AL: Tampereen henkilöstökassa yhä lakkautusuhan alla

Sunnuntai 2.2.2014 klo 2.24 - Lassi Kaleva

----------------- 
Tampereen kaupungin henkilöstökassa on säilyttämisen arvoinen. Kuitenkin sitä ollaan ajamassa alas valtuuston 16.9.2013 kokouksessaan ilmaisemasta tahtotilasta huolimatta.
On totta, että kaupunki saa uutta lainaa kuntarahoituksesta edullisesti korkojen ollessa nyt poikkeuksellisen alhaalla. Mutta mikäli henkilöstökassan kustannuslaskelmissa otetaan huomioon kaupungin viimeisten 5 vuoden aikana lainoistaan maksama keskikorko (n. 2 %), riittää kassan 21 miljoonan laskennallinen tuotto hyvin kattamaan sekä operatiiviset että mahdolliset toiminnan kehittämisestä aiheutuvat kulut.
 
Miksei kassa voisi niin päätettäessä harjoittaa myös sosiaalista luototusta sekä asunto- ja yritysluototusta? Laki sallii tämän jo nyt, vain kassan ohjelmistot tulee päivittää.
Liikkeellä on virheellinen käsitys, että kaupunki olisi hyötynyt korkean koron aikaan rahallisesti henkilöstökassan talletuksista. Näin ei ole, koska kassa toimii omakustannusperiaatteella. Johtosääntöjä tulisi kuitenkin muuttaa siten, että hyvät ja huonot korkovuodet voisivat tasapainottaa toisiaan. Niistä katsottaisiin pidemmän ajan keskiarvo, eikä tarvetta tempoilevaan kvartaalitalouteen enää tulisi jatkossa korkotason ollessa väliaikaisesti keinotekoisen alhaalla.
 
Henkilöstökassan alasajosta hyötyy muutama liikepankki. Ne saavat ”lahjaksi” kymmenien miljoonien talletusvarallisuuden. Häviäjiä ovat nykyiset kassan 4000 jäsentä sekä tuhannet uudet potentiaaliset jäsenet, jotka nyt vain odottavat selkeää päätöstä säilyttää kassa ja sen nykyiset edut.
 
Unohtaa ei sovi, että henkilöstökassa on asiakkailleen ehkä ainoa paikka maksaa laskunsa tiskillä ilman palvelumaksuja. Henkilöstökassa on myös kaupungin vetovoimaisuustekijä kuntatyönantajana, aivan kuten Helsingissä, Oulussa, Porissa ja Turussa. Kassa edesauttaa kaupungin henkilöstön työhyvinvointia ja työssä viihtymistä.
 
Kassan henkilökunta on motivoitunutta, samoin asiakkaat. Olisiko aika, että myös poliitikot yli puoluerajojen olisivat motivoituneita säilyttämään vuodesta 1924 asiakkaitaan kunniakkaasti palvelleen seniorin?
 
LASSI KALEVA
KAUPUNGINVALTUUTETTU (PS)
TAMPERE
 
Julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 1.2.2014

Roskasakista Vuoden tamperelainen

Tiistai 28.1.2014 klo 22.03 - Lassi Kaleva

Roskasakista vuoden tamperelainen

-----

Vuoden Tamperelainen 2014 -äänestyksen on voittanut roskasakki eli Kaija ja Ilkka Erkkilä. He saivat äänestyksessä annetuista lähes 4 200 äänestä 14 prosenttia. Eläkeläispariskunta on kunnostautunut siivoamalla vapaaehtoisesti tupakantumppeja ja roskia Tampereen kaduilta.
 
Kakkoseksi tuli Aleksander Barkov (12,5 %) ja kolmoseksi Santtu-Matias Rouvali (10,8 %). Neljänneksi nousi rap-ryhmä Mansesteri (9,8 %), joka oli eniten ääniä saanut ehdokaslistan ulkopuolinen äänestäjien oma ehdokas. Viides oli Petri Nygård (9,4 %).
 
http://suurtampere.fi/2014/01/28/roskasakista-vuoden-tamperelainen/
 
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/277083-nyt-saa-roskasakki-tuulettaa-kunnolla
 
Kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille!

Aamulehden Näkökulma-kirjoitus: Hämeenkadun yksityisautottomuus tuottaa vain häviäjiä

Tiistai 7.1.2014 klo 16.22 - Lassi Kaleva

---------

Hämeenkadun muuttuminen joukkoliikennekaduksi ei saa tukea kauppakamarilta, Tampereen yrittäjiltä, eikä edes tavallisilta kansalaisilta. Kuitenkin hanketta ajetaan poliittisella päätöksellä kuin käärmettä pyssyyn. Miksi?
 
Syys–lokakuun vaihteessa Tampereella järjestettiin Pysäköinti yhdyskuntasuunnittelussa -seminaari, pääpuhujanaan Wienin teknillisen yliopiston professori Hermann Knoflacher, joka tuntuu olevan myös monen tamperelaisen luottamushenkilön oppi-isä liikennesuunnitteluasioissa.
 
Professorin mukaan hallittu liikenteen ruuhkauttaminen on työkalu, jonka avulla edistetään joukkoliikennettä. Tätä työkalua on käytetty tietoisesti ja menestyksellisesti useassa eri kaupungissa maailmanlaajuisesti.
 
Jokunen vuosi sitten silloinen Tampereen tekninen lautakunta sai kosketuksen menetelmään opintomatkallaan Saarbrückeniin. Heille kerrottiin aivan avoimesti, että ensin ratikkahanke ei millään edennyt, kunnes muuta liikkumista vaikeutettiin riittävästi.
 
Ei ehkä lienekään sattumaa, että melko monessa Tampereen joukkoliikennekeskustaa edistämään tarkoitetussa havainnekuvassa komeilee kiiltävä ratikka.
 
Koska Itävallassa on yli viisinkertainen väestöntiheys Suomeen verrattuna, tiedustelin professorin mielipidettä siihen, miten tamperelaiset pääsevät mökeilleen, jos luopuvat autostaan. Vastaus oli seuraava: autonne voisi olla jatkuvasti parkkeerattu kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan valtaisaan autoparkkiin. Sitten menette mökkireissunne aluksi lapsinenne ja tavaroinenne autollenne joukkoliikennettä käyttäen. Ja sitten paluumatkalla jätätte autonne niin ikään matkan varrelle, ja tulette takaisin kotiin joukkoliikennettä käyttäen.
 
Tiedustelin lisäksi professorin neuvoja lapsiperheen kauppareissun painaville kantamuksille. Professori itse tilaa kaupoilla ollessaan painaville tavaroilleen kotiinkuljetuksen ja ajatteli, että niin meidän suomalaistenkin olisi hyvä tehdä.
 
Virallinen kanta valtaa pitävän poliittisen hegemonian ja viranhaltijoiden kesken on liikuttavan yksimielinen. Usko siihen, että ihmiset voidaan pakottaa tulemaan Tampereen keskustaan, on ilmeinen.
 
Todellisuus on karu. Alueen nykyisistä yrittäjistä monet menettävät elinkeinonsa ja Tampere veronmaksajansa. Tampereen keskusta menettää elinvoimaisuutensa, kun tilalle tulee syöttölöitä, juottoloita, kirpputoreja ja hennesmauritseja. Keskustan liike-elämän rikkaus ja monimuotoisuus kuihtuu. Ja kaupunkilaiset menettävät yhteisen olohuoneensa lisääntyneen häiriökäyttäytymisen ja sotkuisuuden johdosta. Voittajia ovat kaupungin ulkopuolella sijaitsevat ideaparkit ja kauppakeskukset.
 
Joukkoliikennekatu ynnä muun näpertelyn sijaan kaupungin pitäisi satsata vanhusten hyvinvointiin ja peruspalvelujen kunniakkaaseen hoitamiseen sekä työpaikkojen lisäämiseen ja tuottavan yritystoiminnan ja pienen ja keskisuuren teollisuuden edistämiseen.
 
Vaikka hankkeen taustalla saattaakin olla yleviä tarkoitusperiä, niin lopputulos on, että Anna-Kaisa Ikosen (kok) pormestariohjelman mukainen Hämeenkadun yksityisautottomuus tuottaa vain häviäjiä.

Lassi Kaleva
Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (ps) ja yrittäjä

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Näkökulma-palstalla 7.1.2014

Äänestä vuoden 2014 tamperelaiseksi Roskasakin Erkkilät!

Perjantai 3.1.2014 klo 11.18 - Lassi Kaleva

Vuoden Tamperelainen on henkilö, yhdistys, yritys, seura tai jokin muu taho, joka on vuoden 2013 aikana - ja mahdollisesti pitempäänkin - tehnyt Tamperetta tai tamperelaisuutta tunnetuksi.
 
Kaikki ehdokkaat, perustelut ja äänestysohjeet löydät täältä www.tamperelainen.fi/vuodentamperelainen2014
 
Valitse suosikkisi listalta. Voit myös äänestää omaa ehdokastasi. Äänestysaikaa on tiistaihin 14.1. saakka. Samalta sivulta löydät linkin nettiäänestykseen.
 
Erityisen huomioitava on ehdokas numero 2, Roskasakki, eli Ilkka ja Kaija Erkkilä. Perustelutkin ovat vakuuttavat: ”Todelliset arjen sankarit ovat keränneet vapaaehtoisesti Tampereen kaduilta yli 250 000 tupakantumppia ja satoja muovikassillisia roskia.”
 
Olen itsekin ollut mukana Erkkilöiden roskiskeikalla ja omasta kokemuksesta voin sanoa, että he olisivat todellakin palkintonsa ansainneet.

-Lassi Kaleva

Hernekeittopäivä la 21.12.2013 oli suuri menestys - Nyt on aika jäädä joulun viettoon!

Lauantai 21.12.2013 klo 14.48 - Lassi Kaleva

PS jakoi Tammelantorilla noin 400 ihmiselle hernekeittoa leivän ja mehun kera. Annoskoko oli 0,4 tai 0,5 litraa käytetystä kauhasta riippuen. PS-teltassa oli lisäksi tarjolla kahvia, joka myös teki kauppansa.
 
Tapahtumasta oli ilmoitettu yksittäisten jäsenten facebook-sivuilla, ja mm. Mustaan lampaaseen ja työttömille vietiin erillinen mainos. Lisäksi perjantain Aamulehdessä oli Lailan, ja torstain lehdessä Velton mainos. Keskiviikon Tamperelaisessa kansanedustajilla oli yhteisilmoitus.

-------------------- 

Tapahtumassa olivat mukana molemmat kansanedustajamme Laila Koskela ja Veltto Virtanen sekä lukuisa joukko valtuustoryhmän jäseniä ja puolueaktiiveja.

 
Sää suosi, pari lämpöastetta, sula maa. Paikalla oli runsaasti kansalaisia, ja jonoa oli loppuun asti. Keittoa riitti 1,5 tunnin ajaksi, ja siitä tykättiin.
 
Päivä meni hienosti. Kiitos talkooväelle. Ja kiitos osallistujille. Yhteen hiileen on hyvä puhaltaa. Tämä oli upea loppu kuluneelle vuodelle. Nyt on aika jäädä ansaitulle joululomalle. Jos ensi vuosi lainkaan muistuttaa kulunutta vuotta, tulee myös siitä erittäin työntäytteinen.
 
Vielä kerran: Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
 
-Lassi Kaleva

Kaupunginvaltuuston budjettikokous 18.11.2013

Lauantai 23.11.2013 - Lassi Kaleva

PS:n Heikki Luoto, Timo Vuohensilta ja Veltto Virtanen
----------------

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantain 18.11.2013 miltei kaksitoistatuntisessa budjettikokouksessaan tulevan vuoden talousarviosta ja vuosien 2014-2017 taloussuunnitelmasta. Kuntalaisen kannalta kyseenalaisia päätöksiä olivat mm. kunnallisveron ja kiinteistöverojen nosto, Tampere-lisän lakkauttaminen sekä ökyinvestointiohjelman jatkaminen. Tiukkoja talouden sopeuttamiskeinoja tarvitaan, mutta nyt säästetään vääristä kohteista.

Pidin valtuuston budjettikokouksessa usean puheenvuoron (katso alla oleva linkkilista). Listasta löytyy linkki myös perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoroon. Kirjallisessa muodossa olevat puheenvuoroni saattavat olla paikoin mukailtuja verrattuna videotallenteisiin. Klikkaa haluamaasi puheenvuoroa nähdäksesi sen sisällön.

• Puheenvuoroni, jossa tuetaan perussuomalaisten esitystä säilyttää kunnallisvero ja kiinteistövero ennallaan, perusteena mm. korotusten työttömyyttä lisäävä vaikutus

• Puheenvuoroni Tampere-lisän säilyttämisen puolesta

• Puheenvuoroni Tampereen työllisyystilanteesta ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman potentiaalisesti tuomista tuhansista uusista työpaikoista

• Puheenvuoro, jossa esitän säästöjä kaupungin leväperäisestä toiminnasta aiheutuneisiin turhiin kustannuksiin mm. infran katuprojekteissa

• Puheenvuoroni kaupungin megatapahtumien jälkisiivouksesta ja taloyhtiöiden katujen kunnossapitovelvoitteesta

• Tampereen tilaaja-tuottaja-malli on nähty. Nyt se voisi jo mennä.

• Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro (Ilmari Rostila)

Valtuuston budjettikokousta 18.11.2013 voi myös seurata youtubessa osoitteessa:

osa 1 www.youtube.com/watch?v=Wu-g1wceagA

osa 2 www.youtube.com/watch?v=rPn5JAdXj2w

osa 3 www.youtube.com/watch?v=hH9uCjXt9_U

-------------------------

Kaupungin oman toiminnan leväperäisyys katuprojekteissa tulee estää haittarekisterillä

Lauantai 23.11.2013 - Lassi Kaleva

18.11.2013 valtuuston budjettikokouspuheenvuoroni, jossa esitän säästöjä kaupungin leväperäisestä toiminnasta mm. kaupunkikehityksen prosesseihin liittyvistä katuprojekteista:

Kaupunginvaltuutettujen tehtävä on nykyisessä taloustilanteessa kehittää keinoja säästää kaupungin niukkoja varoja.

Kaupunkiympäristön kehittäminen on hallinnonala, jonka piirissä on potentiaalisesti mahdollisuus saavuttaa merkittäviäkin vuotuisia säästöjä.

Vanhemmat valtuutetut tietävät hyvin, että kaupungin infrapuoli on jo kymmeniä vuosia tehnyt turhaa työtä siksi, että tieto ei kulje. Katu otetaan auki joka vuosi uudelleen, koska yhteisiä suunnittelupalavereja ei olekaan järjestetty niiden kesken, joita suunnittelu koskee, kuten esimerkiksi liikennevalopuoli, sähkölaitos, vesilaitos, puhelinlaitos jne.

Kun tuottaja tekee katusuunnitelmia, niin luvattoman monessa projektissa ei järjestetä niin perin tarpeellista ja riittävän kattavaa suunnittelupalaveria. Sitten katu otetaan puolen vuoden tai vuoden kuluttua uudelleen auki. Ja sitten taas siitä vuoden kuluttua. Tämä on valitettavan yleistä ja tämä kaikki menee veronmaksajien piikkiin. Tässä ei ole kuntalaisilla samanlaista takuuta kuin yksityisenä kuluttajana asioidessaan. Kaupunkilainen maksaa ja on vastuussa itse myös muiden tekemistä virheistä.

Eräs esimerkki ongelmasta on vaikkapa se, että toistuvasti pyöräteitä rakennettaessa rotvalleja ei madalletakaan. Ja niitä ei madalleta siksi, että siitä ei ole työpiirustuksissa merkintää. Yksinkertaisesti vain oletetaan, että asia on kunnossa. Iivantamäenkadulla paikallinen asukas joutui erikseen useaan otteeseen vaatimaan, että tehkää nyt se madallus, että pääsen kulkemaan pyörätietä pyörällä. Vasta sitten se madallettiin.

Jo kymmeniä vuosia rempallaan olevan asian korjaamiseksi esitän samanlaista haittarekisteriä, joka on käytössä esimerkiksi Koukkuniemen vanhainkodissa. Siellä tulee tehdä rekisteriin aina merkintä kun vanhus kaatuu ja loukkaa itsensä, ja vastaamaan kysymykseen siitä miten onnettomuus olisi voitu välttää.

Esitän lisäystä sivulle 86 (Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito): Kaupunkikehityksen tulisi ylläpitää haittarekisteriä, johon tulisi tieto ns. inhimillisistä virheistä. Rekisteriin tulisi myös merkintä virheen veronmaksajille aiheuttamista kustannuksista, sekä lausunto siitä miten virhe olisi voitu välttää, ja mihin toimenpiteisiin ryhdytään, että vastaava ei enää toistu. Rekisteri olisi avoin kaupunginvaltuutetuille ja nykyisen avoimuuden ja läpinäkyvyyden aikaan miksei myös kaikille kaupunkilaisille. Myös ulkopuoliset palvelun tuottajat velvoitettaisiin ylläpitämään haittarekisteriä.

Esittämäni lisäys sivulle 86 säästöistä kaupungin katuprojekteissa perustettavan haittarekisterin avulla, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito (klikkaa tästä)

Kaupungin tulee valvoa alueidensa kunnossapitovelvoitteiden toteutumista

Perjantai 22.11.2013 - Lassi Kaleva

18.11.2013 valtuuston budjettikokouspuheenvuoroni, jossa otan esille toiminnan tehostamisen yhteydessä kaupungin megatapahtumien jälkisiivouksen ja taloyhtiöiden katujen kunnossapitovelvoitteen. Aluksi sananen tilaaja-tuottaja-mallista:
 
Valtuutettu Sirkka-Liisa Virtanen puolusti tilaaja-tuottaja-mallia. Tulee kuitenkin muistaa, että kaupungissa tuotettiin myös perinteisellä mallilla niin vanhusten kuin lasten terveydenhoitopalveluja ennen kuin tilaaja-tuottajamallista oli kukaan kuullutkaan. Kaupungissa tuotettiin näitä palveluita jo kauan ennen tilaaja-tuottaja-mallin syntyhetkiä. Ja näitä palveluita tullaan tuottamaan myös kauan sen jälkeen kun tilaaja-tuottajamalli on kuollut ja kuopattu. Ei kaupungin palveluiden tuottamiseen tilaaja-tuottajamallia tarvita. Kyllä me osaamme tuottaa palveluja muutenkin.
 
Seuraavaksi haluan tehdä esityksen, ja pyydän valtuutettuja kuuntelemaan tarkasti, koska tämä tulee sitten myöhemmin vielä käsiteltäväksi. Kyseessä on kaupungissa järjestettävien megatapahtumien jälkisiivous.
 
Monen Tampereella järjestettävän megatapahtuman jälkihoito on jäänyt ainakin vuonna 2013 ja ilmeisesti myös aikaisemmin rasittamaan kaupungin jo muutenkin rajallista kunnossapitobudjettia.

Esitän tekstilisäystä sivulle 86 (Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito) että kaupunki velvoittaa vuonna 2014 tapahtumajärjestäjät tekemään riittävä ja kunnollinen loppusiivous tapahtuma-alueella ja sovittavilla reuna- ja lievealueilla. Kaupungin tulee varmistaa loppusiivouksen suorittaminen, ja lähettää lasku perään mikäli velvoitteista on laistettu. Mielestäni näin pitäisi toimia ilman seurantaakin, mutta kun se niin näytä onnistuvan, niin kaupungin pitää varmistaa, että näin todellakin asia suoritetaan.
 
Seuraaksi haluan vielä puhua katujen, jossa taloyhtiöillä on aivan selkeä vastuu. Itse kuljen keskustassa paljon, ja minun mielestäni tätä vastuuta ei täytetä, vaikka se perustuu lakiin (Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta). Teen toisen esityksen tähän samaiseen kohtaan, eli tekstilisäys sivulle 86. Esitän, että kaupunki ryhtyy toimiin sen varmistamiseksi, että jalkakäytävien ja katujen kunnossapitovelvollisuus otetaan vakavasti. Ilman seurantaa ei mitään tapahdu. Ja uskoisinkin, että kun seuranta järjestetään ja kaupunki voi lain mukaan taloyhtiön laistaessa periä kunnossapitokustannukset taloyhtiöltä erikseen, niin taloyhtiöt kyllä siinä tapauksessa suoriutuvat velvollisuudestaan hyvin. Tämä on siis toinen tekstilisäykseni, ja toimitan ne sinne eteen hetken kuluttua.

Esittämäni lisäys sivulle 86 megatapahtumien jälkisiivouksesta, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito (klikkaa tästä)

Esittämäni lisäys sivulle 86 yleisten alueiden kunnossapidosta, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito (klikkaa tästä)

Tampere-lisä on kannanotto perheiden hyvinvoinnin ja valinnanvapauden puolesta!

Torstai 21.11.2013 - Lassi Kaleva

------------

18.11.2013 valtuuston budjettikokouspuheenvuoroni, jossa tuen perussuomalaisten näkemystä Tampere-lisän tarpeellisuudesta:
 
On upeaa nähdä ylipuoluerajat ulottuva huoli tulevaisuudestamme eli lapsistamme. Kokoomuksen Elina Sirenillä oli todella osuva puheenvuoro Tampere-lisästä, joka mahdollistaa upean ja turvallisen lapsuuden tuhansille lapsille ja tyydyttävän ja antoisa äitiyden kokemuksen tuhansille äideille. Vaihtoehtoiset hoitotavat tulevat kaupungille huomattavasti kalliimmiksi, kuten me kaikki tiedämme. Tuo leikkaus tulee kalliiksi jokaiselle.
 
Valtuusto päätti kokouksessaan 18.3.2013 vihreitten edistyksellisen ja ajan hermolla olevan valtuustoaloitteen pohjalta, että Tampereen kaupungin päätöksenteossa otetaan soveltuvin osin käyttöön Suomen Kuntaliiton suositus ”Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa”. Muistakaamme tuo periaate ja päättäkäämme linjakkaasti ja tyylikkäästi ottaa huomioon lapsen ja äidin paras ja jatkaa myös tulevana vuonna tuota niin suosittua Tampere-lisää. Muistakaa myös, että säästöt Tampere-lisästä ovat illuusiota. Jo jokusen lapsen tarhapaikka syö säästöjä tehokkaasti. Ehdotan valtuustoryhmien puheenjohtajille asian uudelleen harkitsemista.
 
Meillä valtuutetuilla tulee nykyisessä tilanteessa todellakin olla herkkyyttä kuunnella lapsia ja äitejä ja tehdä päätös, jonka tiedämme sydämessämme oikeaksi.
 
Kuten jo mainittiinkin olemme ryhmänä yrittäneet tehdä oman osuutemme taloustalkoisiin. Emmekä, tai valtaosa meistä, ei nosta tämän päivän megakokouksesta kokouspalkkioita. Tuo raha siirtyy siten paikkaamaan kaupungin taloutta. Haluamme osoittaa lojaalisuuttamme niin kaupunkilaisia kuin kaupungin henkilöstöä kohtaan näin toimimalla. Omasta mielestäni tuon summan voisi laittaa juuri mainitsemaani Tampere-lisään.

Kunnallisvero ja kiinteistövero säilytettävä ennallaan!

Keskiviikko 20.11.2013 - Lassi Kaleva

------------
Lassi Kaleva (kuva kaupunginvaltuuston 18.11.2013 videotallenteesta)
------------

18.11.2013 valtuuston budjettikokouspuheenvuoroni, jossa tuen perussuomalaisten esitystä pitää kunnallisvero ja kiinteistövero ennallaan:
 
Perussuomalaisten kanta on se, että tuloveroja ja kiinteistöveroja ei tule korottaa, vaan että ne tulee pitää vuoden 2013 tasossa. Veronkorotukset syövät merkittävästi tamperelaisten ostovoimaa ja aiheuttavat osaltaan talouden näivettymistä ja työttömyyden lisääntymistä.
 
On laskettu, että 1 % korotus arvonlisäverossa vie Suomesta 15 000 työpaikkaa. Tämä on 0,6 % työvoimasta. Tampereella on noin 116000 työpaikkaa (2011). Yhden prosentin arvonlisäveron nosto vie Tampereelta saman laskukaavan mukaan 696 työpaikkaa. Kuvitteletteko te oikeasti, että tapahtuu ihme, ja että miltei vastaava korotus kunnallisveron ja kiinteistöveron muodossa ei vaikuttaisikaan Tampereen työllisyyteen ja työpaikkojen pysyvyyteen millään tavalla? Mitä esimerkiksi valtakoalitio tai valtakoalition edustajat tulevat vastaamaan niille 696 perheelle, joilta menee työpaikka alta sen johdosta, että kenellekään ei tullut mieleen, että ostovoiman vähentyessä myös työpaikat vähentyvät, riippumatta siitä, johtuuko tuo ostovoiman vähentyminen arvonlisäveron tai kunnallisveron ja kiinteistöverojen nostosta? Ja onko lisääntyneen työttömyyden kustannukset otettu huomioon veronkorotusten laskennallisissa tuotoissa?
 
Kaupungin tulee pitää huolta vähävaraisista ja heikoista. Niistä, joilla ei ole hallinnossa muita lobbareita, kuin kokonaisuuden ymmärtävät poliitikot. Erityisesti vakituisten asuntojen kiinteistöverojen nosto koskettaa raskaimmin juuri eläkeläisiä, pienituloisia, yksinhuoltajia, työttömiä ja muita vastaavassa tilanteessa olevia kuntalaisia. Tämä ei ole tai tämän ei pitäisi olla se viesti minkä kaupunki haluaa antaa niille, joilla jo muutenkin on vaikeaa. Kaupungin antaman viestin tulisi pikemminkin olla, että Tampere pitää huolen omistaan, ja että täällä on hyvä asua ja olla myös käytännössä, ei vain juhlapuheissa.
 
Asuminen vie jo muutenkin leijonaosan monen perheen käytettävissä olevista tuloista. Asumiskustannukset ovat viime vuosina nousseet selvästi yleistä kustannusten kehitystä nopeammin asumismuotoon katsomatta. Kustannuksen nousulle ei näytä löytyvän jarrua. Monet kuntalaiset ovat äärirajoillaan jo nyt. Heidän elämäänsä ei tule enää vaikeuttaa. Vakituisen asunnon kiinteistövero tulee ehdottomasti pitää 0,45 prosentissa.

Tampereen tilaaja-tuottaja-malli on nähty. Nyt se voisi jo mennä.

Maanantai 18.11.2013 - Lassi Kaleva

18.11.2013 valtuuston budjettikokouspuheenvuoroni, jossa esitän tilaaja-tuottaja-mallin hallittua alasajoa:

Tilaaja-tuottaja-malliin meillä on selkeä kanta. Se on mielestämme kaupungin resurssien tuhlailevaa käyttöä. Vuosikausia kestävä mallin kehitystyö ei ole tuonut luvattuja säästöjä tai toiminnan tehostumista. Valtuutettu Anneli Kivistö on useaan otteeseen kysynyt, että missä ne luvatut säästöt viipyvät. Hän ei ole niitä nähnyt, emmekä mekään ole niitä nähneet. Kyseenalaisen ideologian kannattaminen ja kehitys on tullut Tampereelle kalliiksi. Oulu on jo tilaaja-tuottaja-mallista luopunut. Mikäli malli olisi niin erinomainen, eikö se olisi jo muissakin suurissa kaupungeissa laajasti käytössä?

Kaupungin tulee ryhtyä toimenpiteisiin tilaaja-tuottaja-mallin hallitun alasajon mahdollistamiseksi. Säästöä mm. 400:sta tilaajapuolen virasta arvioidaan tulevan 26 miljoonaa euroa vuodessa. Soveltuvin osin tilaajapuolen henkilökuntaa voidaan myös siirtää tuottajapuolelle vahvistamaan kaupungin omaa tuotantoa.

Tässä on vaara että omatuotantoa ajetaan alas kun se saadaan näyttämään kalliimmalle korkeiden vuokrien ansiosta. Ongelma on tilaajatuottajamallissa se, että kaupungilla on omaa tuotantoa, jolle maksetaan joltakin momentilta palkkaa, vaikka kyseiseltä yksiköltä ei tilattaisi yhtään mitään. Kaupungin oma yksikkö näyttää tehottomalta. Otetaanko kaupungin yksiköiden kustannukset seisonta-ajalta huomioon valitun edullisimman tarjouksen kustannuksissa?

Ennen oli mestareilla omat vastuualueensa ja työt hoidettiin tunnontarkasti. Nyt tekemätön työ on silmien alla, mutta sitä ei voi tehdä, koska tilaaja ei ole työtä tilannut. Vaikka valot ovat sammuneet niitä ei voi sytyttää ,jos kukaan ei ole tilannut. Tämä on byrokratiaa, joka tulee kaupungille kalliiksi. Kaiken lisäksi työt saattavat jäävät tekemättä.

Onko edullista se, että kaupungin oma tuotanto maksaa tyhjäkäynnistä? Tyhjäkäynnin kustannukset pitäisi laskea mukaan hankinnan kokonaiskustannuksiin. Onko tarkoituksena se, että kaupungin oma tuotanto ajetaan tällä tavalla huomaamattomasti alas? Kun oma tuotanto on hävitetty, niin muidenkin tuottajien tarjoushinnat nousevat.

Infran alueella, esim. vesilaitoksella, ollaan tympääntyneitä, kun ei tiedetä onko mitään tekemistä. Jos tilaaja ei tilaa, niin mitään ei voida tehdä, koska ilman momenttia ei voi laskuttaa. Kaupunki kuitenkin maksaa palkan, joka nähdään vain kuluna, koska tuottaja ei voi tuottaa mitään ilman tilaajan tilausta. Seistään vain tumput suorina. Ja saadaan kaupungin oma tuotanto näyttämään paljon kalliimmalta kuin yksityisen. Tilaajapuolella ei ymmärretä tilaaja-tuottajamallia.

Tilaaja-tuottaja-malli toimii vain erikoisprojekteissa, joissa tarvitaan asiantuntemusta, mutta nykyisellään se vain kasvattaa byrokratiaa ja hallinnon kustannuksia todella mittavasti.

Työpaikkoja on kyllä saatavilla - mikäli keskitymme oikeisiin asioihin

Maanantai 18.11.2013 - Lassi Kaleva

18.11.2013 valtuuston budjettikokouspuheenvuoroni, jossa puhun Tampereen työllisyystilanteesta ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman potentiaalisesti tuomista tuhansista uusista työpaikoista

Jaan Kokoomuksen Mikko Leppälahden huolen työllisyydestä. Kun saamme ensin työtilanteen kuntoon, niin kaikki muukin järjestyy.

Tampereen työttömyysaste huitelee jo 17 % tuntumassa. Mikäli sama tahti jatkuu, niin ei mene kauaa, kun luku alkaa jo kakkosella. Tyhmyyden määritelmä on se, että tekee asiat täsmälleen samalla tavalla kuin ennenkin, mutta odottaa lopputuloksen olevan erilainen. Tampere tuntuu täyttävän tuon määritelmän. Vaalikausi toisensa jälkeen puhutaan työttömyydestä ja tehdään korkealentoisia suunnitelmia. Lopputulokset ovat kaikkien nähtävänä. Kaikki hallinnot ovat aina luvanneet lisää työpaikkoja. Minä uskon kuitenkin mieluummin omia silmiäni kuin hallintoja, jotka tulevat ja menevät. Toiveikkaita, mutta katteettomia lupauksia ei enää kukaan ota tosissaan.

Meidän tulee keskittyä ja panostaa oikeisiin asioihin. Tampere-Pirkkalan lentoasema voi potentiaalisesti tuoda seutukunnalle tuhansia työpaikkoja jo nykyiselläkin infralla, uuden kakkosterminaalin valmistuttua. Kaupungin tulee nyt panostaa taloudellisesti markkinointi- ym. yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa mahdollistaen jo nyt merkittävän matkustajamäärien lisäyksen niin halpalentoyhtiöiden kuin charter-lentojenkin osalta. Myös rahtiliikennetoiminnan kasvuedellytyksiä tulee tukea merkittävästi. Lentoaseman toimintaa tukevaa infraa voi myös kehittää. Ei uudessa infrassa välttämättä ole mitään pahaa, mutta Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueen kehittämistä ei tule sitoa pelkästään mittaviin ja jopa vuosikymmeniä kestäviin infrahankkeisiin. En halua nähdä tilannetta, jossa meillä on hieno ja upea lentoasema, mutta ei enää lainkaan matkustajia tai muutakaan toimeliaisuutta. Meillä on mahdollisuus kasvattaa Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä miljoonaan vuotuiseen matkustajaan melko lyhyelläkin tähtäimellä. Liikkeelle voidaan lähteä välittömästi, jolloin myös hyödyt ja työllistävät vaikutukset ovat miltei välittömiä. Jatkokehityshankkeet voisivat olla kattavien matkaketjujen luominen ja logistiikkakeskuksen synnyttämiseen lentokentän yhteyteen. 

Tarjolla 1 000 työpaikkaa

Sunnuntai 15.9.2013 klo 15.54 - Lassi Kaleva

Tampere-Pirkkalaa kehittämällä ja voimavaroja järkevästi suuntaamalla halpalentoyhtiöiden miljoona matkustajaa loisivat alueelle pysyvästi tuhat työpaikkaa. Onko asialle poliittista tahtoa? 

Tampereen talous on syöksykierteessä. Viimeisimmän tiedon mukaan olemme tänä vuonna miinuksella 42 miljoonaa euroa. Kaupungin säästölistat tuovat vain kurjuutta. Kunnallisveron nosto ei tuo ongelmaan pysyvää rakenteellista helpotusta. Suunnitellut mittavat, mutta hölmöt investoinnit veisivät meidät vain syvemmälle ahdinkoon. Niiden luomat työpaikat eivät tarjoa pysyvää helpotusta haasteisiimme. 

Tarvitsemme vahvan yritysystävällisen tahtotilan kehittää lehtokenttäämme ja edistää halpalentoyhtiöiden toimintaa. Tampere-Pirkkalan kentältä operoivalla Ryanairilla on kokemusta lentomatkustajien alueelle tuomasta positiivisesta piristysruiskeesta. 100 000 matkustajaa vuodessa luo alueelle 100 uutta työpaikkaa. Miljoona matkustajaa vuodessa tuo siten mukanaan tuhat työpaikkaa, minimaalisella taloudellisella panostuksella. 

Kotimaassa on riittävästi esimerkkejä näivettyneistä lentokentistä. Toimivat lentoyhteydet maailmalle on edellytys toimivalle yritystoiminnallemme ja siten alueemme elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle. Matka Helsinki-Vantaalle kun lisää kustannuksia merkittävästi ja pidentää matka-aikaa kohtuuttomasti. Toimivat lentoyhteydet ovat monesti edellytys myös menestyksellisille kansainvälisille konferensseille. 

On ilmeistä, että myös Finavian toimitusjohtajalla Kari Savolaisella on voimakas halu kehittää Tampere-Pirkkalaa. Itse asiassa etu on yhteinen. Tampere-Pirkkala voi merkittävästi helpottaa kuormitusta Helsinki-Vantaalla, jolloin sille jää enemmän kapasiteettia kehittää ja lisätä tuottoisia Aasian lentojaan. Apumme olisi varmasti tervetullutta lentomeluselvitysten, kokemattomien charterlentäjien ja kiitotieongelmien kanssa painivalle Helsinki-Vantaalle. 

Pohjois-Italiassa sijaitseva yli 100 000 asukkaan Bergamo on erinomainen esimerkki onnistuneesta ja toimivasta yhteistyöstä halpalentoyhtiöiden kanssa. Ryanairin tehtyä siitä hubkenttänsä seutukunnalle on suorastaan virrannut rahaa ja matkustajia. Alueen hotellit, taksit, ravintolat, kaupat, matkailuelinkeinot – ja liike-elämä muutenkin – kukoistavat ennennäkemättömällä intensiteetillä ja sykkeellä. Tätä mekin tarvitsemme: taloudellista toimeliaisuutta, työpaikkoja ja verotuloja, joiden avulla hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden ylläpitäminen ja rahoittaminen on mahdollista. 

Meillä on hyvä, kolmea miljoonaa suomalaista palveleva kenttä, jonka kapasiteetti kasvaa entisestään kakkosterminaalin kehittämisen myötä. Ja meillä on erinomaiset suhteet alan keskeisiin toimijoihin. Tarvitaan vain poliittisten päättäjien yhteinen tahto mennä eteenpäin ja voimakas viesti yhteistyökumppaneille halustamme tehdä tarvittavia panostuksia sekä nostaa yhteistyö aivan uudelle tasolle. 

Voimme vain voittaa – mikäli meillä on halua. 

Lassi Kaleva
Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (PS) ja yrittäjä

Julkaistu Aamulehden Näkökulma-palstalla 15.9.2013, s. B14

---------------

Haluatko sulkea Hämeenkadun yksityisautoilta?

Sunnuntai 25.8.2013 klo 21.23 - Lassi Kaleva

Osallistu päätöksentekoon. Vaikuta. Tuo ideasi ja mielipiteesi kuuluville. 

• Haluatko sulkea Hämeenkadun yksityisautoilta?
• Haluatko, että kaupunkia rakennetaan vain keskustaan ja aluekeskuksiin, vai olisiko mielestäsi hyvä idea houkutella lapsiperheitä Tampereelle vaikkapa kaavoittamalla Teiskoon väljiä ok-tontteja?
• Olisiko mielestäsi hyvä idea tasata joukkoliikenteen matkustajamääriä laskemalla bussin kertalipun hinta esim. 60 senttiin päiväsaikaan klo 09.00-15.00?

Näitä ja muita asioita käsitellään tiistaina 27.8.2013, jolloin osallistun kaavoituksesta vastaavan yhdyskuntalautakuntalautakunnan ja joukkoliikenteestä vastaavan joukkoliikennelautakunnan yhteiseen seminaariin, jossa valmistellaan valtuustokauden strategisia linjauksia maankäyttöön, joukkoliikenteeseen ja liikkumiseen liittyvissä asioissa. 

Lähetä minulle palautetta, niin tuon äänesi kuuluville.

-Lassi Kaleva

PS. Pohjana olevan Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman (v.0.91) löydät tämän linkin takaa 

-----------------

Syksyn 2013 valtuustokausi on alkanut

Tiistai 20.8.2013 klo 13.02 - Lassi Kaleva

19.8.2013 keskustelimme valtuustossa kaupunkistrategiasta ja teimme siihen muutosesityksiä. Valtuuston kokouksen pohjana ollut kaupunkistrategiaversio (pdf) löytyy täältä.

Kaupunkistrategian kuorrutukseksi on laitettu suuri joukko positiivisen mielleyhtymän aikaansaavia sanoja tai lausahduksia, kuten: hyvinvointi, elinvoima, toimintakyky, korkeatasoinen, monipuolinen, vireä, toimiva, laadukas, viihtyisä, monipuolinen, toimimme yhdessä, toimimme vastuullisesti, toimimme avoimesti ja rohkeasti. Kuka voisi olla eri mieltä näin positiivisten sanojen ja mielleyhtymien kanssa?

Mielestämme kaupunkistrategiasta kuitenkin puuttui usea tärkeä elementti tai siinä oli mukana asioita, jotka eivät ole kaupunkimme ja kuntalaisten parhaaksi. Valtuutettujen Raevaaran, Elovaaran ja Kalevan valtuuston kokouksessa 19.8.2013 tekemät muutosesitykset strategiapaperiin löytyvät täältä. Valtuuston äänestyksessä ne eivät saaneet riittävästi kannatusta.

Valtuuston loppuvuosi:

16.9.2013 päätetään valtuustossa tunnelista.
21.10.2013 on vuorossa välitilinpäätös.
11.11.2013 on normaali valtuuston kokous.
18.11.2013 käsitellään koko päivä tulevan vuoden talousarviota.
16.12.2013 valtuusto kokoustaa vuoden viimeistä kertaa.

-----------------

Valtuustoaloite 19.8.2013: Tammelantorin kehittäminen

Maanantai 19.8.2013 - Lassi Kaleva

Tampereen Tammelantori on monelle tamperelaiselle se kaikkein rakkain tori. Esitän Tammelan torin kehittämistä ihmisläheisin keinoin, ilman toriparkkia. Keskustori ja Hämeenpuisto ovat saaneet paljon huomiota, huolenpitoa ja tapahtumia osakseen. Myös Tammelantoria ympäristöineen tulee kehittää vastaavasti. Omalta osaltaan tämä luo työpaikkoja ja lisää koko alueen elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. 

Tammelantorin kehittäminen vaatii yhteistoimia niin kaupungilta kuin alueen yrittäjiltä. Esitän, että kaupunki voisi olla mukana aktiivisena ja vastuullisena osapuolena perustamassa Hämeenpuiston ystävien tapaista toimijaa myös Tammelantorin piristämiseksi ympäristöineen. 

Tammelantorille sopivat paljon kuuntelijoita keränneiden pelimannitorstaiden lisäksi erilaiset teema-, tapahtuma- ja ruokaviikot tai vaikkapa sunnuntaikirppikset. 

Tammelantori tulee ottaa osaksi kaupungin matkailunedistämishankkeita, mainosten, kampanjoiden ja opasteiden muodossa. Paikalle pääsee kätevästi joko kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä. Autoille on varmasti runsaasti tilaa muutaman minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevassa Hämpin parkissa. 

Esitän Tammelantorin kirpputoripöytähintojen puolittamista. Kirpparipöydän 12 euron (puoli pöytää 7 euroa) ja autoparkin 9 euron kuolettaminen ei pilvisenä päivänä useinkaan onnistu. Alemmat pöytähinnat houkuttelisivat varmasti paljon uusia myyjiä paikalle. Nyt tyhjää myyntitilaa on usein runsaasti. Miksei sitä voisi antaa kansalaisten käyttöön edullisesti? 

Toria ihmisläheisesti kehittämällä se tulee kunniakkaasti palvelemaan tavallisen kansalaisen olohuoneena myös tulevien sukupolvien ajan.  

Tampereella 19.8.2013  

Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu 

Ylläoleva aloite jätetty valtuuston kokouksessa 19.8.2013.

Soini Sastamalassa 20.7.2013

Lauantai 20.7.2013 - Lassi Kaleva

Timo Soinin kanssa Sastamalan (Vammalan) torilla aurinkoisena kesäpäivänä. 

Olimme torilla Keskustan, Vihreiden ja Kokoomuksen puristuksissa.

Mutta pidimme pintamme ja olimme suositumpia kuin kaikki muut yhteensä.

Valtuutetut hiljennetään Tampereella

Perjantai 12.7.2013 - Lassi Kaleva

Perussuomalaisvaltuutetut hiljennetään valtuustossa ja heidän toimintaansa suorittaa luottamustehtäväänsä häiritään muutenkin. Ehkä syynä on poliittinen peli, ehkä pelko perussuomalaisten menestymisestä. Esille tuomamme havainnot voidaan helposti todeta valtuuston kokousten kuvatallenteista, jotka löytyvät kaupungin kotisivuilta. 

Poikkeuksetta ryhmämme edustajien mikrofoni katkaistaan kolmen minuutin rajan kohdalla, monen muun saadessa toisinaan jatkaa puhettaan selvästi pidempään. Johtosääntöjä tulkitaan valtuustotyöskentelyssä perussuomaisten kohdalla lain vastaisesti. Virhe myönnettiin, kun asia siirrettiin hallinto-oikeuteen. 

Uusin valtuutettujen "hiljentäminen" tapahtui Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.6. Valtuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sd) avasi alkuyön tunteina Niemenranta 2:n kaavoituksen keskustelulle. Ja jatkoi noin sekunnin kuluttua heti perään: "Suljen keskustelun". Laki ja hyvä hallintotapa edellyttää, että valtuutetuille varataan mahdollisuus asiansa esittämiseen. Pyydettyjä puheenvuoroja ei myönnetty. 

Muiden ryhmien tiedossa oli se, että ps aikoo esittää kaavan palauttamista takaisin valmisteluun. Ei ole kaupungin etu, että 45 hehtaarin neitseelliselle alueelle keskustan tuntumaan rakennetaan koti vain 1 500 ihmiselle. Eri kaupunginosien täydennysrakennushankkeita sen sijaan ollaan ajamassa läpi asukkaiden voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. 

Lassi Kaleva
valtuutettu (ps)
Tampere  

Julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 29.6.2013

Katso täältä 4.7. Aamulehdessä julkaistu Sanna Marinin vastine kirjoitukseeni 

Niemenranta 2:n episodi näkyy valtuuston kokouksen tallenteesta osoitteessa http://mediaserver.fi/embed/tampere/2013-06-17-2.mp4 kohdassa 05:53:00

----------------

 

Operaatio puhdistus teki siistiä jälkeä!

Tiistai 28.5.2013 klo 21.17 - Lassi Kaleva

Roskasakin, eli Ilkka ja Kaija Erkkilän, kaupunginvaltuutettujen ja kansalaisten yhteinen siivouspäivä lauantaina 18.5.2013 sai liikkeelle valtuutettuja, kaupunkilaisia ja Lähisiivous Oy:n siivoojia. Tuloksena lukemattomia pusseja roskia sekä arviolta reilusti yli 10 000 tupakantumppia. 

Talkoot kestivät virallisesti klo 12.00–14.00, mutta innokkaimmat talkoolaiset siivosivat kaupunkimme katuja aina klo 17.30 asti. Kaupungin tiukan säästökuurin johdosta talkoot toteutettiin nollabudjetilla, sponsoriavun turvin. Kaupunki tuli lisäksi mukaan tarjoamalla talkooväen käyttöön Siisti Tampere -liivejä ja roskien tarttumapihtejä. 

Päivän aikana siivottiin Hämeenkatu päästä päähän, Kauppakatu, Rautatieaseman edusta, osa Hallituskatua ja Aleksis Kiven katua, keskustorin alue, Frenckelin aukion reuna sekä Laikun lava. 

Vaikka päällisin puolin kaupunki näytti näennäisen siistille, tupakantumppi- ja roskakeskittymiä keskusta-alueella oli erittäin runsaasti, lohduttomimpana näkynä Laikun lava ympäristöineen ja rautatieaseman pyöräparkki. Talkooväelle kävi selväksi siisteysasioita ruohonjuuritasolta tarkasteltaessa, että tarvitsemme lisää oikeankokoisia, oikeanmuotoisia ja oikein sijoitettuja roska-astioita sekä lisää tupakantumppausmahdollisuuksia tupakoitsijoille. 

Meillä on kaupungissa 1 yleinen siivouspäivä. Meillä on kaupungissa 365 roskauspäivää. Yhtälö ei toimi. Tarvitsemme lisää siivouspäiviä ja vähemmän roskauspäiviä. Sekä yleisen siisteystietoisuuden ja yhteisöllisen vastuunkannon uutta tulemista. 

Nyt järjestetty siivouspäivä oli iloinen, reipas ja yhteisöllinen tapahtuma, jossa mukava joukko vapaaehtoisia puolue- tai muuta taustaa katsomatta yhdisti voimansa ja kantoi vastuuta kaupunkimme viihtyisyydestä ja siisteydestä, ja valmisti samalla kaupunkiamme ottamaan vastaan niin paikalliset kävijät kuin kesäiset turistit. 

Lassi Kaleva
Kaupunginvaltuutettu (PS)
Tampere

Julkaistu mukaeltuna AL Lukijalta -palstalla 25.5.2013

Kaupunki korotti pysäköintimaksuja - keskustaan jää pian vain juottoloita

Maanantai 20.5.2013 klo 0.18 - Lassi Kaleva

On hyvä, että kirjoitukseni [Aamulehden Näkökulmassa 5.5.2013] on virittänyt keskustelua. Ikävää on kuitenkin ollut todeta, että monella pysäköintimaksujen korotuksen puolustajalla ei näytä olevan juuri minkäänlaista kosketusta tavallisen palkansaajan tai työttömän arkeen, arjen sujuvuuteen ja arjesta selviytymiseen – eikä myöskään palveluja, työtä ja verotuloja tuottavan yrittäjän arkeen. 

Yrittäjäjärjestöt ovat tiukasti korotuksia vastaan. 11 000:tta yritystä edustava Pirkanmaan yrittäjät lähetti yhdyskuntalautakunnalle lausunnon, jossa toivoi vahvasti pysäköintimaksujen korotuksesta luopumista. 1 300:aa keskustan alueen yritystä edustavan Tammerkosken yrittäjien puheenjohtajan Juha Turusen mukaan kipuraja on jo ylitetty aikaa sitten, ja useat asiakkaat ovat kaikonneet. Monet keskustan liiketilat ovat autioina eikä uusia tulijoita ole näköpiirissä. Tilanne on monessa suhteessa jo pahempi kuin 90-luvun laman aikoihin. Ja kun yritys kerran lähtee tai tekee konkurssin, sitä ei enää saa takaisin. Keskustaan jäävät vain juottolat ja syöttölät. 

Kaupungin tulee pikemminkin tukea keskustan liikkeiden monimuotoisuutta. Tämä luo elinvoimaa ja elävyyttä. Tällöin myös keskustaan palvelubussilla tuleva löytää sieltä kaikki tarvitsemansa palvelut, Kelan ja apteekin lisäksi. 

Lautakunnassa asiaa päätettäessä äänestin ainoana pykälän hylkäyksen puolesta. Jäin vähemmistöön. Päätös ei koidu yrittäjien, kaupungin eikä sen asukkaiden eduksi. Kaupunkikehityksen budjeteista löytyy useita huomattavasti kivuttomampiakin säästökohteita, jotka eivät korotettujen pysäköintimaksujen tavoin haittaa merkittävästi kymmenien tai satojen tuhansien ihmisten arkea ja sen sujuvuutta. Vaikka asia on siis nyt jo päätetty, tulee lautakunnasta löytyä rohkeutta ja herkkyyttä pyörtää päätös ja ymmärrystä kulkea viisaampaa reittiä.  

LASSI KALEVA 

Julkaistu Aamulehdessä 17.5.2013 Näkökulmien jatkoissa