonut uuteen teknologiaan. Toukokuussa 2014 Liikenne- ja viestintäministeriössä kuitenkin valmisteltiin lakia, joka mahdollistaa ilman kuljettajaa olevien autojen käytön rajatuilla alueilla Suomessa normaalin tieliikenteen seassa. Tarkoituksena on houkutella uusia liikenneteknologiaa kehittäviä yrityksiä tulemaan Suomeen. Eräät autonvalmistajat lupaavat itseohjautuvien autojen sarjavalmistuksen vuoteen 2020 mennessä.
 
Automaattisten ratkaisujen myötä tieliikenneväylien välityskyky kasvaa kaksinkertaiseksi turvallisuuden siitä kärsimättä. Energiatehokkuus kohenee materiaali-, energia- ja moottoriratkaisujen myötä. Tieliikenteen ympäristöhaitat vähenevät olennaisesti. Ilman massiivisia ja kaupunkimme talouden syöksykierteeseen vieviä järjettömiä ökyinvestointeja.
 
Apulaispormestari Pekka Salmi totesi, että ratikka nostaa 2 prosentilla joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Häntä komppasi valtuutettu Jaakko Mustakallio. Tiedoksi valtuutetuille, että hintajouston vaikutuksista joukkoliikenteen käyttöön on Suomessa luotettavaa taulukkotietoa. 10 prosentin lipunhinnanalennus lisää joukkoliikenteen kysyntää taulukoiden mukaan 3 prosenttia. Eli alle 3 miljoonalla eurolla vuodessa joukkoliikenteen kysyntä nousee välittömästi ja merkittävästi. Tähän ei ratikkaa tarvita.
 
Kuten valtuutettu Anna-Kaisa Heinämäki sanoi: Päätöksentekijöinä meidän tulisi katsoa tulevaisuuteen eikä pitäytyä menneessä. Ratikan aika ei ole nyt. Päätös voidaan huoletta siirtää tulevaisuuteen.

Tämä puheenvuoro pidettiin mukailtuna Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.6.2014.
 
(Tämän puheenvuoron taustamateriaalista huomattava osa on peräisin Kanava-lehden artikkelista 3/2014).