Valtuustoaloite joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi

Tiistai 29.1.2013 klo 13.05 - Lassi Kaleva


Jätin 28.1.2013 kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuutettu Raevaaran kanssa aloitteen, jonka tarkoituksena on lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta (=lisätä nyssen käyttöä verrattuna muihin liikkumisen muotoihin).

bussi_25.jpgTässä aloite kokonaisuudessaan:

Valtuustoaloite joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi

Tampereen kaupunkiseudulle on kehitettävä matkustamiseen houkutteleva joukkoliikennejärjestelmä. Joukkoliikenteen suunnitteleminen ilman matkustajien tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioimista ei ole järkevää.

Työpaikat, erilaiset palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat harvoin omalla asuinalueella. Monilta matkakustannukset leikkaavat kohtuuttoman ison osan tuloista ja jopa lakisääteisten palveluiden hakeminen vaikeutuu.

Syrjäytyminen voi joskus olla pienestä kiinni. Työttömyys ja töiden osa-aikaisuus lisääntyy. Erilaiset verot ja maksut nousevat. Yhä useamman tamperelaisen tulot eivät riitä arjen menoihin. Tampereella asuu jo 40 000 köyhyysrajan alapuolella elävää ihmistä. Noin 10 prosenttia tamperelaisista saa toimeentulotukea, ja määrä kasvaa vauhdilla. Uusien toimeentuloasiakkaiden osuus kasvoi vuoden 2012 tammi–elokuussa 13 prosenttia. Noin joka neljäs hakija on lapsiperhe.

Tampereen kaupungin on tarjottava asukkailleen muutakin kuin palveluiden leikkauksia ja maksujen korotuksia. Kysymys on arvovalinnoista. Nyt on aika panostaa edulliseen joukkoliikenteeseen. Järkevillä päätöksillä ja suunnittelulla joukkoliikenteen matkustajamääriä on mahdollista kasvattaa merkittävästi ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai kunnallisveron nostoa.

Nyssen kertalippu tulisi alentaa arvolipulla maksettaessa 60 senttiin, kolikolla yhteen euroon.

Ratkaisu edellyttäisi Tampereen kaupungin joukkoliikennepäällikön Mika Periviidan mukaan noin 2–3 miljoonan kompensaatiotarpeen, mikäli alhaisemmat taksat olisivat voimassa kaikille asiakasryhmille ruuhka-aikojen ulkopuolella eli klo 9–14 ja 18–22.

bussi_13.jpgJoukkoliikenteen kuljetuskapasiteetti tulee nousemaan, koska nykyistä ruuhka-ajan liikennettä siirtyy pois ruuhkahuipuista. Esimerkiksi klo 09–14 toteutetun eläkeläisalennuksen (65-v. ja yli) ohjausvaikutus on siirtänyt pääosan kyseisen käyttäjäryhmän matkoista tapahtumaan ruuhka-aikojen ulkopuolella. Nuorten lipun ikärajan laajennus koskemaan kaikkia 12–24-vuotiaita on tuonut huomattavasti lisää joukkoliikenteen käyttäjiä, nousuja. Lipun hinnalla on merkitystä. Asia on hoidettavissa jo miltei pelkillä Rantaväylän tunnelin käyttökuluilla. Unohtaa ei sovi myöskään lisääntyvän liikkumisen tuomaa keskustan elävöittämistä sekä muutakin piristysruisketta koko kaupungillemme. Henkilöautoliikenteen vähentyessä liikenneonnettomuudet vähenevät ja tiestön välityskapasiteetti riittää pidemmälle.

Esitämme, että alkaen vuoden 2014 alusta joukkoliikenteen kertalippu alennetaan arvolipulla maksettaessa 60 senttiin, kolikolla yhteen euroon ruuhka-aikojen ulkopuolella eli klo 9–14 ja 18–22 välisinä aikoina, ja että alennus kattaa kaikki matkustajaryhmät.

Toivomme, että julkisen talouden salliessa kuukausilipun hinta alennettaisiin 20 euroon kuukaudessa ja että joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäävät ehdotuksemme laajennettaisiin koskemaan myös koko Tampereen kaupunkiseutua.


Tampereella 28.1.2013

Lassi Kaleva
kaupunginvaltuutettu

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

Lisätietoja löydät kirjoituksesta:

Eurolla nysseen -aloitteen kokonais- ja seurannaisvaikutusten arviointia

Eurolla Tampereelle ja lähikuntiin olisi todellinen ekoteko

Euron bussilippu olisi ekoteko


Kommentit

29.1.2013 18.29  Eero Aitamaa

Ei sitten tullut mieleen, että se ratikka on juuri sellainen väline, joka houkuttelee joukkoliikenteeseen uusia matkustajia kaikkein tehokkaimmin? Et ainakaan maininnut sanaa ratikka kertaakaan tuossa kirjoituksessasi. Miten bussiliikennettä kehitetään? Lisätään vuoroja?

29.1.2013 21.29  Lassi Kaleva

Eero. Eri liikennemuodot ovat olemassa tukeakseen toinen toistansa. Ratikka saadaan aikaisintaan käyttöön vasta vuosien kuluttua. Hintajouston avulla saavutetaan matkustajamäärien lisäys linja-autovetoiseen joukkoliikenteeseen vaikka välittömästi.

Bussiliikenteen kehittämisessä näen olennaisena osana houkuttelevan hinnoittelun lisäksi tarvittavan vuorojen lisäyksen sekä esim. tarpeellisten poikittaislinjojen tarkastelun. En kuitenkaan varsinaisessa aloitteessani ole ottanut tähän kantaa. Tarkoituksenani on ollut löytää keinoja lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja matkustajamääriä sen palautteen pohjalta, mitä tavalliset tamperelaiset ovat minulle antaneet.

Asia, joka on selvinnyt vasta ideaa kehiteltäessä on se, että sen lisäksi että ruuhka-aikojen ulkopuolisten aikojen kuljetuskapasiteetti tulee optimaaliseen ja tehokkaaseen käyttöön, niin myös ruuhka-aikojen kuljetuskapasiteetti lisääntyy tai sitä vapautuu monien siirtyessä ei-ruuhka-ajan käyttäjäksi. Esimerkiksi edullisempi eläkeläislippu, joka on käytössä klo 09-14 on ohjannut miltei koko (muistaakseni 85 %) arvolipulla tapahtuvan senioriliikenteen tapahtumaan edullisempana hintakautena. Työikäinen väestö ei todennäköisesti voi aivan yhtä radikaalisti muuttaa matkustusaikojaan, mutta jo 10-40 prosentin siirtymä olisi kova sana, koska sen avulla joukkoliikenteen palvelutaso, kannattavuus, tehokkuus ja houkuttelevuus nousisi aivan uudelle tasolle.

Kun olen keskustellut lukuisten ihmisten kanssa nyssen lippujen voimakkaasta hintajoustosta, niin äärimmäisen harva on sanonut, että hinnalla ei olisi merkitystä. Ihmisen luonteeseen kuuluu se, että halutaan säästää aina kun se on mahdollista. Tarjouskahvipaketti haetaan vaikka parinkymmenen kilometrin päästä ? omalla autolla. Tiedän henkilökohtaisesti erittäin hyvätuloisia eläkeläisiä, jotka ovat muuttaneet matkustusajankohtaansa nyssellä juuri edullisemman lipunhinnan johdosta, vaikka matkustusajankohdan muuttaminen tuottaisi lieviä hankaluuksiakin. Onnibus on huomannut saman: hinnalla on merkitystä. Se ohjaa matkustuskäyttäytymistä tehokkaasti.

Yksi 70 matkustajaa kuljettava bussi vastaa 55 henkilöautoa. Sen lisäksi, että julkinen liikenne vähentää päästöjä, pienentää kaupungin hiilijalanjälkeä ja suojelee ympäristöä se myös säästää sillä matkustavan hermoja. Osaltaan se myös vähentää liikenneonnettomuuksia ja siten kaupungin 25 miljoonan vuosittaista sosiaali- ja terveystoimen vastuuta onnettomuuksien hoidossa, mikä summa lankeaa automaattisesti kuntalaisten maksettavaksi. 10 % vähennys liikenneonnettomuuksissa kustantaisi jo sinällään kaikkia ryhmiä koskevan lipunalennuksen. Sen lisäksi lisääntyvä liikenne toisi positiivisen piristysruiskeen keskustan elävyydelle, elinvoimaisuudelle ja koko kaupungille.

Esittämämme ratkaisu on mahdollista toteuttaa välittömästi ilman mitään investointeja. Se on yksinkertainen ja se toimii.

Olen tietoinen siitä, että jotkut ratikkaryhmässä näkevät toimivan bussiliikenteen uhkana omille visioilleen, ja ikään kuin viran puolesta vastustavat hintajoustoaspektin käyttöä joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Itse asiassa ainoat muutamat poikkeustilanteet, joissa olen saanut negatiivista palautetta nyssen käyttäjäystävällistä hinnoittelua vastaan ovat tapahtuneet tilanteissa, joissa palautteen antaja on ollut innokas ratikan puolesta puhuja. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys. En pidä vastakkainasettelusta bussiliikenne vastaan ratikkaliikenne. Onneksi ymmärtääkseni useimmat ratikan kannattajat ovat kuitenkin hintajoustomallin kannalla. Eri liikennemuodot ovat olemassa tukeakseen toinen toistansa. Mikäli ratikka joskus toteutetaan (en lähde tässä aloituksessa tarkemmin ratikkakeskusteluun, sitä voidaan puida muissa yhteyksissä), niin mikään ei estä busseissa toimivaksi havaitun, aloitteen mukaisen hinnoittelumallin käyttöä myös raideliikenteessä.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini