PERUSSUOMALAISTEN RYHMÄPUHEENVUORO 16.11.2015 LASSI KALEVA (PS), VALTUUSTORYHMÄN PUHEENJOHTAJA
Kun tulin mukaan politiikkaan / Politiikka on yhteistyötä
Kun tulin mukaan politiikkaan, halusin muuttaa kaiken heti. Opin kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa, että politiikka on kestävyyslaji, jossa ei pikavoittoja jaella.
Opin myös sen, että laiha sopu on monesti parempi kuin mehevä riita. Tämä saattaa olla äänestäjille ja medialle vaikea paikka. Jos puolue saa vaikkapa lähelle puolet ajamistaan asioista läpi, viljellään helposti mielikuvaa takinkäännöstä, vaikka todellisuudessa onkin kyse huimasta tuloksesta ja saavutuksesta, esimerkkinä PS:n hallitustaival.
Olen oppinut, että politiikka on yhteispeliä, niin oman ryhmän kuin muiden ryhmien kanssa. On turvallista sanoa, että yksin kukaan ei ole yhtään mitään. Jokaisen ryhmän kanssa löytyy asioita, joita molemmat puolueet voivat vilpittömästi ajaa yhdessä eteenpäin. Vaikeina taloudellisina aikoina yli puoluerajojen tapahtuvan yhteispelin ja yhteistoiminnan merkitys vain kasvaa. Kokoomuksen kanssa voimme ajaa työpaikkojen ja yritysten elinkelpoisuuden säilymistä. Vasemmiston kanssa varmistamme että vähäosaisilta ei leikata eikä vanhusten ja pienituloisten elämää kurjisteta. Vihreiden kanssa voimme ajaa lähijunaa. Ja Keskustan kanssa voimme pelastaa Teiskon.
Kehut muutamalle valitulle valtuutetulle / Voisin äänestää heitä yli puoluerajojen
Minulle oli suuri yllätys uutena valtuutettuna kolme vuotta sitten, että myös muissa poliittisissa ryhmittymissä on upeita, asiaansa vihkiytyneitä ja yhteisen edun edessä uhrautuvia henkilöitä. Itse asiassa nuo luottamushenkilöt ovat tehneet minuun niin suuren vaikutuksen, että voisin äänestää heitä vaikka yli puoluerajojen, edes tutkimatta tarkemmin heidän vaaliohjelmaansa.
Kokoomuksen Leena Kostiainen on henkilö, jonka kanssa on aina ilo työskennellä. Haluan nähdä Leenan tulevaisuudessa korkeimmilla mahdollisilla luottamuspaikoilla myös valtakunnallisella tasolla.
Demareitten Anneli Kivistö ei hae omaa kunniaansa. Rautarouva ei kumartele ketään, vaan ajaa kaupunkilaisten parasta. Haluan Anneli nähdä sinut täällä valtuustossa vielä tulevaisuudessakin. Hyväksyn vain myöntävän vastauksen tuleville ehdokkuuksillesi.
Vasemmistoliiton Anna Kontula on yksi rohkeimmista tuntemistani nuorista naisista. Toisinaan olemme ehkä joistakin asiakysymyksistä eri mieltä, mutta niin tulee politiikassa ollakin. Tämä on demokratiaa, mielipiteiden ja värien kirjoa.
Kiitokset kaupungille ja valtakoalitiolle hyvästä toiminnasta
Hyvä osoitus valtakoalition halusta johtaa yhdessä kaupunkiamme on niin kutsuttu pormestarinvartti. Pormestari, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja virkamiehet kokoontuvat viikoittain keskustelemaan ajankohtaisista kaupungin hallintoa koskevista asioista ja suunnitelmista. On olennaista, että informaatio kulkee yli koalitiorajojen. Kiitos tästä pormestarille. Ryhmänjohtajien kokous valtuustoa edeltävänä perjantaina on myös osoitus halusta tehdä yhdessä parempaa Tamperetta.
Yhteisölliseen käyttötarkoitukseen tuleva Perttulan tila Teiskossa on osoitus yli puoluerajojen toteutuneesta halusta kuunnella tavallisia kuntalaisia ja mahdollistaa kaupungin alueella olevien yhteisöjen ja yhdistysten toiminta oman asuinympäristönsä parhaaksi.
Positiivista pormestarin talousarviossa on se, että niin kunnallisveroprosentti kuin kiinteistöverokannat pysyvät ennallaan. Kiitos tästä valtakoalition edustajille.
Kiitos valtakoalitiolle myös siitä, että olette lopultakin ajamassa alas surullisenkuuluisaa tilaaja-tuottaja-mallia ja uudistamassa konsernijohtoa ja -hallintoa. Tämä on erinomainen esimerkki tiedolla johtamisesta, jota tietoa nykymallin toimimattomudesta olette saaneet perussuomalaisten valtuustoryhmältä runsain mitoin kuluneiden vuosien aikana.
Linjauksia muutamasta valitusta asiasta
Käsittelen tässä ryhmäpuheenvuorossani vain muutamaa valikoitua talousarvioon ja taloussuunnitelmaan liittyvää aihetta. Valtuutettumme ottavat yleiskeskustelun puheenvuoroissaan laajemmin kantaa budjettikirjan asioihin ja tekemiimme muutosesityksiin.
Helsinki-Vantaan alueella on lähes 20 000 työpaikkaa. Ei ole mikään ihme, että kultamunia muniva kana halutaan pitää visusti omissa käsissä. Pirkanmaalaisten käsiin ollaan työntämässä mustaapekkaa. Merkittävänä kasvukeskuksena kansainvälisen lentoaseman status on Tampereen kaupunkiseudulle keskeinen asia. Sisäministeriön esitys, jonka mukaan meiltä otettaisiin pois kansainvälisen lentokentän status, olisi tuhoisaa niin elinkeinoelämällemme kansainvälisine yrityksineen, kuin Tampereelle konferenssi- ja matkailukaupunkina. Pääkaupunkiseudulla puhutaankin puolijulkisesti, että niillä on niin hyvät juna-, bussi ym. yhteydet Helsinki-Vantaalle, että eivät ne siellä Pirkanmaalla tarvitse omaa kenttää.
Entä halpalentoturistit? Ottavatko ne kalliin junamatkan Helsingistä edestakaisin Tampereelle piristääkseen paikallista liike-elämäämme?
Tulemme tekemään ryhmä 17 kanssa esityksen, jonka mukaan Tampereen kaupunki ryhtyy valmistelemaan Tampere-Pirkkalan lentokentän hankkimista kunnalliseen omistukseen. Tämä ei toki ratkaise mahdollisen valtioneuvoston asetuksen lentopaikkastatusasiaa, mutta antaa meille jatkossa tarvittaessa vapaat kädet kentän kehittämiseen omista lähtökohdistamme. Mahdollisuuksia on paljon: miljoona vuosittaista halpalentomatkustajaa / halpalentoturistia, satoja charter-lentoja ja lukuisia työpaikkoja tarjoava kansallinen logistiikka- ja rahtikeskus.
Ratikkahanke siirrettävä 2040-luvulle
Monesti sanotaan, että kaiken takana on nainen. Tampereella kaiken takana on ratikka. Se alkoi siitä, kun teknisen lautakunnan jäsenet saivat vuosia sitten ratikkareseptin tuomisina Saarbrykenin matkaltansa. Heille todettiin, että ratikka toteutui vasta sitten, kun kaupunginisät älysivät haitata kaikkea muuta kaupunkiin saapuva liikennettä. Resepti on ollut käytössä nyt myös Tampereella. Harmi vain, että resepti on huono ja tuloksena on lässähtävä, pohjan palanut, aineksiltaan kallis pannukakku. Ratikka on syynä myös Hämeenkadun autioittamiskokeiluun, joka on jo vienyt monelta liikkeeltä paljon asiakkaita. Tulemme esittämään raitiotiehankkeen siihen liittyvine suunnittelumäärärahoineen poistamista budjetista, ja niin ikään raitiotiehankeen siirtämistä 2040-luvulle ja Hämeenkadun avaamista yksityisautoliikenteelle.
65-vuotta täyttäneiden joukkoliikenteen alennuskauden jatkaminen ilta-aikaan klo 18-23
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevä työ sekä kotona asumista tukevat palvelut nielevät budjetistamme yli 180 miljoonaa euroa. 150 000 eurolla voimme laajentaa nykyisen 65-vuotta täyttäneitä kuntalaisia koskevan klo 09-14 voimassaolevan 50 % joukkoliikenteen arvolipun seniorialennuksen koskemaan myös ilta-aikaa klo 18-23. Me annamme budjetissa keppiä. Miksemme antaisi myös porkkanaa. Moni 65-vuotta täyttänyt ei iltapimeällä halua ajaa autoa, mutta he kansoittaisivat teatterit, ravintolat, kielikurssit, harrastuspiirit, jumpparyhmät ja taidepiirit, mikäli heille tarjotaan siihen mahdollisuus. Mikäli on tarkoitus pitää 65-vuotta täyttäneet hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa, niin tämä on siihen erinomainen askel.
Tilaaja-tuottaja-mallin alasajon ja konsernihallinnon uudistuksen myötä meillä on tuhannen taalan paikka karsia pöhöttynyttä virkakoneistoamme. Normaalissa yrityksissä tämä tarkoittaisi yt-menettelyä ja tarvittaessa mittaviakin irtisanomisia. Ei ole kuitenkaan uskottavaa, että johtava virkamiehistömme kykenisi tai haluaisi vapauttaa tehtävistään henkilöitä, joiden kanssa heillä on sukulaisuussuhde tai vuosikymmeniä kestänyt ystävyys tms. suhde.
Talouden tasapainottamisen edellyttämä konsernihallinnon henkilöstön vähentäminen tulee oleman lähinnä kosmeettista puuhastelua, ellei tehtävään palkata vaikkapa ulkopuolista konsulttia. Paikallista osaamistakin löytyy. Asiaa tapetilla pitänyt valtuutettu Yrjö Schaweitel olisi erinomainen valinta, Yrjö saattaisi toki tehdä työn vaikka ilman palkkaa, talkooperiaatteella. Tekeviä käsiä sen sijaan ei tule vähentää. Ryhmä 17 esitys koskeekin ainoastaan konsernihallintoa.
Maahanmuutto
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro ei olisi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro ilman maahanmuuttoulottuvuutta. Tilanteessa, jossa Euroopan maat rakentavat piikkilanka-aitoja, sulkevat rajojansa ja niinkin lähellä kuin Ruotsissa majoittavat yksin tulleita miespuolisia turvapaikanhakijoita kadulle, Perussuomalaisten maahanmuuttokanta ei välttämättä enää herätä intohimoja puoleen tai toiseen. Kantamme rajojen sulkemisen suhteen on sama kuin MTV:n uutisten kyselyssä 88 %:lla vastaajista, eli että Suomen rajat tulisi sulkea. Kantamme paikallisiin tamperelaisiin vastaanottokeskuksiin on niin ikään kielteinen. Päätösvalta sellaisen perustamisesta tulisi olla ylimmällä kunnallisella päätöksentekoelimellä eli kaupunginvaltuustolla.
Yrjö Shaweitelin aikaan jotkut virkamiehet vitsailivat että luottamushenkilöt ovat kuin herkkusieniä. Niitä pidetään pimeässä ja niille syötetään potaskaa. Ennen kaikki olikin toisin. Itse olen sitä mieltä, että molempia tarvitaan. Niin virkamiehillä kuin luottamushenkilöillä on oma, tärkeä ja olennainen roolinsa. Virkamiehet tuottavat hyvää, puolueetonta ja aidosti eri ratkaisuvaihtoehdot huomioonottavaa valmistelua päätöksenteon tueksi. Ja luottamushenkilöt ohjaavat tuota valmistelua ja tekevät päätöksiä sillä mandaatilla, jonka ovat äänestäjiltään saaneet.
Valtuutetut. Kansalaiset ovat antaneet teille vallan päättää heitä koskevista asioista täällä paikallisesti. Aivan samalla tavalla, kuin muinaisesti he antoivat vallan nuotion ympärillä kokoontuneille heimoneuvostoille. Valtanne on pyhää ja voitte tehdä sillä paljon hyvää. Ottakaa tuo teille annettu valta itsellenne, ja käyttäkää sitä viisaasti niiden ihmisten parhaaksi, jotka ovat teidät täällä Tampereella valinneet luottamustehtäväänne.
Hyvät ja huonot uutiset keskusteli 14.10.2015 esitetyssä jaksossaan (kausi 7, jakso 6) mm. delfinaariosta ja delfiineistä. Katso mitä mieltä siellä oltiin valtuutettu Lassi Kalevan valtuustopuheenvuorosta, jossa Kaleva tiedustelee laitosteatterien näyttelijöiden asemaa delfiineihin verrattuna… valtuuston kokouksessa kun joku ajatteli, että on väärin "pakottaa" delfiinit esiintymään ihmisille näytöksissään (40 sekunnin pituinen klippi).
Tamperelainen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva ihmettelee, pitääkö kerrostalojen ulko-ovet nyt lukita Tampereella päiväsaikaan. Hänen mukaansa ihmiset kokevat turvattomuutta, kun kaupunkiin on saapunut runsaasti turvapaikanhakijoita.
Kaleva puhui eilen torstaina turvapaikanhakijoiden hätämajoitusta käsitelleessä yleisötilaisuudessa Tampereen valtuustosalissa. Hän kertoi, että Koukkuniemen vanhainkodin lähellä sijaitsevissa Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (Toas) kerrostaloissa lukitaan nyt ulko-ovet myös päiväsaikaan. Asukastiedotteessa on Kalevan mukaan kerrottu, että Rauhaniemen talojen ulko-ovet pidetään nyt lukittuina ympäri vuorokauden asukkaiden pyynnöstä.
Koukkuniemen vanhainkodin alueelle on hiljattain perustettu turvapaikanhakijoiden hätämajoituspaikka.
- Kansalaisten keskuudessa on tietynlaista turvattomuutta. Mitä heille pitäisi vastata? Pitäisikö ne ovet avata uudestaan vai pitää myös päivällä lukittuina, Kaleva kysyi.
Kysymykseen vastasi Sisä-Suomen poliisilaitoksen komisario Ismo Rajala. Hänen mukaansa ovien lukitsemiskäytäntöjen tiukentamiselle ei ole mitään perusteita. Hän arvioi, että ratkaisu perustuu tietämättömyyteen.
Toasin toimitusjohtaja Timo Lehto vahvistaa Aamulehdelle, että Rauhaniemen asuntokohteessa pidetään nyt ulko-ovet lukoissa ympäri vuorokauden. Näin on toimittu viime viikonlopusta asti. Aiemmin ovet pantiin säppiin vasta illalla.
Päätöksen taustalla on asukkaan lähettämä palaute. Asukkaan mukaan talossa on ollut levottomuutta viime aikoina, ja käytävillä on kulkenut ihmisiä, jotka eivät asu kohteessa. Palautteen mukaan asukkaat kokevat turvattomuutta myös ulkoillessaan. Palautteen lähettäjä sanoi puhuvansa useampien asukkaiden puolesta.
- Turvapaikanhakijoita liikkuu useiden henkilöiden porukoissa. Nuoret opiskelijat haluavat nyt turvaa myös päiväaikana, ettei sisään pääsisi ketään, joka ei asu talossa, Lehto sanoo.
Lehto sanoo, että Toasin tietoon ei ole tullut mitään välikohtauksia. Hänen mukaansa ei ole voitu vahvistaa, että Rauhaniemen käytävillä liikkuneet ihmiset olivat turvapaikanhakijoita, eivätkä esimerkiksi talossa asuvia vaihto-opiskelijoita.
Lehdon mukaan jotkut tuntemattomat henkilöt ovat kuitenkin käyneet kokeilemassa Rauhaniemen talojen ulko-ovia päiväsaikaan.
Komisario Ismo Rajalan arvioihin Lehto vastaa, että Toas vain kuuntelee asukkaidensa toiveita.
- Meillä on normaali käytäntö, että jos asukkaat haluavat, lukitsemme ulko-ovet. Jos asukkaat kokevat turvattomuutta, niin kyllähän me pyrimme estämään sivullisten pääsyn taloihin.
Rajala muistuttaa, että myös Toasin keskustakohteissa ja osassa Hervannan kohteita ovet pidetään säpissä ympäri vuorokauden.
Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä tarjosi kuntalaisille hernekeittoa 5.9.2015 K-supermarket Nekalan Suurjaon pihassa. Tämä on osa valtuustoryhmän ns. kaupunginosakiertuetta, jossa vaalien välillä jalkaudutaan ja kierretään kaikki merkittävät tamperelaiset lähiöt.
Mukana kiertueen toteutuksessa ovat valtuustoryhmän lisäksi paikallisyhdistyksen aktiivit, Pirkanmaan PS-nuoret ja pirkanmaalaiset PS-kansanedustajat. Tulevaisuudessa arvovaltaiset vieraat myös Pirkanmaan ulkopuolelta ovat tervetulleita tapahtumien vetonauloiksi.
Hernekeitto ostettiin kilpailutettuun hintaan yrittäjältä ostopalveluna. Itse grillattu makkarakin toimisi tosin yhtä hyvin. Vapaavalintainen kahvitarjoilu ja kaikki muu tehtiin yhteisenä talkootyönä. Paikallisyhdistyksen toimistolta saimme kokoontaitettavat penkit, tuolit ja pöydät varsinkin seniori-ikäisten ruokailijoiden iloksi.
Mainostamisen suhteen halusimme erottua positiivisesti muista paikallisista valtuustoryhmistä. Tilasimme paikalliselta jakeluyhtiöltä jakelun ympäristön 7500 talouteen. Sen lisäksi 500 kappaletta mainosta jaettiin PS-nuorten toimesta kädestä käteen. Värillisen A-nelosen mainoksen painoksen ja jakelun hinnalla ei olisi päivälehteen saanut kummoistakaan ilmoitusta. Jos kaikki onnistuu suunnitelmien mukaisesti, on tarkoituksena kiertää valtaosa Tampereen lähiöistä vuosien 2015-2016 aikana, noin 7000-12000 talouden alue kerrallaan.
A4-kokoiseen jaettavaan mainokseen mahtuu hyvin tekstiä. Kutsuimme mainoksessa kuntalaiset kertomaan valtuutetuille mielipiteensä paikallisista ajankohtaisista asioista ja tulevan vuoden budjetista.
Väkeä tuli paikalle satamäärin. Keskustelua riitti. Uusia jäsenhakemuksia puolue sai samalla 2 kpl, minkä lisäksi yksi henkilö jäi vielä miettimään jäsenyyttään PS-nuorissa.
Yksityiskohtia kaupunginosakiertueen toteutuksesta ja vaikkapa kilpailuttamistamme hinnoista saa allekirjoittaneelta.
Olemme Tampereella huomanneet, että ainoastaan yhteen hiileen puhaltamalla voimme saada aikaan merkittäviä asioita. Kun on uskoa siihen, että loppujen lopuksi myös kaikki muut toiminnassa mukana olevat haluavat pohjimmiltaan ajaa perussuomalaisuuden mukaisia arvoja, löydämme keskuudestamme vahvuutta ja yhtenäisyyttä, jota emme me tai meidän vastustajammekaan uskoneet meistä löytyvän.
Lassi Kaleva Valtuustoryhmän puheenjohtaja (ps) Tampere
Artikkelista (Aamulehti 5.9.) ”Pirkanmaan kuntapäättäjistä neljä ei haluaisi vastaanottokeskusta” sai sellaisen kuvan, että kaikki Tampereen kuntapäättäjät suhtautuvat myönteisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittamiseen kuntaansa.
Koska tuon uutisen tuoma mielikuva Tampereen kuntapäättäjien yksimielisyydestä saattoi hämmentää monen lukijan mielen, toteamme että Tampereen perussuomalaisten valtuustoryhmä ei kannata vastaanottokeskuksen perustamista kaupunkiimme.
Tulee ennemminkin aktiivisesti toimien löytää keinoja lievittää inhimillistä tragediaa ja auttaa hätää kärsiviä omilla lähialueillaan.
Tämä tarkoittaa paitsi voimakasta poliittista painetta kriisialueita lähellä sijaitsevien valtioiden suuntaan, myös yhteistyötä niiden ja EU:n välillä. Hädän lievittäminen kriisialueiden tuntumassa olisi huomattavasti tehokkaampaa, kuin myöntää muutamalle onnekkaalle vaarallisesta merimatkasta hengissä selvinneelle lottovoitto, ja jättää muut oman onnensa nojaan.
Presidentti Tarja Halosen mukaan sotilaallisista konflikteista kärsivät usein eniten naiset ja tytöt, ja että sotien aikana monet naiset joutuvat raiskausten ja julman väkivallan uhriksi. Meidän tulee tunnustaa resurssiemme rajallisuus.
Apu tulisi tietoisestikin kohdistaa pääasiassa konflikteista raskaimmin kärsiviin ryhmiin, kuten lapsiin, naisiin ja vanhuksiin.
Lassi Kaleva Valtuustoryhmän pj (ps), Tampere
Seppo Silvennoinen Valtuustoryhmän varapj (ps), Tampere
Valtuusto voi päättää Teiskon joukkoliikenteen tasataksasta
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 24.6. kokouksessaan 6.6.2016 käyttöön otettavasta lippu- ja tariffijärjestelmästä, joka perustuu vyöhykemalliin. Malli nostaa joukkoliikenteen asiakashintoja Teiskon alueella 2–3-kertaisiksi. Koska mahdollinen Teiskon tasataksamalli on Tampereen sisäinen talousarvioasia, ei seudullinen lautakunta voi siihen ottaa kantaa. Asia on yksin Tampereen kaupunginvaltuuston päätettävissä.
Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita on todennut, että Teiskon liikenteen taksojen pitäminen samalla tasolla muun Tampereen kanssa aiheuttaa noin 200 000 euron lisäkustannuksen verrattuna tilanteeseen, jossa teiskolaisten taksat nousevat esitetyn vyöhykemallin mukaisesti. Kaupungin maksamaan 11 miljoonan euron joukkoliikennetukeen Teisko-asialla ei ole sanottavasti merkitystä.
Asialla on kuitenkin merkitystä Teiskossa asuvan vanhusväestön omaehtoiseen kotona selviytymiseen. Hintojen moninkertaistuminen saattaa masentaa monen ikäihmisen mielen, millä on negatiivisia seurauksia. Mikäli neljä seniori-ikäistä teiskolaista siirtyy ennenaikaisesti ympärivuorokautiseen hoitoon, siitä aiheutuu kaupungille yhteensä noin 227 000 euron vuotuiset kustannukset.
Koska maan hallitus on päättänyt viedä läpi sote-uudistuksen, tullaan palveluja varmasti jossakin määrin keskittämään. Kuntalaki ja terveydenhuoltolaki edellyttävät palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta. Tampereella tämä voisi tarkoittaa sitä, että myös Teiskon alueen asukkaiden tulisi voida matkustaa kuntansa palveluiden luo samalla taksalla muiden kuntalaisten kanssa.
Ei sovi unohtaa Teiskon ja Tampereen kuntaliitoksen kaupungille tuomaa mittavaa omaisuutta. Tampereen kaupungilla on Teisko-Aitolahden alueella metsää 3 060 ha, josta talousmetsiä 856,2 ha. Harvennushakkuu toisi kaupungille jopa 2 miljoonaa euroa. Päätehakkuusta se saisi maksimissaan jopa 12 miljoonaa.
Teiskolaiset ovat valinneet asuinpaikkansa vallitsevien olosuhteiden mukaan. He ovat mitoittaneet taloudelliset resurssinsa jo pitkään voimassa olleen joukkoliikenteen tasataksan pohjalta. Muutoksella saattaa olla rajuja seurannaisvaikutuksia niin yksilöiden kuin välillisesti kaupunginkin talouteen.
Valtuustolla on tulevissa talousarvioneuvotteluissa mahdollisuus tehdä päätös, joka antaa toivoa tulevasta ja joka on kokonaistaloudellisesti koko Tampereen etu.
LASSI KALEVA joukkoliikennelautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu (ps), Tampere
Tein pykälässä 131, jossa keskusteltiin ratikan aikataulusta seuraavan muutosesityksen: ”Että taloustilanne, valtion osuuden epävarmuus ja joukkoliikenteen käyttäjien aleneva suunta huomioon ottaen, suunnittelussa on otettava huomioon mahdollisuus, että hanke siirretään myöhäisempään ajankohtaan.” Muutosesitystä kannatti 23 valtuutettua ja vastusti 43 valtuutettua.
----------------
Tein pykälässä 131 myös seuraavan toivomusponsiehdotuksen: ”Koska raitiotiehankkeessa on kyse asiasta, joka vaikuttaa merkittävästi ja pitkäaikaisesti Tampereen kaupungin talouteen ja sen asukkaiden elämään, tulee päätös raitiotien toteutusvaiheesta siirtää keväällä 2017 järjestettävien kuntavaalien yli. Kuntavaalien yhteydessä kaupunki järjestää neuvoa antavan kunnallisen kansanäänestyksen, jossa kuntalaiset voivat ilmaista oman mielipiteensä hankkeen toteutuksesta.” Ponsiesitystä kannatti 20 valtuutettua ja vastusti 43 valtuutettua.
----------------
Tein pykälässä 140, jossa keskusteltiin tavara-aseman siirtämisestä seuraavan toivomusponsiehdotuksen: ”Kaupunki pyrkii siihen, että sen kustannukset tavara-asemaan liittyen ovat korkeintaan n. 1,2 miljoonaa euroa rakennuksen siirtoon liittyvän kustannusarvion mukaisesti.” Toivomusponsiesitystä kannatti 17 valtuutettua ja vastusti 47 valtuutettua.
----------------
Oheinen Aamulehden uutinen on julkaistu 16.6.2015 sivulla A8
Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä vaihtoi puheenjohtajansa
ILKKA LAITINEN/Aamulehden arkisto
Lassi Kaleva (oik.) on valittu Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän uudeksi puheenjohtajaksi. Kuvassa myös Heikki Luoto ja Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja Terhi Kiemunki. Arkistokuva.
Kotimaa | 9.6.2015 | 20:04 | Päivitetty 20:061
Aamulehti
Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän johto vaihtui maanantaina. Valtuustoryhmä valitsi yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi Lassi Kalevan ja varapuheenjohtajaksi Seppo Silvennoisen.
Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Terhi Kiemunki arvioi, että uudet valinnat antavat uuden pohjan yhteisten asioiden hoitamiseen muiden valtuustoryhmien kanssa.
–Nykyisten hallituspuolueiden hyvän vuoropuhelun tavoin, uskon Tampereen perussuomalaisten tekevän jatkossa entistä parempaa yhteistyötä kaupungin päätöksenteossa. Paikallisyhdistys ja valtuustoryhmä tulevat nyt myös lähemmäs toisiaan, Kiemunki kertoo.
Vastavalittu valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva on valmis rakentavaan yhteistyöhön.
–Uusi puheenjohtajisto pyrkii entistä rakentavammin vaikuttamaan yhteisiin kaupungin asioihin, tuoden esille perussuomalaisia tavoitteita. Puolueen kentän ääni kuuluu nyt paremmin myös kaupunginvaltuustossa, kuvailee Kaleva.
Aarne Raevaara ja Ilmari Rostila jättivät puheenjohtajapaikkansa henkilökohtaisista syistä maanantaina.
Uutinen on julkaistu AL-netissä tiistana 9.6.2015 (klikkaa tästä)
Meillä on maassamme suuri, Norjan öljyyn verrattavissa oleva energiareservi turpeessa ja puussa. Käyttäkäämme sitä ylpeästi oman maamme hyväksi.
Jos haluamme, kotimainen energia voi tuoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian vuosittaista kulutusta miljardeilla euroilla ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen onkin kruunumiljonääri.
Sanoisiko joku norjalaisille, että kyllä teidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonne, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara? Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää käytettävissä olevat resurssinsa omien kansalaistensa hyväksi.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa.
Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja kaksi kolmasosaa Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna.
Olemme eurooppalaisittain rikkaita: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 90 prosenttia sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Me istumme öljylähteen päällä.
Suomen teollinen tuotanto ja vienti sakkaa. Nykytilanteessa teollisen tuotannon ja viennin lisääminen on haasteellista. Tuonnin merkittävä vähentäminen on paljon yksinkertaisempaa.
Koko Suomen energiataseesta noin 70 prosenttia tulee ulkomailta. Tuontienergiasta noin 80 prosenttia on venäläistä kivihiiltä, maakaasua, öljyä, sähköä ja ydinpolttoainetta. Tuontienergia maksaa Suomelle nettona vuodesta riippuen noin kahdeksan miljardia euroa.
Suositaan kotimaista
On sulaa hulluutta olla käyttämättä kotimaisia lähipolttoaineita, kuten puuta ja turvetta, joita meillä on riittävästi omasta takaa. Voimme halutessamme korvata jopa yli puolet nettotuontienergiastamme kotimaisilla vaihtoehdoilla.
Kotimaisilla energiaratkaisuilla (puu, turve) voimme edistää myös oman kunnan ja maakunnan elinvoimaisuutta. Esimerkiksi Pirkanmaalla Lempäälän energiantuotannossa säästetään jopa yli puolet jokaista megawattia kohti, joka tuotetaan nykyään maakaasun sijaan kotimaisilla polttoaineilla.
Vesilahden kunta Pirkanmaalla säästää rahallisesti noin 20–25 prosenttia siirryttyään 2003 alkaen lämmöntuotannossaan kevyestä polttoöljystä hakkeeseen. Lisäksi, kun noin 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä korvataan hakkeella, niin koko rahamäärä jää kiertämään paikallisesti. Terveyskeskus, vanhainkoti, koulu ja päiväkoti lämpiävät nyt uusiutuvalla kotimaisella lähienergialla.
Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty jo vuodesta 1973 lähtien öljystä ja maakaasusta kohti kotimaisia energiamuotoja, haketta, turvetta ja pellettiä. Joissakin tapauksissa kasvihuoneiden energiakustannukset ovat sen seurauksena jopa puolittuneet.
Kansallista politiikkaa
Tarvitsemme kansallisesta energiapolitiikasta selvän ja pitkäjänteisen näkemyksen, joka suosii kotimaista energiaa – kolmesta syystä.
Ensiksi, että saisimme työttömille työpaikkoja. Turpeen ja energiapuun hinnasta noin puolet on suomalaista työtä. Toiseksi, että estäisimme rahan karkaamisen ulkomaille, eli pitäisimme sen mieluummin kiertämässä ja elävöittämässä omaa kansantalouttamme. Kolmanneksi, parantaaksemme EU-maiden alhaisimmasta päästä olevaa huoltovarmuuttamme.
Tällä hetkellä turvetuotannon piirissä on vain noin 0,7 prosenttia turvemaiden pinta-alasta. On arvioitu, että mikäli me nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa maakuntiemme miehille ja naisille.
Kauppataseemme paranisi samalla arviolta neljällä miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme.
Turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin ainoastaan noin viisi prosenttia Suomen koko suo- ja turvealasta. Kestävän kehityksen mukaisesti turvetuotantoon otettaisiin vain luonnontilaltaan muuttuneita, pääasiassa metsäojitettuja turvemaita, ei lainkaan luonnonsoita tai avosoita.
Jo suojeltuihin suoaloihin ei saa koskea nyt eikä tulevaisuudessa.
Tuulivoima ei ratkaisu
Tietyt tahot tarjoavat tuulivoimaa vaihtoehtona maamme energiatarpeeseen.
Tuulivoimasta puhuttaessa annetaan ymmärtää toiveikkaasti sen olevan vastaus miltei kaikkeen. Itse asiassa tuulivoimalla tuotetaan ainoastaan sähköä. Eikä sitäkään silloin, kun tuulee liian hiljaa tai liian lujaa. 2,7 miljoonan suomalaisen kodin lämmittää sen sijaan suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu kaukolämpö.
Suomalaiset kodit ja julkiset rakennukset tulevat jatkossakin lämpiämään jollakin muulla kuin tuulivoimalla.
Kysymys kuuluu: vaikenemmeko me nolona siitä tosiasiasta, että energianlähteitämme tulevat myös tulevaisuudessa olemaan kalliilla Venäjältä tuomamme, energiariippuvuutta aiheuttavat, huoltovarmuuttamme vähentävät, ja saastuttavat fossiiliset polttoaineet? Vai otammeko me saatavissamme olevan hyödyn ja käytämme lähienergiaa, tilanteesta riippuen puuta ja turvetta?
Emme voi enää jatkaa vanhalla mallilla ja toivoa että lopputulos olisi erilainen. Leikkausten tie on tuhon tie.
On aika, että kansanedustajat puoluekannasta riippumatta tekevät sellaisia ratkaisuja, jotka takaavat elämisen mahdollisuudet myös jälkipolville.
Tulevilla lainsäätäjillä on mahdollisuus tehdä jotakin suurta oman maansa hyväksi. Uskon, että he ovat halukkaita sen tekemään.
LASSI KALEVA
Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu (ps)
Kirjoitus on julkaistu 15.5.2015 Maaseudun tulevaisuuden yliö-kirjoituksena
Hyvät ystävät. Eduskuntavaalit on nyt käyty. Alustavan ääntenlaskun mukaan sain n. 3000 ääntä, mikä on ensikertalaisen äänisaaliiksi todella hyvä tulos. Pirkanmaalla säilytimme 4 paikkaamme. Läpi eduskuntaan meiltä menivät Lea Mäkipää, Sami Savio, Martti Mölsä ja Tiina Elovaara.
Perussuomalaisten saama äänimäärä on osoitus siitä, että kansa haluaa muutosta. Se on osoitus siitä, että äänestäjät haluavat Arkadianmäelle jonkun, joka on tavallisen pienen ihmisen puolella, ajaa oman maakunnan asioita ja pitää oman maan puolia.
Kiitos talkooporukalle ja kaikille teille, jotka olette minua tukeneet tässä elämäni suurimmassa koetuksessa. Kampanja-aika oli työtä aamusta iltaan tauotta usean kuukauden ajan. Kiitos puolueelle, piirille ja paikallisyhdistykselle sen antamasta tuesta. Kiitos muille ehdokkaille rehdistä kamppailusta. Ja kiitos äänestäjille osoittamastanne luottamuksesta.
Jatkan edelleen toimintaani Tampereen kaupunginvaltuutettuna kuntalaisten parhaaksi. Ja olen edelleenkin tavoitettavissa kuunnellen herkällä korvalla kysymyksiänne, toiveitanne ja ehdotuksianne kaupunkimme asioihin liittyen.
Vielä kerran kiitos, kiitos ja kiitos. Ja onnea kansanedustajillemme ja uudelle eduskunnalle vaativassa tehtävässänne.
Lassi Kaleva Kaupunginvaltuutettu, Tampere
Tästä, Ylen vaalitulospalvelusta, näet koko maan äänimäärät. Itse olin koko maan ehdokkaista äänimäärien mukaisessa järjestyksessä sijaluvulla 311.
Energiapolitiikka on ehkä merkittävin maamme hyvinvointiin, taloudelliseen itsenäisyyteen ja huoltovarmuuteen liittyvä asiakokonaisuus.
1960-luvulla vanhojen sellutehtaiden jätevedet horjuttivat luottamusta. Nyt olemme ylpeitä Äänekosken miljardiluokan sellutehdasinvestoinnista.
Turvetuotanto tuntuu kärsivän isien synneistä. Tietoisuus, lainsäädäntö ja tekniikka ovat kuitenkin kehittyneet uudelle tasolle.
Vesistöhaittojen minimoinnissa ollaan edetty. Tavoitteena on, että tulevaisuuden tuotantoalueet eivät aiheuta lisäkuormitusta alapuoliseen vesistöön.
Tulee hyödyntää tuotannon elinkaarimalleja, joiden mukaan turvetuotanto ohjataan hiilidioksidia jo nyt runsaasti päästäville, ojitetuille turvemaille. Tuotannon jälkeen nämä alueet sitten esimerkiksi metsitetään sitomaan hiilidioksidia.
Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea on linjannut, ettei turpeesta luovuta niin kauan kuin Suomeen tuodaan fossiilisia polttoaineita. Realistista suunnitelmaa fossiilisista luopumiseen ei kukaan olekaan esittänyt.
Kevyttä polttoöljyä korvaava koulun, sairaalan tai päiväkodin lämmittävä hake- tai pellettilämpölaitos saadaan pystyyn jo kolmessa kuukaudessa. Kotimainen energia luo maahamme kymmeniätuhansia työpaikkoja ja vähentää vuosittain miljardeilla euroilla riippuvuuttamme venäläisestä fossiilisesta tuontienergiasta.
Poliitikoilta tarvitaan vastuullisuutta poukkoilevan tukipolitiikan sijaan. Turvetuotantosuon elinkaari ja voimalaitoksen käyttöikä on arviolta 25–30 vuotta. Investointeja ei tule, mikäli ei voida luottaa toimintaympäristön pysyvyyteen.
Vientimme ja teollinen tuotantomme sakkaa. Miljoona suomalaista pienituloista miettii päivittäin rahan riittämistä ruokaan, asumiseen ja lääkkeisiin. Eläkeläisiä kuritetaan raippaveroilla, indekseillä ja maksukorotuksilla. 38 prosenttia vähävaraisista lapsista kertoi kyselyssä jääneensä pois luokkaretkiltä rahatilanteen vuoksi.
Emme voi pelastaa koko maailmaa. Mutta voimme tehdä sen paremmaksi omille kansalaisille.
Lassi Kaleva
Keskustelu Turpeesta tuulivoimaan. Lassi Kalevan (ps) kirjoituksellaan (26.3.) aloittama turvekeskustelu laajeni runsaissa jatkoissa tuuli- ja aurinkoenergiaankin.
Lassi. Kävin juuri uurnilla. Sain mainoksesi postiluukkuuni, kirjekuoressa, nimikoituna. Se jotenkin "kolahti". Monissa asioissa emme ole ihan samaa mieltä. Uskon kuitenkin että olet asioissa tosissasi. Äänestin ensimmäistä kertaa 40 vuoteen muuta kuin kokoomuksen edustajaa. Äänestin Sinua. JOS pääsisit, tee eduskunnassa hyvää työtä.
-Mies Pirkanmaalta
------------
Olen seurannu usein kaupunginvaltuuston kokouksia netistä ja sitä olet ehdottomasti perussuomalaisten ykkösehdokas Paljon onnea sinulle vaaleihin.
-Nainen Pirkanmaalta
------------
Sain juuri tietää, että Sinut on nimitetty Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin eduskuntavaaliehdokkaaksi. Aivan mahtavaa, sillä näyttösi kuntademokratiassa puhuvat puolestaan! Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina Suomi tarvitsee niitä, jotka uskaltavat sanoa asiat niin kuin ne ovat ja kykenevät tekemään faktojen pohjalta rationaalisia päätöksiä - vastuuta kun ei kanneta hyvä-veli verkostoilla eikä henkilökohtaista etua tavoitellen.
Ensimmäisen kerran piirsin perussuomalaisen ehdokkaan numeron vaalilipukkeeseen vuoden 2011 ”jytkykeväänä”, jonka jälkeen olen jatkossakin piirrellyt perussuomalaisia tukevia numeroita niin kuntavaaleissa, presidentinvaaleissa kuin eurovaaleissa.
Viime syksynä vanhempieni asuinalueella jaettiin poliittisia flyereita, jotka olivat erään kunnanvaltuutetun maksamia [klikkaa tästä]. Tuo flyeri jäi mieleeni erityisen vahvasti, sillä toisin kuin monissa muissa poliittisissa kampanjoissa, siinä ei suoranaisesti mitenkään erityisesti mainostettu kampanjan maksanutta poliitikkoa - tarkoituksena oli selvästi enemmänkin aktivoida ihmisiä kiinnostumaan ja ottamaan kantaa kunnalliseen päätöksentekoon! Mainos oli sinun kustantamasi, joten innostuin käymään verkkosivuillasi, ja viimeinkin löysin hyvistä perussuomalaisista ehdokkaista poliitikon, jonka kanssa olen myös kansainvälisyysasioissa erittäin samoilla linjoilla. Mieleeni tuosta flyerista ja visiitistä kotisivuillasi jäi analyyttinen otteesi politiikkaan, sekä tietty nöyryys, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys ja kansanläheisyys, joka valitettavasti osalta poliitikoista tuntuu olevan pahasti hukassa, puoluekannasta riippumatta.
Perussuomalaiset tarvitsevat Sinun kaltaistasi kovan luokan tekijää. Niin tarvitsee Suomikin. Täten tahdonkin toivottaa voimia ja tsemppiä eduskuntavaalikampanjaasi, toivottavasti pääset läpi!
Tulevan hallituskauden leikkaustarve huolestuttaa hervantalaisiakin
HerSa Perussuomalaisten ehdokas Lassi Kaleva kävi jututtamassa hervantalaisia torstaina 2.4.
–Ensimmäisen tunnin aikana puhuttiin paljon valtakunnan asioista, mutta myös paikallisesti tärkeistä aiheista, Kaleva kertoo.
–Hervantalaiset ovat tyytymättömiä siihen, että TE-keskus ja Kela ovat tällä hetkellä niin kaukana, näitä palveluja toivotaan takaisin Hervantaan. Lisäksi bussilinjojen viimekesäiset muutokset harmittavat edelleen etenkin Pohjois-Hervannan iäkkäämpää väestöä, joille muutokset ovat aiheuttaneet suurta haittaa.
Kaleva nostaa erityisesti esille linjan 4 reittimuutoksen.
–Joukkoliikennelautakunnan jäsenenä vastustin voimakkaasti linjastorakenteen muutoksia, perusteena muun muassa se, että monet kuntalaiset ovat valinneet jopa asuinpaikkansa sen mukaan, miten pääsevät sieltä bussilla haluamiinsa kohteisiin. Reittimuutoksilla monen vanhemman ihmisen elämän tärkeiden kohteiden saavutettavuus on miltei täysin tuhottu.
Valtakunnallisista asioista hervantalaisia puhutti eniten leikkausten tarve tulevalla hallituskaudella.
–Tulevat säästöt selvästi huolettavat ihmisiä. Leikkaukset ja esimerkiksi arvolisäveron nosto kohdistuisivat kaikkiin kansalaisiin, mikä tarkoittaa sitä, että pienituloisille isku on kovin. Mielestäni leikkausten tie on Kreikan tie, Kaleva toteaa.
Perussuomalaisista ehdokkaista hervantalainen Heikki Luoto kampanjoi kauppakeskus Duossa viime torstaina. Maahanmuuttopolitiikka on yksi Luodon vaaliteemoista, ja se nousi voimakkaasti esiin myös keskusteluissa.
–Nykyinen maahanmuuttopolitiikka selvästi kalvaa monia ihmisiä, Luoto toteaa. Luoto nostaa esille talousratkaisuista muun muassa hallinnon keventämisen.
KUVATEKSTI: Lassi Kaleva jututti hervantalaisia pari viikkoa sitten. - Paikallisista asioista nousi esiin etenkin tyytymättömyys bussireittien muutoksiin.
Olen toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta. Olen siis elättänyt itseni rehellisellä ja lisäarvoa tuottavalla työpanoksella koko elämäni. Yrittäjyyden ilot ja haasteet ovat hyvin tiedossani. Ymmärrän selvästi yksityisen sektorin elinvoimaisuuden merkityksen koko maan hyvinvoinnille.
Suomeen tarvitaan lisää työpaikkoja eli työllistäviä yrityksiä. Miten työnantajaksi ryhtymistä voitaisiin helpottaa?
Jokainen on varmasti tietoinen monista tavanomaisista tavoista helpottaa työnantajaksi ryhtymistä. Paikallisesti voisimme sen sijaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia työllistää kysyntää lisäämällä. Suomalaisen työn liiton laskelmien mukaan 10 euroa kultakin lisää suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin tuo 10000 työpaikkaa. Entäpä, jos kuntien hankintayksiköille voitaisiin löytää keinot antaa tavoitteeksi lisätä hankintoja niin suomalaisilta kuin paikallisilta pk-yrityksiltä?
Jatka lausetta: Kannustava verotus on mielestäni…
sellainen, ettei se näännytä yrityksiä kuoliaaksi. Meillä voisi olla myös opittavaa Viron käytännöistä. Lisäksi, monet suuryritykset ovat erittäin taitavia maksimoimaan voittonsa ja minimoimaan paikalliset veronsa. Mikäli voisimme enenevässä määrin suosia paikallista elinkeinoelämää hyödyttäviä ja paikallisesti veroja maksavia pk-yrityksiä, olisi meillä lisääntyneiden verokertymien ansioista mahdollisuus alentaa pk-yrityksiin tällä hetkellä kohdistuvia taloudellisia velvoitteita ja rasitteita.
Mitä mieltä olet yrittäjien tämänhetkisestä sosiaaliturvasta?
Yrittäjällä ei käytännössä ole sosiaaliturvaa. Lisäksi, erityisesti konkurssilainsäädäntö olisi uusittava. Meillä on edelleen 25 vuotta sitten konkurssin tehneitä, jotka ovat vielä perinnässä, ilman mitään toivoa velkojensa maksamisesta. Pitäisi tehdä sellainen konkurssilaki, että menee talot ja tavarat, mutta ei tulevaisuus. Nyt yrittäjältä menee talot, tavarat ja tulevaisuus, jolloin hänellä on käytännössä vaihtoehtoina heittäytyä yhteiskunnan elätiksi tai alkaa harjoittamaan harmaata taloutta.
Suomi on sääntelyn luvattu maa. Mainitse yksi laki, joka voitaisiin mielestäsi purkaa välittömästi. Perustele valintasi.
Paikallisiin yrittämisen esteisiin on usein helpompi puuttua. Tampereen Hämeenkadun itäpään sulkeminen henkilöautoliikenteeltä, samanaikaisesti tunnelityömaan ja yleisen kaupan laman ja murroksen kanssa, tuhoaa niin koko kaupungin kuin keskustan elinvoimaisuutta. Hankaloituneet liikennejärjestelyt ajavat asiakkaat automarketteihin, haitaten siten keskustan yritysten mahdollisuuksia palvella ja työllistää kuntalaisia. Hämeenkatu tulee avata pikaisesti jälleen henkilöautoliikenteelle.
Mikä on vaalilupauksesi pirkanmaalaisille yrittäjille?
Yrittäjien kannattaa ensinnäkin äänestää sellaisia ehdokkaita, jotka jo nykyisessä luottamustehtävässään ovat ajaneet yrittäjien asioita ja osoittaneet olevansa luottamuksen arvoisia. Olen itse Tampereen kaupunginvaltuustossa ajanut etenkin pk-yrittäjien asioita ja pyrkinyt omalta osaltani herkällä korvalla kuuntelemaan kentän tarpeita ja toiveita. Lupaan jatkaa tapaani toimia myös eduskunnassa. Pyrin tekemään yhteistyötä muiden yrittäjäkansanedustajien kanssa.
Mikä on ollut elämäsi haastavin tilanne?
Elämässäni on ollut paljon haastavia tilanteita. Mutta se on vain eduksi. Miten muuten voisi ymmärtää kanssaihmisiä heidän haasteissaan. Lähihistorian haastavimmat tilanteet liittyvät politiikkaan, sen raakuuteen ja siinä vallitseviin tavalliseen elämään kuulumattomiin lainalaisuuksiin. Tämän hyväksyminen on kuitenkin se hinta, joka on maksettava kutsumuksesta hoitaa yhteisiä asioita.
Hämeenkadun itäpään sulkeminen henkilöautoliikenteeltä, vieläpä samanaikaisesti tunnelityömaan ja yleisen kaupan laman ja murroksen kanssa, tuhoaa osaltaan niin koko kaupungin kuin keskustan elinvoimaisuutta. Hankaloituneet liikennejärjestelyt ajavat asiakkaat automarketteihin, ja siten haittaavat keskustan yritysten mahdollisuuksia palvella ja työllistää kuntalaisia.
Keskustan on vaikea kilpailla autoilevista asiakkaista. Menestymisen mahdollisuuksia olisi vain, jos keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten ja markettien parkkipaikat siirrettäisiin yli puolen kilometrin päähän maan alle ja laitettaisiin maksullisiksi.
Hyvän liikekeskustan tunnusmerkkeihin kuuluu asioinnin ja saavutettavuuden helppous. Suljetut pääkadut ja kalliit pysäköintipaikat näivettävät kaupunkimme keskustaa, eivätkä suinkaan lisää keskustassa asioivien määrää.
Vihreiden Jaakko Stenhäll (AL 7.4.) totesi keskustan yrittäjien yliarvioivan autoilun merkityksen. Eivät yrittäjät arvioi mitään pelkästään fiilisten perusteella. He katsovat myynnin kehittymistä. Syy- ja seuraussuhteita ei tarvitse kaukaa hakea, jos myynnin lasku ajoittuu päivälleen Hämeenkadun itäpään sulkemisen kanssa. Yksiselitteistä on myös asiakaspalaute: ”Emme enää tule keskustaan, koska siellä asioiminen on nykyisellään aivan liian vaivalloista ja kallista.”
Keskustassa asioivien lukumäärää voitaisiin lisätä sillä, että bussimatka maksaisi ruuhka-aikojen ulkopuolella vain 60 senttiä.
Lassi Kaleva
kaupunginvaltuutettu, Tampere eduskuntavaaliehdokas (ps)
Jos haluamme, voimme saada jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian kulutusta miljardeilla euroilla vuodessa ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen onkin kruunumiljonääri. Sanoisiko joku norjalaisille, että kyllä heidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonsa, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara? Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää omat rikkautensa oman maan hyväksi.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Maamme on rikas: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 9/10 sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
On sulaa hulluutta olla käyttämättä turvetta, joka on nurkan takana. Ja tuoda fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Järjettömästä satojen miljoonien eurojen vuotuisesta tuulivoimatuesta puhumattakaan.
Tällä hetkellä turvetuotannon piirissä on vain noin 0,7 % turvemaiden pinta-alasta. On arvioitu, että mikäli me nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa maakuntiemme miehille ja naisille alueilla, joilla muuta työtä ei useinkaan ole helposti löydettävissä.
Kauppataseemme paranisi arviolta 4 miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi kansantalouden säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme. Tänä samana aikana turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin vain 5 % Suomen koko suo- ja turvealasta.
Kotimaisten polttoaineiden käytön kasvu synnyttäisi Suomeen merkittävät investoinnit. Voisimme samalla luoda edellytykset myös puumateriaalin laajempaan energiakäyttöön.
Meidän tulee saada tulevaan eduskuntaan voimakas tahtotila toimia oman maan hyväksi. Maamme on rikas. Meillä on kaikki mahdollisuudet. Nyt on aika toimia.
Lassi Kaleva Yrittäjä, kaupunginvaltuutettu (ps), Tampere Eduskuntavaaliehdokas
Kirjoitus on julkaistu aluelehti Seutulaisen huhtikuun 2015 numerossa
On hyvä, että poliittinen päätöksenteko sai Satu Hassin kommentin myötä kasvot. Kansalaisten tuleekin tietää eri ryhmittymien ajamat energia-agendat ja niiden seuraukset voidakseen valita niistä itselleen sopivimman.
Tuulivoimasta puhuttaessa annetaan ymmärtää toiveikkaasti sen olevan vastaus miltei kaikkeen. Itse asiassa tuulivoimalla tuotetaan ainoastaan sähköä. Eikä sitäkään silloin, kun tuulee liian hiljaa tai liian lujaa. 2,7 miljoonan suomalaisen kodin lämmittää sen sijaan fossiilisesti suurelta osin tuotettu kaukolämpö. Tuulivoimatuottaja E.onin julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoima voikin huonosti korvata perinteistä voimantuotantoa.
Vuonna 2015 kokonaisenergiastamme tuulivoiman osuus on noin puoli prosenttia. Nykyisilläkin vähäisillä tuotantomäärillä tuulivoiman saama syöttötariffituki on jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa. Avokätinen syöttötariffi onkin houkutellut lukuisan määrän sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia, jotka saavat takuuvarmasti valtion kassasta erinomaisen tuoton sijoitukselleen.
Suomen kunnianhimoisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä kasvattaa tuulivoiman osuudeksi hieman reilut kaksi prosenttia. Tuulivoima täyttää siis suosiollisissa tuuliolosuhteissa silloin verrannollisesti Kuopion energiantarpeen. Entä muu Suomi? Pitääkö sen palata takaisin kivikauteen?
Raskaasti tuettuna energiamuotona tuulivoima tulee nostamaan sähkölaskua merkittävästi. Esimerkiksi tuulivoiman unelmamaassa Saksassa kotitalouksien maksama sähkönhinta on miltei kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Suomalaiset kodit ja julkiset rakennukset tulevat jatkossakin lämpiämään jollakin muulla kuin tuulivoimalla. Kysymys kuuluu: vaikenemmeko me nolona siitä tosiasiasta, että energianlähteitämme tulevat myös tulevaisuudessa olemaan kalliilla Venäjältä tuomamme, energiariippuvuutta aiheuttavat, huoltovarmuuttamme vähentävät, ja saastuttavat fossiiliset polttoaineet? Vai otammeko me saatavissamme olevan hyödyn ja käytämme lähienergiaa, kuten puuta ja turvetta?
Jo suojeltuihin suoaloihin ei saa koskea nyt eikä tulevaisuudessa. Kun otamme jo luonnontilansa menettäneitä soita käyttöön vaivaiset 5 prosenttia koko suo- ja turvealastamme ja jätämme koskemattomiksi 95 prosenttia, saamme silti 25 vuoden aikana 100 miljardia euroa plussaa vaihtotaseeseemme ja 30 000 uutta työpaikkaa.
Suomalaisten aarre? Norjalla on runsaat öljyvaransa, Suomella on öljyyn verrattava energiareservi: turve. Turpeen käyttöä poltoaineena pitäisi kirjoittajan mielestä lisätä reilusti.
Puheenaihe: Mekin istumme öljylähteen päällä
KOTIMAA | 25.3.2015 | 22:24 | PÄIVITETTY 22:261
Lassi Kaleva
Meillä on suuri, Norjan öljyyn verrattavissa oleva energiareservi turpeessa ja puussa. Käyttäkäämme sitä ylpeästi oman maamme hyväksi.
Jos haluamme, kotimainen energia voi tuoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian vuosittaista kulutusta miljardeilla euroilla ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
Norjan öljyvarat ovat nostaneet maan taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen on kruunumiljonääri.
Sanoisiko joku norjalaisille, että teidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonne, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara?
Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää resurssinsa omien kansalaistensa hyväksi.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 terawattituntia (TWh). Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa.
Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna, kaksi kolmasosaa Norjan tunnetuista öljyvaroista
Maamme on eurooppalaisittain rikas: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 9/10 sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Me istumme öljylähteen päällä.
Suomen teollinen tuotanto ja vienti sakkaavat. Nykytilanteessa niiden lisääminen on haasteellista. Tuonnin merkittävä vähentäminen on paljon yksinkertaisempaa.
Koko Suomen energiataseesta noin 70 prosenttia tulee ulkomailta. Tuontienergiasta noin 80 prosenttia on venäläistä kivihiiltä, maakaasua, öljyä, sähköä ja ydinpolttoainetta. Tuontienergia maksaa Suomelle nettona vuodesta riippuen noin 8 miljardia euroa.
On sulaa hulluutta olla käyttämättä kotimaisia lähipolttoaineita, kuten puuta ja turvetta, joita meillä on riittävästi omasta takaa. Ja tuoda samalla maahan fossiilisia polttoaineita. Voisimme korvata jopa yli puolet nettotuontienergiastamme kotimaisilla vaihtoehdoilla.
Kotimaisilla energiaratkaisuilla (puu, turve) voimme edistää myös oman kunnan ja maakunnan elinvoimaisuutta.
Lempäälän energiantuotannossa säästetään jopa yli 50 prosenttia jokaista megawattia kohti, joka tuotetaan nykyään maakaasun sijaan kotimaisilla polttoaineilla.
Vesilahden kunta säästää rahallisesti noin 20–25 prosenttia siirryttyään vuodesta 2003 alkaen lämmöntuotannossaan kevyestä polttoöljystä hakkeeseen.
Kun noin 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä korvataan hakkeella, niin koko rahamäärä jää kiertämään kuntaan paikallisesti. Terveyskeskus, vanhainkoti, koulu ja päiväkoti lämpiävät nyt uusiutuvalla kotimaisella lähienergialla.
Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty jo vuodesta 1973 lähtien öljystä ja maakaasusta kohti kotimaisia energiamuotoja, haketta, turvetta ja pellettiä. Joissakin tapauksissa energiakustannukset ovat jopa puolittuneet.
Tarvitsemme kansallisesta energiapolitiikasta selvän ja pitkäjänteisen näkemyksen, joka suosii kotimaista energiaa – kolmesta syystä. Ensiksi, että saisimme työttömille työpaikkoja. Turpeen ja energiapuun hinnasta noin puolet on suomalaista työtä. Toiseksi, että estäisimme rahan karkaamisen ulkomaille, eli pitäisimme sen mieluummin kiertämässä ja elävöittämässä omaa kansantalouttamme.
Ja kolmanneksi, parantaaksemme EU-maiden alhaisimmasta päästä olevaa huoltovarmuuttamme, mikä on huolestuttanut kansalaisia muun muassa Ukrainan tapahtumien johdosta.
Turvetuotannon piirissä on nyt vain noin 0,7 prosenttia turvemaiden pinta-alasta.
Jos nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa miehille ja naisille alueilla, joilla muuta työtä ei useinkaan ole helposti löydettävissä.
Kauppataseemme paranisi samalla arviolta 4 miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi kansantalouteen säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme.
Samana aikana turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin ainoastaan noin 5 prosenttia Suomen koko suo- ja turvealasta.
Kestävän kehityksen mukaisesti tuotantoon otettaisiin vain luonnontilaltaan muuttuneita, pääasiassa metsäojitettuja turvemaita, ei lainkaan luonnonsoita tai avosoita.
Emme voi enää jatkaa vanhalla mallilla ja toivoa että lopputulos olisi erilainen.
Leikkausten tie on tuhon tie. Kansanedustajien puoluekannasta riippumatta on aika tehdä ratkaisuja, jotka takaavat elämisen mahdollisuudet myös jälkipolville. Tulevilla lainsäätäjillä on mahdollisuus tehdä jotakin suurta oman maansa hyväksi. Uskon, että he ovat halukkaita sen tekemään.
Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (ps).
KeskusteleVoiko turve pelastaa talouden ja työpaikat? Kommentoi: aamulehti.fi Kirjoita Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi
Ylen vaaligalleriasta on nyt nähtävissä 18 pirkanmaalaisen perussuomalaisehdokkaan neliminuuttiset haastattelut. Ylen sivuilta näkee myös kaikkien muiden puolueiden ehdokkaiden haastattelut.
Haastattelut tehtiin Ylen Tampereen studiolla. Periaate oli raaka: Haastattelu otetaan yhdellä neljän minuutin otolla. Kysymyksiä ei kerrota etukäteen. Mitään ei editoida pois. Mitään ei lisätä. Mitään ei kuvata uudestaan. Oman haastattelun julkaisua ei voi estää.
Kansanedustajaehdokkaat ottavat Vaaligallerian tosissaan – samoin esiintymisvalmentajat
Ylen Vaaligalleria esittelee verkossa ehdokkaat äänestäjille. Tiukka aikataulu on saanut miettimään, miten televisiossa oikein pitää esiintyä.
Neljä minuuttia ja kerralla purkkiin. Jokainen kansanedustajaksi pyrkivä saa oivan mahdollisuuden kertoa itsestään ajatuksistaan Ylen Vaaligalleriassa. Tunnelma on avoin mutta tiheä.
– Sehän on hyvin samantapainen haastattelu, johon ehdokas voi joutua oman kotikaupunkinsa torikahvilassa. Eli häneltä kysytään, miksi hän on ehdolla, mitä hän ajattelee puolueen edustamista asioista, mitä asioita hän pitää tärkeänä ja niin edelleen, kertoo Riikka Uosukainen Ylen vaaliohjelmista. – Sitten voi tulla joitakin hankalia kysymyksiä liittyen puolueeseen tai ehdokkaaseen itseensä.
Kylmään veteen
"Kameran edessä voi olla rento ja oma itsensä, kun puhuu oikeasti sitä mitä ajattelee. Silloin se viestikin menee perille." – Lassi Kaleva
Ylen Vaaligalleria on mittava mediatapahtuma. Ääneen pääsevät kaikki yli 2 000 ehdokasta, jotka nähdään sekä Vaaligalleria-verkkopalvelussa että Yle Areenassa. Haastattelut tehdään kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Vaalitentit liitetään osaksi ehdokkaiden vaalikonevastausten yhteydessä muodostuvaa profiilia. – Televisioesiintyminen kyllä jännittää ja varsinkin nyt kun tiedetään, että se on kertaotto, kuvailee Pirkanmaan Sosiaalidemokraattien järjestösihteeri Hanna Plattonen. – Kysymyksiä ei tiedetä ennakkoon eli ehdokkaat tiputetaan tavallaan kylmään veteen.
Ole oma itsesi
Moni ehdokas on kääntynyt Vaaligallerian vuoksi viestintäasiantuntijoiden puoleen. Perinteisillä puolueilla on omaa esiintymiskoulutusta, mutta nopeat toimiijat ovat löytäneet uusia markkinoita. – Kyllähän tämä iso mahdollisuus on. Isoista puolueista on neuvottu, että valmistautukaa seuraavaan vaaliin jo monta kuukautta ennen, sanoo esiintymiskoulutusta ehdokkaille järjestävä yrittäjä Jyri Makkonen. Pekka Kinnunen haastattelee Kirsi Heliniä (ipu) Vaaligalleriaan Pasilassa. Kuva: Yle
– Nythän galleriasta ei tiedetty etukäteen mitään täällä kentällä. Mekin otimme koulutuksen heti samana aamuna ohjelmaan, kun kuulimme tästä. Ehdokkaalle Vaaligalleria voi olla jännittävä kokemus. Mutta olemalla oma itsensä pärjää, uskoo Perussuomalaisten tamperelaisehdokas Lassi Kaleva. – Kameran edessä voi olla rento ja oma itsensä, kun puhuu oikeasti sitä mitä ajattelee. Silloin se viestikin menee perille. Ei kannata yrittää olla muuta kuin mitä on.
Tein pykälässä 131, jossa keskusteltiin ratikan aikataulusta seuraavan muutosesityksen: ”Että taloustilanne, valtion osuuden epävarmuus ja joukkoliikenteen käyttäjien aleneva suunta huomioon ottaen, suunnittelussa on otettava huomioon mahdollisuus, että hanke siirretään myöhäisempään ajankohtaan.” Muutosesitystä kannatti 23 valtuutettua ja vastusti 43 valtuutettua.
Kysymykset:
