Yhteystiedot

Lassi Kaleva
E-mail: lassi(ät)lassi.fi
Kotisivut: www.lassi.fi
Puh. 0400 778845
Twitter: @LassiKaleva
Instagram: lassikaleva

Uutiset

31.1.2019Perussuomalaiset: jotain rajaa sote-jättien ahneudelle!Lue lisää »12.9.2018Katso tv-mainos - Voit saada ilmaisen lounaan kaupunginvaltuutetun seurassaLue lisää »27.4.2018PS-vappujuhla ti 1.5. klo 11-14 Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmassa.Lue lisää »21.2.2018Tiekarhujen esittelytilaisuus luottamushenkilöille ke 21.2.2018Lue lisää »15.12.2017Porokeittoa Tammelantorilla la 17.12. klo 11 alkaenLue lisää »8.4.2017Viikonlopun muistilista - kolme askelta onnistuneeseen viikonloppuunLue lisää »8.4.2017Tule tapaamaan meitä vaalimökille la klo 19-21 ja su klo 12-14Lue lisää »5.4.2017Oletko mielensäpahoittaja? Osallistu kilpailuun. Palkintona pahan mielen karvahattu.Lue lisää »4.4.2017Mitä mieltä olet Itsenäisyydenkadun lehmusrivistön hävittämisestä ratikan tieltä?Lue lisää »29.3.2017Ennakkoäänestys Tampereella 29.3.-4.4.Lue lisää »28.3.2017Vuoden paras lehti. Katso ja ylläty. PS-TRE-kuntavaalilehti ilmestynytLue lisää »21.3.2017Kutsu pe 24.3. klo 15.00 Tampereen Keskustorille vaalimökkeilykauden avajaisiinLue lisää »

AL 26.3.2015 Puheenaihe: Mekin istumme öljylähteen päällä

Share |

Torstai 26.3.2015 - Lassi Kaleva


PAULA NIKULA/KL
26 turve

Suomalaisten aarre? Norjalla on runsaat öljyvaransa, Suomella on öljyyn verrattava energiareservi: turve. Turpeen käyttöä poltoaineena pitäisi kirjoittajan mielestä lisätä reilusti.

Puheenaihe: Mekin istumme öljylähteen päällä

KOTIMAA | 25.3.2015 | 22:24 | PÄIVITETTY 22:261

Lassi Kaleva


Meillä on suuri, Norjan öljyyn verrattavissa oleva energiareservi turpeessa ja puussa. Käyttäkäämme sitä ylpeästi oman maamme hyväksi.

Jos haluamme, kotimainen energia voi tuoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vähentää tuontienergian vuosittaista kulutusta miljardeilla euroilla ja lisätä samalla energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.

Norjan öljyvarat ovat nostaneet maan taloudellisesti maailman huipulle. Öljyrahaston kautta jokainen norjalainen on kruunumiljonääri.

Sanoisiko joku norjalaisille, että teidän olisi parasta lopettaa öljyntuotantonne, koska öljy on fossiilisena polttoaineena uusiutumaton luonnonvara?

Ei varmasti. Jokaisen maan tulee käyttää resurssinsa omien kansalaistensa hyväksi.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 terawattituntia (TWh). Tämä vastaa yli 30 vuoden kokonaisenergiankulutusta Suomessa.
Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna, kaksi kolmasosaa Norjan tunnetuista öljyvaroista

Maamme on eurooppalaisittain rikas: EU-alueen suo- ja turvemaista noin 9/10 sijaitsee Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Me istumme öljylähteen päällä.

Suomen teollinen tuotanto ja vienti sakkaavat. Nykytilanteessa niiden lisääminen on haasteellista. Tuonnin merkittävä vähentäminen on paljon yksinkertaisempaa.

Koko Suomen energiataseesta noin 70 prosenttia tulee ulkomailta. Tuontienergiasta noin 80 prosenttia on venäläistä kivihiiltä, maakaasua, öljyä, sähköä ja ydinpolttoainetta. Tuontienergia maksaa Suomelle nettona vuodesta riippuen noin 8 miljardia euroa.

On sulaa hulluutta olla käyttämättä kotimaisia lähipolttoaineita, kuten puuta ja turvetta, joita meillä on riittävästi omasta takaa. Ja tuoda samalla maahan fossiilisia polttoaineita.
Voisimme korvata jopa yli puolet nettotuontienergiastamme kotimaisilla vaihtoehdoilla.

Kotimaisilla energiaratkaisuilla (puu, turve) voimme edistää myös oman kunnan ja maakunnan elinvoimaisuutta.

Lempäälän energiantuotannossa säästetään jopa yli 50 prosenttia jokaista megawattia kohti, joka tuotetaan nykyään maakaasun sijaan kotimaisilla polttoaineilla.

Vesilahden kunta säästää rahallisesti noin 20–25 prosenttia siirryttyään vuodesta 2003 alkaen lämmöntuotannossaan kevyestä polttoöljystä hakkeeseen.

Kun noin 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä korvataan hakkeella, niin koko rahamäärä jää kiertämään kuntaan paikallisesti. Terveyskeskus, vanhainkoti, koulu ja päiväkoti lämpiävät nyt uusiutuvalla kotimaisella lähienergialla.

Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty jo vuodesta 1973 lähtien öljystä ja maakaasusta kohti kotimaisia energiamuotoja, haketta, turvetta ja pellettiä. Joissakin tapauksissa energiakustannukset ovat jopa puolittuneet.

Tarvitsemme kansallisesta energiapolitiikasta selvän ja pitkäjänteisen näkemyksen, joka suosii kotimaista energiaa – kolmesta syystä. Ensiksi, että saisimme työttömille työpaikkoja. Turpeen ja energiapuun hinnasta noin puolet on suomalaista työtä.
Toiseksi, että estäisimme rahan karkaamisen ulkomaille, eli pitäisimme sen mieluummin kiertämässä ja elävöittämässä omaa kansantalouttamme.

Ja kolmanneksi, parantaaksemme EU-maiden alhaisimmasta päästä olevaa huoltovarmuuttamme, mikä on huolestuttanut kansalaisia muun muassa Ukrainan tapahtumien johdosta.

Turvetuotannon piirissä on nyt vain noin 0,7 prosenttia turvemaiden pinta-alasta.

Jos nostaisimme turpeen nykyisen tuotannon 5–6-kertaiseksi, tuloksena olisi jopa 30 000 työpaikkaa miehille ja naisille alueilla, joilla muuta työtä ei useinkaan ole helposti löydettävissä.

Kauppataseemme paranisi samalla arviolta 4 miljardilla eurolla vuodessa. Eli 25 vuoden aikana muodostuisi kansantalouteen säästöä noin 100 miljardia euroa, mikä vastaa tämänhetkistä valtionvelkaamme.

Samana aikana turvetuotannon piirin tulisi kuitenkin ainoastaan noin 5 prosenttia Suomen koko suo- ja turvealasta.

Kestävän kehityksen mukaisesti tuotantoon otettaisiin vain luonnontilaltaan muuttuneita, pääasiassa metsäojitettuja turvemaita, ei lainkaan luonnonsoita tai avosoita.

Emme voi enää jatkaa vanhalla mallilla ja toivoa että lopputulos olisi erilainen.

Leikkausten tie on tuhon tie. Kansanedustajien puoluekannasta riippumatta on aika tehdä ratkaisuja, jotka takaavat elämisen mahdollisuudet myös jälkipolville.
Tulevilla lainsäätäjillä on mahdollisuus tehdä jotakin suurta oman maansa hyväksi.
Uskon, että he ovat halukkaita sen tekemään.

Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (ps).

Keskustele Voiko turve pelastaa talouden ja työpaikat? Kommentoi: aamulehti.fi Kirjoita Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi

Julkaistu Aamulehden Näkökulma-palstalla 26.3.2015

Kirjoitus ladattavana pdf-muodossa tästä klikkaamalla

---------------


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini