PS-ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa 14.11.2016

Maanantai 14.11.2016 - Lassi Kaleva


Talousarviokokous 14.11.2016

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro

Lassi Kaleva (ps)

valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

TALOUTEMME EI OLE RAITEILLAAN

Minä rakastan teitä! Minä rakastan teitä! Minä rakastan yksisuuntaisia teitä! Minä rakastan kaksisuuntaisia teitä! Minä rakastan moottoriteitä! Minä rakastan valtateitä! Minä rakastan kaikenlaisia teitä! Minä rakastan jopa raitioteitä!

On vain ikävä tosiasia, että juuri 460 miljoonan euron raitiotiehankkeen johdosta taloutemme suistuu raiteiltaan. Heti tiistaina valtuuston maanantaisen ratikkapäätöksen jälkeen Aamulehti järjesti tietynlaisen kunnallisen neuvoa antavan kansanäänestyksen kysymyksellään: ”Tekikö Tampereen valtuusto oikean ratikkaratkaisun?” Vastaajista kaksi kolmasosaa (64 %) piti päätöstä huonona. Aamulehden seuraavana päivänä, keskiviikkona, esittämässä Päivän kysymyksessä haluttiin selvittää päätöksentekijöiden fiksuutta kysymyksellä: ”Onko Tampereella fiksu valtuusto?”. 83 % vastaajista vastasi tylysti, että ”Ei”. Kiitän Aamulehteä rohkeudesta kysyä kansalaisilta sitä mitä valtuusto ei uskaltanut kysyä kuntalaisilta tulevana keväänä järjestettävien kuntavaalien yhteydessä.

TYÖLLISTÄMISEN JA TYÖPAIKKOJEN TULEE OLLA KAUPUNGIN YKKÖSPRIORITEETTI

Elämme vaikean, miltei 20 % työttömyyden kourissa. Prioriteettimme tässä kaupungissamme tulee olla työllisyyden lisääminen kestävästi.

Voimme ottaa mallia Helsinki-Vantaan lentokentästä, joka työllistää lentoasema-alueella 20 000 ihmistä. Voimme panostaa siihen, että Tampere-Pirkkalan lentokentästä tulee kansainvälinen halpalentohubi, kansainvälinen logistiikkakeskus, ja kotimainen charter-lentojen keskus. Jos teemme oikeita asioita, alueemme työllisyys ja elinvoima on taattu. Jotain on jo tehtykin ansiokkaasti, mm Tredea Oy:n lentoliikenteen kehittämisen johtaja Marja Aallon ja Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Timo Antikaisen toimesta. Lentoyhteyksien määrä on kääntynyt nousukiitoon. Onnittelut kaupungille erinomaisesta toiminnasta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Kaupungin tulee välttää itseaiheutettua työttömyyttä

Kaupungin tulee välttää itseaiheutettua työttömyyttä. Tarkoitan tällä sitä, että kaupunki välttää toimia, jotka johtavat kuntalaisten ostovoiman pienenemiseen. Toimia, jotka vähentävät kuntalaisten ostovoimaa ovat esimerkiksi terveyspalvelu-, vanhuspalvelu- ym. maksujen ja kiinteistöveron korotukset. On arvioitu, että jokainen yhden prosentin romahdus alueen ihmisten ostovoimassa aiheuttaa Tampereen kokoisessa kaupungissa 700 työtöntä lisää.

Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan asukkaita

Oman kunnan hankintaeurojen tulee työllistää oman kunnan asukkaita. Ehdotan, että pormestari kokoaa asiantuntijatyöryhmän selvittämään miten oma hankintayksikkömme voisi työllistää laillisesti oman kunnan hankintoihin sijoitetuilla euroilla entistä tehokkaammin oman kunnan asukkaita. Jos hankintalaissa on porsaanreikiä, meidän tulee ottaa ne käyttöön ja työllistää oman kaupunkimme väkeä.

 

SUBJEKTIIVISEN PÄIVÄHOITO-OIKEUDEN RAJAUS TUO TALOUTEEMME NELJÄ MILJOONAA EUROA – NIISTÄ PUOLELLA ELI KAHDELLA MILJOONALLA EUROLLA PARANNETAAN PERHETYÖN, VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ

Uuden varhaiskasvatuslain tarjoamat mahdollisuudet

Uusi varhaiskasvatuslaki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lasten päivähoitoa 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona. Opiskelijoiden ja yrittäjien lapsilla olisi kuitenkin oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon. Kokopäiväinen päivähoito on mahdollista myös silloin, kun lapsen tuen tarve tai perheen olosuhteet sitä vaativat. Laki antaa tähän tiettyjä perusteita, mutta tarkemmat linjaukset tehdään kuntatasolla.

Lakia ja sen vaikutuksia ei tunneta – Vantaalla on jo kokemusta asiasta

Lakia ja sen vaikutuksia ei tunneta. Käytännössä tilanne voi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksella jopa parantua. Vantaan kaupungilla on tästä jo kokemuksia. Siimapuiston päiväkodin johtaja Leena Lahtinen totesi MTV:n haastattelussa seuraavaa: ”Tuntuu siltä, että se on tehostanut hyvää varhaiskasvatuksen laatua. Aikaisemmin osa-aikaiset lapset ovat saattaneet olla eri ryhmissä. Nyt osa-aikaisilla lapsilla on samanaikaisesti pysyvät kaverisuhteet. Se on lapsen edun mukaista.”

Kysymykseen: ”Mutta miten subjektiivisen päivähoidon rajaaminen tuo sitä paljon keskusteltua laatua?” Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen toteaa: ”Nyt kasvattajan todella täytyy paneutua. Meillä ei ole aikaa enää näihin perushoidollisiin tilanteisiin niin paljon. Lepohetket jäävät pois. Ulkoilua on vähän vähemmän ja nämä toiminnot siirtyvät sitten kotiin.” Sole Askola-Vehviläinen totesi, että vanhempien rooli korostuu, ja että se on hänen mielestään hyvä asia.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus on kuntataloudellisesti kannattavaa

Rajaus tuntuu olevan myös kuntataloudellisesti kannattavaa. MTV jatkaa: ”Odotetut säästöt voivat peräti ylittyä, sillä arvio on tehty oletuksella, että noin 400 lasta siirtyisi osapäivähoitoon. Elokuussa lapsia siirtyi kuitenkin yhteensä 1160. Vantaalla uskotaan, että suosio kasvaa. –Perheet huomaavat, kuinka hyvälaatuista tuo varhaiskasvatus on ja se on tietysti hinnaltaan edullisempaa kuin kokoaikainen varhaiskasvatus. Uskon, että kysyntä nousee.

Arvio Tampereella saavutettavissa olevasta säästöstä – 4 miljoonaa euroa vuodessa

Tampereella arvio subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen tuomista säästöistä on neljä miljoonaa euroa vuodessa. Kertyvistä säästöistä puolella valtuusto haluaa parantaa perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilannetta. Itse asiassa tämä ehto sisältyy tekemäämme muutosesitykseen.

Tarjolla on hyvä diili – puolet säästöistä eli n. 2 miljoonaa euroa osoitetaan parantamaan perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaedellytyksiä

Ilman subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta tulevia säästöjä meillä ei ole mitään mahdollisuutta osoittaa kahden miljoonan euron lisäpanostusta perhetyöhön, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Valtuutetut ja kuntalaiset saavat nyt paremman diilin. Vuosi sitten toteutettuna säästöt olisivat hävinneet kaupungin pohjattomaan kassaan. Nyt kertyvistä säästöistä puolella eli kahdella miljoonalla eurolla parannetaan perhetyön, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaedellytyksiä. Uskon, että puheenvuoroissaan valtuutetut tulevat kertomaan esimerkkejä siitä, mitä tuolla 2 miljoonalla eurolla voidaan saada aikaan.

Valtuutetut: kyseessä on neljän miljoonan euron vuosittaiset säästöt kahden miljoonan euron korvamerkinnällä. Tällaista diiliä tuskin tulee jatkossa. Tehkäämme riippumattomasti kuntalaisten kannalta paras ratkaisu.

 

KOIRAVERON POISTOLLA EDISTETÄÄN SOSIAALISTA OIKEUDENMUKAISUUTTA, LAINKUULIAISUUTTA SEKÄ KAIKENIKÄISTEN KANSALAISTEN LIIKKUMISTA

”Koiraveroa alettiin periä Suomessa 1800-luvun lopulla. Sen tuotolla maksettiin vahingonkorvauksia kulkukoirien levittämään vesikauhuun kuolleista kotieläimistä.” (YLE)

Sadat kunnat ovat lopettaneet koiraveron perimisen. Itse asiassa vuonna 2016 Suomessa on 313 kuntaa, joista enää vain kaksi perii koiraveroa, Helsinki ja Tampere.

Vero on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, ja se rapauttaa yleistä veronmaksumoraalia ja lainkuuliaisuutta – vain joka neljännestä tamperelaisesta koirasta maksetaan koiraveroa

Koiravero on sosiaalisesti kestämätön ja epäoikeudenmukainen, koska kyseessä on käytännössä vapaaehtoinen vero. Kennelliiton lukuihin perustuen vain joka kolmas tai joka neljäs tamperelainen koiranomistaja maksaa veron lemmikistään. Tampereella on noin 12 000 koiraa, joista noin 3 000:n odotetaan olevan merkitty veroluetteloihin. Kaupungin väkiluku sen kuin kasvaa, mutta koirien määrä veroluetteloissa vähenee nopeasti.

Mikään vero ei saa perustua vapaaehtoisuuteen, koska silloin se osaltaan rapauttaa veronmaksumoraalia ja kansalaisten lainkuuliaisuutta. Koiravero ei kohtele kuntalaisia tasapuolisesti, koska ei ole olemassa kustannustehokasta järjestelmää veron valvomiseen ja perimiseen. Itse asiassa edes sen osoittaminen, että onko ihmisellä koira rekisterissä on mahdotonta. Koska sanktioita ei käytännössä määrätä, nykyinen verokäytäntö suorastaan rohkaisee kansalaistottelemattomuuteen.

Koiravero on myös valtakunnallisesti epätasa-arvoinen, koska suurin osa koiranomistajista ei maksa eikä heidän tarvitse maksaa veroa lemmikistään. Valtakunnan noin 650 000 koirasta vain 2 prosentista maksetaan koiravero.

Koiraverolla ei ole fiskaalista merkitystä

Juttelin asiasta kaupunkimme talousjohtajan Jukka Männikön kanssa. Hallinnollisten kulujen jälkeen koiraveron nettotuotto tulee olemaan vuonna 2017 Tampereen kaupungille n. 85 000 euroa. Männikön mukaan summalla ei ole mitään merkitystä kaupungin taloustilanteeseen.

Koiraveron poisto edistää kuntalaisten liikkumista

Tampereen kaupungille on tärkeää rohkaista asukkaitaan liikkumaan. Koiraihmiset ovat liikkuvaista porukkaa – iästä riippumatta. Kaksi kertaa päivässä. Koiraveron poisto rohkaisee ihmisiä liikkumaan koiriensa kanssa – hyvällä omallatunnolla, verovapaasti.

Koiraveron poisto antaa positiivisen signaalin kuntalaisille

Kansalaistottelemattomuuden johdosta, koiraveron hallinnolliset kustannukset tulevat lähitulevaisuudessa ylittämään sen tuoton. Veron laiminlyöjien määrä kasvaa niin Tampereella kuin Helsingissä vuosi vuodelta.

Haluammeko me olla kunta, joka saa kyseenalaisen kunnian luopua koiraverosta viimeisenä kuntana Suomessa? Vai haluammeko me antaa nykyisille ja tuleville tamperelaisille positiivisen signaalin koiraystävällisenä kuntana, joka rohkaisee ihmisiä hyvän harrastuksen pariin liikkumaan?

Unohtaa ei sovi myöskään vanhusväestöä, jonka ainoa motiivi liikkumiseen ja omaehtoiseen selviytymiseen kotona saattaa olla oma, rakas lemmikki. Lemmikki, joka on aina läsnä ja jolle vanhus puhuu niin huolensa, murheensa kuin ilon aiheensakin. Eikö tämä ole tavoiteltavan arvoinen asia? Sen voivat valtuutetut päättää.

---------------------------------


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini