Lassista sanottua / saamaani palautetta:

Torstai 16.4.2015 - Lassi Kaleva

Lassi. Kävin juuri uurnilla. Sain mainoksesi postiluukkuuni, kirjekuoressa, nimikoituna. Se jotenkin "kolahti". Monissa asioissa emme ole ihan samaa mieltä. Uskon kuitenkin että olet asioissa tosissasi. Äänestin ensimmäistä kertaa 40 vuoteen muuta kuin kokoomuksen edustajaa. Äänestin Sinua. JOS pääsisit, tee eduskunnassa hyvää työtä.
 
-Mies Pirkanmaalta
 
------------
 
Olen seurannu usein kaupunginvaltuuston kokouksia netistä ja sitä olet ehdottomasti perussuomalaisten ykkösehdokas  Paljon onnea sinulle vaaleihin.
 
-Nainen Pirkanmaalta
 
------------
 
Sain juuri tietää, että Sinut on nimitetty Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin eduskuntavaaliehdokkaaksi. Aivan mahtavaa, sillä näyttösi kuntademokratiassa puhuvat puolestaan! Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina Suomi tarvitsee niitä, jotka uskaltavat sanoa asiat niin kuin ne ovat ja kykenevät tekemään faktojen pohjalta rationaalisia päätöksiä - vastuuta kun ei kanneta hyvä-veli verkostoilla eikä henkilökohtaista etua tavoitellen.
 
Ensimmäisen kerran piirsin perussuomalaisen ehdokkaan numeron vaalilipukkeeseen vuoden 2011 ”jytkykeväänä”, jonka jälkeen olen jatkossakin piirrellyt perussuomalaisia tukevia numeroita niin kuntavaaleissa, presidentinvaaleissa kuin eurovaaleissa.
 
Viime syksynä vanhempieni asuinalueella jaettiin poliittisia flyereita, jotka olivat erään kunnanvaltuutetun maksamia [klikkaa tästä]. Tuo flyeri jäi mieleeni erityisen vahvasti, sillä toisin kuin monissa muissa poliittisissa kampanjoissa, siinä ei suoranaisesti mitenkään erityisesti mainostettu kampanjan maksanutta poliitikkoa - tarkoituksena oli selvästi enemmänkin aktivoida ihmisiä kiinnostumaan ja ottamaan kantaa kunnalliseen päätöksentekoon! Mainos oli sinun kustantamasi, joten innostuin käymään verkkosivuillasi, ja viimeinkin löysin hyvistä perussuomalaisista ehdokkaista poliitikon, jonka kanssa olen myös kansainvälisyysasioissa erittäin samoilla linjoilla. Mieleeni tuosta flyerista ja visiitistä kotisivuillasi jäi analyyttinen otteesi politiikkaan, sekä tietty nöyryys, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys ja kansanläheisyys, joka valitettavasti osalta poliitikoista tuntuu olevan pahasti hukassa, puoluekannasta riippumatta.
 
Perussuomalaiset tarvitsevat Sinun kaltaistasi kovan luokan tekijää. Niin tarvitsee Suomikin. Täten tahdonkin toivottaa voimia ja tsemppiä eduskuntavaalikampanjaasi, toivottavasti pääset läpi!
 
-Mies Pirkanmaalta
 
------------

5 kommenttia .

Haastattelu Hervannan Sanomissa 15.4.2015

Keskiviikko 15.4.2015 - Lassi Kaleva

hervannan_sanomat_15.4.2015.jpgTulevan hallituskauden leikkaustarve huolestuttaa hervantalaisiakin

HerSa Perussuomalaisten ehdokas Lassi Kaleva kävi jututtamassa hervantalaisia torstaina 2.4.
 
–Ensimmäisen tunnin aikana puhuttiin paljon valtakunnan asioista, mutta myös paikallisesti
tärkeistä aiheista, Kaleva kertoo.
 
–Hervantalaiset ovat tyytymättömiä siihen, että TE-keskus ja Kela ovat tällä hetkellä niin kaukana, näitä palveluja toivotaan takaisin Hervantaan. Lisäksi bussilinjojen viimekesäiset muutokset harmittavat edelleen etenkin Pohjois-Hervannan iäkkäämpää väestöä, joille muutokset ovat aiheuttaneet suurta haittaa.
 
Kaleva nostaa erityisesti esille linjan 4 reittimuutoksen.
 
–Joukkoliikennelautakunnan jäsenenä vastustin voimakkaasti linjastorakenteen muutoksia, perusteena muun muassa se, että monet kuntalaiset ovat valinneet jopa asuinpaikkansa sen mukaan, miten pääsevät sieltä bussilla haluamiinsa kohteisiin. Reittimuutoksilla monen vanhemman ihmisen elämän tärkeiden kohteiden saavutettavuus on miltei täysin tuhottu.
 
Valtakunnallisista asioista hervantalaisia puhutti eniten leikkausten tarve tulevalla hallituskaudella.

–Tulevat säästöt selvästi huolettavat ihmisiä. Leikkaukset ja esimerkiksi arvolisäveron nosto kohdistuisivat kaikkiin kansalaisiin, mikä tarkoittaa sitä, että pienituloisille isku on kovin. Mielestäni leikkausten tie on Kreikan tie, Kaleva toteaa.
 
Perussuomalaisista ehdokkaista hervantalainen Heikki Luoto kampanjoi kauppakeskus Duossa viime torstaina. Maahanmuuttopolitiikka on yksi Luodon vaaliteemoista, ja se nousi voimakkaasti esiin myös keskusteluissa.
 
–Nykyinen maahanmuuttopolitiikka selvästi kalvaa monia ihmisiä, Luoto toteaa. Luoto nostaa esille talousratkaisuista muun muassa hallinnon keventämisen.
 
–Paisunut julkishallinto nielee valtavasti verovaroja.
 
 
KUVATEKSTI: Lassi Kaleva jututti hervantalaisia pari viikkoa sitten. - Paikallisista asioista nousi esiin etenkin tyytymättömyys bussireittien muutoksiin.

Kirjoitus on julkaistu Hervannan Sanomat -ilmaisjakelulehdessä 15.4.2015
 

Kommentoi kirjoitusta.

Pirkanmaan Yrittäjien haastattelu 15.4.2015

Keskiviikko 15.4.2015 - Lassi Kaleva

pirkanmaan_yrittjt_15.4.2015.jpgKysymykset:

  1. Mikä on henkilökohtainen suhteesi yrittämiseen?
Olen toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta. Olen siis elättänyt itseni rehellisellä ja lisäarvoa tuottavalla työpanoksella koko elämäni. Yrittäjyyden ilot ja haasteet ovat hyvin tiedossani. Ymmärrän selvästi yksityisen sektorin elinvoimaisuuden merkityksen koko maan hyvinvoinnille.
 
  1. Suomeen tarvitaan lisää työpaikkoja eli työllistäviä yrityksiä. Miten työnantajaksi ryhtymistä voitaisiin helpottaa?
Jokainen on varmasti tietoinen monista tavanomaisista tavoista helpottaa työnantajaksi ryhtymistä. Paikallisesti voisimme sen sijaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia työllistää kysyntää lisäämällä. Suomalaisen työn liiton laskelmien mukaan 10 euroa kultakin lisää suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin tuo 10000 työpaikkaa. Entäpä, jos kuntien hankintayksiköille voitaisiin löytää keinot antaa tavoitteeksi lisätä hankintoja niin suomalaisilta kuin paikallisilta pk-yrityksiltä?
 
  1. Jatka lausetta: Kannustava verotus on mielestäni…
sellainen, ettei se näännytä yrityksiä kuoliaaksi. Meillä voisi olla myös opittavaa Viron käytännöistä. Lisäksi, monet suuryritykset ovat erittäin taitavia maksimoimaan voittonsa ja minimoimaan paikalliset veronsa. Mikäli voisimme enenevässä määrin suosia paikallista elinkeinoelämää hyödyttäviä ja paikallisesti veroja maksavia pk-yrityksiä, olisi meillä lisääntyneiden verokertymien ansioista mahdollisuus alentaa pk-yrityksiin tällä hetkellä kohdistuvia taloudellisia velvoitteita ja rasitteita.
 
  1. Mitä mieltä olet yrittäjien tämänhetkisestä sosiaaliturvasta?
Yrittäjällä ei käytännössä ole sosiaaliturvaa. Lisäksi, erityisesti konkurssilainsäädäntö olisi uusittava. Meillä on edelleen 25 vuotta sitten konkurssin tehneitä, jotka ovat vielä perinnässä, ilman mitään toivoa velkojensa maksamisesta.
Pitäisi tehdä sellainen konkurssilaki, että menee talot ja tavarat, mutta ei tulevaisuus. Nyt yrittäjältä menee talot, tavarat ja tulevaisuus, jolloin hänellä on käytännössä vaihtoehtoina heittäytyä yhteiskunnan elätiksi tai alkaa harjoittamaan harmaata taloutta.
 
  1. Suomi on sääntelyn luvattu maa. Mainitse yksi laki, joka voitaisiin mielestäsi purkaa välittömästi. Perustele valintasi.
Paikallisiin yrittämisen esteisiin on usein helpompi puuttua. Tampereen Hämeenkadun itäpään sulkeminen henkilöautoliikenteeltä, samanaikaisesti tunnelityömaan ja yleisen kaupan laman ja murroksen kanssa, tuhoaa niin koko kaupungin kuin keskustan elinvoimaisuutta. Hankaloituneet liikennejärjestelyt ajavat asiakkaat automarketteihin, haitaten siten keskustan yritysten mahdollisuuksia palvella ja työllistää kuntalaisia. Hämeenkatu tulee avata pikaisesti jälleen henkilöautoliikenteelle.
 
  1. Mikä on vaalilupauksesi pirkanmaalaisille yrittäjille?
Yrittäjien kannattaa ensinnäkin äänestää sellaisia ehdokkaita, jotka jo nykyisessä luottamustehtävässään ovat ajaneet yrittäjien asioita ja osoittaneet olevansa luottamuksen arvoisia. Olen itse Tampereen kaupunginvaltuustossa ajanut etenkin pk-yrittäjien asioita ja pyrkinyt omalta osaltani herkällä korvalla kuuntelemaan kentän tarpeita ja toiveita. Lupaan jatkaa tapaani toimia myös eduskunnassa. Pyrin tekemään yhteistyötä muiden yrittäjäkansanedustajien kanssa.
 
  1. Mikä on ollut elämäsi haastavin tilanne?

Elämässäni on ollut paljon haastavia tilanteita. Mutta se on vain eduksi. Miten muuten voisi ymmärtää kanssaihmisiä heidän haasteissaan. Lähihistorian haastavimmat tilanteet liittyvät politiikkaan, sen raakuuteen ja siinä vallitseviin tavalliseen elämään kuulumattomiin lainalaisuuksiin. Tämän hyväksyminen on kuitenkin se hinta, joka on maksettava kutsumuksesta hoitaa yhteisiä asioita.

Haastattelu julkaistu Pirkanmaan Yrittäjät -lehdessä 15.4.2015

-------------
 

Kommentoi kirjoitusta.

AL 15.4.2015: Autojen merkitystä ei voi yliarvioida

Keskiviikko 15.4.2015 - Lassi Kaleva

al_15.4.2015_autojen_merkityst_ei_voi_yliarvioida.jpgHämeenkadun itäpään sulkeminen henkilöautoliikenteeltä, vieläpä samanaikaisesti tunnelityömaan ja yleisen kaupan laman ja murroksen kanssa, tuhoaa osaltaan niin koko kaupungin kuin keskustan elinvoimaisuutta. Hankaloituneet liikennejärjestelyt ajavat asiakkaat automarketteihin, ja siten haittaavat keskustan yritysten mahdollisuuksia palvella ja työllistää kuntalaisia.
 
Keskustan on vaikea kilpailla autoilevista asiakkaista. Menestymisen mahdollisuuksia olisi vain, jos keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten ja markettien parkkipaikat siirrettäisiin yli puolen kilometrin päähän maan alle ja laitettaisiin maksullisiksi.
 
Hyvän liikekeskustan tunnusmerkkeihin kuuluu asioinnin ja saavutettavuuden helppous. Suljetut pääkadut ja kalliit pysäköintipaikat näivettävät kaupunkimme keskustaa, eivätkä suinkaan lisää keskustassa asioivien määrää.
 
Vihreiden Jaakko Stenhäll (AL 7.4.) totesi keskustan yrittäjien yliarvioivan autoilun merkityksen. Eivät yrittäjät arvioi mitään pelkästään fiilisten perusteella. He katsovat myynnin kehittymistä. Syy- ja seuraussuhteita ei tarvitse kaukaa hakea, jos myynnin lasku ajoittuu päivälleen Hämeenkadun itäpään sulkemisen kanssa. Yksiselitteistä on myös asiakaspalaute: ”Emme enää tule keskustaan, koska siellä asioiminen on nykyisellään aivan liian vaivalloista ja kallista.”
 
Keskustassa asioivien lukumäärää voitaisiin lisätä sillä, että bussimatka maksaisi ruuhka-aikojen ulkopuolella vain 60 senttiä.
 

Lassi Kaleva

kaupunginvaltuutettu, Tampere
eduskuntavaaliehdokas (ps)

Kirjoitus on julkaistu 15.4.2015 Aamulehden Lukijalta-palstalla

-------------

Kommentoi kirjoitusta.

Seutulainen 4/2015 - Kotimainen energia vie Suomen nousuun

Perjantai 10.4.2015 - Lassi Kaleva

seutulainen_2015_huhtikuu_-_kotimainen_energia_vie_suomen_nousuun.jpgJos haluamme, voimme saada jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian kulutusta miljardeilla euroilla vuodessa ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
 
Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen onkin kruunumiljonääri. Sanoisiko joku norjalaisille, että kyllä heidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonsa, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara? Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää omat rikkautensa oman maan hyväksi.
 
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Maamme on rikas: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 9/10 sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
 
On sulaa hulluutta olla käyttämättä turvetta, joka on nurkan takana. Ja tuoda fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Järjettömästä satojen miljoonien eurojen vuotuisesta tuulivoimatuesta puhumattakaan.
 
Tällä hetkellä turvetuotannon piirissä on vain noin 0,7 % turvemaiden pinta-alasta. On arvioitu, että mikäli me nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa maakuntiemme miehille ja naisille alueilla, joilla muuta työtä ei useinkaan ole helposti löydettävissä.
 
Kauppataseemme paranisi arviolta 4 miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi kansantalouden säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme. Tänä samana aikana turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin vain 5 % Suomen koko suo- ja turvealasta.
 
Kotimaisten polttoaineiden käytön kasvu synnyttäisi Suomeen merkittävät investoinnit. Voisimme samalla luoda edellytykset myös puumateriaalin laajempaan energiakäyttöön.
 
Meidän tulee saada tulevaan eduskuntaan voimakas tahtotila toimia oman maan hyväksi. Maamme on rikas. Meillä on kaikki mahdollisuudet. Nyt on aika toimia.
 
Lassi Kaleva
Yrittäjä, kaupunginvaltuutettu (ps), Tampere
Eduskuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu aluelehti Seutulaisen huhtikuun 2015 numerossa

------------

Kommentoi kirjoitusta.

AL 1.4. Tuulivoima ei ole vastaus

Keskiviikko 1.4.2015 klo 19:20

AL-kirjoitukseni ”Mekin istumme öljylähteen päällä” on kirvoittanut kovasti kommentteja. Tämänpäiväisessä vastineessani kommentteihin (AL 1.4.) käsittelen erästä tarjottua vaihtoehtoa, tuulivoimaa.

al_1.4.2015_kaleva_turve_vastine.jpg

Tuulivoima ei ole vastaus

 
On hyvä, että poliittinen päätöksenteko sai Satu Hassin kommentin myötä kasvot. Kansalaisten tuleekin tietää eri ryhmittymien ajamat energia-agendat ja niiden seuraukset voidakseen valita niistä itselleen sopivimman.
 
Tuulivoimasta puhuttaessa annetaan ymmärtää toiveikkaasti sen olevan vastaus miltei kaikkeen. Itse asiassa tuulivoimalla tuotetaan ainoastaan sähköä. Eikä sitäkään silloin, kun tuulee liian hiljaa tai liian lujaa. 2,7 miljoonan suomalaisen kodin lämmittää sen sijaan fossiilisesti suurelta osin tuotettu kaukolämpö. Tuulivoimatuottaja E.onin julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoima voikin huonosti korvata perinteistä voimantuotantoa.
 
Vuonna 2015 kokonaisenergiastamme tuulivoiman osuus on noin puoli prosenttia. Nykyisilläkin vähäisillä tuotantomäärillä tuulivoiman saama syöttötariffituki on jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa. Avokätinen syöttötariffi onkin houkutellut lukuisan määrän sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia, jotka saavat takuuvarmasti valtion kassasta erinomaisen tuoton sijoitukselleen.
 
Suomen kunnianhimoisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä kasvattaa tuulivoiman osuudeksi hieman reilut kaksi prosenttia. Tuulivoima täyttää siis suosiollisissa tuuliolosuhteissa silloin verrannollisesti Kuopion energiantarpeen. Entä muu Suomi? Pitääkö sen palata takaisin kivikauteen?
 
Raskaasti tuettuna energiamuotona tuulivoima tulee nostamaan sähkölaskua merkittävästi. Esimerkiksi tuulivoiman unelmamaassa Saksassa kotitalouksien maksama sähkönhinta on miltei kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
 
Suomalaiset kodit ja julkiset rakennukset tulevat jatkossakin lämpiämään jollakin muulla kuin tuulivoimalla. Kysymys kuuluu: vaikenemmeko me nolona siitä tosiasiasta, että energianlähteitämme tulevat myös tulevaisuudessa olemaan kalliilla Venäjältä tuomamme, energiariippuvuutta aiheuttavat, huoltovarmuuttamme vähentävät, ja saastuttavat fossiiliset polttoaineet? Vai otammeko me saatavissamme olevan hyödyn ja käytämme lähienergiaa, kuten puuta ja turvetta?
 
Jo suojeltuihin suoaloihin ei saa koskea nyt eikä tulevaisuudessa. Kun otamme jo luonnontilansa menettäneitä soita käyttöön vaivaiset 5 prosenttia koko suo- ja turvealastamme ja jätämme koskemattomiksi 95 prosenttia, saamme silti 25 vuoden aikana 100 miljardia euroa plussaa vaihtotaseeseemme ja 30 000 uutta työpaikkaa.
 

Lassi Kaleva

Julkaistu Aamulehdessä 1.4.2015 Näkökulman jatkoissa

Kommentoi kirjoitusta.

AL 26.3.2015 Puheenaihe: Mekin istumme öljylähteen päällä

Torstai 26.3.2015 - Lassi Kaleva

PAULA NIKULA/KL
26 turve

Suomalaisten aarre? Norjalla on runsaat öljyvaransa, Suomella on öljyyn verrattava energiareservi: turve. Turpeen käyttöä poltoaineena pitäisi kirjoittajan mielestä lisätä reilusti.

Puheenaihe: Mekin istumme öljylähteen päällä

KOTIMAA | 25.3.2015 | 22:24 | PÄIVITETTY 22:261

Lassi Kaleva


Meillä on suuri, Norjan öljyyn verrattavissa oleva energiareservi turpeessa ja puussa. Käyttäkäämme sitä ylpeästi oman maamme hyväksi.

Jos haluamme, kotimainen energia voi tuoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian vuosittaista kulutusta miljardeilla euroilla ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.

Norjan öljyvarat ovat nostaneet maan taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen on kruunumiljonääri.

Sanoisiko joku norjalaisille, että teidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonne, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara?

Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää resurssinsa omien kansalaistensa hyväksi.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 terawattituntia (TWh). Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa.
Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna, kaksi kolmasosaa Norjan tunnetuista öljyvaroista

Maamme on eurooppalaisittain rikas: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 9/10 sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Me istumme öljylähteen päällä.

Suomen teollinen tuotanto ja vienti sakkaavat. Nykytilanteessa niiden lisääminen on haasteellista. Tuonnin merkittävä vähentäminen on paljon yksinkertaisempaa.

Koko Suomen energiataseesta noin 70 prosenttia tulee ulkomailta. Tuontienergiasta noin 80 prosenttia on venäläistä kivihiiltä, maakaasua, öljyä, sähköä ja ydinpolttoainetta. Tuontienergia maksaa Suomelle nettona vuodesta riippuen noin 8 miljardia euroa.

On sulaa hulluutta olla käyttämättä kotimaisia lähipolttoaineita, kuten puuta ja turvetta, joita meillä on riittävästi omasta takaa. Ja tuoda samalla maahan fossiilisia polttoaineita.
Voisimme korvata jopa yli puolet nettotuontienergiastamme kotimaisilla vaihtoehdoilla.

Kotimaisilla energiaratkaisuilla (puu, turve) voimme edistää myös oman kunnan ja maakunnan elinvoimaisuutta.

Lempäälän energiantuotannossa säästetään jopa yli 50 prosenttia jokaista megawattia kohti, joka tuotetaan nykyään maakaasun sijaan kotimaisilla polttoaineilla.

Vesilahden kunta säästää rahallisesti noin 20–25 prosenttia siirryttyään vuodesta 2003 alkaen lämmöntuotannossaan kevyestä polttoöljystä hakkeeseen.

Kun noin 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä korvataan hakkeella, niin koko rahamäärä jää kiertämään kuntaan paikallisesti. Terveyskeskus, vanhainkoti, koulu ja päiväkoti lämpiävät nyt uusiutuvalla kotimaisella lähienergialla.

Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty jo vuodesta 1973 lähtien öljystä ja maakaasusta kohti kotimaisia energiamuotoja, haketta, turvetta ja pellettiä. Joissakin tapauksissa energiakustannukset ovat jopa puolittuneet.

Tarvitsemme kansallisesta energiapolitiikasta selvän ja pitkäjänteisen näkemyksen, joka suosii kotimaista energiaa – kolmesta syystä. Ensiksi, että saisimme työttömille työpaikkoja. Turpeen ja energiapuun hinnasta noin puolet on suomalaista työtä.
Toiseksi, että estäisimme rahan karkaamisen ulkomaille, eli pitäisimme sen mieluummin kiertämässä ja elävöittämässä omaa kansantalouttamme.

Ja kolmanneksi, parantaaksemme EU-maiden alhaisimmasta päästä olevaa huoltovarmuuttamme, mikä on huolestuttanut kansalaisia muun muassa Ukrainan tapahtumien johdosta.

Turvetuotannon piirissä on nyt vain noin 0,7 prosenttia turvemaiden pinta-alasta.

Jos nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa miehille ja naisille alueilla, joilla muuta työtä ei useinkaan ole helposti löydettävissä.

Kauppataseemme paranisi samalla arviolta 4 miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi kansantalouteen säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme.

Samana aikana turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin ainoastaan noin 5 prosenttia Suomen koko suo- ja turvealasta.

Kestävän kehityksen mukaisesti tuotantoon otettaisiin vain luonnontilaltaan muuttuneita, pääasiassa metsäojitettuja turvemaita, ei lainkaan luonnonsoita tai avosoita.

Emme voi enää jatkaa vanhalla mallilla ja toivoa että lopputulos olisi erilainen.

Leikkausten tie on tuhon tie. Kansanedustajien puoluekannasta riippumatta on aika tehdä ratkaisuja, jotka takaavat elämisen mahdollisuudet myös jälkipolville.
Tulevilla lainsäätäjillä on mahdollisuus tehdä jotakin suurta oman maansa hyväksi.
Uskon, että he ovat halukkaita sen tekemään.

Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (ps).

Keskustele Voiko turve pelastaa talouden ja työpaikat? Kommentoi: aamulehti.fi Kirjoita Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi

Julkaistu Aamulehden Näkökulma-palstalla 26.3.2015

Kirjoitus ladattavana pdf-muodossa tästä klikkaamalla

---------------

Kommentoi kirjoitusta.

YLE:n vaaligalleria avautui - Katso haastattelu

Keskiviikko 11.3.2015 - Lassi Kaleva

yle-vaaligalleria-kuva.jpgYlen vaaligalleriasta on nyt nähtävissä 18 pirkanmaalaisen perussuomalaisehdokkaan neliminuuttiset haastattelut. Ylen sivuilta näkee myös kaikkien muiden puolueiden ehdokkaiden haastattelut.

Haastattelut tehtiin Ylen Tampereen studiolla. Periaate oli raaka: Haastattelu otetaan yhdellä neljän minuutin otolla. Kysymyksiä ei kerrota etukäteen. Mitään ei editoida pois. Mitään ei lisätä. Mitään ei kuvata uudestaan. Oman haastattelun julkaisua ei voi estää.

Näet lopputuloksen klikkaamalla kuvaa.
---------------

Kommentoi kirjoitusta.

YLE Tampereen haastattelu 12.2.2015

Torstai 12.2.2015 - Lassi Kaleva

Kansanedustajaehdokkaat ottavat Vaaligallerian tosissaan – samoin esiintymisvalmentajat

yle-haastattelu_-_marko_melto.jpg

Ylen Vaaligalleria esittelee verkossa ehdokkaat äänestäjille. Tiukka aikataulu on saanut miettimään, miten televisiossa oikein pitää esiintyä.

Neljä minuuttia ja kerralla purkkiin. Jokainen kansanedustajaksi pyrkivä saa oivan mahdollisuuden kertoa itsestään ajatuksistaan Ylen Vaaligalleriassa. Tunnelma on avoin mutta tiheä.

– Sehän on hyvin samantapainen haastattelu, johon ehdokas voi joutua oman kotikaupunkinsa torikahvilassa. Eli häneltä kysytään, miksi hän on ehdolla, mitä hän ajattelee puolueen edustamista asioista, mitä asioita hän pitää tärkeänä ja niin edelleen, kertoo Riikka Uosukainen Ylen vaaliohjelmista.
– Sitten voi tulla joitakin hankalia kysymyksiä liittyen puolueeseen tai ehdokkaaseen itseensä.

Kylmään veteen

"Kameran edessä voi olla rento ja oma itsensä, kun puhuu oikeasti sitä mitä ajattelee. Silloin se viestikin menee perille." – Lassi Kaleva
Ylen Vaaligalleria on mittava mediatapahtuma. Ääneen pääsevät kaikki yli 2 000 ehdokasta, jotka nähdään sekä Vaaligalleria-verkkopalvelussa että Yle Areenassa.
Haastattelut tehdään kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Vaalitentit liitetään osaksi ehdokkaiden vaalikonevastausten yhteydessä muodostuvaa profiilia.
– Televisioesiintyminen kyllä jännittää ja varsinkin nyt kun tiedetään, että se on kertaotto, kuvailee Pirkanmaan Sosiaalidemokraattien järjestösihteeri Hanna Plattonen.
– Kysymyksiä ei tiedetä ennakkoon eli ehdokkaat tiputetaan tavallaan kylmään veteen.

Ole oma itsesi

Moni ehdokas on kääntynyt Vaaligallerian vuoksi viestintäasiantuntijoiden puoleen. Perinteisillä puolueilla on omaa esiintymiskoulutusta, mutta nopeat toimiijat ovat löytäneet uusia markkinoita.
– Kyllähän tämä iso mahdollisuus on. Isoista puolueista on neuvottu, että valmistautukaa seuraavaan vaaliin jo monta kuukautta ennen, sanoo esiintymiskoulutusta ehdokkaille järjestävä yrittäjä Jyri Makkonen.
Vaaligalleria eduskuntavaalit 2015
Pekka Kinnunen haastattelee Kirsi Heliniä (ipu) Vaaligalleriaan Pasilassa. Kuva: Yle

– Nythän galleriasta ei tiedetty etukäteen mitään täällä kentällä. Mekin otimme koulutuksen heti samana aamuna ohjelmaan, kun kuulimme tästä.
Ehdokkaalle Vaaligalleria voi olla jännittävä kokemus. Mutta olemalla oma itsensä pärjää, uskoo Perussuomalaisten tamperelaisehdokas Lassi Kaleva.
– Kameran edessä voi olla rento ja oma itsensä, kun puhuu oikeasti sitä mitä ajattelee. Silloin se viestikin menee perille. Ei kannata yrittää olla muuta kuin mitä on.

Julkaistu Yle/Tampere-nettisivuilla (klikkaa tästä alkuperäiseen uutiseen)

Kommentoi kirjoitusta.

AL 16.1.2015 Lassi Kaleva: Puhujatilasto ei kerro kaikkea valtuutetuista

Perjantai 16.1.2015 - Lassi Kaleva

al_16.1.2015_lukijalta_-_puhujatilasto_ei_kerro_kaikkea.jpg

Aamulehti julkaisi 13.1. Tampereen kaupunginvaltuuston vuoden 2014 puhujatilastot. Tilaston kärkeä pitävät edelleen valtuutetut Aarne Raevaara (ps) ja Lassi Kaleva (ps).
 
Kuntalaisten onkin hyvä tietää oman valtuutettunsa aktiivisuus, jota puheenvuorojen määrä osaltaan
kuvaa. Puheenvuorojen määrä yksistään on kuitenkin rajallinen indikaattori valtuutetun kyvystä hoitaa luottamustehtäväänsä. Kannanottojen määrää tärkeämpi onkin niiden laatu.
 
Hyvä valtuustopuheenvuoro tai repliikki on perusteltu, pohjautuu tosiasioihin ja osoittaa ymmärrystä niin kokonaisuudesta kuin yksityiskohdista. Se tarjoaa usein selkeän ja innovatiivisen vaihtoehdon esitettyyn päätösasiaan. Hyvä puheenvuoro haastaa rohkeasti nykymenon silloin, kun siihen on aihetta.
 
Valtuutetut eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita, mutta kuntalaisia herkällä korvalla kuunnellen he voivat tuoda päätöksentekoon uusia ratkaisumalleja.
 
Puheenvuorojen laatu on subjektiivinen kysymys, jonka kuulija itse määrittää. Jokainen voi halutessaan kuunnella valtuutettunsa kannanottoja radiosta tai katsoa niitä netistä.
 
Näin kuulijalle selviää valtuutetun todellinen arvopohja: Ajaako oma valtuutettu tavallisen kuntalaisen parasta vai jonkun muun etuja? Onko valtuutetulle tärkeää hoitaa ensin kunnialla peruspalvelut ja vasta sitten tehdä kaupungin talouteen merkittävästi vaikuttavia ökyinvestointeja? Pyrkiikö valtuutettu löytämään innovatiivisia keinoja lisätä työllisyyttä? Vai kannattaako hän asioita, jotka mahdollisesti heikentävät yritystemme kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää?
 
Tietysti myös valtuutetun omat kotisivut verkossa ovat hyvä lähde tutkia aktiivisuutta etenkin vaalien välillä.
 
Lassi Kaleva
kaupunginvaltuutettu (ps)
Tampere
 
Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 16.1.2015

Kommentoi kirjoitusta.

AL 13.1.2015 - Valtuuston puhujatilastot 2014

Tiistai 13.1.2015 - Lassi Kaleva

PIRKANMAA | 12.1.2015 | 16:37 | PÄIVITETTY 16:40

al_13.1.2015_-_valtuuston_puhujatilastot_-_jpg.jpg

Suulain oli äänessä yhteensä yli kolme ja puoli tuntia. Kampman ja Koskela olivat valtuuston vähäpuheisimmat.

Aki Taponen / Aamulehti

Perussuomalaisista keskustaan syksyllä loikannut valtuutettu Laila Koskela ja sdp:n valtuutettu Ulla Kampman olivat Tampereen kaupunginvaltuuston hiljaisimmat jäsenet viime vuonna.

Kaupungilta saadun tilaston mukaan kumpikin käytti koko vuoden aikana valtuustossa vain kaksi puheenvuoroa.

Laila Koskela selittää vähäpuheisuuttaan sillä, että hän kuului suurimman osan vuotta sellaiseen valtuustoryhmään, johon hän ei kokenut lainkaan kuuluvansa.

- Siksi en nähnyt aiheelliseksi tuoda mielipiteitäni julki, hän perustelee.

Ulla Kampman ei lue omaa vähäpuheisuuttaan itselleen kunniaksi. Hän sanoo jopa pohtineensa, pitäisikö toimintatapoja muuttaa, jottei joutuisi selittelemään asiaa.

- Puheenvuoroja otetaan aina valtavasti, ja kaikki puhuvat samat asiat. Minusta on aivan turha toistaa niitä kymmeniä kertoja, Kampman perustelee hiljaisuuttaan.

Sen sijaan kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa ja muissa toimielimissä Kampman kertoo käyttäneensä enemmän puheenvuoroja. Hän kokee, että siellä niillä on merkitystä.

- Ensimmäisen kauden valtuutettuna olen pohtinut, mikä on kaupunginvaltuuston istuntojen merkitys. Kaupunginhallitus ja muut toimielimethän ovat jo käytännössä keskustelleet, miten asioita viedään eteenpäin, Kampman on pannut merkille.

Kampmanin mielestä valtuuston puhekoneet Aarne Raevaara (ps) ja Lassi Kaleva (ps) toistelevat asioita liikaa.

- Lisäksi Raevaara jumittuu puheissaan yksityiskohtiin ja ottaa aina uuden puheenvuoron vakuuttaakseen yksityiskohdan todellisuutta.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Aarne Raevaara käytti valtuustossa viime vuonna peräti 152 puheenvuoroa. Yhteensä niille tuli mittaa 3 tuntia 38 minuuttia.

Raevaaran mukaan puheajasta huomattavan osan vei talousarviokokouksen ryhmäpuheenvuoro. Muuten hän selittää puheliaisuuttaan sillä, että hän edustaa valtuuston suurinta oppositioryhmää.

- Annoimme kuntavaaleissa äänestäjille lupauksia joidenkin asioiden esiin nostamisesta. Olen pyrkinyt noudattamaan lupauksia, Raevaara sanoo ja viittaa muun muassa kriittiseen suhtautumiseen ratikkaan.

Hän on tietoinen siitä, että monet valtakoalitioon kuuluvat valtuutetut kokevat hänen lukuisat puheenvuoronsa rasittaviksi.

- Se johtuu siitä, että pormestariohjelman yksityiskohtaisuus estää muita harkitsemasta niitä näkemyksiä, joita oppositio tuo esille, Raevaara tulkitsee.

Tampereen valtuuston puheenjohtajalle Sanna Marinille (sd) ei kirjattu ainuttakaan varsinaista puheenvuoroa. Hänen tapoihinsa kuuluu pitää ainoastaan vuoden viimeisen valtuustokokouksen päätteeksi yhteenvetokatsaus. Muuten hän on kyllä valtuuston kokouksissa äänessä puheenjohtajan ominaisuudessa.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) käytti valtuustossa 35 puheenvuoroa. Apulaispormestareista eniten äänessä olivat Pekka Salmi (sd) 66 kertaa ja Mikko Aaltonen 49 kertaa.

Eniten poissaoloja Tampereen valtuustosta kertyi sotilastarkkailijana Lähi-idässä toimivalle Juhana Suoniemelle (vihr), joka oli poissa seitsemästä kokouksesta. Viisi poissaoloa kirjattiin ministeri Pia Viitaselle (sd), Matti Helinille (kok) ja Sirkkaliisa Virtaselle (vas).

TAMPERE 2014

Valtuutettujen puheenvuorot

Mikko Aaltonen (vas) 49.

Harri Airaksinen (kok) 8.

Mikko Alatalo (kesk) 4.

Atanas Aleksovski (sd) 94.

Ulla-Leena Alppi (vas) 15.

Erkki Axén (kok) 10.

Aila Dündar-Järvinen (sd) 36.

Tiina Elovaara (ps) 17.

Jukka Gustafsson (sd) 18.

Hanna Hakko (vihr) 6.

Timo Hanhilahti (kesk) 46.

Satu Hassi (vihr) 16.

Matti Heinivaho (kok) 7.

Jari Heinonen (skp) 52.

Anna-Kaisa Heinämäki (vihr) 23.

Matti Helin (kok) 10.

Kalle Hyötynen (vas) 16.

Matti Höyssä (kok) 50.

Anna-Kaisa Ikonen (kok) 35.

Antti Ivanoff (kok) 12.

Harri Jaskari (kok) 11.

Tarja Jokinen (sd) 5.

Varpu Jutila (vas) 13.

Aleksi Jäntti (kok) 14.

Maija Kajan (vihr) 12.

Lassi Kaleva (ps) 126.

Ulla Kampman (sd) 2.

Anneli Kivistö (sd) 29.

Anna Kontula (vas) 12.

Laila Koskela (nyk. kesk) 2.

Riitta Koskinen (kok) 5.

Leena Kostiainen (kok) 24.

Johanna Loukaskorpi (sd) 42.

Heikki Luoto (ps) 7.

Peter Löfberg (rkp) 8.

Sanna Marin (sd) 0.

Jouni Markkanen (kok) 4.

Minna Minkkinen (vas) 20.

Jaakko Mustakallio (vihr) 24.

Jari Niemelä (sd) 6.

Lasse Oksanen (tapu) 14.

Riitta Ollila (sd) 31.

Olli-Poika Parviainen (vihr) 26.

Aarne Raevaara (ps) 152.

Jarmo Rantanen (sd) 13.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk) 32.

Leena Rauhala (kd) 11.

Irene Roivainen (vihr) 10.

Ilmari Rostila (ps) 25.

Pekka Salmi (sd) 66.

Seppo Salminen (sd) 28.

Ilkka Sasi (kok) 37.

Yrjö Schafeitel (ent. kok) 45.

Kirsikka Siik (vihr) 8.

Seppo Silvennoinen (ps) 8.

Satu Sipilä (kd) 48.

Elina Sirén (kok) 4.

Ilpo Sirniö (sd) 10.

Juhana Suoniemi (vihr) 17.

Hanna Tainio (sd) 5.

Irja Tulonen (kok) 5.

Oras Tynkkynen (vihr) 22.

Pia Viitanen (sd) 3.

Sofia Vikman (kok) 9.

Pertti "Veltto" Virtanen (ps) 4.

Sirkkaliisa Virtanen (vas) 40.

Timo Vuohensilta (nyk. kesk) 19.

Julkaistu Aamulehdessä 13.1.2015.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta - Sydämeeni joulun teen

Keskiviikko 24.12.2014 klo 9:20 - Lassi Kaleva

Tämän laulun sanojen ja Juha Tapion 18.12.2014 tulkinnan myötä toivotan sinulle oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä menestyksellistä uutta vuotta!

------

 

--------

On jouluyö, sen hiljaisuutta
Yksin kuuntelen,
Ja sanaton on sydämeni kieli
Vain tähdet öistä avaruutta
Pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli
Näin sydämeeni joulun teen
Ja mieleen hiljaiseen
Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen
 
On jouluyö ja lumihuntuun
Pukeutunut maa –
Kun yhtä puhdas itse olla voisin!
Se ajatukset joulun tuntuun
Virittymään saa,
Kuin harras sävel sisälläni soisi
Näin sydämeeni joulun teen
Ja mieleen hiljaiseen
Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen
 
On jouluyö, sen syvä rauha
Leijuu sisimpään,
Kuin oisin osa suurta kaikkeutta
Vain kynttilät ja kultanauhat
Loistaa hämärään,
Vaan mieleni on täynnä kirkkautta
Näin sydämeeni joulun teen
Ja mieleen hiljaiseen
Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen
 
------

Kommentoi kirjoitusta.

AL 17.12.2014 Lassi Kaleva: Valtuustoaloitteisiin mukaan nimenselvennys

Keskiviikko 17.12.2014 klo 18:43 - Lassi Kaleva

al_2014-12-17_valtuustoaloitteisiin_nimenselvennykset.jpg

------

Valtuutettujen ja varavaltuutettujen tekemät ja allekirjoittamat valtuustoaloitteet ovat osa poliittista vallankäyttöä. Monesti niissä saattaa olla jopa kymmeniä allekirjoittajia. Vallalla olevan ilmapiirin mukaan vallankäytön tulisi olla läpinäkyvää ja avointa.

 
Valtuustoaloitteet ovat julkisia asiakirjoja. Niitä toimitetaan tiedotusvälineille, ja myös tavalliset kansalaiset pääsevät halutessaan katsomaan niitä.
 
HALLINNON avoimuutta eivät kuitenkaan edistä aloitteisiin ilman nimenselvennystä tehdyt käsialanäytteet, joista monesti tavallinen valtuutettu tai kuntalainen ei ota mitään selvää. Ei ole siis käytännössä useinkaan mahdollisuutta tietää, kuka on kannattanut itselle tärkeää aloitetta ja kuka ei. Sen verran epäselviä monen valtuutetun nimikirjoitusnäytteet ovat.
 
En tee asiasta valtuustoaloitetta. Se kun vain synnyttäisi satoja tunteja kallista byrokratiaa aloitteen käsittelyn, valtuuston työjärjestyksen muutoksen ja tietysti asian toimeenpanon johdosta. Mikäli joku sitten unohtaisi nimenselvennyksen, sitä pitäisi virkamiesten työajalla metsästää vastineita pyydellen. Vai olisiko niin, että epäselvät nimenkirjoittajat hylättäisiin aloitteista kokonaan?
 
Luotan valistuksen ja vapaaehtoisuuden voimaan. On myös yksittäisten valtuutettujen etu, että he kirjoittavat rohkeasti ja suoraselkäisesti nimensä vaikka nimenselvennyksellä, että kuka tahansa sen voi siitä tunnistaa.
 

LASSI KALEVA

kaupunginvaltuutettu (ps)
Tampere

Kirjoitus julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 17.12.2014

Kommentoi kirjoitusta.

AL-kolumni 16.12.2014: Kaksi puhuu ja provosoi, sitten joku suuttuu

Tiistai 16.12.2014 klo 21:28 - Lassi Kaleva

al_2014-12-16_kaksi_puhuu.jpg------

Toimittaja Aki Taponen - Aamulehti

Eilisessä Tampereen kaupunginvaltuustossa oli jotain niin tuttua koko vuoden kokouksista. Perussuomalaisten Aarne Raevaara ja Lassi Kaleva härnäsivät, kunnes jotkut vihreät, demarit ja vasemmistoliittolaiset suuttuivat.

Tällä kertaa aiheena oli maaseuturakentaminen ja kaavoittaminen. Yleiskaavoitusohjelmaa käsiteltäessä Raevaara ehdotti, että Teiskon rakentamisen helpottamiseksi tutkittaisiin sellaisen yleiskaavan hyödyt, jonka perusteella voisi suoraan myöntää rakennuslupia.

Sitä ennen oli kiivailtu kaupunkien sosiaalisista ongelmista, maaseutuelämän ihanuudesta sekä vaadittu ja vastustettu ikuisuusteemana Kiikkistensalmen sillan rakentamista.

Raevaaran esitys ei mennyt läpi, kuten eivät hänen kymmenet vuoden mittaan tekemänsä muutosesitykset.

Erityisesti hänen puheensa kaavoituksen väitetyistä laittomuuksista saivat jälleen apulaispormestari Pekka Salmen (sd) ja sdp:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajan Atanas Aleksovskin hermostumaan. Lisäksi tarvittiin kaupunginlakimiestä selvittämään muutosesitysten sekasotkua.

VUODEN AIKANA keskusteltiin värikkäästi myös milloin Särkänniemen delfiineistä, ratikasta, kaupungin taloudesta tai muista tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista.

Ennen eilistä tehtyjen vuositilastojen mukaan eniten puheenvuoroja valtuustossa olivat käyttäneet nimenomaan Aarne Raevaara (134 puheenvuoroa), Lassi Kaleva (116) ja Atanas Aleksovski (89).

Äänestyksiä oli yhteensä 123, joista 83 valtuuston talousarviokokouksessa, nekin valtaosin perussuomalaisten muutosesityksistä. Kaikki hylättiin.

VALTUUSTON puheenjohtaja Sanna Marin (sd) totesikin vetäessään yhteen valtuustovuotta, että valtuusto oli tänä vuonna vähintään yhtä työteliäs kuin viime vuonna.Hän listasi vuoden suurimmiksi asioiksi muun muassa ratikan yleissuunnitelman hyväksymisen, M-Realin kanssa tehdyn maakaupan Lielahden teollisuusalueesta sekä toimintamallin arvioinnin etenemisen.

ITSE TOIVON, että puheenjohtajan nuija kopsahtelisi nykyistä enemmän silloin, kun keskustelu lähtee liian etäälle käsiteltävästä aiheesta.Lisäksi kovimmat suupaltit saisivat muistaa, että liiat puheet kärsivät helposti inflaation. Niitä ei noteerata, vaikka niissä olisi joskus asiaakin.

Eilenkin vihreiden valtuustoaloite Tampereen hakeutumisesta robottiautojen kokeilualueeksi sai aluksi liikuttavaa tukea jopa salin vastakkaiselta laidalta - kunnes alettiin kiistellä, voisivatko robottibussit korvata ratikan tai voisivatko robottiautot karkailla...

TOISAALTA vasta yksi puhekoneisiin lukeutuva valtuutettu on tähän mennessä päässyt Fingerpori-sarjakuvaan [klikkaa tästä] esittelemään valokuvaa siitä, kuinka hän aluksi silittää delfiiniä ja sitten tekee tempun delfiinin kanssa.

Kommentoi kirjoitusta.

Kuvasatoa 13.12.2014 hernekeittopäivästä

Lauantai 13.12.2014 klo 18:05 - Lassi Kaleva

Kaupunki tarjoaa kansalaisille vain säästöjä ja leikkauksia. PS tarjoaa kansalaisille vatsan täyteen.

Hernekeitto teki kauppansa pirteän räntäisessä talvisäässä la 13.12. Tampereen Kuninkaankadun kävelykadulla. Kiitos kaikille mukana olleille.

Alla Veltto antaa keittoa kerjäläiselle. Klikkaa tästä tai klikkaa kuvaa nähdäksesi tapahtuman muut kuvat.

img_3620.jpg------

Kommentoi kirjoitusta.

PS-valtuustoryhmän / Velton hernekeittopäivä la 13.12.2014 klo 11 alk.

Perjantai 12.12.2014 - Lassi Kaleva


veltto_13.12.2014_-_rokkatarjoilu.jpg-----
Tule tapaamaan perussuomalaisten valtuutettuja sekä kansanedustaja P. Veltto Virtasta iloisen joulunodotuksen hengessä!
 
Osoitteena Kuninkaankadun kävelykatu, Tampere
Tarjolla myös kasvisvaihtoehto.
 
Lassi Kaleva
0400-778845

Kommentoi kirjoitusta.

AL-Puheenaihe: Yksityisautot takaisin Hämeenkadulle

Sunnuntai 12.10.2014 - Lassi Kaleva

al-nakokulma_12.10.2014_-_autot_takaisin_hampille.jpg---------

AL-Puheenaihe: Yksityisautot takaisin Hämeenkadulle

PIRKANMAA | 11.10.2014 | 19:18 | PÄIVITETTY 19:20

Vierailija: Kysely osoitti, että miltei kaikki autonkäyttäjät nuoresta aikuisesta ikäihmiseen vastustavat Hämeenkadun itäpään sulkemista. Liikkuminen sokkeloisessa keskustassa koetaan liian vaikeaksi ja aikaa vieväksi, kirjoittaa Lassi Kaleva.

Hämeenkadun itäpää suljettiin yksityisautoilta 30. kesäkuuta.

Koska hanke ilmiselvästi jakaa mielipiteitä, selvitin konseptin toimivuuden pelastuslaitokselta, poliisilta, toimitilavuokraajilta, yrittäjiltä ja yrittäjäjärjestöiltä sekä joukkoliikenteen käyttäjiltä. Olen myös haastatellut autoilijoita esimerkiksi Kalevan prismakeskuksessa, Turtolassa, Ylöjärven Elovainiolla, Pirkkalan Veskassa, Lielahtikeskuksessa sekä Ideaparkissa.

Kysyin vastaajilta muun muassa mielipidettä kokeilun onnistumisesta, kokeilun vaikutuksesta keskustan elinvoimaisuuteen, sekä sitä käykö vastaaja Tampereen keskustassa nyt aiempaa useammin vai harvemmin.

Miltei kaikki autonkäyttäjät nuoresta aikuisesta ikäihmiseen vastustavat Hämeenkadun itäpään sulkemista. Liikkuminen sokkeloisessa keskustassa koetaan liian vaikeaksi ja aikaa vieväksi.

Valtaosa suhtautuu varauksellisesti myös Hämpin parkkiin korkeiden pysäköintimaksujen ja pidentyneiden kävelymatkojen johdosta. Tampereen keskustassa käydäänkin nyt selvästi aiempaa harvemmin.

Miltei poikkeuksetta joukkoliikenteen käyttäjät nuoresta aikuisesta ikäihmiseen kannattavat Hämeenkadun itäpään sulkemista. Hankkeesta ei katsota olevan haittaa keskustan elinvoimaisuudelle. Keskustassa asiointia kokeilu ei kuitenkaan tässä ryhmässä lisää, joskaan se ei sitä myöskään vähennä.

Koska tällä hetkellä joukkoliikennettä käytetään kaupungissa vain 19 prosentissa matkoista ja ympäristökunnissa 5 prosentissa, on selvää miksi kansalaisten ei haluta antaa ilmaista kantaansa Hämeenkadun sulkemiseen esimerkiksi neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.

Toimitilavuokraajien näkökulmasta keskustan tilanne on verrannollinen pahimpiin lamavuosiin. Kun edelliset vuokralaiset lähtivät, niin silloinkaan ei uusista tulokkaista ollut juuri tietoa.

Pelastuslaitoksen kannalta haasteita asettaa se, että muuttuneet liikennejärjestelyt näkyvät liikenteessä lisääntyneinä ruuhkina ainakin Ratinan sillalla, Satakunnankadulla, Hämeenpuistossa ja Lapintiellä. Tällä saattaa olla tietyissä tilanteissa vaikutusta saavutettavuusaikoihin.

Yleisesti käytetty nyrkkisääntö on, että jokainen lisäminuutti ammattiapua odotellessa heikentää selviytymistä 10 prosenttia.

Poliisin hälytysajoja kokeilu ei haittaa, koska yksiköt ovat muutenkin hajallaan ympäri kaupunkia. Sen sijaan ruuhka-aikaan tapahtuva vakava liikenneonnettomuus, jossa väylä joudutaan kokonaan sulkemaan, saattaa aiheuttaa ennen näkemättömiä ongelmia.

Pirkanmaan yrittäjien lausunnossa Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnoksesta (6. kesäkuuta) todetaan, että yli 700:sta kyselyyn vastanneesta yrittäjästä enemmistö haluaa säilyttää autot Tampereen keskustassa.

Lausunnossa todettiin myös, että taannoisen Aleksis Kivenkadun katkaisemisen jälkeen 26 pientä erikoisliikettä joko lopetti toimintansa tai muutti pois.

Tavaratalot eivät yksin pärjää keskustassa. Ne tarvitsevat ympärilleen pikkuliikkeitä, mukaan lukien naisten ja miesten asusteita myyvät liikkeet. Keskustan elinvoimaisuus on sen kivijalkaliikkeiden monimuotoisuudessa.

Tulevaisuus näyttää karulta niille perinteisille kivijaloille, jotka eivät sijaitse aivan Hämpin parkin hissikuilujen vieressä. Esimerkiksi erään Hämeenkadun itäpäässä vuosikymmeniä toimineen kivijalan liikevaihto on pudonnut vuodentakaisesta viikkotasolla jopa 37,7 prosenttia. Useat työntekijät ovat jo saaneet lähteä. Pian saattaa lähteä kivijalkakin.

Toivottavasti emme joudu tulevaisuudessa ratkomaan ongelmaa, jonka Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toi esiin (HS 1.10.) sanoen: "On pubistumisilmiö. Ostareista on usein tullut paikkoja, joita kaikki pelkäävät, varsinkin lapset. Ostarin pitäisi olla paikka, johon kaikki kokoontuvat."

Hämeenkadun kokeilun on kaavailtu kestävän vuoden 2016 loppuun. Ehkä monen kivijalan rahkeet loppuvat ennen sitä.

Nykymenolle on myös vaihtoehto: Kieltojen ja rajoitusten sijaan lisätään joukkoliikenteen tukea, parannetaan palvelutasoa ja alennetaan merkittävästi bussien lipunhintoja joko halpalentoyhtiöiden ja VR:n tapaan ruuhka-aikojen ulkopuolella tai sitten kautta linjan.

Puretaan keskustaan rakennetut keinotekoiset liikenteelliset esteet ja avataan kapean kannaksemme pääkatu jälleen myös yksityisautoille. Näin sallimme kehityksen tapahtua luonnollisesti ja vapaaehtoisesti, kaikkia osapuolia kunnioittaen.

Kysymys kuuluu: haluammeko me Hämeenkadusta bilekansan, juoppojen ja aineiden käyttäjien juhlakadun, jonne tavallisella kansalaisella ei ole enää asiaa?

Vai haluammeko me elinvoimaisen ja vetovoimaisen keskustan täynnä ihania pikkuputiikkeja, keskustan, jossa me kaikki tunnemme olomme turvalliseksi ja tervetulleeksi?

Kirjoittaja on yrittäjä ja perussuomalainen Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen.

Julkaistu AL:ssä 12.10.2014 (linkki AL-nettisivuille, johon voi jättää kommentteja)

Linkki pdf-tiedostoon

Katso myös aiheesta tiistaina 7.1.2014 Aamulehdessä ilmestynyt aikaisempi Näkökulma-kirjoitus: Hämeenkadun yksityisautottomuus tuottaa vain häviäjiä

3 kommenttia .

Hesarin fingerpori 22.9.2014 Tampereen valtuuston puheenvuorosta delfiiniasiassa

Maanantai 22.9.2014 - Lassi Kaleva

fingerpori_22.9.2014_-_delfiinit.jpgEn olisi uskonut, että valtuustossa puhumisella pääsisi sarjakuvaan, mutta nyt sekin on koettu. Piirretty hahmo ei tosin muistuta malliansa. (klikkaa kuva suuremmaksi)
 
-Lassi Kaleva
 
Ps. Ilmeisesti aihe fingerporiin oli pongattu HS-NYT-uutisesta (klikkaa tästä uutiseen)
Ps 2. Myös Vasenkaista uutisoi delfiinikeskustelua (klikkaa tästä uutiseen)
Ps 3. Valtuuston 15.9.2014 kokouksen videotallenteella delfiinikeskustelu alkaa kohdasta 1 h 25 min 35 sek.

Kommentoi kirjoitusta.

AL 14.9.2014 Mistä kysymys - Miksi patistelit kansaa 8000 eurolla?

Sunnuntai 14.9.2014 - Lassi Kaleva

Tiina Juujärvi, Aamulehti 14.9.2014
 
al_14.9.2014_a23_-_kalevan_tiedote_kuntalaisille_50.jpg90000 tamperelaiskotia sai lauantaina postissa mainoslehtisen, jossa patistellaan vaikuttamaan politiikassa. Lehtiset teetti Tampereen kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva (ps). Hän ei ole ehdolla eduskuntavaaleissa, mutta ehdokaslistaa ei ole lyöty lukkoon.
 
Miksi jaoit mainoslehtisiä, Lassi Kaleva?
–Olen huolissani, että ihmiset ovat vieraantuneet politiikasta, ja halusin muuttaa asian. Tiedotteen tarkoitus on saada kuntalaiset osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon.Vaikka kaikki eivät ole samaa mieltä, mielestäni päättäjien velvollisuus on lisätä kuntalaisten tietoa heidän vaikutusmahdollisuuksistaan. Tämä on keinoni tehdä se.
 
Eivätkö tamperelaiset tiedä, miten heitä hallitaan?
–Tietty porukka ymmärtää kaupungin päätöksentekoa ja miten se toimii, mutta suuri yleisö minun nähdäkseni ei.
 
Miten se näkyy?
–Vaalien äänestysprosentit ovat alhaisia. Kunnallinen päätöksenteko on aika monimutkaista, eivätkä kaikki tunne vaikutusmahdollisuuksiaan. Ihmisten arkielämä vie heiltä niin paljon aikaa.
–Kuntalaisten kannattaa seurata valtuuston kokouksia netistä ja ottaa yhteyttä päättäjiin ennen kokouksia. Huomaan usein, että kun puhumme asioista kokouksissa, minulle tulleet mielipiteet eivät ole menneet muille valtuutetuille.
 
Paljonko lehtiset maksoivat?
–Painattaminen ja jakelu kaikkiin Tampereen talouksiin, jotka ovat hyväksyneet mainospostin, maksoi 8000 euroa.
 
Mitä vaikutuksia toivot?
–Sen, että ihmiset ymmärtävät, että heillä on äärettömästi valtaa. Kunhan luottamushenkilöt ymmärtävät tavallisten kansalaisten mielipiteet.
 
Mitä teet, jos kansa pysyy passiivisena?
–Ihminen voi vain tehdä parhaansa ja toivoa parasta.
 
Oletko saanut yhteydenottoja?
–Ei vielä. 

Julkaistu AL 14.9.2014 Mistä kysymys -palstalla, sivu A23

Kommentoi kirjoitusta.

Tiedote kuntalaisille

Perjantai 12.9.2014 - Lassi Kaleva

Lauantaina 13.9.2014 jaetaan tamperelaisiin koteihin tiedote, jonka tarkoituksena on ohjata kuntalaisia seuraamaan poliittista päätöksentekoa ja osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon. (klikkaa kuva suuremmaksi).

Lisätietoja: Lassi Kaleva 0400-778845 tai lassi@lassi.fi

tiedote_kuntalaisille_-_sivu_1.jpg

tiedote_kuntalaisille_-_sivu_2.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »