PS-vaaliohjelma

Edarivaalisivustolta löydät seuraavaa:

-----------------------

YLEINEN KORKEAKOULUPOLIITTINEN VAALIOHJELMA 2013 (laaja versio): 

Tavoitteenamme on tuoda muutos jämähtäneeseen korkeakoulupolitiikkaan. Haluamme viedä ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien toimintaa takaisin niiden ydintehtävään edunvalvontaan. Opiskelijaorganisaatioiden tulee olla nimensä mukaisesti opiskelijan asialla, eikä niiden pidä ottaa kantaa edunvalvontaan liittymättömiin teemoihin. 

Korkeakoulut

Korkeakoulutuksessa alueiden erilaiset tarpeet tulee ottaa huomioon. Useat opiskelijat valitsevat koulutusohjelmansa sen mukaan, minkä alan osaajille omalla alueella riittää töitä. Jotta kaikkien nuorten ei tarvitsisi muuttaa kauas kotoa, on järkevää, että koulutusohjelmia perustetaan sinne, missä kyseinen ala vetää. Esimerkiksi Lapissa on paljon metsiä ja kaivosteollisuutta, minkä vuoksi metsäteknikoille ja kaivosinsinööreille on tarvetta. 

Perussuomalaiset Nuoret haluaa korkeakoulujen ja yritysten tiiviimmällä yhteistyöllä luoda luontaisia kontakteja työnantajien ja opiskelijoiden välille ja parantaa opiskelumotivaatiota. Kun opiskelijat saavat kokemusta työelämästä omalta alaltaan, on heidän helpompi työllistyä. Lisäksi yritykset saavat helpommin uusimmat innovaatiot käyttöönsä. 

Käytännön alojen opettajilla ei välttämättä ole ajantasaista kokemusta suoraan työelämästä. Vuosien saatossa elinkeinoelämä muuttuu ja kehittyy, siksi pidämme tärkeänä yhteistyötä yrityksiin myös opettajien näkökulmasta. Säännöllisillä kenttätyöjaksoilla taataan opetushenkilökunnan ammattitaito suoraan opetettavaan alaan. On opiskelijan etu, kun opettajalla on viimeisin tieto työelämän tarpeista. 

Maksuton korkeakoulutus on ensisijaisesti suomalaisten veronmaksajien tarjoama etu suomalaisille opiskelijoille, eikä se siksi kuulu EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tuleville. Muualla Euroopassa suomalaiset eivät opiskele ilmaiseksi, eikä meidän siksi tule ottaa ulkomaalaisten suhteen maksajan roolia tässäkään tapauksessa. Lukukausimaksujen käyttöönotto ei vähennä suomalaisen korkeakoulutuksen houkuttelevuutta, sillä maksut eivät olisi kansainväliseen tasoon nähden korkeat ja suomalainen koulutus on huippuunsa arvostettua. 

Kun opiskelija haluaa keskittyä opintoihin työn tekemisen sijaan, hänelle tulee antaa siihen mahdollisuus myös toimeentulon osalta. Kaikki eivät halua pitkittää tutkinnon suorittamista tekemällä iltaisin oman alan ulkopuolisia töitä. Opintotukea tulee maksaa opintopisteiden mukaan, sillä opintotuki on palkkiota työn suorittamisesta. Palkkiomalli helpottaa samalla myös osa-aikaisia opiskelijoita, kun byrokraattiset tulorajat, minimiopintomäärät ja kesäopintosäännöt poistuvat. 

Edunvalvonta

Ylioppilaskunnan ja opiskelijakunnan jäsenyyden tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Työmarkkinoilla jokainen voi valita oman ammattijärjestönsä, ja saman periaatteen tulee päteä myös korkeakoulujen piirissä: jokaisen opiskelijan tulee itse voida valita oma edunvalvojansa. Yliopistolain 8§:n mukaan korkeakoulututkintoon johtavan opetuksen on oltava opiskelijalle maksutonta, mitä se ei kuitenkaan ole, jos jäsenmaksua on pakko maksaa. 

Ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien tehtävänä on edunvalvonta ei ottaa kantaa esimerkiksi turkistarhaukseen, parisuhdelainsäädäntöön tai kehitysapuun. Siksi kaikkien valiokuntien ja jaostojen tarpeellisuus on mietittävä uudelleen. Myöskään yhdistysten kannattajajäsenyydet eivät kuulu ydintehtäviin. Opiskelijoiden tulojen käyttäminen muuhun kuin edunvalvontatyöhön on moraalisesti väärin. Asiassa pysyminen on erityisen tärkeää siksi, että ylioppilaskuntien jäsenyydestä ei voi erota. 

Opiskelijaorganisaatioiden vastuunkantajien korvausten on vastattava työmäärää. Jos luottamustehtävä käy työstä, siitä maksetaan asianmukainen palkka. Suuret edustajistot puolestaan kokoontuvat harvakseltaan kokoustamaan, eikä palkkioilla tulisi rasittaa taloutta. 

Perussuomalaiset Nuoret haluaa päätöksenteosta avoimempaa. Asiakirjat, kuten talousarviot ja tilinpäätökset, tulee julkaista sähköisessä muodossa kaikkien nähtäville. Toimielinten on oltava taloudenhoidossa tarkkoja: kokoukset on pidettävä ensisijaisesti maksuttomissa tiloissa. 

Ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien maksamien järjestöavustusten on oltava kohtuullisia, ja niitä arvioidaan säännöllisesti uudelleen. Opiskelijoiden edunvalvontaorganisaatiot voivat tarjota omia tilojaan erilaisiin opiskelijatapahtumiin, mutta juhlinta järjestäjien tulee kustantaa itse. Selkeästi edunvalvontaan liittyvät järjestöavustukset tulee asettaa etusijalle, koska näistä hyötyy suurempi osa opiskelijoista. Järjestöavustusten uudelleenarviointi on osa opiskelijaorganisaatioiden hyvää taloudenhoitoa. Kun kuluja leikataan, ylioppilaskunnan ja opiskelijakunnan jäsenmaksua pystytään laskemaan. 

Poliittisia opiskelijajärjestöjä tulee kohdella yhdenvertaisesti muiden opiskelijajärjestöjen kanssa esimerkiksi tilojen vuokraamisen, materiaalin jakamisen ja tapahtumien järjestämisen suhteen. 

Opetus

Oppijoita ja elämäntilanteita on monenlaisia. Siksi kurssien suorittamiskäytäntöjen tulee olla joustavampia ja perustua opiskelijalähtöisyyteen. Luentopakko on menneisyyttä. Lapsiperheen arkea helpottaa huomattavasti, kun luennon saa kuunnella netin välityksellä kotonaan, eikä lasta tarvitse tuoda paikan päälle luentosaliin. Useimmat kurssit ovat sisällöiltään myös täysin mahdollisia suorittaa kirjallisilla töillä. Opettajien tulee julkaista luentomateriaalit verkossa ja mieluiten ennakkoon. Sähköisiä tenttimiskäytäntöjä tulee kehittää ja ympärivuotiseen opiskeluun tulee olla mahdollisuus. 

Kaikilla korkeakoulujen opetushenkilökunnasta ei ole opettajan opintoja käytynä. Opetusmetodit pohjautuvat liian usein vanhanaikaiseen piirtoheittimeltä kopiointiin ja ulkoaopetteluun. Opiskelijoilla ei ole suurta motivaatiota istua luennoilla, joiden sisällön oppisi itsekseen tehokkaammin. Korkeakoulun omalta opetustyötä tekevältä henkilökunnalta tulee vaatia vähintään perusopintojen (noin 25 op) suorittamista kasvatustieteistä. Opetusvälineet on myös saatava ajan tasalle. Vaikka yhteistyötä yrityksien kanssa tehdäänkin, tulisi välineiden ensisijainen käyttö olla opiskelijoilla. 

Opiskelua niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa on ohjattava käytännön tekemiseen laajemman harjoitteluoikeuden kautta. Kun opiskelija pääsee tekemään alaansa liittyviä käytännön tehtäviä, on hänellä paremmat valmiudet työelämään. 

Tällä hetkellä useimpien koulutusohjelmien pääsykokeet keskittyvät mittaamaan ennemmin yksityiskohtien muistamista kuin soveltamiskykyä. Tietoyhteiskunnassa ulkoa opettelu on vanhanaikaista ja tällainen valintamenettely suosii yhdenlaisia opiskelijoita ulkoaopettelijoita. Työelämässä tiedon soveltamisen ja luovuuden taidot korostuvat ja valintakokeiden on mitattava näitä taitoja enemmän. 

Suomi ei ole enää käytännössä kaksikielinen maa, vaan suuressa osassa maata suomi on valtakieli. Tämän takia kaikkia opiskelijoita ei pidä pakottaa opiskelemaan kieltä, jota he eivät tule tarvitsemaan. Kun virkamiesruotsin taakka poistetaan tutkintorakenteista, kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada tutkinto suoritettua. 

Valtiomme pääkielen asemaa opetuskielenä on puolustettava. Suomenkielinen tutkimus rapautuu, jos muut kielet valtaavat enemmän alaa. Korkeakouluissa on suosittava suomenkielistä kirjallisuutta. Jos emme huolehdi kansallisen kielemme käytöstä opetuksessa, tulevaisuudessa olemme riippuvaisia muiden kielten osaamisesta saadaksemme korkeakoulututkinnon suoritettua. 

Korkeakoulupoliittinen vaaliohjelma 2013 • Perussuomalaiset Nuoret